Miksi kasvissyöntiä vastustetaan?

[Lalli IsoTalo]

Halvimmissa lihapullissa on muuten koneellisesti erotettua siis - prässättyä  - "lihaa", jämäkamaa, jota ei lain mukaan saa kutsua lihaksi.

[supersankaritar]

Nykyään saa rekosta melkein millä paikkakunnalla tahansa suoraan tuottajilta, jos haluaa vältellä syömäkelvotonta moskaa ja tukea hyvän ruoan kasvattajia. Niissä on huikea ero maussa, minkä huomaa kyllä.
Mä ostan niin paljon syömistäni tuotteista sieltä, kuin ikinä vaan on mahdollista ja huomaan kyllä, jos reko on tauolla ja pitäisi ostaa kaupasta ruokaa, niin se tuntuu ihan mahdottomalta.
Ihan kaikkea sieltä ei saa ainakaan meilläpäin, varmaan jossain muualla on enemmän vielä tuottajia mukana.
Ihan jo ne perunatkin, mitä mä ostan, ostan violetteina ja suossa kasvatettuina, niin mun mielestä ne vaan on sellaista herkkua ja porkkanoissakin on maku mukana.
Kyllä siinä ruoan laadussa on ihan huikea ero riippuen onko se tehotuotettu vai ei ja ihanaa, että joku muukin täällä on sen huomannut, tuli hyvä mieli, etten ole ainoa.

[Roope]

"Lihapommi" suututti suomalaiset – asiantuntijat: "Ei ole tarkoitus lopettaa lihankäyttöä"

[...]

Uusi leikkelesuositus nousi viime viikolla uutisotsikoihin useissa eri medioissa ja keskustelu sosiaalisessa mediassa aiheen ympärillä kävi kuumana. Moni lihanystävä pillastui kuultuaan uusista suosituksista, joissa lihankäyttöä suositellaan vähennettävän.

Nyt uusia ravitsemussuosituksia kommentoivat Huomenta Suomessa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sekä Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski. Lahti-Koski on myös mukana valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, jossa ravitsemussuositukset laaditaan.

Fogelholmin mukaan syitä suositukselle vähentää lihansyöntiä on kaksi: ympäristöllinen ja terveydellinen. Molemmat olivat syynä jo 10 vuotta sitten, kun punaisen lihan käytölle tuli ensimmäistä kertaa rajoituksia ravitsemussuosituksissa.

– Nyt niitä on hieman tiukenettu. Voidaan sanoa, että näyttö on koko ajan vahvempi ja vahvempi lihan ja terveyden ja lihan ja ympäristön haittojen välillä.

Uusissa ravitsemussuosituksissa lihaa suositellaan syötävän korkeintaan 350 grammaa viikossa. Aiemmin suositus oli maksimissaan 500 grammaa.

Vaikka syy-seuraussuhteet ovat Fogelholmin mukaan vielä hieman hämärän peitossa, on esimerkiksi punaisen lihan ja paksusuolen syövän välillä pystytty jo osoittamaan yhteys.

MTV 11.11.2024

Professori Fogelholm arvioi haastattelussa, että ympäristösyiden painotus uusissa lihankäyttösuosituksissa on jo suurempi kuin terveyssyiden ("60-40"), mitä kommenttia taisi silminnähden heti katua, kun virallinen linja on ollut vähätellä ilmastopolitiikan vaikutusta suosituksiin ja korostaa terveysnäkökulmaa.

[Hohtis]

Lihasuositusten pienentämisen taustalla oleva ainoa syy lienee kustannusten säästö. Aika harva suomalainen säätää omilla rahoilla ostamaansa ruokakoria perjantaina prismassa jonkun virallisen suosituksen mukaan mutta koulut ja muut korvauksettoman ruuan tarjoajat joutuvat noudattamaan noita. Ja varmaan ihan mielellään noudattavatkin, koska säästö.

Suomalaisten kasvuiässä olevien lasten ja nuorten ravinnosta säästetään, jotta rahaa riittää jonnekin muualle.

