2017-09-18 Espoosta Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki - englanti asiointikieleksi

[Micke90]

https://yle.fi/uutiset/3-9836024

Espoolainen lastenhoitaja Sayta Kumyot muutti Thaimaasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän osaa jonkin verran suomea, mutta puhuu usein suomea ja englantia sekaisin. Toiveena Kumyotilla olisi, että Espoosta saisi palvelut myös englanniksi.

– Olisi hyvä, jos kaikki kaupungin paperit voisi täyttää englanniksi, Kumyot sanoo.

Miten lastenhoitajana voi työskennellä kymmenen vuotta maassa asunut henkilö, joka puhuu suomea korkeintaan auttavasti? 

---

Espoo ryhtyy maan ensimmäiseksi kolmikieliseksi kaupungiksi – Uusista tulijoista 70 prosenttia on vieraskielisiä

Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki. Helsinki haluaa panostaa kielikasvatukseen, Oulu pohtii myös venäjän, ruotsin ja norjan asemaa.

Espoolainen lastenhoitaja Sayta Kumyot muutti Thaimaasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän osaa jonkin verran suomea, mutta puhuu usein suomea ja englantia sekaisin. Toiveena Kumyotilla olisi, että Espoosta saisi palvelut myös englanniksi.

– Olisi hyvä, jos kaikki kaupungin paperit voisi täyttää englanniksi, Kumyot sanoo.

Espoo vastaa tähän huutoon. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden kaupunkistrategian, jossa linjataan tavoitteeksi englannin ottaminen kolmanneksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Espoosta on näin tulossa ensimmäinen suomalainen kaupunki, jonka kanssa voi "virallisesti" asioida kolmella kielellä.

Perustuslain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat edelleen suomi ja ruotsi. Käytännössä kuitenkin Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki.

Espoon uuteen kielilinjaukseen on kaksi pääsyytä: Espoon asukkaista 15 prosenttia on vieraskielisiä ja Espoo tavoittelee asemaa Suomen kansainvälisimpänä kaupunkina.

Määrällisesti vieraskielistä väestöä asuu eniten Helsingissä, 93 000 ihmistä. Espoossa on 42 000 vieraskielistä, mutta määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Kun vieraskielisen väestönosan määrä suhteutetaan asukaslukuun, kärkipaikan ottaa Vantaa Espoon ja Helsingin tullessa heti kintereillä perässä. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa asuu selvästi vähemmän vieraskielisiä sekä määrällisesti että suhteellisesti. Ennusteiden mukaan Espoo ohittaa pian Vantaan vieraskielisten osuudessa, koska Espoon uusista tulijoista peräti 70 prosenttia on vieraskielisiä.

Espoon kansainvälisyyttä kuvastaa myös se, että Suomen 9 000 kiinalaisesta kolmasosa asuu Espoossa. Kaupunki on onnistunut hankkimaan kiinalaiseksi ystävyyskaupungikseen yhden maailman suurimmista metropoleista, Shanghain.

(...)

Lainaukseen voisi ottaa oikeasti jotain oleellista asiaa eikä pelkästään muutamaa riviä jonkun lastenhoitajan mielipiteistä, ettei ensimmäisenä tarvitse olla klikkaamassa linkkiä. Kunnollinen lainaus lisätty.

Joku roti näihin avauksiin.

[Aksiooma]

Uuden kielen mukaan ottaminen palveluvalikoimaan myös maksaa. Vielä ei ole olemassa arviota hintalapusta, mutta kaupunginjohtaja uskoo, että uudistus tulee maksamaan itse itsensä.

– Me resursoimme englannin kielen systemaattista parantamista. Jos me onnistumme englannilla asiointikielenä saamaan meidän vieraskieliset asukkaamme paremmin mukaan yhdessä tuottamaan meidän palveluitamme, niin olen ihan varma siitä, että se helpottaa taloudellista tilannettamme ja parantaa meidän kustannusvaikuttavuuttamme.

Onko tuossa nyt käynyt joku ajatuskatko tai toimittelijalta muistiinpanot sekaisin? Vai onko tarkoitus palkata ulkomaalaisia tuottamaan Espoon kaupungin palveluita englanninkielellä? Nyt en ymmärrä. Osaisiko joku tulkata tuon boldatun kohdan ymmärrettävään muotoon? Kiitos.

[Blanc73]

Yllättäen Espoossa pohditaan tälläistä. 

[Kaarin M]

^^
Pitäähän työllisyystilastoja päästä kaunistelemaan. Ensi kesänä sitten puistot ja joutomaat vuohille laidunnettaviksi kera paimenien joita varmasti riittää. Yhdessä tuottamaan MEIDÄN palvelujamme !

Kuulin tarinan jossa valoa kannettiin säkillä ikkunattomaan taloon ...

[Faidros.]

Osaakohan Sayta Kumyot edes englantia kunnolla? Viekkaan, että Sayta sekoittaa suomeen englantia vain siitä syystä että thain sekoittaminen puheeseen vain pahentaisi asiaa.

Mutta noin ideana, ruotsin voisi jättää pois ja englanti tilalle.

[guest14935]

^^
Pitäähän työllisyystilastoja päästä kaunistelemaan. Ensi kesänä sitten puistot ja joutomaat vuohille laidunnettaviksi kera paimenien joita varmasti riittää. Yhdessä tuottamaan MEIDÄN palvelujamme !

Kuulin tarinan jossa valoa kannettiin säkillä ikkunattomaan taloon ...

Lampaitahan on kadonnut kun ovat maisemointia harrastaneet joten paimen varmasti tarpeellinen.
Tosin epäilen paimenkoiran olevan tehtävään parempi.

Osaakohan Sayta Kumyot edes englantia kunnolla? Viekkaan, että Sayta sekoittaa suomeen englantia vain siitä syystä että thain sekoittaminen puheeseen vain pahentaisi asiaa.

Mutta noin ideana, ruotsin voisi jättää pois ja englanti tilalle.

Samalla tulkkaus pois maassa laillisesti olevien osalta, on niin kallista touhua erikoisempien kielten osalta. Laittomasti maassa olevat voi palauttaa ruotsiin joten tulkkausta ei tarvitakaan.

