2016-08-10 Ruotsi – autojen tuhopoltot (yhdistetty)

[Lalli IsoTalo]

Hesarissa luki:
"Yhteiskuntaan ei voi palauttaa ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuuluneet yhteiskuntaan"
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005794475.html

Miksi siis edes kuvitella, että lähi-itäläisistä yhteiskunnan ulkopuolella asuneista saa kotouttamalla yhteiskuntakelpoisia?

Niinpä! Palauttaa ei muka voi.

Jotenkin oudosti yhteiskuntaan voi kyllä kuitenkin tuoda ihmisiä, jotka eivät ole sinne koskaan kuuluneet.

[Pkymppi]

Maahanmuutto on avittanut Ruotsin talouskasvua, sillä se on nuorentanut väestön keski-ikää

Johtuisiko siitä että on otettu paljon, paljon velkaa. Velka ei "näy" missään kun sitä on ottanut yksityiset, yritykset ja yhteisöt, kunnat ja valtio. Rahat on sijoitettu turvapaikkabisneksen infraan.
Turvapaikka sysyeemiä pyöritettäessä ja sen infraa rakennettaessa liike elämä pyörii ja kerää veroja valtiolle ja kunnille.

  Periaatteessa sama jos vaikka jonakin päivänä jokainen perhe ryhtyisi rakennuttamaan itselleen uuden talon. Talous pyörisi vuoden verran vinhasti, mutta parin vuoden päästä olisi syvä lama.

[Lalli IsoTalo]

Ei vika ole ainakaan erilaisten hyysäysohjelmien puutteessa. Ruotsi on käyttänyt kotouttamiseen miljardeja vuodesta toiseen, laihoin tuloksin.

Jeps.

Vika onkin juuri päinvastoin siinä, että hyysäysohjelmia ylipäätään on olemassa!

Mitä enemmän mamua hyysätään,
- sitä vähemmän hän voimaantuu,
- sitä vähemmän yrittää itse parantaa omaa elämäänsä uudessa valtiossa, ja
- sitä vähemmän oppii elämään kuten siinä maassa eletään.

Jos maahanmuuttaja ei pysty sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, on hänelle itselleenkin parasta, että hän palaa alkuperäiseen yhteiskuntaansa,
- jonka tavat hän tuntee,
- jonka kieltä hän osaa,
- jossa ei ole hänen uskontoaan loukkaavia vääräuskoisia, vaan jossa tunnustetaan hänen omaa uskontoaan.

Hyysäysohjelmat ovat myrkkyä sekä hyysäävälle isännälle, että hyysättävälle vieraalle.

[Lalli IsoTalo]

Maanantai-illan autopalojen jälkeen Hjälbossa on partioitu iltaisin.

Partioihin osallistuu asukkaita, nuorisotyöntekijöitä, pappi ja yhdistysaktiiveja.

Mutta ei tietenkään poliiseja, se olisi liian vaarallista.

[Pkymppi]

Ei vika ole ainakaan erilaisten hyysäysohjelmien puutteessa. Ruotsi on käyttänyt kotouttamiseen miljardeja vuodesta toiseen, laihoin tuloksin.

Jeps.

Vika onkin juuri päinvastoin siinä, että hyysäysohjelmia ylipäätään on olemassa!

Mitä enemmän mamua hyysätään,
- sitä vähemmän hän voimaantuu,
- sitä vähemmän yrittää itse parantaa omaa elämäänsä uudessa valtiossa, ja
- sitä vähemmän oppii elämään kuten siinä maassa eletään.

Jos maahanmuuttaja ei pysty sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, on hänelle itselleenkin parasta, että hän palaa alkuperäiseen yhteiskuntaansa,
- jonka tavat hän tuntee,
- jonka kieltä hän osaa,
- jossa ei ole hänen uskontoaan loukkaavia vääräuskoisia, vaan jossa tunnustetaan hänen omaa uskontoaan.

Hyysäysohjelmat ovat myrkkyä sekä hyysäävälle isännälle, että hyysättävälle vieraalle.

Näin. Mutta on syytä huomata että nuo kotoutusmiljardit ei ole kadonneet minnekään, koko summa on jääänyt talouteen pyörimään ja vilkastuttanut taloutta.
... Jos miljardit olisi laitettu pakettiin ja paketti lähetetty kehitysapuna zambiaan, ne olisi lopullisesti pois vilkastuttamassa Ruotsin taloutta.
   Raha on siitä kummaa että kun se kiertää  siitä neljännes veroa suoraan palkasta, toinen neljännes menee veroa kaupan kassalla alv:n johdosta, niin loppujen lopuksi kaikki palautuu veroina valtiolle.