[Torspo]

Lihasuositusten pienentämisen taustalla oleva ainoa syy lienee kustannusten säästö. Aika harva suomalainen säätää omilla rahoilla ostamaansa ruokakoria perjantaina prismassa jonkun virallisen suosituksen mukaan mutta koulut ja muut korvauksettoman ruuan tarjoajat joutuvat noudattamaan noita. Ja varmaan ihan mielellään noudattavatkin, koska säästö.

Suomalaisten kasvuiässä olevien lasten ja nuorten ravinnosta säästetään, jotta rahaa riittää jonnekin muualle.

Halalpuutetaan kaikkea mitä voidaan. Ei ole montaa vuotta kun uutisoitiin vanhusten suolanpuutetiloista hoitokodeissa kun ruoan suolapitoisuus pudotettiin suositusten mukaiseksi ja kun ruoka oli lähes syömäkelvottoman mautonta, ei siitä saanut päivän suola-annosta.

Päivän Yle tietää kertoa miten kasvisruoalla pelastetaan maailma, alla pari lainausta:
https://yle.fi/a/74-20122803

Vatsaoireita vegenugeteista

Kouluruoka nousi Turussa tapetille, kun useat lapset kertoivat saaneensa oireita kouluissa tarjotuista vegenugeteista runsas viikko sitten

Vähämaa mainitsee esimerkkinä juustokasviskeiton, jonka kokonaisenergiamäärä on Kaarean verkkosivujen mukaan 42 kilokaloria sataa grammaa kohden.

Kaarean mukaan koululounas vastaa noin kolmasosaa koululaisen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Se tarkoittaa noin 800 kilokaloria.

[Hohtis]

Paras ilmastoteko olisi lopettaa kiinalaisten tuotteiden ostaminen. Kun kiinalaisten elintason nousu katkaistaan niin samalla katkeaa lihan ja kalan kulutuksen nousu.

Älkää ostako Huaweita, Xiaomia, Honoria, Oukitelia, Oneplussaa tai mitään muutakaan kiinalaista. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta olen kyllä itse pärjännyt eteläkorealaisella tai suomalaisella puhelimella helposti sen 5v vähintään, eikä mun puhelin ole ikinä maksanut yli viittäsataa euroa, yleensä paljon vähemmän.

[dothefake]

Tämänpäivän lihaeineksissä on lihaa vain nimessä ja niitä kouluissa käytetään.

Juuri näin. Sama koskee kaikkia suurtalouskeittiöitä kyllä. Maaseudulla metsästäjät sentään joskus vievät riistaa tarjottavaksi kouluihin.

Tohdin voimakkaasti epäillä, että on edes laillista viedä tarkastamatonta lihaa oppilaiden syötäväksi. Lisäksi luulen, että tarkastus ei ole mitään halpaa touhua, joten laitan tuon huuhaa- kansioon, kunnes eteen tuodaan jotain todisteita.

[Velkku]

Päivän Yle tietää kertoa miten kasvisruoalla pelastetaan maailma, alla pari lainausta:
https://yle.fi/a/74-20122803

Vatsaoireita vegenugeteista

Kouluruoka nousi Turussa tapetille, kun useat lapset kertoivat saaneensa oireita kouluissa tarjotuista vegenugeteista runsas viikko sitten

Tämä debunkattiin jo Kaarean toimesta, että laboratorioissa ei ainakaan löydetty mitään vatsatautia aiheuttanutta pöpöä. Sitä en epäile yhtään etteikö ne olisi voineet olla jotain laadutonta paskaa kun kerran halvalla koitetaan tehdä.

Mitä juttuun tulee, niin sieltä voidaan lainata myös:

Turkulainen alakoululainen sai syksyllä negatiivisen Wilma-merkinnän, koska oli syönyt lattialle pudonneen kalapuikon. Lapsi perusteli syöneensä ruokaa lattialta nälkäänsä.

– Hän luuli, ettei voi hakea uutta kalapuikkoa tilalle, koska oli jo ottanut lautaselleen sallitun määrän ruokaa, äiti kertoo.

Esimerkiksi kalapuikkoja saa ottaa Turun kouluissa 5–7 iästä riippuen. Joissakin kouluissa lapsia on vanhempien mukaan kielletty hakemasta ruokaa lisää, jotta se ei lopu kesken.

Tuotekehityspäällikkö Katja Mäkelän mukaan on harhaluulo, ettei ruokaa saisi hakea lisää.

