2017-09-18 Espoosta Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki - englanti asiointikieleksi

[kivimies]

^^Mikäli luvut pitävät paikkansa, niin leijonasosa (>2/3) Espoon väkiluvun kasvusta on vieraskielisen väestön kasvua. Ei ihme, että alueelle suunnitellaan massiivisia rakennusprojekteja.

[Oho]

Niin rakentaminen on loistava tapa ylläpitää talouskasvua, mutta kasvu tulee melkein kaikki velaksi, ja uusiin kämppiin ollaan asuttamassa porukkaa jonka velanmaksukyky ei ole niitä ihan parhaita... Onnea Suomi... Toki kämppien tasearvoa voidaan kusetustarkoituksessa kasvattaa vaikka kuinka, mutta siinä tulee ennen pitkää luu vetävän käteen, kuten tulppaanisipuleiden tai nyttemmin Bitcoinin kanssa. No valtion orjat kansalaiset maksavat.

https://www.youtube.com/watch?v=z-oIMJMGd1Q

[Golimar]

Espoon kotouttamisohjelma 2018–2021

................................ Vuoden 2017 alussa 15,2 prosenttia espoolaisista, eli 41 652 henkilöä puhui
äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä on yli
kaksinkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Kaupunkilaiset puhuvat äidinkielenään 122 eri
kieltä. Viime valtuustokaudella vieraskielisten espoolaisten määrä on kasvanut vuosittain
yli 3 000 hengellä ja vastannut 70 prosenttia kaupungin väestönkasvusta. Heidän
osuutensa kaupunkilaisista kasvaa noin prosenttiyksikön vuodessa. Noin 12 prosenttia
Suomen vieraskielisistä asukkaista on espoolaisia. Vieraskielisten osuuden Espoon
työikäisestä väestöstä ennustetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Espoon vieraskielisten asukkaiden määrä ylittänee Suomen 20. suurimman kaupungin
Salon asukasmäärän valtuustokauden aikana ja Keski-Pohjanmaan maakunnan nykyisen
asukkaiden määrän vuoden 2025 tienoilla.
Maahanmuutto ja sen mukanaan tuoma nopea väestönmuutos näkyvät Espoossa ja
kaupunkilaisten arkipäivässä monin tavoin. Syksyllä 2017 ensimmäisen luokan oppilaista
18,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2016 YritysEspoon tuella
liiketoimintasuunnitelmaansa hiovista yrittäjiksi aikovista 30 prosenttia oli
maahanmuuttajia. Samana vuonna yli viidesosassa Espoossa solmituista avioliitoista
ainakin toinen puolisoista oli ulkomaalainen. Vuonna 2016 Espoossa syntyi 723 vauvaa,
joiden äidinkieleksi merkittiin väestörekisteriin jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi (22,3
prosenttia vuoden aikana Espoossa syntyneistä vauvoista).
........................................................

http://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2018431904-3-2.PDF

[Uuno Nuivanen]

Lopullinen tavoite on, että espoolaisessa fattassa puhutaan kaikkia kolmannen maailman kieliä. Yhtäaikaa.

[Veikko]

--
Mutta noin ideana, ruotsin voisi jättää pois ja englanti tilalle.

Ruotsi on Suomessa lähes kotoperäinen kieli, jota jotkut väestönosat ovat puhuneet sukupolvesta toiseen. Sellaisena sitä ei voi korvata englannilla.

On parasta pysyä vain sillä linjalla, että suomi on kaksikielinen maa, jossa puhutaan vain suomea ja ruotsia* eikä mukautua tänne tunkevien ja sopeutumishaluttomien elättien röyhkeisiin vaatimuksiin.

* Ja saamelaiskieliä.

[PannuHattu]

Maahanmuuttoviraston entinen ja Espoon kaupungin nykyinen viestintäpäällikkö on innoissaan haittamaahanmuuttajien mukanaan tuomasta diversiteetistä.

