Gallup: Hommalaisten koulutustaso

[Muuttohaukka]

Hitto, ma olen vain kandi. 

Huoh! Yliopisto-osioon sisältyy kaikki yo-tutkinnot.

Huoh!

[Tabula Rasa]

Hitto, ma olen vain kandi. 

Huoh! Yliopisto-osioon sisältyy kaikki yo-tutkinnot.

Taisi olla dothelle, eläkä huoli, kandi se minäkin.

[O. M. Hietamaa]

Nokitan, olen myös uimamaisteri.

Oppineisuutesi ylivoimaisuus on musertavaa. Arja Alholtako sait kimmokkeen ryhtyä akateemiselle uralle?

[b_kansalainen]

Korkeakoulussa, kuten yliopisto, voi suorittaa joko ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon. 80-luvulla yliopistossa esimerkiksi, luonnontieteiden kandidaatti oli alempi korkeakoulututkinto ja filosofian kandidaatti ylempi korkeakoulututkinto. Filosofian maisteri oli arvonimi, joka hakemuksesta myönnettiin filosofian kandidaatille. Nykyään filosofian maisteri on suoraan ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa. Tutkintoja arvioidessa pitää tietää, minkä ajan tutkinnosta on kyse. Entisajan kandi voi vastata nykyajan maisteria tai sitten ei.

Datanomin tutkinto vastasi alunperin nykyistä AMK-tutkintoa ja nykyään se on "vain" toiseen asteen ammattitutkinto.

[valtakunnanpärkhele]

Eipä Hommalaiset tämänhetkisen tuloksen perusteella hirveän syrjäytyneiltä kiljunhajuisilta peräkammarinpojilta vaikuta 
Sama tieto olisi rasmus tai takku.net ryhmästä kiva  saada. 

[Arvoton]

Tää tuli ekana vastaan aiheena puolueiden kannattajat. Tuonkin pohjalta helppo arvella, että tienaaminen on varkautta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/totuuspuntari-ovatko-perussuomalaisten-kannattajat-huono-osaisia-ja-syrjaytyneita/

Pirkanmaalla Persuehdokkaista taisi 60 prosenttia olla korkeasti koulutettuja toisen linkin mukaan, jota en tähän pannut. Voihanse tosiaan olla, että vastustajat eivät kehtaa enää käyttää urpo-leimaa ehdokkaista ja puolueen johdosta.

Siitä olen varma, että koulutustasoa käytetään aseena taas jossain yhteydessä, esimerkiksi Persujen ÄÄNESTÄJIEN leimaamiseksi tyhmiksi ja urpoiksi. Suomen media ja "keskustelijat" mielestäni korostivat (hyvä, jos ehtivät välill henkeä vetää) alhaista koulutustasoa brexitin voittajissa.

Brexit-kauhistelua seuratessani tuli mieleeni, että korkeakoulutettu oli nimenomaan hän, joka kävi Moskovan puoluekoulun. Eli aatteet ovat todistettavasti sisäistetty. En malta olla mainitsematta joistain (mahdollisista) julkkismamuista tai suomalaisista humanisteista, joilla on ollut kenties tosi sitkeä mentori (vai mikä ohjaava lehtori), jotta poliittinen nukke/toteemi tai aatteen kannattaja saadaan läpi koulusta. Tutkinnon suorittajamäärän mukaan kait korkeakoulut yleensä saavat rahoitusta, eikä pelkkien aloituspaikkojen perusteella?

[dothefake]

Huvittavaa, mutta silloin kun Arjan kotikonnuille oli tulossa mamuja, niin kävin hänen kanssaan jonkun aikaa sähköpostikeskustelua, samoin sen Janina Anderssonin kanssa, kun joku sen hoivakkipoika palautettiin Italiaan. Asiallista oli keskustelu molemmin puolin.