[Aksiooma]

Onko tuossa nyt käynyt joku ajatuskatko tai toimittelijalta muistiinpanot sekaisin? Vai onko tarkoitus palkata ulkomaalaisia tuottamaan Espoon kaupungin palveluita englanninkielellä? Nyt en ymmärrä. Osaisiko joku tulkata tuon boldatun kohdan ymmärrettävään muotoon? Kiitos.

Nyt alkoi löytymään faktoja tämänkin jutun taustoihin. Kävin nimittäin vilkaisemassa

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman 2014–2017

Tässä on käynyt juuri niin kuin Hommalla on osattu ennustaa jo vuosia. Espoo on joutunut jo nyt polvilleen maahantunkeutujien kanssa ja tilanne vain pahenee tulevaisuudessa. Kun maahantunkeutujat eivät integroidu, niin kaupungin on keksittävä suojatyöpaikkoja. Nyt vain lasketaan rimaa selvästi kielivaatimusten osalta, jotta saadaan tempputyöllistettyä vielä helpommin työttömiä maahantunkeutuneita nuoria ja aikuisia. Lopputuloksena syntyy "töissä käyvä" maahanmuuttajaväestö, joista osa on tekevinään töitä ja osa palvelee oman kansansa edustajia tiskin toisella puolella omalla äidinkielellään.

Tässä muutamia poimintoja tuosta Espoon monikulttuurisuusohjelman faktoista. Aika karmeaa luettavaa:

Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes 65 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu merkitsee, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna 2013 Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä.

Maahanmuuttajien palveluissa kiinnitetään usein huomiota erityispalveluihin, jotka on suunnattu vain maahanmuuttajille. Varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa normaalipalveluiden pariin siirtymistä tukevat erityispalvelut ovatkin tärkeitä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Eri maahanmuuttajaryhmien lähtökohdat oman hyvinvointinsa turvaamisessa voivat olla heikommat kuin muilla. Tämä voi joissain tilanteissa edellyttää positiivista erityiskohtelua tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiakaspalveluun, jos asiakas ei puhu suomea/ruotsia hyvin.

Se voi myös tarkoittaa tietyille ryhmille suunnattuja koulutuspalveluja. Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosimisjärjestelmä, jonka tarkoituksena olisi asettaa joku henkilö tai ryhmä muita parempaan asemaan. Tietyn ryhmän erityiskohtelu ei saa johtaa muiden ryhmien syrjimiseen. Tämän vuoksi positiivinen erityiskohtelu tulee aina pystyä perustelemaan hyvin ja sen tulee olla pyrityn tavoitteen kannalta oikein mitoitettua.

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteena on, että ulkomaalaisten äänestysprosentti nousee vuoden 2016 kunnallisvaaleissa 20 prosenttiin (vuoden 2012 vaaleissa 16,9 prosenttia).

Vieraskielisten nuorten riski joutua syrjäytyneeksi on viisinkertainen kantaväestöön verrattuna. Keväällä 2012 Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10 prosenttia suomenkielisistä ja 26 prosenttia muunkielisistä nuorista. Kaikkiaan keväällä 2013 Espoossa on yli 3000 koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta.

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleista nuorista oli vuonna 2010 vieraskielisiä 40 prosenttia.

Erityisen tärkeäksi vieraskielisten nuorten huomioimisen tekee se, että heidän määränsä kasvaa nopeasti. Tuoreen väestöennusteen mukaan alle kolmekymmentävuotiaita vieraskielisiä on Espoossa vuoteen 2030 mennessä yli 25 000 henkilöä. Tuolloin vieraskielisten osuuden kaikista alle kolmekymmentävuotiaista espoolaisista ennustetaan olevan yli 22 prosenttia.

Väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus nousee 2030 mennessä vielä korkeammaksi 16–64 -vuotiaiden keskuudessa. Työikäisistä espoolaisista joka neljäs puhuu vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Tästä syystä työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että myös vieraskieliset nuoret saavat toisen asteen tutkinnon suoritettua ja jatkavat sen jälkeen joko korkeakouluopintoihin tai työelämään.

YLLÄTYS: Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia.

Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen sekä lasten ja vieraskielisen väestön määrän kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon.

[Aksiooma]

^ Painoin vahingossa LÄHETÄ nappulaa ESIKATSELU nappulan sijasta. Jatkan tähän:

Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta

Esimerkiksi kaupungin vanhuspalvelujen henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa 16 prosenttia oli vieraskielisiä. Heidän osaamisensa merkitys kasvaa, kun ikääntyviä vieraskielisiä on entistä enemmän.

Kaupungin tavoitteena on, että vieraskielisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä lähenisi vieraskielisten osuutta espoolaisista. Espoon henkilöstössä oli vuoden 2014 alussa 717 vieraskielistä työntekijää. Heidän osuutensa kaupungin henkilöstöstä oli yli 5 prosenttia. Työnantajana kaupunki edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertaista asemaa työmarkkinoilla. Kaupungilla on nollatoleranssi etniseen taustaan ja muihin henkilöön liittyviin syihin kohdistuvaan syrjintään

Yllä olevat tavoitteet eivät merkitse sitä, että kaupungin henkilöstön pätevyysvaatimuksista joustettaisiin vieraskielisten hakijoiden kohdalla. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinoilla on rakenteellista syrjintää etnisen taustan perusteella.

Espoo ehkäisee työnantajana syrjinnän haittoja esimerkiksi maahanmuuttajien rekrytointimallin avulla. Sen toimeenpano on keskeinen osa kaupungin valtion kanssa tekemän metropolipolitiikan yhteistyöhön liittyviä sitoumuksia.

Rekrytointimallia ja muita maahanmuuttajien palkkaamista edistäviä toimia harkitaan uudestaan, mikäli maahanmuuttajien yliedustus työttömien joukossa alenee merkittävästi tai vieraskielisten henkilöstöosuus saavuttaa vieraskielisten väestöosuuden.

Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen sekä lasten ja vieraskielisen väestön määrän kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Yksi Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksista on vieraskielisten
maahanmuutto. Se nuorentaa entisestään Espoon muutenkin nuorta väestörakennetta ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin.

Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan kuitenkin myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat.

Työllisyys ja toimeentulo

Espoo-tarinan mukaan tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyyden laskeminen korkeintaan 5 prosenttiin. Nuorison työllisyydessä tavoitellaan maan parasta tasoa. Tavoitteena on myös, että hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön, ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla.

Vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä nousee pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella yli 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työllisyyteen liittyvien kaupungin tavoitteiden toteuttamisessa ei voida onnistua, ellei maahanmuuttajien työllisyydenhoidossa onnistuta aiempaa paremmin. Edellisellä valtuuskaudella ulkomaalaisten espoolaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna.

Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaisten työttömyys oli Espoossa 21,6 prosenttia, Helsingissä 28,1 prosenttia ja Vantaalla 31,6 prosenttia.

Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Vuonna 2012 Suomen ulkomailla syntyneen väestön työllisyysaste oli 63,8 prosenttia ja Suomessa syntyneen väestön 69,6 prosenttia.

Kun henkilö ei pärjää työmarkkinoilla, hän joutuu varsinkin kalliiden elinkustannusten pääkaupunkiseudulla usein turvautumaan toimeentulotukeen. Maahanmuuttajien muuta väestöä korkeampi työttömyys ja työllistenkin osalta matalampi tulotaso näkyy selvästi kaupungin toimeentulotuen tilastoissa.

Vuonna 2012 suomalaisista espoolaisista 6 prosenttia ja ulkomaalaisista espoolaisista 23 prosenttia sai toimeentulotukea. Kaikkein huolestuttavinta on kuitenkin, että vuonna 2012 peräti 46 prosenttia ulkomaalaisista espoolaisista lapsista kasvoi perheissä, jotka olivat toimeentulotuen piirissä.

Kaupungin tasapainoinen kehitys voi vaarantua, mikäli maahanmuuttajien huono-osaisuus periytyy, työllisyys ei parane, eikä lasten yhdenvertaisesta asemasta koulutusjärjestelmässä onnistuta huolehtimaan.



Tämä kaikki on kerrottu Hommalla jo vuosia sitten.

[guest14935]

Yllä olevat tavoitteet eivät merkitse sitä, että kaupungin henkilöstön pätevyysvaatimuksista joustettaisiin vieraskielisten hakijoiden kohdalla. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinoilla on rakenteellista syrjintää etnisen taustan perusteella.

Tämä kaikki on kerrottu Hommalla jo vuosia sitten.

Kerrottu hommalla ja oli myös kaikkien tiedossa kauan ennen Hommaa.
On se tosiaan rakenteellista syrjintää kun ulkomaisia otetaan töihin pätevämpien alkuperäisasukkaitten sijasta, annetaan asuntoja heille muttei suomalaisille jne.
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005372427.html
Nuoria laittavat eläkkeelle sen sijaan että olisi töitä tarjolla, tilastoja parantaakseen mutta samalla tuhoavat monta elämää (vaikka parempihan se eläkkeellä olla kuin palkattomissa orjatöissä, joilla viedään palkkaa maksavat työt markkinoilta.)

Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

Ja vielä syyttävät niitä nuoria joille ensin syöttäneet lääkkeitä niin etteivät kykenisi töitä tekemään.

läkkeellä on 20–34-vuotiaista suomalaisista jo yli 23 000 eli joka viideskymmenes.

Viime vuonna kyseisestä ikäryhmästä työkyvyttömäksi jäi noin 3 200 henkeä, kun vielä vuosituhannen alkupuolella vastaava luku oli kolmanneksen pienempi.

Eiköhän nämä ole juuri heitä joista ennen tuli bussikuskeja ja siivoojia, nykyisin vain haetaan niitä muualta.

Nuorten tapauksessa mielenterveyden häiriö korostuu vielä selvästi keskimääräistä enemmän.

Selkeää on että jos pää täynnä lääkkeitä, ei kannata bussikuskiksi päästää ja siivoaminen on liian raskasta.

[Roope]

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti esitti eilen eduskunnassa, että turvapaikanhakijoille opetettaisiin suomen sijasta englantia, jotta heidät voitaisiin työllistää matalapalkka-aloille esimerkiksi vaihtamaan renkaita.

Tämä olisi Lehden mukaan Suomen etu ja myös EU-tasolla järkevää, jos turvapaikanhakijat päättävätkin siirtyä johonkin toiseen Euroopan maahan.

19.51 Eero Lehti kok
Arvoisa herra puhemies! Kotouttamisen epäonnistuessa ongelmat kasaantuvat. Ne ovat henkilökohtaisia ongelmia mutta myös valtiollisia ongelmia ja perheen ongelmia, monia muitakin mahdollisuuksia vielä kaiken lisäksi on. Kun Suomeen tulee pakolaisia, on perinteinen tapa tietysti tarjota heille kotouttamiseen kuuluvaa kieliharjoittelua. Kuitenkaan käytännössä tällainen henkilö ei voi olla varma siitä, onko hänen suomen kielen koulutuksensa juuri sitä, mikä hänen kannaltaan on hyvä. Hän ei tiedä, saako hän turvapaikkapäätöksen myönteisenä, jolloin hän voi jäädä Suomeen, jolloin tietysti suomen kieli auttaa häntä työllistymään. 

Minuun ovat monta kertaa työnantajat ottaneet yhteyttä, voisiko tässä vaiheessa jo tarjota kuitenkin englannin kielen koulutusta. Muutaman sadan englannin kielen sanan ymmärtäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen voidaan sijoittaa yksinkertaisiin tehtäviin, esimerkiksi autojen huoltohalleihin renkaan vaihtamiseen tai vastaavaan työhön, jossa suorite voidaan näyttää mutta toimeksianto pitää kuitenkin kertoa, eikä sitä nyt aina voida ihan paperilla piirtää. Työnantajalla on myös vastuu siitä, että työ tehdään turvallisesti ja asettamatta millekään riskille alttiiksi työntekijää. 