 

[Aukusti Jylhä]

Maanantai-illan autopalojen jälkeen Hjälbossa on partioitu iltaisin.

Partioihin osallistuu asukkaita, nuorisotyöntekijöitä, pappi ja yhdistysaktiiveja.

Mutta ei tietenkään poliiseja, se olisi liian vaarallista.

Niin olisi, poliiseille.

[Lalli IsoTalo]

Mutta on syytä huomata että nuo kotoutusmiljardit ei ole kadonneet minnekään, koko summa on jääänyt talouteen pyörimään ja vilkastuttanut taloutta.

Voi olla, että joudun olemaan vähän eri mieltä.

En tosin tiedä miten asiat ovat Ruotsissa, mutta ainakin Hämeentiellä lähes joka toisen firman toiminta-ajatus näyttäisi olevan rahalähetykset ulkomaille.

[Supernuiva]

^Käykää joskus katsomassa sitä, kuinka paljon näiden rahalähetysfirmojen kautta lähetetään rahaa ulkomaille. Jonotusta esiintyy.

Muistuttaisin myös, että käsittääkseni jokainen Matkahuollon konttori on samalla rahanlähetysfirman toimipiste. Kun ostaa bussilippua, voi seurata rahanlähetystä ulkomaille.

Jotkut rahanlähetysfirmat toimivat myös esimerkiksi puhelinkorttimyyntikulissilla.

[Pkymppi]

   Millä hyvänsä tavalla Ulkomaille lähetetty raha on lopullisesti pois Suomen taloutta pyörittämästä.   Sensijaan vastaanottajamaan taloutta lähetetty raha jää pyörittämään aivan samoin kuin Heidän valtio olisi ottanut ulkomaista velkaa ja jakanut asukkailleen toimeentulotukena...

[Blanc73]

Yle vieraili pahamaineisessa göteborgilaislähiössä – "Ei täällä vaarallista ole"

Mitä Yle kuvittelee saavuttavansa tällä ala-arvoisella pelleilyllä? Eivät ihmiset ole tyhmiä, toimittajista sen sijaan ei voi sanoa samaa.   

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ai niin. Kolmannenkin epäillyn nimi on tiedossa:

Det har spekulerats vilt från speciellt vänsterblivet håll om att det skulle vara högerextremister eller Sverigedemokrater som låg bakom för att skjuta skulden på invandrare.

Hittills har sex misstänkta personer gripits, tre är släppta men fortfarande misstänkta!, De tre andra är föga förvånade:

Mohannad Ali Easar, född 1999 och av PK-media kallad 18-åringen
Alan Hussen, född 1999, kallad 19-åringen
Dahud Kavak, född 1998 och kallad 20-åringen
Herr Ali Easar greps i Turkiet, de båda andra herrarna greps i Frölunda. Alla tre är tidigare straffade.

Polisen, politiker och journalister påstår att bränderna inte har något politiskt motiv men självklart är det politiskt, någon eller några som är missnöjda med Sverige ligger bakom och de vill inte använda det politiska systemet för att påverka utan kör Mellanösternteknik.

Den vänsterblivne riksdagsledamoten Daniel Riazat (V) sa bland annat...

https://petterssonsblogg.se/2018/08/17/namnen-pa-hogerextremisterna-som-eldade-bilar-pa-vastkusten/

[Bellerofon]

   Millä hyvänsä tavalla Ulkomaille lähetetty raha on lopullisesti pois Suomen taloutta pyörittämästä.   Sensijaan vastaanottajamaan taloutta lähetetty raha jää pyörittämään aivan samoin kuin Heidän valtio olisi ottanut ulkomaista velkaa ja jakanut asukkailleen toimeentulotukena...

Korotta. Analogia on kaukana toimivasta. Lähinnä tilanne vastaa sitä, että Suomesta joku sijoittaa nigerialaiskirjeeseen. Rahat päätyvät kehitysmaiden fiksuimmalle ja rikkaimmalle desiilille pohjoismaiden debiileimmiltä.

[Roope]

Luulin, että Mykkäsen ja Vapaavuoren puheista ei enää pääsisi alemmas, mutta kyllä pääsee, kun osaa.