[tweet]952848253715976192[/tweet]

Korkeammin tiedostavissa piireissä sana "integration" on näemmä muuttanut merkitystään. Ehkä hashtag integration on joku ironinen heitto uuskielestä ja liberaalin ajatusmailman järjettömyydestä.

[Kallan]

Korkeammin tiedostavissa piireissä sana "integration" on näemmä muuttanut merkitystään. Ehkä hashtag integration on joku ironinen heitto uuskielestä ja liberaalin ajatusmailman järjettömyydestä.

Se on tullut kaikille selväksi, että 122 eri kieltä samalla paikkakunnalla puhuttuna eivät ainakaan yhdistä ihmisiä, hyvänä esimerkkinä muinainen Babylonian pieleenmennyt raksaprojekti. Se mikä taas puolestaan on yhtälailla hyvinkin epäselvää on että miten samaa asiaa mukaillen toistamalla saataisiin muka täysin erilainen lopputulos jossa porukka on yhtäkkiä täysin integroitunut, "rasismista" täysin vapaana...

[Pentecost]

Entisenä opettajana ajattelen kauhulla koulua, missä olisi 122 eri kieltä puhuvaa lapsukaista...

Espoon Suvela, missä olin ammoisella 1990 -luvulla oli jo tarpeeksi paha osoittamaan esimerkkiä mitä seuraa, kun kaikki fattan varassa asuvat rikkaudet asutetaan samaan kolhoosiin. Turvalasitetun oven läpi rynnivä verinen, täysin sekaisin oleva narkkari, oli yksi kohtaamani esimerkki. Onneksi lapset olivat jo luokassa, joten löin oven lukkoon suojelemaan meitä.

Onneksi ei tarvitse enää olla moisissa paikoissa töissä. Opettajan homma on parhaissakin olosuhteissa aika vaativaa, kun ja jos sen ottaa vakavissaan. Se on tarpeeksi "haasteellista" ilman sekopäisiä vanhempia ja moniongelmaisen lähiön sosiaalihoitajana toimimista. Omaa työtään on vaikea täysipainoisesti tehdä, kun aika menee kaikkeen muuhun kuin siihen oman alan opetukseen keskittymiseen.

Onneksi ei tarvitse tuollakaan asua. Maaseutu on hyvä paikka. Kaukana paha maailma ja rikkaus. Tosin olen harkitsemassa yrittäjäksi ryhtymistä, joka sitten taas tuo omat haasteensa. Ihan vähäisimpänä eivät tämän hulluuden ylläpitämiseen kerätyt verot. Niitä onkin kiva maksaa, kun tietää niiden menevän täydelliseen mielipuolisuuteen ja utopian tavoitteluun.

[Alaric]

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/607643-englanti-ei-mahdu-espoon-opaskyltteihin-virkamiehet-vetoavat-turvallisuusongelmaan (10.2.2018)

Englanti ei mahdu Espoon opaskyltteihin – virkamiehet vetoavat turvallisuusongelmaan ja rahaan

Englannin kolmanneksi asiointikieleksi haluava Espoo ei näe tarpeelliseksi englannin lisäämistä katuverkon opastukseen ja viitoitukseen.

Tämä ilmenee kaupunkitekniikan keskuksen antamasta vastauksesta Kimmo Oilan (kok.) ja 55 muun valtuutetun aloitteeseen. Siinä esitetään liikematkustajiin, työssä oleviin ulkomaalaisiin sekä turisteihin ja toivotaan, että kaupunki asentaisi englanninkielisiä opaskylttejä erityisesti Otaniemen ja Keilaniemen alueilla.

Vastauksessaan kaupunkitekniikan keskus huomauttaa, että sen vastuulla on katu- ja yleisten alueiden ajoneuvo- ja kevyen liikenteen opastus ja viitoitus. Opastettavat ja viitoitettavat kohteet ovat pääasiassa kaupunginosia, paikannimiä, liikenneväyliä ja liikenteen kannalta merkittäviä erityiskohteita kuten esimerkiksi teollisuusalueita ja urheilupuistoja.