Tällainen henkilö, joka Suomessa osaa englantia muutaman sata sanaa, on työllistettävissä sentyyppisissä töissä, joissa näitä ihmisiä voidaan käyttää. Niitä työtehtäviä on runsaasti tarjolla. Suomalaisille eivät tahdo oikein ihan matalapalkka-alan työtehtävät maistua kaikissa olosuhteissa. He katsovat, että heillä on oikeus vähän parempaan. Mutta tänne maahan tulevalle mikä tahansa työtehtävä on menestymisen alku. Se mahdollistaa sosiaalistumisen, se mahdollistaa suomalaisen elämäntavan ymmärtämistä paremmin, ja ennen kaikkea se tarjoaa ihmiselle omanarvontuntoon liittyvää järkevää työtehtävää. 

Kun tästä asiasta keskusteltiin tarkastusvaliokunnassa, niin viranomaisten, valtionhallinnon ihmisten, kannanotto oli täysin kielteinen tähän englannin kielen vaihtoehdon tarjoamiseen. Euroopan unionin tasollakin saattaisi olla järkevää, että jos on pieni kielialue, niin kannattaisi aloittaa englannin kielen opiskelulla. Jos jäävät sitten maahan, niin siitä on hyötyä joka tapauksessa. Jos siirtyvät Euroopassa johonkin muualle, siitä on hyötyä. Vaikka siirtyisivät sitten vielä Euroopan rajojen ulkopuolelle, siitäkin englannin kielitaidosta, joka on hankittu, on merkittävä hyöty.

Kansallisesti olemme niin itsekkäitä, että emme ymmärrä meidän omaa etuamme tässä, ja tekisi mieli sanoa, että Espoon kaupunki, joka ilmoitti, että kolmanneksi asiointikieleksi he tulevat valitsemaan englannin, on tässä asiassa varmasti olosuhteidenkin johdosta edelläkävijä. Tämän takia toivon, arvoisa herra puhemies, että tämä asia harkittaisiin, koska se työllistäisi, vähentäisi erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia, jos alkuvaiheessa, silloin kun asianosainen haluaa, hän voisi valita suomen, ruotsin tai englannin kielen välillä sen kielikoulutuksen, jonka hän katsoo itselleen hyväksi. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2017+4.aspx#19.51Lehti

[Alaric]

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/568278-englanti-asiointikielena-herattaa-myos-kritiikkia-tuntuisi-luontevalta-etta-tanne (12.10.2017)

Englanti asiointikielenä herättää myös kritiikkiä – "Tuntuisi luontevalta, että tänne tulevat oppisivat kieltä"

"Kielitaidon puute on keskeisin kansalaisuuden epäämisen syy".

Espoo on Suomen ensimmäisenä kuntana ottamassa englannin kolmanneksi asiointikielekseen. Englannin lisääminen asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle on kirjattu kaupungin tuoreeseen strategiaan.

Linjaus ei ole herättänyt pelkästään ihastusta, vaan myös ihmetystä ja kritiikkiä.

– Koko ajan puhutaan työperäisen maahanmuuton tärkeydestä kestävyysvajeen vuoksi. Tuntuisi luontevalta, että tänne tulleet ihmiset oppisivat kieltä, kotoutuisivat ja jäisivät tänne, sanoo erityisasiantuntija Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Räsänen kysyy haluaako Espoo antaa asukkailleen signaalin, ettei kaupungissa tarvitse osata kaupungin virallisia kieliä.

– Englanninkieliset palvelut saattavat synnyttää ihmisille tunteen, että heidän haluttaisiinkin olevan täällä vain tilapäisesti.

Englanninkielisillä asiointipalveluilla saattaa olla myös yllättäviä vaikutuksia. Englannilla kommunikoivat ihmiset saattaisivat esimerkiksi jäädä ulkopuolisiksi maan poliittisesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta. Lisäksi kansalaisuuden saannin edellytyksenä on suomen tai ruotsin kielen riittävä taito.

– Espoon linjaus on täysin uutta Suomessa. Täytyisi selvittää, mitä kaikkea siitä voisi seurata, Räsänen muistuttaa.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Espoon on palveltava myös englanniksi, jos halutaan, että Suomi ja Espoo menestyvät. Toimillaan Espoo pyrkiikin Suomen kansainvälisimmäksi kaupungiksi. Espoo haluaa palvella aiempaa paremmin erityisesti kaupungissa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja luonteeltaan kansainvälistä start up -yhteisöä. Mäkelän mukaan tavoitteena on, että kansainvälisten työntekijöiden ja asukkaiden asuminen ja arjessa selviytyminen sujuisivat hyvin.

Ensimmäisenä englanniksi on tarkoitus kääntää kaupungin lomakkeet, materiaalit ja muu informaatio. Sitten tarkoituksena on parantaa henkilökunnan kykyä palvella englanniksi.

– Meillä on 14 000 työntekijää, joten asia ei tapahdu sormia napsauttamalla. Voi olla, että joissain rekrytoinneissa huomioidaan englannin kielen osaaminen, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan englanti asiointikielenä ei liity suomen ja ruotsin kielen asemaan.

– Toivomme edelleen, että esimerkiksi lapset, jotka tänne tulevat, oppisivat suomen kielen, Mäkelä sanoo.

[Spesialisti]

Suomea puhuu maailmassa ainoastaan se n. viisi miljoonaa ihmistä. Nykyisellä demografisella ja aktiivisen kansantuhoisella kehityksellä suomen kielestä tulee uhanalainen ja suojelun tarpeessa oleva raakasti arvioiden viimeistään n.200 vuoden kuluttua. Jäljelle jää jonkinlainen sekarotuisen kansan keskenään mölöttämä Finglish/Finbantu -mongerrus, ja vallan ottaneiden virallisena kielenä on joku maailmankieli. Palataan siis takaisin 1700-luvun asetelmiin.

Itse vastustan englannin käyttöä jopa junakuulutuksissa. Olin vastikään Hollannissa, jossa junankuuluttaja schhorautteli asematietoja ainoastaan natiivikielellä kaikkialla muualla paitsi Schipholin asemalla.  Muukalaisten on opittava kieltämme ja sopeuduttava. Mitään fiktiivistakään kotoutumista ei tapahdu jos vain vedetään vieraskoreasti housut kinttuun ja annetaan Ahmedin astua joka käänteessä.