[Ullatusnillitus]

Tää tuli ekana vastaan aiheena puolueiden kannattajat. Tuonkin pohjalta helppo arvella, että tienaaminen on varkautta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/totuuspuntari-ovatko-perussuomalaisten-kannattajat-huono-osaisia-ja-syrjaytyneita/

Pirkanmaalla Persuehdokkaista taisi 60 prosenttia olla korkeasti koulutettuja toisen linkin mukaan, jota en tähän pannut. Voihanse tosiaan olla, että vastustajat eivät kehtaa enää käyttää urpo-leimaa ehdokkaista ja puolueen johdosta.

Siitä olen varma, että koulutustasoa käytetään aseena taas jossain yhteydessä, esimerkiksi Persujen ÄÄNESTÄJIEN leimaamiseksi tyhmiksi ja urpoiksi. Suomen media ja "keskustelijat" mielestäni korostivat (hyvä, jos ehtivät välill henkeä vetää) alhaista koulutustasoa brexitin voittajissa.

Tilastokeskuksen mukaan 2015 Eduskuntavaaleissa 55 % Kokoomuksen ehdokkaista omasi ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon, perussuomalaisilla ehdokkailla vastaava luku oli 23,7 %. Alhaisempi luku oli vain vasemmistoliiton ehdokkailla, 22 %.
http://www.stat.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_kat_001_fi.html

[Artisti]

Yliopiston loppututkinto ja jatko-opinnot päälle. Tiesin, että kuulun Homman keskikastiin.

[yks vaan]

Suomessa korkeakoulututkinto ei enää oikein takaa mitään ajattelukykyä. Ei kannata sen perusteella arvostella.

[dothefake]

Olen käynyt myös kiinteistöhoitajan kurssin kiitettävin arvosanoin.

[koli]

Suomessa korkeakoulututkinto ei enää oikein takaa mitään ajattelukykyä. Ei kannata sen perusteella arvostella.

Siellä on ne, jotka tykkää lukea ja oppia ulkoa. Kun ulkoaoppiminen on elämäntyyli, niin sitä opitaan poliittinen katsomuskin lukemalla Helsingin Sanomia ja sisäistämällä kulttuurimarxistinen ideologia päänuppiin.

[Kim Evil-666]

Vaikka koulutus on toki omalla tavallaan tärkeää, luoden edellytyksiä työelämään jne. mielestäni tärkein koulu on kuitenkin elämän koulu. Se antaa aivan eri tavalla perspektiiviä elämään, kun on paljon nähnyt ja kokenut, kuin se, että omaa hyvän muistikyvyn päntätäkseen valmiiksi pureskeltua tietoa. Kyseenalaistaminen pohjautuu nimenomaan suurimmaksi osaksi elettyyn ja kokemusperäiseen elämään. Mitä enemmän tuota kokemusta on takana, sitä "viisaammaksi" ihminen tulee.

Toki kyse on myös yksilöistä, eikä koulutus välttämättä pois sulje kokemuksia, usein sen kuitenkin on niin tapana tehdä. Elämän viisaus on todellista viisautta, jota harvoin kirjoista lukemalla opitaan useiden muuttujien vuoksi. Siksipä itse useasti arvostan enemmän elämän kiertokoululaisia, kuin kirjanoppineita.Molempia toki tarvitaan.

[dothefake]

Vanha viidakon sanonta: älykäs ei edes joudu siihen tilanteeseen, josta viisas selviää.

[Stone]

Älykkyydeen ja viisauden korrelaatiota on vähän tutkittu. Älykkyysosamäärä antaa eväitä, mensassa on paljon tyhmiä, miten olisi viisausosamäärä. Älkää sotkeko ympyröitäni, neliöikää ne.