Onkohan meidän kouluruuassa vähän isompiakin ongelmia kuin kasvisruoka, jos lapsia kielletään hakemasta lisää ja osa ei syö ollenkaan... Ja tuotekehityspäällikkö ei ymmärrä sitä, että jos se täti sanoo että älkää hakeko lisää, tai jos siinä lukee että max 6 kpl, niin lapset noudattavat sitä rajoitusta.

Valtaosa vastanneista kokee kouluruuan olevan niin herkkä aihe, ettei sitä saa arvostella. Siksi he suostuivat haastatteluun vain nimettömästi. Henkilöllisyydet ovat Ylen tiedossa.

Tämä tosin aiheutti naurua, koska kouluruokaa on arvosteltu kyllä tasan niin kauan kun minä muistan.

[Velkku]

Tämänpäivän lihaeineksissä on lihaa vain nimessä ja niitä kouluissa käytetään.

Juuri näin. Sama koskee kaikkia suurtalouskeittiöitä kyllä. Maaseudulla metsästäjät sentään joskus vievät riistaa tarjottavaksi kouluihin.

Tohdin voimakkaasti epäillä, että on edes laillista viedä tarkastamatonta lihaa oppilaiden syötäväksi. Lisäksi luulen, että tarkastus ei ole mitään halpaa touhua, joten laitan tuon huuhaa- kansioon, kunnes eteen tuodaan jotain todisteita.

Turhaan sinä minulle vouhotat.

https://jahtimedia.fi/riistaruoka/punkalaitumen-koululaisten-lautasella-riistaruokaa

[dothefake]

No tulihan se sieltä, kun vähän potkii. Maaseutu on kyllä laajempi kuin Punkalaidun.

[Velkku]

No tulihan se sieltä, kun vähän potkii. Maaseutu on kyllä laajempi kuin Punkalaidun.

Uskoisin että muuallakin on kokeiltu. Miksi ei olisi? Tuolla alueella ainakin peuranlihaa riittää varmasti tarjottavaksi.

Vaikea nähdä miten tämä olisi huono asia, mutta tykkäyksistä päätellen joku kaivertaa parin sankarin mieltä.

[Vesa Heimo]

No tulihan se sieltä, kun vähän potkii. Maaseutu on kyllä laajempi kuin Punkalaidun.

Uskoisin että muuallakin on kokeiltu. Miksi ei olisi? Tuolla alueella ainakin peuranlihaa riittää varmasti tarjottavaksi.

Vaikea nähdä miten tämä olisi huono asia, mutta tykkäyksistä päätellen joku kaivertaa parin sankarin mieltä.

On niitä kotimaisia proteiininlähteitä tarjolla ihan isoillakin tekijöillä, taisi Palmian koulu/laitosruoassa olla särkikastiketta. Hyvä vaan että tarjotaan tuollaisia kotimaisia/lähiruokavaihtoehtoja välillä. Muutenkin särki/silakka/ahven jne kotimaiset kalat kun saadaan eri muodoissa laitosruokaan, niin tulee lapsillekin kotimainen kala tutuksi. Kummasti ne on 2000luvulla hävinneet vähitellen, samaten kun erilaiset veriruoat.

[Hohtis]

Lapsi söi kalapuikon väärin koulussa – Merkintä "rikosrekisteriin

Ylen haastatteleman oppilaan äidin mukaan lapsi oli perustellut menettelyään nälällä. Hän oli luullut, että ruokaa ei saa lisää, koska tarjottavien kalapuikkojen määrää on rajoitettu.

Jalonen on tietoinen Ylen uutisesta, mutta hän ei tiedä tarkemmin, missä koulussa tai ketä oppilasta asia on koskenut. Hän toteaa yleisellä tasolla, että nälkäänsä syömistä ei tule pitää rangaistavana tekona, kunhan annoksen kasaa lautasmallin mukaisesti.

– Jos syö pelkästään 40 lihapullaa, niin se ei ole ravitsemuksellisesti eikä minkään muunkaan kriteerin perusteella ihan oikein.

Eli sukupuolensa saa valita vapaasti mutta ei ruokavaliotaan. Tosin veikkaanpa, että jos lataisi lautaselleen pelkästään kasviksia ei kukaan pakottaisi ottamaan lisäksi lihapullia, jotta "lautasmalli" toteutuisi.