[Vaniljaihminen]

Se englanninkielen tuputtaminen joka paikassa on jotain ihme uusneuvostoamerikkalaisuutta, mikä tietysti on myös olennainen osa ns. monikulttuurisuutta.  Tähän saakka harvassa ovat olleet selkeästi suomenkielenvastaiset kannanotot, mutta pian niitäkin varmaan ilmenee. Se Mikael Jungnerin taannoinen höpinä suomenkielen sijamuotojen karsimisesta oli toki aivan hyvä alku tälle kansainväliselle kielistalinismille.

Sen kyllä ymmärtää että pitää olla kommunikointikieli, mutta jos haluaa sitä kulttuurista arvoa, sitten pitää olla jotain muutakin. Ruotsissa pitää puhua ruotsia tai edes sitä skolsvenskania, vaikka se olisi kaikkea muuta kuin täydellistä. Ihan vaan periaatteesta.

[Oho]

No nyt ei sitten muuta tarvitakaan kuin, että sekä Espoon kaupungin työntekijöiden että muuttajien englannin taito olisi joustavaan asiontiin riittävällä tasolla. Ei taida tällä hetkellä toivomus täyttyä kummankaan ryhmän osalta eikä tule täyttymään jatkossakaan ainakaan ihan lähitulevaisuudessa.

Lisäksi kansalaisuuden saannin edellytyksenä on suomen tai ruotsin kielen riittävä taito.

Tää väite muuten ei ole totta. Suomen- tai ruotsinkielen taitoa ei nimittäin vaadita humanitaarsin perustein maahan muuttaneilta tai aiankaan pakolaisilta. No suomea ollaan suomessa ajamassa kodin seinien sisään joksikin suunnileen hävettäväksi tai vähintään noloksi asiaksi.

[AcastusKolya]

Se Mikael Jungnerin taannoinen höpinä suomenkielen sijamuotojen karsimisesta oli toki aivan hyvä alku tälle kansainväliselle kielistalinismille.

Mitä Jungner sanoi?

[Emo]

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti esitti eilen eduskunnassa, että turvapaikanhakijoille opetettaisiin suomen sijasta englantia, jotta heidät voitaisiin työllistää matalapalkka-aloille esimerkiksi vaihtamaan renkaita.

Tämä olisi Lehden mukaan Suomen etu ja myös EU-tasolla järkevää, jos turvapaikanhakijat päättävätkin siirtyä johonkin toiseen Euroopan maahan...

No kieltämättä kun asian näin esittää, niin opetetaan tosiaan turhapaikkaturisteille englantia *peukku*

[Alaric]

Se Mikael Jungnerin taannoinen höpinä suomenkielen sijamuotojen karsimisesta oli toki aivan hyvä alku tälle kansainväliselle kielistalinismille.

Mitä Jungner sanoi?

Hommaketju: Mikael Jungner ehdottaa muutoksia kielioppiin - "Suomen kieli on taakka"

http://www.talouselama.fi/uutiset/mikael-jungner-ehdottaa-valtavia-muutoksia-kielioppiin-suomen-kieli-on-taakka-kielitieteilijat-kummissaan-6606448 (12.12.2016)

Entinen demareiden kansanedustaja ja Ylen toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreabin nykyinen toimitusjohtaja Mikael Jungner laukaisi facebookmiinan viikonloppuna.

Päivityksessään Jungner totesi suomen kielen olevan taakka. Jungnerin mukaan suomessa on vähemmän sanoja kuin esimerkiksi englannissa. Siksi suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien.

Suomea on Jungnerin mukaan myös vaikeaa kääntää koneellisesti. Jungnerin mukaan sijamuodoille ja muille päätteille olisikin etsittävä nyt korvaavia vaihtoehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa ei enää sanottaisi "minä menen kouluun" tai "käyttämätön matkalippuni".

Jungnerin uuskielessä saatettaisiin sanoa minä mennä koulu ja minun eikäytetty matkalippu.

(...)

[l'uomo normale]

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti esitti eilen eduskunnassa, että turvapaikanhakijoille opetettaisiin suomen sijasta englantia, jotta heidät voitaisiin työllistää matalapalkka-aloille esimerkiksi vaihtamaan renkaita.

Tämä olisi Lehden mukaan Suomen etu ja myös EU-tasolla järkevää, jos turvapaikanhakijat päättävätkin siirtyä johonkin toiseen Euroopan maahan...

No kieltämättä kun asian näin esittää, niin opetetaan tosiaan turhapaikkaturisteille englantia *peukku*

Niille suomalaisille jotka vastaavat Eero Lehden omistaman Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelijoiden kysymyksiin, pitäisi myös opettaa englantia. Ei tarvitsisi Eero Lehdenkään olla riippuvainen suomalaisesta työvoimasta kruununjalokivensä pyörittämisessä.

[Supernuiva]

Nostetaan tässä yhteydessä esille myös se jo kenties unohtunut yksityiskohta, että Espoon alueella Otaniemessä toimii kolmesta koulusta yhdistetty korkeakoulu, jossa EI enää anneta suomenkielistä opetusta. Ainakaan jonkun siirtymäajan jälkeen. Ei jaksa katsoa netin hakukoneella, joten anyone varmaankin oikaisee, jos tässä viestissä on asiavirheitä.

[Niobium]

^^^ Kiitos Alaricille Jungnerista muistuttamisesta, sain taas hyvät naurut muistellessani tuotakin ihmistä, hänen toilailujaan ja lausuntojaan. Jungner on viime aikoina pysytellyt hiljaa, ilmeisesti lähipiirinsä on ottanut Miihkalilta puhelimen pois.

Kokonaisuutena tämä kaikki on aika surkuhupaisaa. Talon väki muuttaa aittaan talveksi, jotta vieraat saavat mitä tahtovat. Ei siinä kansainvälistymisessä sinänsä mitään pahaa ole, hyvä että osataan kommunikoida.