Uusi Suomi: Sisäministeri Kai Mykkäselle palaute Helsingistä: "Väärä viesti valtiolta – riskilähiöitä ei ole" 21.8.2018

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar moittii sisäministeri Mykkästä siitä, että hän ylipäätään on puhunut riskilähiöistä, vaikka ei niitä nimennytkään. Razmyarin mukaan riskilähiöt syntyvät riskilähiöpuheesta, joka aiheuttaa eriytymistä ja sitä kautta jengiytymistä. Riskilähiöitä ei ole, eikä niitä myöskään Suomeen tule, paitsi jos puhumme riskilähiöistä.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on sisäministerin kanssa eri mieltä ratkaisuista, joilla Suomessa orastava jengiytymiskehitys pysäytetään. Kai Mykkänen (kok.) ehdotti Uuden Suomen haastattelussa lähiöpoliisien lisäämistä riskialueille. Razmyar näkee ehdotuksessa ongelmia.
...
Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Razmyar pitää tällaista puhetta vahingollisena ja katsoo sen vahvistavan segregaatiota eli eriytymistä, joka on jengiytymisen riskitekijöistä merkittävin. Ruotsissa on syntynyt niin sanottuja maahanmuuttajalähiöitä, joita ainakaan Helsingissä ei Razmyarin mukaan toistaiseksi ole. Hänen mielestään Helsinki on onnistunut ehkäisemään huono-osaisuuden kasautumista lähiöihin.

Eli Razmyarinkin mukaan riskilähiöt = maahanmuuttajalähiöt. Razmyarin mielestä osuudet eivät vain ole vielä niin suuria, että voisi puhua maahanmuuttajalähiöistä.

–Meidän pelastus on asuntotuotanto ja asuntopolitiikka, joka vahvistaa sosiaalista sekoittumista. Se ei joka puolella ole täydellistä sekoittumista, mutta se on ollut pitkään meidän linja ja teemme sitä jatkuvasti myös uusien asuinalueiden kanssa, Razmyar sanoo Uudelle Suomelle.

Sosiaalinen sekoittaminen ei pelasta meitä vaan korkeintaan vain hieman viivästyttää kehitystä. Se on maahanmuuton volyymiin suhteutettuna väistämättä pelkkää näpertelyä. Kehityksen suunta eli maahanmuuttaja-alueiden kasvu ja lisääntyminen ei muutu miksikään, kun sen taustasyihin ei puututa, mutta joku tekee tälläkin rahaa.

Nuorisoasioista vastaavan Razmyarin mielestä vahingollisinta olisi mennä nimeämään tiettyjä asuinalueita huonoiksi, mitä Mykkänen ei siis toistaiseksi ole tehnyt. Se vaikuttaisi suoraan ja valtavasti ihmisten tapaan mieltää mainittuja alueita. Mykkänen puhuu kuitenkin riskilähiöistä.

–Olemme tehneet vuosikausia työtä sen eteen, ettei tarvitse puhua huonoista asuinalueista. Jos valtiotasolta lähdetään siihen, että on x-määrä kriisialueita, se on tosi väärä viesti.

– Tässä on iso riski alueiden leimautumisesta, jota olemme yrittäneet iät ja ajat välttää. Se on minun pelkoni tässä.

Maahanmuuton luomille ongelmille on tyypillistä, että keskustelu niistä yritetään vaientaa väittämällä, että keskustelu on ongelma tai aiheuttaa ongelmat. Ei, vaan ongelmat aiheuttaa haittamaahanmuutto, joka taas johtuu vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, jonka taas on mahdollistanut keskustelun vaientaminen.

Razmyar myöntää, että sosiaalista eriytymistä on joillakin alueilla nähtävissä: Työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia kasautuu esimerkiksi tiettyyn taloyhtiöön, tietyille ostoskeskusaluille tai liikenteen solmukohtiin metroasemille.

Razmyar uskoo, että Suomessa purevat aivan toisenlaiset ratkaisut kuin Ruotsissa, missä tilanne on ehtinyt kehkeytyä hankalaksi. Jos puhutaan poliisin valvonnan lisäämisestä pääratkaisukeinona, ollaan Razmyarin mukaan hakoteillä jengiytymisen ehkäisemisessä.

–Se on tosi väärä tie. Se on itse asiassa hyvinkin populistinen tapa ratkaista ongelmia, jotka Helsingissä ovat kuitenkin ihan toista mittaluokkaa kuin Ruotsissa.

Maahanmuuton luomien ongelmien mittaluokka seuraa hyvinkin suoraan haittamaahanmuuton mittaluokasta, ei Suomen tai Ruotsin erityispiirteistä. Suomi on Ruotsiin verrattuna aikajanalla eri kohdassa täsmälleen samassa kehityksessä.

Jos resursseja lisätään, Razmyarin mukaan pitäisi lisätä nimenomaan poliisin läsnäoloa yhteisöissä pitkäjänteisesti luottamuksen rakentamisen kannalta, ei niinkään poliisien määrää valvontaoperaationa. Hän mainitsee esimerkkinä poliisien jalkapallo-ottelut maahanmuuttajapoikien kanssa.