Pelkkiä lihapullia ei saa ottaa koska se on kallista ja toisaalta viherfasismin vastaista.

Jos sukupuoli ja vegaani on ilmoitusasia niin miksei karnivoori ole myös? Ihme ahdasmielisyyttä.

[dothefake]

No tulihan se sieltä, kun vähän potkii. Maaseutu on kyllä laajempi kuin Punkalaidun.

Uskoisin että muuallakin on kokeiltu. Miksi ei olisi? Tuolla alueella ainakin peuranlihaa riittää varmasti tarjottavaksi.

Vaikea nähdä miten tämä olisi huono asia, mutta tykkäyksistä päätellen joku kaivertaa parin sankarin mieltä.

Olenko sanonut, että se on huono asia?

[Vesa Heimo]

Pelkkiä lihapullia ei saa ottaa koska se on kallista...

Ja koska se on kallista, niitä on laitoskeittiössä tasan varmasti otettu tarjolle rajallinen määrä. Että jos ekan ruokavuoron porukka alkaa kilpailuna mättämään lihapullia, niitä ei enää loppuvuoroilla ole- ja tasan varmasti peruskoulussa noin kävisi toistuvasti jos niitä määriä ei keittolan tädit ja opet vahtisi.

Perunaa, leipää ja salaattia on varmasti lisukkeeksi jos on niin nälkä että koulun lihapullamäärä ei riitä- ja voipi olla että sieltä kasvislinjastosta saisi santsata kasvisproteiinia.

Ja olikohan tossa kalapuikkokeississä kuitenkin kyse siitä että joku ylihuolehtiva ope laitto viestin että muksu on vetänyt kalapuikkoa sukkamehukuran seasta, että jos kotona on pipi vatsa, niin tälleen pääs käymään. Kivat otsikothan siitä saa kun vielä kutsuu Wilmaa rikosrekisteriksi.

[Bona]

Eipä kannata ikinä niellä koukkuineen huoltajien tarinoita lasten kohtaamista vääryyksistä. Ruokaa on tosiaan rajoitettu määrä, ja jos sitä kasataan lautaselle läjittäin ja viedään roskiin kun ei jaksetakaan syödä, osa mukeloista jää ilman.

Lähdettäisiinkö nyt kuitenkin siitä että koulussa tehdään kuten opettaja sanoo eikä itketä iltaroskiin jos muksu ei ole totellut.

Edit: no kappas, kerrankin sanasta sanaan mieltä Vesa Heimon kanssa. Viestini oli siis turha, minkä olisin havainnut jos olisin lukenut Heimon tekstin ennen vastaamista.

[Hohtis]

Pelkkiä lihapullia ei saa ottaa koska se on kallista...

Ja koska se on kallista, niitä on laitoskeittiössä tasan varmasti otettu tarjolle rajallinen määrä. Että jos ekan ruokavuoron porukka alkaa kilpailuna mättämään lihapullia, niitä ei enää loppuvuoroilla ole- ja tasan varmasti peruskoulussa noin kävisi toistuvasti jos niitä määriä ei keittolan tädit ja opet vahtisi.

Jos olet joskus ollut polvella viiden metrin välein ilmasuojassa, pönttö per pönttö ja pakin kovera puoli kiinni intin lämpöastiassa niin ymmärrät varmasti sen, että määrä mitä jaetaan on rajallinen. Minäkin ymmärrän sen.

Pointtini ei ollut kuitenkaan se. Pointtini oli, että koska liha on kallista, sen syömistä rajoitetaan. Siksi "viralliset suositukset" jotka ovat pelkkää valtion talouspolitiikan jatketta. Kontrollointia. Säännöstelyä. Pakkoa. Totalitarismia.

Eikä siinä ole mitään väärää. Joskus massoja pitää kontrolloida suuremman hyödyn saavuttamiseksi. Mutta minua nyppii se, että se naamioidaan joksikin aivan muuksi mitä se tosiasiassa on.

Se tarkoittaa myös sitä, että liharuoka on halutumpaa, maukkaampaa, arvokkaampaa ja ylipäätään parempaa jos sitä pitää kontrolloida etteivät kaikki söisi sitä eikä sitä riittäisi kaikille.