Se, että nimenomaan palvelut tulisi hoitaa englanniksi, kalskahtaa  siltä, että nyt asiakkaina ei ole korkeakoulutettuja maahamme muuttaneita asiantuntijoita. Sossu-ja kelatädit tässä sitä englantia joutuvat opettelemaan samalla kun luodaan loputtomat tulkkauspalvelumarkkinat.

[Paawo]

Eli katumaasturin kaksi kertaa vuodessa tapahtuva renkaanvaihto on liian aikaavievä prosessi ja tähän ensimmäisenä ratkaisuna työväenpuolue kokoomuksella on esittää rekrytoitavaksi kieltä osaamatonta edullista aputyövoimaa oikotien kautta alipalkattuun työhön.

Miten ne loput 45 viikkoa vuodesta sitten, kun renkaanvaihtoa ei olekaan työnantajilla tarjota?
Lumitöitä, nurmenleikkuuta, haravointia, hiekoitusta, lisää kielen opiskelua?

Vai mitä, Eero Lehti?

Turvallisia kilometrejä Sinulle ja perheellesi, kokoomuslainen.

[Ernst]

Suomea puhuu maailmassa ainoastaan se n. viisi miljoonaa ihmistä. Nykyisellä demografisella ja aktiivisen kansantuhoisella kehityksellä suomen kielestä tulee uhanalainen ja suojelun tarpeessa oleva raakasti arvioiden viimeistään n.200 vuoden kuluttua. Jäljelle jää jonkinlainen sekarotuisen kansan keskenään mölöttämä Finglish/Finbantu -mongerrus, ja vallan ottaneiden virallisena kielenä on joku maailmankieli. Palataan siis takaisin 1700-luvun asetelmiin.

Itse vastustan englannin käyttöä jopa junakuulutuksissa. Olin vastikään Hollannissa, jossa junankuuluttaja schhorautteli asematietoja ainoastaan natiivikielellä kaikkialla muualla paitsi Schipholin asemalla.  Muukalaisten on opittava kieltämme ja sopeuduttava. Mitään fiktiivistakään kotoutumista ei tapahdu jos vain vedetään vieraskoreasti housut kinttuun ja annetaan Ahmedin astua joka käänteessä.

Sama havainto Sveitsissä, jossa oleskelen. Saksa, ranska ja välillä italia tulee kuulutuksissa tutuksi. Englantia vain lentokentän lähellä. Äkkiä ne oppii jos haluaa...nächste Halte. Pitkämielistä sakkia, kun ei minulla ole varsinaista asiaa täällä. Voisi muuttua, jos kipittelisin kunnantalolle Gemeindeverwaltungilta asuntoa ja rahaa kinaamaan. Ja turvaakin pitäisi nääs saada.

[guest14935]

Espoo kansainvälistyy kohisten ja kotouttamiseen panostetaan. Nyt ei olla köyhiä eikä kipeitä!

Vieraskielisten osuus Espoossa kasvaa rajusti – kaupunki petraa kotouttamista: Lisää vieraskielisiä palveluja

---

Ohjelman mukaan eri toimenpitein tähdätään muun muassa siihen, että kaikkien, myös nuorten maahanmuuttajataustaisten työttömyysaste laskee kantaväestön tasoa.

Maahanmuuttajien opintopolut halutaan niinikään yhdenvertaistaa muiden espoolaisten kanssa. Maahanmuuttajien asunnottomuus pyritään jatkossa torjumaan jo ennakkoon. Espoon tavoitteena on myös lisätä kaupungin maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrää, jotta se vastaisi nykyistä paremmin kaupungin väestörakennetta.

Vuoden 2017 alussa 15,2 prosenttia espoolaisista, eli 41 652 henkilöä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Kaupunkilaiset puhuvat äidinkielenään 122 eri kieltä. Vieraskielisten espoolaisten määrä on kasvanut vuosittain yli 3 000 hengellä ja vastannut 70 prosenttia kaupungin väestönkasvusta. Vieraskielisten osuuden Espoon työikäisestä väestöstä ennustetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Lopullisesti kotouttamisohjelmasta päättää valtuusto.
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/598603-vieraskielisten-osuus-espoossa-kasvaa-rajusti-kaupunki-petraa-kotouttamista-lisaa

Matujen asunnottomuus ehkäistään. Ja samaan aikaan suomalaisten hankalampi saada asuntoa kuin Helsingissä.

[Roope2]

Espoon tavoitteena on myös lisätä kaupungin maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrää, jotta se vastaisi nykyistä paremmin kaupungin väestörakennetta.

Miksi Espoon rekrytoinnin tavoitteena  ei ole valita tehtävään parhaiten edellytykset täyttävä?

[Micke90]

Miksi Espoon rekrytoinnin tavoitteena  ei ole valita tehtävään parhaiten edellytykset

täyttävä?

Koska valinnat eivät silloin kohdistuisi mamuihin.

[Uuno Nuivanen]

Kohta on kai rikos palkata suomalainen, jos mamukin on tarjolla.

[Eino P. Keravalta]

Tämä on vain välivaihe.

Kun englanti on kerran saatu asiointikieleksi, samalla logiikalla vaaditaan pian arabiaa ja somaliaa asiointikieleksi. Sen jälkeen noiden kielten taitoisista tulee 'huutava pula'. Ja luuletteko yhteiskunnan rahojen olevan järkevässä kontrollissa, kun kehitysmaakieltä puhuva kehitysmaalainen fattatäti saa asiakkaakseen samaa kehitysmaakieltä puhuvan kehitysmaalaisen asiakkaan?

[Oho]

YLLÄTYS: Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia.

No onneksi toi ei juurikaan vaikuta todelliseen huoltosuhteeseen kun henkilöt tuppaavat vain siirtymään yhdeltä luukulta toiselle, jos sitäkään nyt kun KELA:n roolia ollaan laajennettu. Kulunkeja rupeaa kertymään, ja duunipaikkoja syntymään kielten osaajille, kun porukka ei enää tule toimeen omillaan vaan joutuu laitoshoitoon tai tuettuun asumiseen. Suomi nousuun....

[Golimar]

Maahanmuuttoviraston entinen ja Espoon kaupungin nykyinen viestintäpäällikkö on innoissaan haittamaahanmuuttajien mukanaan tuomasta diversiteetistä.