– Suurin osa viitoitettavista kohteista ovat paikannimiä, joille ei löydy englanninkielistä vastinetta.

Rahanmenokin pelottaa. Vastauksessa todetaan, että englannin kielen lisääminen suomen ja ruotsin kielten rinnalle nykyiseen opastukseen ja viitoitukseen toisi hyvin suuria asentamiskustannuksia, jos opastustauluja uusitaan.

– Osa opastustauluista kasvaisi yhden lisäkielen myötä kooltaan niin suuriksi, että ne eivät välttämättä mahtuisi nykyisiin paikkoihin. Suuremmat opastetaulut vaikuttavat myös kaupunkikuvaan ja voivat aiheuttaa näkyvyys- ja turvallisuusongelmia, kaupunkitekniikan keskus pohtii.

Espoon kaupunginvaltuusto on ottanut yhdeksi alkaneen nelivuotiskautensa strategiseksi tavoitteeksi ensimmäisenä kaupunkina Suomessa lisätä englannin kieli kolmanneksi asiointikieleksi Espoon kaupungin toiminnoissa.

Taustalla on muun muassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestöryhmän nopea kasvu kaupungissa.

[Uretaanipusla]

Väitänpä että ruotsinkielen poisto kylteistä turvallisuuteen vetoamalla ei menisi läpi...

[kivimies]

^

– Parin vuosikymmenen kuluttua jo kolmanneksella työikäisistä espoolaisista on maahanmuuttajatausta. Onnistuneessa kotouttamisessa on siis kyse erittäin tärkeästä ydinasiasta Espoon kehitykselle, Mykkänen painotti.

Onko tämä laskettu sillä oletuksella, että pakolaiskiintiö nostetaan 10 tuhanteen?

Kieli- ja maahanmuuttokriitikoille Mykkänen viittasi Espoon historiaan: "Olisiko enemmistönä olleiden ruotsinkielisten pitänyt 1940 -luvulla estää Espoon muuttumisen suomenkieliseksi? "

Mykkäsen mielestä Espooseen pitää saada ulkomaalaistaustaisten enemmistö, koska se on aiemmin ollut ruotsinkielinen.
Ja koska ulkomaalaistaustaisia ei ole Suomessa tarpeeksi, niin heidät on lennätettävä lähtömaistaan Suomeen, 10 tuhannen pakolaiskiintiössä.

[Econ101]

^En todellakaan ymmärrä näitä väestönvaihtajia ála Mykkänen. Mutta jorinan perusteella väestönvaihto tosiaan on tavoitteena, kun ei sanallakaan oteta esille toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin, että espoolaisista enintään 10% olisi matuja vuonna x. Miksi helvetissä sitoutua kehitykseen, jossa niitä on 30%? Ei tosiaan mahdu tähän päähän.

[rooster]

Hesarissa oli myös aamulla kolumni (venäjänkielisistä), että kuinka on tärkeä ylläpitää omaa identiteettiä, jotta kotoutuu. Jos tuo olisi avain onneen, niin se kotoutuminen olisi jonjossain tapahtunut. Eihän kukaan ole estänyt harjoittamasta kieltään ja omaa kulttuuriaan ( lain puitteissa) omalla ajalla ja omalla rahalla ennen eikä tulevaisuudessakaan mutta valtio tai kuntajohtoinen oman odentiteetin säilyttäminen on ensinnäkin rahan haaskaamista ja edesauttaa ainoastaan omien eristyneiden alueiden ja ryhmien syntyä.

Luulis noidenkin ääliöiden oppivan kun tuota on kohta kolme vuosikymmentä harjoitettu ja tulokset ovat kamalat, että kokeiltaisiin jotain muuta.

[-PPT-]

Jotkut ovat tuota Mykkästäkin äänestäneet ja luultavasti saavat sitä mitä ovat halunneetkin. Kun kerran kyse on realismista niin silloin on jonkin logiikan mukaan tarkoituksenmukaista kiihdyttää kehitystä omilla toimenpiteillä.