–Sitä kautta rakentaa hyvin konkreettisilla asioilla luottamusta yhteisöihin. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että Helsingissä en ainakaan halua nimetä yhtään kriisialuetta tai riskilähiötä. Ei ole olemassa erityisen huonoa asuinaluetta, joka nyt tarvitsisi näitä poliisipartioita lisää. Moniammatillista yhteistyötä poliisin kanssa tarvitaan ja siihen ovat tietysti lisäresurssit tervetulleita.

Razmyarin mukaan koulut ovat avainasemassa jengiytymisen ehkäisyssä. Jos kommunikaatio ei perheiden ja koulun välillä toimi, voivat vanhemmat olla täysin tietämättömiä lastensa mahdollisista ongelmista, eikä monilla nuorilla ole sosiaalista kontrollia kotona. Siinä vaiheessa, kun poliisi alkaa puuttua tilanteisiin, huomataan, että itse asiassa ongelmia on ollut jo pitkään.

Razmyar uskoo, että samanlainen kehitys on osaltaan taustalla myös Ruotsin pahaksi ehtineessä tilanteessa. Hänen mukaansa nyt pitäisi ehkäistä ne tyhjiöt, joissa "nuori pystyy tekemään ihan mitä vain" ilman, että vanhemmat ovat tietoisia tai että joku muu turvallinen aikuinen puuttuu tilanteeseen.

Luulisi olevan kaikille selvää, että jalkapallo-ottelut eivät pysty muuttamaan nopean kehityksen suuntaa miksikään.

Kun kaikki Suomessa käytetyt ja Razmyarinkin ehdottamat keinot on kopioitu Ruotsista, olisi hullua odottaa meillä erilaista lopputulosta. Juuri näin kuitenkin halutaan yhä uskoa, ettei tarvitsisi puuttua maahanmuuttopolitiikkaan.

–Toivottavasti valtion suunnalla ymmärretään, että meidän erityiskysymys on maahanmuutto. 100 000 vieraskielisen asukkaan raja menee rikki tänä vuonna. Helsinki on täysin erityinen luvuissaan. Se tarkoittaa, että kouluissa alkaa olla yhä enemmän vieraskielisiä nuoria.

Erityiskysymys on maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuutto on seurausta maahanmuuttopolitiikan valinnoista.

Razmyarin mukaan on seurattava kaiken aikaa tarkkaan sitä, tapahtuuko ihmisten mielissä sellaista eriytymistä, että aletaan vaikkapa vältellä tiettyjä kouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia.

Voin kertoa, että on tapahtunut jo vuosia. Sitä sanotaan white flightiksi, eikä yleismaailmallisen ilmiön olemassaolo muutu miksikään tarkkailusta tai asiasta vaikenemisesta.

Helsingin asuntotuotantojakaumalla pyritään rakentamaan mahdollisimman monipuolisia asuinalueita ja estämään eriytymistä. Viimeisin asumisen ja maankäytön ohjelma on hyväksytty kaksi vuotta sitten ja siinä päätettiin jakaumasta, jonka mukaan yhdelle alueelle rakennetaan 25 prosenttia ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45-prosenttia sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja.

–Tämä periaate on eriytymisen isoin torjuja. Jos jollakin asuinalueella mennään siihen, että meillä on alkaa olla pelkästään vuokra-asuntotuotantoa ja vapaarahoitteista markkinaa toisaalla, eriytyminen kasautuu todella nopeasti.

Jos tuo periaate on eriytymisen isoin torjuja, niin se osoittaa, että ilmiön edessä ollaan tosiasiallisesti voimattomia. Kaavoituksella ja uudisrakentamisella kun ei millään estetä maahanmuuttaja-alueiden muodostumista. Razmyarin vakuutteluista huolimatta monet Helsingin koulut muuttuvat hurjalla vauhdilla maahanmuuttajavaltaisiksi.

Ruotsin kehitys, ellei viimeinkin puututa maahanmuuttopolitiikkaan.

[pienivalkeapupu]

"Riskilähiöt ovat seurausta riskilähiöpuheista" 

Naziman pitäisi hakeutua Keijon kanssa juttusille. Siinähän sitä tulisi kaikennäköistä kiva-, viha- ja riskipuhetta analysoitua 

[DuPont]

Afrikassakin on sananlasku, jonka mukaan koko kylä kasvattaa lapset ... ja lopputulos on nähty....

Kasvattaa afrikkalaisia, mutta kun idea olisi kasvattaa eurooppalaisia. Siitä kai kyse oli?