M.O.T.

[P]

^Juuri noin. Jatkosodassa isoisäni naureskeli ruualle, jolle keksittiin arvokkuutta nimellä. "Punaeväahvenkeitto". Siis keitossa oli ilmeisesti vettä, suolaa, perunoita, välillä paleltuneita ja jotain teollista kalalientä? Siis ruuasta ei koskaan löytynyt oikeasti kalaa, enintään jotain evien paloiksi tulkittavaa ja vähän kalan makua? Upseerina olisi voinut mysteerin helposti selvittää, mutta ei sitä halunnut.

Joskus on mentävä silloisten resurssien mukana ja tarkoituksella annettava pettää vähän itseäänkin. Olo tuntui ravitummalle punaeväahvenkeiton jälkeen, kuin keitettyjen paleltuneiden perunoiden jälkeen. 

[P]

Halvimmissa lihapullissa on muuten koneellisesti erotettua siis - prässättyä  - "lihaa", jämäkamaa, jota ei lain mukaan saa kutsua lihaksi.

Ja kemiallisesti erotettua "lihaa", jossa muistaakseni käytettiin happoa erottamiseen.. Videoita löytyy, mutta yritän unohtaa...

[P]

Lihasuositusten pienentämisen taustalla oleva ainoa syy lienee kustannusten säästö. Aika harva suomalainen säätää omilla rahoilla ostamaansa ruokakoria perjantaina prismassa jonkun virallisen suosituksen mukaan mutta koulut ja muut korvauksettoman ruuan tarjoajat joutuvat noudattamaan noita. Ja varmaan ihan mielellään noudattavatkin, koska säästö.

Suomalaisten kasvuiässä olevien lasten ja nuorten ravinnosta säästetään, jotta rahaa riittää jonnekin muualle.

Niinpä. Aivojen kehitykselle liha ja siihen verrattavat kasvuvaiheessa ovat tärkeitä...

[P]

No tulihan se sieltä, kun vähän potkii. Maaseutu on kyllä laajempi kuin Punkalaidun.

Uskoisin että muuallakin on kokeiltu. Miksi ei olisi? Tuolla alueella ainakin peuranlihaa riittää varmasti tarjottavaksi.

Vaikea nähdä miten tämä olisi huono asia, mutta tykkäyksistä päätellen joku kaivertaa parin sankarin mieltä.

On niitä kotimaisia proteiininlähteitä tarjolla ihan isoillakin tekijöillä, taisi Palmian koulu/laitosruoassa olla särkikastiketta. Hyvä vaan että tarjotaan tuollaisia kotimaisia/lähiruokavaihtoehtoja välillä. Muutenkin särki/silakka/ahven jne kotimaiset kalat kun saadaan eri muodoissa laitosruokaan, niin tulee lapsillekin kotimainen kala tutuksi. Kummasti ne on 2000luvulla hävinneet vähitellen, samaten kun erilaiset veriruoat.

Juu. Jopa silakka? Veripaltut ja muut olivat tosiaan peruskouluruokaa vielä 80-luvulla. 

[Linkster]

^Juuri noin. Jatkosodassa isoisäni naureskeli ruualle, jolle keksittiin arvokkuutta nimellä. "Punaeväahvenkeitto". Siis keitossa oli ilmeisesti vettä, suolaa, perunoita, välillä paleltuneita ja jotain teollista kalalientä? Siis ruuasta ei koskaan löytynyt oikeasti kalaa, enintään jotain evien paloiksi tulkittavaa ja vähän kalan makua? Upseerina olisi voinut mysteerin helposti selvittää, mutta ei sitä halunnut.

Joskus on mentävä silloisten resurssien mukana ja tarkoituksella annettava pettää vähän itseäänkin. Olo tuntui ravitummalle punaeväahvenkeiton jälkeen, kuin keitettyjen paleltuneiden perunoiden jälkeen. 