[tweet]952848253715976192[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

Espoon tavoitteena on myös lisätä kaupungin maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrää, jotta se vastaisi nykyistä paremmin kaupungin väestörakennetta.

Miksi Espoon rekrytoinnin tavoitteena  ei ole valita tehtävään parhaiten edellytykset täyttävä?

Koska Espoo on valinnut rasistisen linjan. Suosi yhtä, niin syrjit toista.

[kivimies]

^^Mikäli luvut pitävät paikkansa, niin leijonasosa (>2/3) Espoon väkiluvun kasvusta on vieraskielisen väestön kasvua. Ei ihme, että alueelle suunnitellaan massiivisia rakennusprojekteja.

[Oho]

Niin rakentaminen on loistava tapa ylläpitää talouskasvua, mutta kasvu tulee melkein kaikki velaksi, ja uusiin kämppiin ollaan asuttamassa porukkaa jonka velanmaksukyky ei ole niitä ihan parhaita... Onnea Suomi... Toki kämppien tasearvoa voidaan kusetustarkoituksessa kasvattaa vaikka kuinka, mutta siinä tulee ennen pitkää luu vetävän käteen, kuten tulppaanisipuleiden tai nyttemmin Bitcoinin kanssa. No valtion orjat kansalaiset maksavat.

https://www.youtube.com/watch?v=z-oIMJMGd1Q

[Golimar]

Espoon kotouttamisohjelma 2018–2021

................................ Vuoden 2017 alussa 15,2 prosenttia espoolaisista, eli 41 652 henkilöä puhui
äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä on yli
kaksinkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Kaupunkilaiset puhuvat äidinkielenään 122 eri
kieltä. Viime valtuustokaudella vieraskielisten espoolaisten määrä on kasvanut vuosittain
yli 3 000 hengellä ja vastannut 70 prosenttia kaupungin väestönkasvusta. Heidän
osuutensa kaupunkilaisista kasvaa noin prosenttiyksikön vuodessa. Noin 12 prosenttia
Suomen vieraskielisistä asukkaista on espoolaisia. Vieraskielisten osuuden Espoon
työikäisestä väestöstä ennustetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Espoon vieraskielisten asukkaiden määrä ylittänee Suomen 20. suurimman kaupungin
Salon asukasmäärän valtuustokauden aikana ja Keski-Pohjanmaan maakunnan nykyisen
asukkaiden määrän vuoden 2025 tienoilla.
Maahanmuutto ja sen mukanaan tuoma nopea väestönmuutos näkyvät Espoossa ja
kaupunkilaisten arkipäivässä monin tavoin. Syksyllä 2017 ensimmäisen luokan oppilaista
18,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2016 YritysEspoon tuella
liiketoimintasuunnitelmaansa hiovista yrittäjiksi aikovista 30 prosenttia oli
maahanmuuttajia. Samana vuonna yli viidesosassa Espoossa solmituista avioliitoista
ainakin toinen puolisoista oli ulkomaalainen. Vuonna 2016 Espoossa syntyi 723 vauvaa,
joiden äidinkieleksi merkittiin väestörekisteriin jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi (22,3
prosenttia vuoden aikana Espoossa syntyneistä vauvoista).
........................................................

http://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2018431904-3-2.PDF

[Uuno Nuivanen]

Lopullinen tavoite on, että espoolaisessa fattassa puhutaan kaikkia kolmannen maailman kieliä. Yhtäaikaa.

[Veikko]

--
Mutta noin ideana, ruotsin voisi jättää pois ja englanti tilalle.

Ruotsi on Suomessa lähes kotoperäinen kieli, jota jotkut väestönosat ovat puhuneet sukupolvesta toiseen. Sellaisena sitä ei voi korvata englannilla.

On parasta pysyä vain sillä linjalla, että suomi on kaksikielinen maa, jossa puhutaan vain suomea ja ruotsia* eikä mukautua tänne tunkevien ja sopeutumishaluttomien elättien röyhkeisiin vaatimuksiin.

* Ja saamelaiskieliä.

[PannuHattu]

Maahanmuuttoviraston entinen ja Espoon kaupungin nykyinen viestintäpäällikkö on innoissaan haittamaahanmuuttajien mukanaan tuomasta diversiteetistä.

[tweet]952848253715976192[/tweet]

Korkeammin tiedostavissa piireissä sana "integration" on näemmä muuttanut merkitystään. Ehkä hashtag integration on joku ironinen heitto uuskielestä ja liberaalin ajatusmailman järjettömyydestä.

[Kallan]

Korkeammin tiedostavissa piireissä sana "integration" on näemmä muuttanut merkitystään. Ehkä hashtag integration on joku ironinen heitto uuskielestä ja liberaalin ajatusmailman järjettömyydestä.

Se on tullut kaikille selväksi, että 122 eri kieltä samalla paikkakunnalla puhuttuna eivät ainakaan yhdistä ihmisiä, hyvänä esimerkkinä muinainen Babylonian pieleenmennyt raksaprojekti. Se mikä taas puolestaan on yhtälailla hyvinkin epäselvää on että miten samaa asiaa mukaillen toistamalla saataisiin muka täysin erilainen lopputulos jossa porukka on yhtäkkiä täysin integroitunut, "rasismista" täysin vapaana...

[Pentecost]

Entisenä opettajana ajattelen kauhulla koulua, missä olisi 122 eri kieltä puhuvaa lapsukaista...

Espoon Suvela, missä olin ammoisella 1990 -luvulla oli jo tarpeeksi paha osoittamaan esimerkkiä mitä seuraa, kun kaikki fattan varassa asuvat rikkaudet asutetaan samaan kolhoosiin. Turvalasitetun oven läpi rynnivä verinen, täysin sekaisin oleva narkkari, oli yksi kohtaamani esimerkki. Onneksi lapset olivat jo luokassa, joten löin oven lukkoon suojelemaan meitä.