[ikuturso]

Ai niin. Kolmannenkin epäillyn nimi on tiedossa:

Mohannad Ali Easar, född 1999 och av PK-media kallad 18-åringen
Alan Hussen, född 1999, kallad 19-åringen
Dahud Kavak, född 1998 och kallad 20-åringen

Vaikeita nimiä noilla natseilla ja ruotsidemokraateilla.

-i-

[kivimies]

Autojen tuhopolttaminen jatkuu Ruotsissa. Useampi henkilöauto ja yksi kuorma-auto poltettiin Uppsalassa.
SVT:n jutusta löytyy kuvia palosta ja sen aiheuttamista vahingoista.

SVT: Useita autoja ja kuorma-auto poltettiin Uppsalassa

Ruotsissa on jälleen poltettu autoja. Yön aikana autoja on sytytetty Upsalassa, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Pelastuspalvelu ja poliisi ovat saaneet useita epäilyttäviä autohälytyksiä Uppsalassa. Juuri ennen kello 23 paikallista aikaa, kuusi autoa ja kevyt kuorma-auto oli sytytetty pysäköintialueella Kvarntorgetissä Uppsalan keskustassa. Silminnäkijöiden mukaan alueella oli 5–6 ihmistä.

Poliisin mukaan ilmoituksia on tullut seitsemästä erillisestä tulipaloista ja ne on tarkastettu. Ketään ei ole pidätetty tapauksiin liittyen. Myös tulipalot on sammutettu.

Pelastuspalvelu on sammuttanut tulipalon myös Nybyssä ja oli matkalla Flogstaan, jossa kaksi autoa paloi.

Aiemmin tässä kuussa autoja sytytettiin tahallaan palamaan Göteborgissa. Lisäksi muutamia autoja on sytetty tuleen myös Malmössä sekä Helsingborgissa.

Yle (22.8.2018)

[l'uomo normale]

Jaaha. Nuo Uppsalan jutut tapahtuvat jo osin ainakin kantakaupungissa ja sen liepeillä, ei enää missään lähiöissä, minne pitäisi mennä julkisilla jotain puoli tuntia vähintään.

[Pkymppi]

 
Lyyti:  "Väitteesi logiikalla valtiontaloutta kannattaisi pyörittää velalla hamaan tulevaisuuteen."


Juuri näin. Ja näin tehdään ja on tehty vuosikymmenet. Kaikkialla.
. .. USA valtionvelka on yli 20 biljoonan eli 20 000 miljardia dollaria.

 
Suomessa:
Valtio on velkaa, kunnat on velkaa, yritykset on velkaa, taloyhtiöt on velkaa, yksityiset on velkaa, yhteisöt on velkaa.
  Kaikki on veloissa korviaan myöten.  Perheillä on Opintovelka, asuntovelka, autovelka, kesämökkivelka, vene osamaksulla, useiden kauppaketjujen luottokorttivelka, erääntymässä olevia laskuja, osa laskuista erääntynyt. Jne. Jne.

  Isompien velkojen panttina on kuplahintaista omaisuutta, jonka arvo voi laskea kolmasosaan millä hetkellä hyvänsä.

[foobar]

Tosiaan, eihän white flightissa juuri koskaan ole kyse siitä että kantaväestöä aktiivisesti ajettaisiin ja pakotettaisiin muuttamaan pois vaan kyse on siitä, että kantaväestö itse kokee asuinalueensa muuttuneen niin epämiellyttäväksi että eivät siellä enää viihdy. Ei sen puoleen, ei asuinalueen uudet ihmiset lainkaan laita pahakseen että kantaväestö muuttaa pois. Nopeammin muuttuu uusien asukkaiden "omaksi" alueeksi.

Omistusasuntojen osalta vaikuttavana tekijänä on varmasti myös epäilys siitä että asunnon myyntiarvo tai vähintäänkin likviditeetti on laskussa tai voi suorastaan romahtaa syistä, joihin itse ei voi vaikuttaa ja että siinä voi hujahtaa vuosien työrupeaman edestä arvoa hetkessä. Ja sen jälkeen voidaankin olla alueella loukussa, kun muualta ei enää kykene ostamaan asuntoa.

Olisi kiinnostavaa tietää mitä tapahtuisi pankkien laskennallisille asuntojen panttiarvostustasoille alueittain jos valtio päättäisi heikentää asumiseen liittyviä tukia ulkomaalaisilta, tai ylipäänsä. Veikkaan että joillakin alueilla asuntojen arvostukset laskisivat paljon muita reippaammin, ja ne korreloisivat kaikista selkeiten ulkomaalaisten määrän kasvun kanssa.