Tuo arvottaminen (?) on tuttua! Naureskeltiin kloppeina kun pajalla syötiin jotain eväsleipiä lounaalla ja eräs ns vanhempi erikoismies kaiveli omia eväitään esiin.
"Jahas juipit, tänään oliskin emäntä laittanu paahtopaistia mukaan!" No, äiän salkkumallisesta nahkalaukusta tuli sillä kertaa vaikkapa klassinen kytkinlevypitsa. Siis toiselta nimeltään roiskeläppä. Hienoja ranskalaiselta kuulostavia ruokalajeja oli aina,mutta sisältö jotain edellä kuvattua. Ja vanhassa viinapullossa maitoa tietty.
Kiva muisto ponnahti mieleen ,kiitos jäsen P:n kirjoitus!

[Lalli IsoTalo]

Halvimmissa lihapullissa on muuten koneellisesti erotettua siis - prässättyä  - "lihaa", jämäkamaa, jota ei lain mukaan saa kutsua lihaksi.

Ja kemiallisesti erotettua "lihaa", jossa muistaakseni käytettiin happoa erottamiseen.. Videoita löytyy, mutta yritän unohtaa...

Muistaakseni Jamie Oliver kertoi aikoinaan tästä amerikkalaisesta käytännöstä (hampurilaispihveissä), mutta en ole löytänyt mitään vastaavaa Suomessa.

[Vesa Heimo]

Muistaakseni Jamie Oliver kertoi aikoinaan tästä amerikkalaisesta käytännöstä (hampurilaispihveissä), mutta en ole löytänyt mitään vastaavaa Suomessa.

Muistaakseni kyse oli kananugeteista. Mutta tottakai jos esimerkiksi kanasta otetaan filepalat, sitten mitä jää niin suikaleiksi niin se mitä sen jälkeen jää hyödynnettävää on sitten ne jämät mitkä eivät kumpaankaan em käyttöön kelpaa.

suomalainen broilerinliha (57 %), korppujauho (vehnä), vesi, suomalainen broilerinnahka, suomalainen kalkkunanliha, rypsiöljy, soijaproteiini, jodioitu suola, mausteet (mm. kurkuma, korianteri, inkivääri, cayenne, mustapippuri), aromit (sitruuna). Lihapitoisuus 70 %. LAKTOOSITON.

Ja näköjään halpismerkin lihapitoisuus nugeteissa 58%, muuten aika samat aineet

[supersankaritar]

Mua alkoi kiinnostaa tuo kemiallisesti eroteltu liha, koska kuulostaa taas tosi epäterveelliselle, kokeilin ensin suomeksi googlata, niin tuli tällainen juttu, missä kerrotaan, ettei koneellisesti eroteltua lihaa saa Suomessa kutsua lihaksi. https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000892174.html


Toinen asia, mitä jäin miettimään tässä keskustelussa on se, että onkohan vaan oikeasti vaikka halvat eineslihapullat koulussa muka kalliimpia, kuin "Kasvis" versiot?

[ikuturso]

En puolusta nimenomaan kemiallista erottelua.

Jälleen kerran pohdin: Eläinproteiinien pahuutta perustellaan lehmien piereskelyllä ja huonolla hyötysuhteella heinästä ihmiseen.

Siksi puollan sitä, että teuraseläimistä kaikki syömäkelpoinen erotetaan ravinnoksi.

Koneellinen pehmytkudosten erottelu esim. nivelistä ja luukalvoista voi johtaa luunpalojen päätymiseen ruokaan ja sitä kautta hammasvaurioihin. Hammas on ihmisellä luukudosta, joka ei uusiudu. Eliniän pidentyessä omien hampaiden pitäisi pysyä suussa kohta sata vuotta. Siksi ehkä kemiallinen erottelu on parempaa kuin koneellinen erottelu. Jos siihen käytetään jotain kemikaalia, josta ei jää jäämiä siihen "lihatuotteeseen", niin mikäs siinä.

En kuitenkaan tunne menetelmää. Henkilökohtaisesti kuitenkin olen kannattanut teuraseläinten hyödyntämistä mahdollisimman tarkkaan. Jos eläin pitää tappaa ruoaksi, niin pahinta mitä ihminen voi tehdä, on laittaa sisäfile Michelin-ravintolaan ja dumpata loppu elikko tunkiolle - vaikka ruokailija maksaisi ateriastaan kuinka paljon.