Onneksi ei tarvitse enää olla moisissa paikoissa töissä. Opettajan homma on parhaissakin olosuhteissa aika vaativaa, kun ja jos sen ottaa vakavissaan. Se on tarpeeksi "haasteellista" ilman sekopäisiä vanhempia ja moniongelmaisen lähiön sosiaalihoitajana toimimista. Omaa työtään on vaikea täysipainoisesti tehdä, kun aika menee kaikkeen muuhun kuin siihen oman alan opetukseen keskittymiseen.

Onneksi ei tarvitse tuollakaan asua. Maaseutu on hyvä paikka. Kaukana paha maailma ja rikkaus. Tosin olen harkitsemassa yrittäjäksi ryhtymistä, joka sitten taas tuo omat haasteensa. Ihan vähäisimpänä eivät tämän hulluuden ylläpitämiseen kerätyt verot. Niitä onkin kiva maksaa, kun tietää niiden menevän täydelliseen mielipuolisuuteen ja utopian tavoitteluun.

[Alaric]

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/607643-englanti-ei-mahdu-espoon-opaskyltteihin-virkamiehet-vetoavat-turvallisuusongelmaan (10.2.2018)

Englanti ei mahdu Espoon opaskyltteihin – virkamiehet vetoavat turvallisuusongelmaan ja rahaan

Englannin kolmanneksi asiointikieleksi haluava Espoo ei näe tarpeelliseksi englannin lisäämistä katuverkon opastukseen ja viitoitukseen.

Tämä ilmenee kaupunkitekniikan keskuksen antamasta vastauksesta Kimmo Oilan (kok.) ja 55 muun valtuutetun aloitteeseen. Siinä esitetään liikematkustajiin, työssä oleviin ulkomaalaisiin sekä turisteihin ja toivotaan, että kaupunki asentaisi englanninkielisiä opaskylttejä erityisesti Otaniemen ja Keilaniemen alueilla.

Vastauksessaan kaupunkitekniikan keskus huomauttaa, että sen vastuulla on katu- ja yleisten alueiden ajoneuvo- ja kevyen liikenteen opastus ja viitoitus. Opastettavat ja viitoitettavat kohteet ovat pääasiassa kaupunginosia, paikannimiä, liikenneväyliä ja liikenteen kannalta merkittäviä erityiskohteita kuten esimerkiksi teollisuusalueita ja urheilupuistoja.

– Suurin osa viitoitettavista kohteista ovat paikannimiä, joille ei löydy englanninkielistä vastinetta.

Rahanmenokin pelottaa. Vastauksessa todetaan, että englannin kielen lisääminen suomen ja ruotsin kielten rinnalle nykyiseen opastukseen ja viitoitukseen toisi hyvin suuria asentamiskustannuksia, jos opastustauluja uusitaan.

– Osa opastustauluista kasvaisi yhden lisäkielen myötä kooltaan niin suuriksi, että ne eivät välttämättä mahtuisi nykyisiin paikkoihin. Suuremmat opastetaulut vaikuttavat myös kaupunkikuvaan ja voivat aiheuttaa näkyvyys- ja turvallisuusongelmia, kaupunkitekniikan keskus pohtii.

Espoon kaupunginvaltuusto on ottanut yhdeksi alkaneen nelivuotiskautensa strategiseksi tavoitteeksi ensimmäisenä kaupunkina Suomessa lisätä englannin kieli kolmanneksi asiointikieleksi Espoon kaupungin toiminnoissa.

Taustalla on muun muassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan väestöryhmän nopea kasvu kaupungissa.

[Uretaanipusla]

Väitänpä että ruotsinkielen poisto kylteistä turvallisuuteen vetoamalla ei menisi läpi...

[kivimies]

^

– Parin vuosikymmenen kuluttua jo kolmanneksella työikäisistä espoolaisista on maahanmuuttajatausta. Onnistuneessa kotouttamisessa on siis kyse erittäin tärkeästä ydinasiasta Espoon kehitykselle, Mykkänen painotti.

Onko tämä laskettu sillä oletuksella, että pakolaiskiintiö nostetaan 10 tuhanteen?

Kieli- ja maahanmuuttokriitikoille Mykkänen viittasi Espoon historiaan: "Olisiko enemmistönä olleiden ruotsinkielisten pitänyt 1940 -luvulla estää Espoon muuttumisen suomenkieliseksi? "

Mykkäsen mielestä Espooseen pitää saada ulkomaalaistaustaisten enemmistö, koska se on aiemmin ollut ruotsinkielinen.
Ja koska ulkomaalaistaustaisia ei ole Suomessa tarpeeksi, niin heidät on lennätettävä lähtömaistaan Suomeen, 10 tuhannen pakolaiskiintiössä.

[Econ101]

^En todellakaan ymmärrä näitä väestönvaihtajia ála Mykkänen. Mutta jorinan perusteella väestönvaihto tosiaan on tavoitteena, kun ei sanallakaan oteta esille toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin, että espoolaisista enintään 10% olisi matuja vuonna x. Miksi helvetissä sitoutua kehitykseen, jossa niitä on 30%? Ei tosiaan mahdu tähän päähän.

[rooster]

Hesarissa oli myös aamulla kolumni (venäjänkielisistä), että kuinka on tärkeä ylläpitää omaa identiteettiä, jotta kotoutuu. Jos tuo olisi avain onneen, niin se kotoutuminen olisi jonjossain tapahtunut. Eihän kukaan ole estänyt harjoittamasta kieltään ja omaa kulttuuriaan ( lain puitteissa) omalla ajalla ja omalla rahalla ennen eikä tulevaisuudessakaan mutta valtio tai kuntajohtoinen oman odentiteetin säilyttäminen on ensinnäkin rahan haaskaamista ja edesauttaa ainoastaan omien eristyneiden alueiden ja ryhmien syntyä.

Luulis noidenkin ääliöiden oppivan kun tuota on kohta kolme vuosikymmentä harjoitettu ja tulokset ovat kamalat, että kokeiltaisiin jotain muuta.

[-PPT-]

Jotkut ovat tuota Mykkästäkin äänestäneet ja luultavasti saavat sitä mitä ovat halunneetkin. Kun kerran kyse on realismista niin silloin on jonkin logiikan mukaan tarkoituksenmukaista kiihdyttää kehitystä omilla toimenpiteillä.