[hulaq]

Jossain tiedetään näemmä, että silti ruotsi tienaa maahanmuutolla 

[Khalifatta]

Uppsalan palot noudattavat selvemmin ruotsalaismeininkiä, kuin Göteborgin palot. Nimittäin:

Ketään ei ole pidätetty tapauksiin liittyen

[Luka]

Jossain tiedetään näemmä, että silti ruotsi tienaa maahanmuutolla 

Näin se vain on. Talous kasvaa maahanmuutolla.

[Kirjolohikäärme]

Jossain tiedetään näemmä, että silti ruotsi tienaa maahanmuutolla 

Näin se vain on. Talous kasvaa maahanmuutolla.

Mutta talouden kasvaminen ja tienaaminen eivät ole sama asia.

Ota kotiisi joku satunnainen ihminen oleskelemaan.  Oleskelija istuu sohvalla, pelaa pleikkaria ja rapsuttaa muniaan.  Sinä ostat oleskelijalle ruoat ja röökit, kokkaat hänelle, peset hänen pyykkinsä, ja siivoat hänen jälkensä.  Ehkä silloin tällöin saat hänet suostuteltua tyhjentämään astianpesukoneen.

Taloutesi on kasvanut ja tekemistä piisaa.  Mutta tienaamista tai hyvinvoinnin kasvua se ei ole.

Hyvinvointi kasvaa vain jos oleskelija tuottaa enemmän kuin taloutesi alkuperäiset asukkaat tuottavat.  Muuten kuormasta syövien määrä lisääntyy enemmän kuin kuorman koko kasvaa.

[Lalli IsoTalo]

Omistusasuntojen osalta vaikuttavana tekijänä on varmasti myös epäilys siitä että asunnon myyntiarvo tai vähintäänkin likviditeetti on laskussa tai voi suorastaan romahtaa syistä, joihin itse ei voi vaikuttaa ja että siinä voi hujahtaa vuosien työrupeaman edestä arvoa hetkessä. Ja sen jälkeen voidaankin olla alueella loukussa, kun muualta ei enää kykene ostamaan asuntoa.

Eikä siinä vielä kaikki!
- Olettakaamme yksinkertaisuuden vuoksi, että asunto on ostettu velaksi hintaan 1 000 000€, ja velasta on lyhennetty 250 000€.
- Velkaa on siis 750 000€.
- Mutta asunnon arvo on romahtanut hintaan 500 000€.
- Koska asunto-osakkeet ovat lainan vakuutena, ne eivät enää kata lainaa.

Ou nou! Tätä pankki ei voi hyväksyä: lainaa on enemmän kuin vakuuksia. Mitäs tehdään?

- Joko asunnon omistaja hankkii lisää vakuuksia (lähisukulaiset kieltäytyvät takaamasta), tai
- Pankki myy asunnon pilkkahintaan 300 000€ lähipiirilleen. Juuri näin tapahtuu: vasaran alle.

Seuraus:

- Omistaja jää velkaa pankille 450 000€, jota maksaa niin kauan kuin pystyy.
- Pankin lähipiiri saa asunnon pilkkahintaan (jota voi vuorata kaupungille, siis somaleille).

Juuri tätä tapahtui 1990-luvun alun Suomessa (paitsi tuo vuokrausaspeksi).

Paetkaa niin kauan kuin voitte!

[Roope]

Arto Satonen: Sisäinen turvallisuus paranee tekemällä työtä

Kansanedustaja Arto Satonen sanoo, että Ruotsin kehitys on varoittava esimerkki meille. Ongelmiin on tartuttava jo ennen kuin ne nousevat pintaan.

Autopalot ja lukuisat ampumisvälikohtaukset ovat nostaneet sisäisen turvallisuuden ykkösaiheeksi Ruotsissa. Samalla Ruotsin kehitys on varoittava esimerkki meille. Ongelmiin on tartuttava jo ennen kuin ne nousevat pintaan. Viimeisten arvioiden mukaan Göteborgin autopaloissa on todennäköisesti kyse rikollisperheen kostosta poliisille, joka paljasti sadan kilon erän kokaiinia. Näyttää siis siltä, että Malmön, Göteborgin ja Tukholman pahamaineisimmissa lähiöissä rikollisjengit haastavat avoimesti poliisin. Ampumavälikohtauksia oli Ruotsissa viime vuonna yli 300, joista valtaosa kriisilähiöissä. Kuolemaan johtaneiden ampumisten määrä on kaksinkertaistunut vajaassa vuosikymmenessä.

