Kommunisteille luu kurkkuun!

[do.ut.des]

EPP-kongressin kannanotto totalitaarisen kommunismin tuomitsemiseksi. Bryssel, 04 - 05. helmikuuta 2004

[Epävirallinen käännös]

20. vuosisadalla kehittyi kaksi yhtä epäinhimillistä hallintojärjestelmää – kommunismi ja natsismi, joiden molempien lopputuloksena oli miljoonia uhreja.

Natsismin tuhoutuminen toisessa maailmansodassa mahdollisti sen rikosten tutkimisen, tuomitsemisen ja syyllisten kuulustelun. Kommunistinen järjestelmä on luhistunut, mutta vastaavaa kansainvälistä tuomiota ei ole julistettu.

a) ottaen huomioon järjestelmän vaikutuksen piirissä olleiden valtioiden kansallisten parlamenttien enemmistöjen julistukset;
b) ottaen huomioon, että totalitaristinen natsismi ja fasismi ovat oikeutetusti kansainvälisesti tuomittu, mutta sitä vastoin totalitaristista kommunismia ei vielä olla oikeissa mittasuhteissa moraalisesti tuomittu;
c) ottaen huomioon, että eri puolilla maailmaa yhä vielä muutamat kommunistiset hallinnot takertuvat valtaan kansalaistensa hyvinvoinnin kustannuksella;
d) ottaen huomioon vaaran, että totalitarististen kommunistihallintojen uudelleen valtaan pääsy ei ole kadonnut, ja että tämä ideologia yhä vaarantaa maailman rauhaa ja kansojen vapaata kehitystä;
e) ottaen huomioon, että fasismin vastainen taistelu on osoittanut, ettei pelkkä hallinnon purkaminen hävitä ideologiaa, vaan täytyy myös pitää yllä muistoa rikoksista, jotta totalitaristiset ideologiat ja niiden käytännöt eivät toistuisi.

1. Korostaa, että totalitaristinen kommunistihallinto Keski- ja Itä-Euroopassa murhasi miljoonia viattomia ihmisiä kaikista kansallisuuksista ja tuhosi monien muiden elämän aiheuttaen vakavia rikoksia, etenkin:

- miljoonien ihmisten karkotukset Siperiaan ja muille alueille, mukaan lukien vanhat, sairaat, raskaana olevat naiset, lapset ja vauvat;
- kokonaisten kansojen pakkosiirrot heidän alkuperäisiltä mailtaan;
- diktatuurin poliittisen opposition vainot ja oppositiota vastaan järjestetyt epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit;
- järjestetyt vaalit, jotka johtivat laittomien parlamenttien perustamiseen ja tosiasiassa ko. hallintojen määräämiseen;
- keskitysleireillä, vankiloissa ja internointikeskuksissa harjoitettu epäinhimillinen kohtelu ja kidutus, joka kohdistui erityisesti poliittisiin vankeihin ja turvasäilöön otettuihin ihmisiin;
- usein kansanmurhaa vastaavien etnisten vainojen järjestäminen;
- uskonnon perusteella vainoaminen;
- sosiaalisen syntyperän vuoksi vainoaminen;
- ihmisten totaalinen kontrolloiminen salaisen palvelun avulla ja heidän yksityisyytensä loukkaaminen; - vihamielisyyden ideologian edistäminen ja julistaminen;
- vapaan yhdistys- ja kokoontumisoikeuden kieltäminen;
- vapaan liikkumisen rajoittaminen sekä valtioiden sisällä että ulkomailla;
- vakavat loukkaukset poliittista moniarvoisuutta, omantunnon vapautta ja mielipidevapautta ilmaista muita näkemyksiä kuin totalitaristinen kommunismin ideologia kohtaan;
- vapaan tiedonvälityksen ja lehdistövapauden täydellinen kieltäminen;
- maaomaisuuden ja muun yksityisomaisuuden pakkolunastaminen;
- demokratian areenan ulkopuolella taistelleiden vallankumouksellisten kommunististen liikkeiden tukeminen;
- ulkomaille viedyt taloudelliset varat, joiden kohtalo tähän päivään mennessä vielä on epäselvää, mutta jotka ehdottomasti kuuluvat asianosaisille valtioille;

2. on sitä mieltä, että minkä tahansa totalitaristisen hallinnon uhrit ovat kaikki tasa-arvoisia ansaitakseen oikeudenmukaisuuden toteutumisen;

3. on huolissaan siitä, että tänä päivänä yhä puuttuu asianmukainen, kansainvälinen arviointi valtavasta ihmishenkien menetyksestä ja miljoonien ihmisten kärsimyksistä Keski- ja Itä-Euroopassa;

4. toteaa, että näiden hallintojen romahdettua on tehty tärkeitä historiallisia tutkimuksia;

5. kehottaa totalitaristisen hallintojen aikaisten rikosten täydellistä totuuden paljastamista tärkeänä keinona yhteiskuntien moraaliseen toipumiseen jälki-totalitaristisessa Euroopassa;

6. kehottaa riippumattoman asiantuntijaelimen luomista keräämään ja arvioimaan tietoja totalitaristisen kommunismin aikaisista rikoksista;

7. kutsuu jäsenvaltioita ja liittyviä maita perustamaan kansallisia komiteoita tutkimaan totalitaristisen kommunismihallinnon rikoksia ja raportoimaan niistä riippumattomalle asiantuntijaelimelle;

8. kutsuu jäsenvaltioita ja liittyviä maita häivyttämään salaisuuden verhon, jos sitä vielä on, ja valaisemaan kommunistihallinnon aikana tapahtuneita rikoksia paljastamalla dokumentteja, erityisesti salaisen palvelun ja poliittisen poliisin tekemiä, sekä rohkaisee kansalaisia astumaan esiin ja todistamaan rikoksista tuomioistuimissa ja kansallisissa komiteoissa;

9. riippumattoman asiantuntijaelimen keräämän ja arvioiman tiedon perusteella:

a) vaatii Euroopan Unionin laatimaan virallisen julkilausuman, joka kansainvälisesti tuomitsee totalitaristisen kommunismin;
b) vaatii perustamaan eurooppalaisen tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen, joka jatkaa totalitaristiseen kommunismiin liittyvän aineiston keräämistä, tutkimista ja julkaisemista, sekä huolehtii myös tulevaisuudessa historiatutkimuksesta ja oppimisesta;
c) kutsuu nimeämään totalitaristisen kommunistihallinnon "Uhrien päivän";
d) perustaa totalitaristisen kommunismin uhrien muistoksi museon.

10. pyytää jokaista, joka aikoo ottaa vastaan EU:n instituutioissa poliittisen tehtävän, tuomaan esiin ammatilliset ja poliittiset aktiviteetit entisissä kommunistisissa valtioissa ja pidättymään vastaanottamasta eurooppalaista toimea, jos on aikaisemmin osaltaan ollut toteuttamassa kommunistista sortohallintoa tai on osallistunut rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Epävirallinen käännös:
Tiina Kuisma-Häkkinen

http://totalitarismi.com/totalitarismi.php

[metsämies]

Tervetuloa vaan koittamaaan.

[kaksinaismoralismirules!]

Paitsi että kommunismiakin on montaa eri plaatua. Tosin ne kärkkäimmät teloittivat ensiksi maltillisimmat eli eiköhän ne maltilliset ole jo kuolleet sukupuuttoon.

(Bolshevikkivallankumous , Saksan ja pitkien puukkojen yö , Kiina ja kultuurivallankumous.)