[ikki]

Kulutustaso? Syön niin paljon pihviä ku ikinä jaksan perata jänteitä, jääkaaissa aina vähintään puolisen tusina eri juustolajia, matkustan niin paljon kun huvittaa.. tosin ei hirveästi huvita... voisin helposti ostaa mökin tai kolme (tosin taas se matkustaminen ahdistaa enemmän kuin huvittaa), kämppä on velaton ja iso raha menee osakkeisiin joka toinen tai kolmas kuukausi eikä koskaan kuluttaminen jää kuluttamatta rahanpuutteen takia, lähinnä koska hintaa on liikaa eikä kiinnosta maksaa törkeästi ylihinnoiteltua suomihintaa (vaikeanoloinen geneettinen penninvenytys-oireyhtymä, suoraan vaarilta perittyä).

Niijoo ja mensan testikokeen mukaan mut halutaan sinne mukaan 3/4 kerroista ku oon koetta tehny.
Koulutuksesta olen varmaan eka yli 10 sukupolveen joka ei ole berliinin teknillisessä yliopistossa ryhtyny diploomi-insinööriksi.
Vajaan 10v jälkeen yliopistoilla (3 eri sessiota) lopetin lopulta opiskelun kylmään kalkkunaan. Lukio on suoritettu, oisko ollu C arvosanalla, mukaanlukien B pitkästä matikasta.

[Nuiva kansalainen]

Tällä hetkellä 51% yliopiston suorittaneita. Eikös hommalaisten pitänyt olla kouluttamattomia peräkylän juntteja? Itsellä suoritettu sekä AMK- että yliopistotutkinto. Nyt työelämässä jo jonkin aikaa.

[Jaska-70]

Insinööri ja ylioppilas, kai mut nykyään luetaan tohon AMK porukkaan

[Pyhä Olavi]

Kaksi yliopistotutkintoa, 10% parhaiten tienaavan palkkatyöläisen ryhmässä.

[Jaska-70]

Voiku me peräkammarin pojjaat, ollaan niin luusereita ja huonosti koulutettuja

Mitenkähän on vastapuolen laita koulutustasossa?

[Arvoton]

Suomi on jo kauan ollut ylikoulutettu maa, mutta samalla taloudellisesti huonosti pärjäävä länsimaa. Olen jo kauan toistellut, että Hesan ja Tampereen kaduilla joka toinen vastaantulija on maisteri. Juopoistakin kohta puolet lienee akateemisia ja niitähän ei kestä kukaan. Koulutuksella brassailu missään yhteydessä ja etenkin poliittisessa lähentelee naurettavuutta.

Toistettakoon, että mitä hyötyä on osata kuutta kieltä, jos ei osaa sanoa mitään. Ja kuten juoppogeenejä, isolla osalla suomalaisista on myös patsastelugeeni. Monilla näyttää olevan vieläpä molemmat. Olihan pääjumala Väinökin tietäjä(?). Olla siis joka asiassa niin -tanan oikeessa on ylintä, mihin suomalainen pystyy. Mieluiten kännissä tai punkussa.

Ei ole ihme, että hallituksen tahto karsia liian koulutuksen rönsyjä tuntuu monille epäinhimilliseltä.

[Ernst]

Kaksi yliopistotutkintoa, 10% parhaiten tienaavan palkkatyöläisen ryhmässä.

Yksi ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta, samaan kymppiprosenttikerhoon kuulun.

[Larva]

Lukio ja ammattikoulu. Piti mennä yliopistoon, en päässyt, ja enää ei ole varaa vaikka pääsisikin.

[Punaniska]

Suomessa korkeakoulututkinto ei enää oikein takaa mitään ajattelukykyä. Ei kannata sen perusteella arvostella.

No luonnontieteissä on kyllä jonkin palikan raksutettavakin, koska tentissä tehtävän vastaus ei onnistu selittelemällä.

[Muuttohaukka]

Suomessa korkeakoulututkinto ei enää oikein takaa mitään ajattelukykyä. Ei kannata sen perusteella arvostella.

No luonnontieteissä on kyllä jonkin palikan raksutettavakin, koska tentissä tehtävän vastaus ei onnistu selittelemällä.