Suomen entisen ylimmän poliisijohtajan Mikko Paateron mukaan Ruotsissa on 15 sellaista aluetta, joissa poliisi ei puutu pieniin asioihin lainkaan ja suurempiin mennään suurella joukolla, koska kyseisillä alueilla poliisiin suhtaudutaan avoimen vihamielisesti. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Rinkebyn poliisiaseman rakentuminen viivästyi, kun yksikään rakennusliike ei ollut kiinnostunut urakasta, koska pelättiin työntekijöiden turvallisuuden puolesta.

Ruotsi on vuosikymmeniä ottanut paljon maahanmuuttajia, joista jotkut ryhmät ovat integroituneet maahan paremmin, toiset huonommin. Teollisuuden kasvaessa Ruotsissa oli paljon työtä tarjolla vähän koulutetulle työvoimalle. Nyt työpaikkoihin tarvitaan enemmän koulutusta ja kielitaitoa, mutta samalla kaupungit kasvavat juuri väestöllä, jolla ei ole koulutusta ja kielitaitoa. Aika ajoin Ruotsi on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa. Viimeksi näin tapahtui 2015, jolloin Ruotsista haki turvapaikkaa 163 000 henkilöä. Uusien hakijoiden määrä putosikin viidennekseen vuonna 2016, mutta edelleen tulijoita on ollut paljon verrattuna Euroopan unionin muihin maihin Saksaa ja Etelä-Eurooppaa lukuun ottamatta.

Ruotsissa on tiedostettu toisen polven maahanmuuttajien integroimiseen liittyvät haasteet, mutta riittävästi ei ole saatu aikaan. Tulijoiden määrä on ollut liian suuri suhteessa maan kantokykyyn. Asuminen on eriytynyt siten, että on syntynyt käytännössä vain maahanmuuttajien tai jopa tietyn etnisen maahanmuuttajaryhmän omia asuinalueita. Oikeus valita lasten koulupaikka on monin paikoin eriyttänyt kantaväestön ja maahanmuuttajien lapset. Nuorisotoimi, urheiluseurat ja yhdistykset ovat tehneet hyvää työtä ja integroineet monia, mutta haaste on ollut liian iso.

Mitä sitten Suomi voi tästä oppia? Ensinnäkin kotoutettavien määrä on oltava realistinen suhteessa maan kantokykyyn. Toiseksi asunto- ja koulutuspolitiikalla on estettävä ghettoutuminen. Kolmanneksi maahanmuuttajien työllistymistä on edistettävä, koska se on parasta kotoutumista ja neljänneksi urheiluseurojen, kulttuuriyhdistysten ja vapaaehtoisjärjestöjen resursseihin kannattaa panostaa, koska ne kykenevät harrastusten kautta tehokkaasti integroimaan nuoria.

Aamulehti 21.8.2018

Mitä sitten Suomi voi tästä oppia? Ensinnäkin kotoutettavien määrä on oltava realistinen suhteessa maan kantokykyyn.

Tämä on äärimmäisen tärkeä huomio, mutta mitä Kokoomus on tehnyt vähentääkseen erillisiä kotouttamistoimia vaativien maahanmuuttajien määrää? Ei mitään.

Päinvastoin, sisäministeri Mykkänen (kok) hinkuu pakolaiskiintiön moninkertaistamista, turvapaikanhakijoiden lennättämistä Suomeen EU:n ulkopuolisilta leireiltä ja puolilaittoman halpatyövoiman maahantulon vapauttamista Ruotsin mallin mukaisesti.

Suomen kantokyky on vuoden 2015 jälkeen kymmeniksi vuosiksi sellainen, että kaikki mahdollinen haittamaahanmuutto on ajettava välittömästi alas ja tulemisen kynnystä korotettava reilusti.

Toiseksi asunto- ja koulutuspolitiikalla on estettävä ghettoutuminen.

Asunto- ja koulutuspolitiikalla ei voi estää ghettoutumista, se on lähinnä narulla työntämistä. Ghettoutumiseen voi vaikuttaa realistisesti vain maahanmuuttopolitiikalla, ja senkin keinot menettävät tehoaan, mitä pitemmälle välttämättömiä toimenpiteitä lykätään.

Kolmanneksi maahanmuuttajien työllistymistä on edistettävä, koska se on parasta kotoutumista

Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään parhaiten vähentämällä sellaisten maahanmuuttajien virtaa, joiden voi olettaa työllistyvän heikosti.