Japanissa, missä on vähän viljelykelpoista maapinta-alaa ihmismäärään nähden, käytetään myös kaikki kasvinosat hyvin tarkkaan. Muistan edelleen erään ravintolan vuoristokylässä, missä meille kerrottiin, että ravintolan omistaja - hyvin iäkäs nainen - kerää itse kasveja villistä luonnosta. Ateriassamme oli yhdestä ja samasta kasvista: varsi suikaloituna salaatissa, juuret pikkelöitynä pääruoan ohessa ja lehdet rapeiksi friteerattuna kalan seuraksi.

-i-

[Velkku]

Se tarkoittaa myös sitä, että liharuoka on halutumpaa, maukkaampaa, arvokkaampaa ja ylipäätään parempaa jos sitä pitää kontrolloida etteivät kaikki söisi sitä eikä sitä riittäisi kaikille.

Tämä on kyllä melkoinen ajatusketju.

[Lalli IsoTalo]

Mua alkoi kiinnostaa tuo kemiallisesti eroteltu liha, koska kuulostaa taas tosi epäterveelliselle, kokeilin ensin suomeksi googlata, niin tuli tällainen juttu, missä kerrotaan, ettei koneellisesti eroteltua lihaa saa Suomessa kutsua lihaksi. https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000892174.html

Meilasin saksalaisen meat recovery unit -laitevalmistajan sivuille ja kysyin tietääkö hän käyttääkö kukaan valmistaja kemikaaleja. Katsotaan mitä vastaa, jos mitään.

[Hohtis]

Se tarkoittaa myös sitä, että liharuoka on halutumpaa, maukkaampaa, arvokkaampaa ja ylipäätään parempaa jos sitä pitää kontrolloida etteivät kaikki söisi sitä eikä sitä riittäisi kaikille.

Tämä on kyllä melkoinen ajatusketju.

Jos lihapullien (tai kalapuikkojen) määrää pitää kontrolloida siksi, että niitä riittää kaikille tarkoittaa se sitä, että ne ovat joko halutumpia tai niitä on vähän. Ne ovat halutumpia jos ne ovat a) maukkaampia tai b) parempia jollain subjektiivisella asteikolla* tai;

..niitä on vähemmän koska ne ovat kalliimpia. Ja nythän niitä on taas kohta vähemmän, jos aiemmin mainittuja ravitsemussuosituksia aletaan noudattamaan laitosruokaloissa ja miksipä ei alettaisi.

Kyllä minäkin olen syönyt aikoinani joissain laitosruokaloissa. Pääsääntöisesti jokaisessa niissä oli rajattu montako nakkia, makkaraa, jauhelihapihviä tai kalapuikkoa saa ottaa. Missään niissä ei ollut rajattu sitä, paljonko porkkanaraastetta tai perunamuusia saa ottaa. Jos otin pelkkää muusia niin mikään lautasmalli ei toteutunut mutta eipä se ketään kiinnostanut ja tuskinpa kiinnostaa nykyäänkään.


* syy voi olla vaikkapa se, että niillä lähtee oikeasti nälkä

[Saturnalia]

Meidän koulussa Itä-Helsingissä 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa ei rajoitettu mitään. Santsata sai, ruoka tehtiin koulun keittiössä ja ruokailu kesti 30 min. Oi niitä aikoja. Silloin tällöin kun oli tillilihaa - mikä ei ollut jengin suosikki - niin ope kävi välillä vieressä huolehtimassa että hei, yksi lihapala menee vielä! se on hyvää! te tarvitsette energiaa!. Syömättä jättäminen tarkoitti silloin kirjaimellisesti sitä, porukka ei käynyt kaupoissa, kaupoissa ja kioskeissa ei ollut paistopisteitä ja taisi olla kiellettyäkin poistua koulun alueelta kesken päivän. Pikaruokakulttuuri ei ollut vielä sosiaalinen stadardi, vaikka keskustan Carrollsissa käytiinkin joku kerran kuussa jos oli saatu mutsilta lounari. Sinne oli pitkä matka bussilla. Ainoa mitä sen ajan kouluruokailussa kritisoin näin jälkikäteen olivat ne värikkäät paksut muovilautaset. Tuli varmaan mikromuoveja. Appelsiinimehu maistui silloin erilaiselta, terävältä ja happamelta, ei ollut suuri suosikki.