Yliopisto on raksuttava koulutuspaikka ihan joka tieteenalalla.
Opiskelin perustutkinnon ja lisäilin aivan omasta halusta ja aineiden kiehtovuudesta monen eri tiedekunnan perusopintoja. Kieliä on kiva osata, matematiikka on mielenkiintoista, antiikikin historian dosentit huippuja.
Olen onnellinen, että sain opiskelupaikan Helsingin yliopistosta ja kyllä opiskelukaverit olivat ihan ajattelevia ja innostavia tyyppejä. Brassailijoita löytyi joka paikasta mutta itse saa aina valita lähiympäristönsä.

Opiskelin aluksi kaksi vuotta tiedekunnassa, jossa kanditutkintoon vaadittiin niin suuri panos ja mieleenpainamiskyky, että se tutkinto jäi sinne. Ei riittänyt oma pää ja kyky. Onnekseni pääsin paljon helpommalle osastolle.
Opiskelin vuoden ulkomailla ja se on kokemus, joka jätti kaihoikävän sinne mutta antoi suuren arvostuksen tänne.

[Pyhä Olavi]

Koulutus herättää aina suuria intohimoja, sen verran torpparigeenit vaikuttaa kantasuomalaisissa. Itse olen kokenut, että koulutus on tuonut luvan hakea mielenkiintoisia töitä, paperin, jolla osoittaa, että tiedän jotain tavoittelemasti työstä. Koulutus tuo myös mahdollisuuden nähdä uusia näköaloja, kaikkia se ei kiinnosta. Itse olen kokenut saaneeni paljon muutakin kuin vain paperit yliopistokoulutuksesta, vaikka olenkin Tampereen häpeäyliopiston kasvatteja.

[Pergolaattori]

Aiempia kyselyjä täydentämään Micke90:n hompanssiprofilointia:


http://hommaforum.org/index.php/topic,94535.msg1653255.html#msg1653255 (Kysely Mensan nettitestin perusteella)

http://hommaforum.org/index.php/topic,472.0.html (Kysely MBTI -nettitestin perusteella)


Itse olen ammattikoulu/lukio -yhdistelmätutkinnon suorittanut amk dropout yrittäjä. AFAIK, toimivat hoksottimet mutta ongelman teoreettisen ratkaisun jälkeen nollamotivaatio ratkaisun materialisoimiseen konkretian tasolla. Toisin sanoen, tyypillinen 'Rautaa rajalle, mielellään eilen' -tyyppisen hompanssin märkä päiväuni.



-

[Muuttohaukka]

Koulutus herättää aina suuria intohimoja, sen verran torpparigeenit vaikuttaa kantasuomalaisissa.

Koulutus herättää intohimoja joka puolella maailmaa. Ei siihen tarvita suomalaisia torpparigeenejä mutta ne geenit auttavat meitä aivan varmasti- ainakin itseäni ja omaa lastani.

[yks vaan]

Suomessa korkeakoulututkinto ei enää oikein takaa mitään ajattelukykyä. Ei kannata sen perusteella arvostella.

No luonnontieteissä on kyllä jonkin palikan raksutettavakin, koska tentissä tehtävän vastaus ei onnistu selittelemällä.

Näitäkin ajetaan aika kovaa kyytiä alas. Matematiikan tasoa on kauhisteltu jo vuosikaudet.

Jotenkin vaan tuntuu oudolta kun on yhteiskuntatieteiden yms. maisterisväkeä, joille on mahdoton ymmärtää tosielämän reaaliteetteja. Esim. sitä että Suomella ei ole rajattomasti rahaa.

[Pergolaattori]

Koulutus herättää aina suuria intohimoja, sen verran torpparigeenit vaikuttaa kantasuomalaisissa. Itse olen kokenut, että koulutus on tuonut luvan hakea mielenkiintoisia töitä, paperin, jolla osoittaa, että tiedän jotain tavoittelemasti työstä. Koulutus tuo myös mahdollisuuden nähdä uusia näköaloja, kaikkia se ei kiinnosta. Itse olen kokenut saaneeni paljon muutakin kuin vain paperit yliopistokoulutuksesta, vaikka olenkin Tampereen häpeäyliopiston kasvatteja.