Sillä kuten Satonen itsekin kirjoitti, "Nyt työpaikkoihin tarvitaan enemmän koulutusta ja kielitaitoa, mutta samalla kaupungit kasvavat juuri väestöllä, jolla ei ole koulutusta ja kielitaitoa." Kokoomuksen esittämä maahanmuuttajien palkkatuki, kuten muutkin ulkomaalaisen työvoiman subventointiin perustuvat kikkailut, polkevat sekä kantasuomalaisten että toisten maahanmuuttajien varpaille.

neljänneksi urheiluseurojen, kulttuuriyhdistysten ja vapaaehtoisjärjestöjen resursseihin kannattaa panostaa, koska ne kykenevät harrastusten kautta tehokkaasti integroimaan nuoria

Juuri näin on tehty Ruotsissa. Tulokset puhuvat puolestaan (kts. otsikko).

Kuvateksti: Ruotsin kokemuksista kannattaa ottaa oppia, eikä toistaa samoja virheitä.

Hokemasta huolimatta Suomi tekee edelleen täsmälleen samat virheet täsmälleen samoilla Ruotsista kopioiduilla keinoilla.

Joko Satonen kertoo, miten Kokoomus aikoo viimeinkin puuttua maahanmuuton määrään ja laatuun, tai sitten kannattaa olla ihan hiljaa, ettei nolaa itseään enempää.

[Luka]

Mutta talouden kasvaminen ja tienaaminen eivät ole sama asia.

Ota kotiisi joku satunnainen ihminen oleskelemaan.  Oleskelija istuu sohvalla, pelaa pleikkaria ja rapsuttaa muniaan.  Sinä ostat oleskelijalle ruoat ja röökit, kokkaat hänelle, peset hänen pyykkinsä, ja siivoat hänen jälkensä.  Ehkä silloin tällöin saat hänet suostuteltua tyhjentämään astianpesukoneen.

Taloutesi on kasvanut ja tekemistä piisaa.  Mutta tienaamista tai hyvinvoinnin kasvua se ei ole.

Hyvinvointi kasvaa vain jos oleskelija tuottaa enemmän kuin taloutesi alkuperäiset asukkaat tuottavat.  Muuten kuormasta syövien määrä lisääntyy enemmän kuin kuorman koko kasvaa.

Talouden kasvu luo pohjan tienaamiselle.
Omien pallien rapsuttelulla et tienaa, mutta muiden pallien rapsuttelulla saatat tienata hyvin.

Mikä toimii omassa taloudessa ei välttämättä toimi kansantaloudessa. On turha toivoa Ruotsin talouden kaatuvan maahanmuuttoon.

[kivimies]

Jossain tiedetään näemmä, että silti ruotsi tienaa maahanmuutolla 

Näin se vain on. Talous kasvaa maahanmuutolla.

Talouden kasvu, joka tapahtuu väkimäärän kasvun ansiosta ei kasvata ainoastaan verotuloja. Myös julkiset menot kasvavat, koska julkisten palveluiden tarve kasvaa.
Turvapaikanhakijoiden tapauksessa julkisen talouden menot kasvavat enemmän kuin tulot, yllämainitussa Bloombergin jutussa puhuttiin 8000 dollarin "tappiosta" vuodessa per henkilö.

[Kni]

Vaikka nykyisenkaltainen maahanmuutto ei maksaisikaan meille mitään tai toisi jopa tuloja, en siltikään kannattaisi sitä. Kyse on ennenkaikkea maan sisäisestä turvallisuudesta. Mikän raha ei ole riittävän suuri, jotta turvallisuus kannattaisi myydä.

Myös huume- ja ihmiskauppa tuovat tuloja ja lisäävät talouden toimeliaisuutta. En silti kannata.

[Pkymppi]

Jossain tiedetään näemmä, että silti ruotsi tienaa maahanmuutolla 

Näin se vain on. Talous kasvaa maahanmuutolla.

Talous kasvaa velalla. 

On ihan sama rakennetaanko mitä tahansa kunhan rakennetaan. Kukaan ei rakenna omilla rahoillaan, vaan kaikki rakennetaan velaksi.
 
   Aivan hyvin kaikki maahanmuuton investoinnit oltaisi voitu käyttää rakentamalla tuntureille mökkejä joissa kantaväestö viettäisi lomia hyysärien hoidettavana ja valtio maksaisi heidän kulut, kuten se maksaa maahanmuuton kuluja.


Lisäys:  Talous kasvaa Velalla.

   Talos kasvaa tekemättä työtä, esim. opintolaina kasvattaa taloutta, koska laina realisoituu ostokysynnän kasvamisena, kysynnän kasvu taas lisä investointeina.

Tuntuu hassulta että koulun penkillä istuminen kasvattaa taloutta. Illat baarissa vielä enemmän.