Sikäli kun olen miedosti persoonatyyppiuskovainen, veikkaan koulutustasojen välillä olevan juovan johtuvan erilaisiin koulutusputkiin luontaisten piirteidensä perusteella jakautuneiden persoonatyyppien kyvyttömyydestä löytää common ground. Keskiasteelle viimeisen tähtäimensä asettavat ovat tyypillisesti konkreettisista asioista vahvasti mieltä ja pidemmälle opiskelevat todennäköisesti ja toivottavasti kykenevät abstraktiin ja intuitiiviseen ajatteluun (Tai sitten ovat konkreettisista asioista vahvasti mieltä ja tehneet tutkintonsa pelkällä sitkeydellä. Jonka jälkeen helvetti onkin sitten irti). Jälkimmäinen näyttää edellisen silmään todellisuudesta irti olevalta ja epäolennaisuuksiin keskittyvältä kun edellinen jälkimmäisen silmään yksioikoisesti selkärangalla reagoivalta barbaarilta. Jälkimmäinen on parhaimmillaan suurempien kokonaisuuksien hallinnassa, edellinen omin aistein havaittavien kokonaisuuksien hallinnassa. Piirteet ovat siinä mielessä toisensa poissulkevia että vaikka intuitiivinen ajattelija-tarkkailija pystyy paremmalla ajatteluvälineellään feikkaamaan aistinvaraisen-feelerin taitoja, kyse ei ole luontaisesta toimintatavasta joten 'luonnoton' toimintatapa on yksilön kannalta liian kuormittava muuttuakseen luontevaksi. Toisin päin feikkaaminen tai emulointi ei välttämättä edes onnistu muuten kuin apinoimalla abstraktin ajattelijan toimintatavan yksittäisiä ulkoisia merkkejä.

Korkeammalle kouluttautunut ei välttämättä edes harjoittelemalla pysty samaan suoritustasoon kuin ammatissaan hyvin viihtyvä keskiasteen koulutuksen suorittanut. Ja voi olla mainio syy sille miksi höttöalalle kouluttautuneen akateemisen on vaikea työllistyä työhön joka ei sinänsä vaadi kummoista koulutusta mutta nojaa täysin tekijänsä tarkkaavaisuuteen, huolellisuuteen ja tunnollisuuteen. Eräs täydellisenä, 360 asteen hardwire-kytkettynä kusipäänä pitämäni henkilö pelasti paperitehtaan pituusleikkurin mittavalta remontilta havaittuaan matkan päästä erään työkalun olevan absoluuttisen väärässä paikassa. Väitän ymmärtäväni koko paperitehtaan toiminnan komponenttitasolta kokonaisuuteen mutta olisin sujuvasti antanut luvan pyörittää, luottaen siihen että kaikki ovat hoitaneet tonttinsa kuntoon. Josta voidaankin taas vetää johtopäätöksiä siitä minkä tyyppisiä ihmisiä valikoituu ja valikoidaan hoitamaan paperiprosessia ja mitä vaikutuksia sillä on tehtaan lattialta neuvotteluasemaan nouseviin ay -pamppuihin ja heidän kykyynsä hahmottaa laajaa ja muuttuvaa tilannetta.


En voi kyllin korostaa peruskoulun oppilaanohjauksen merkitystä. Omana aikanani oppilaanohjaajat olivat pääsääntöisesti eksentrisiä, hieman massasta poikkeavia ja ns. hyviä tyyppejä. Kovin vähän kuitenkaan näkivät vaivaa itse oppilaan ohjauksen suhteen. 'Mitäs oot ajatellu?' 'Aijaa' 'No täs on tää kirja, kattele tosta ja ne paperit pitää jättää sitte tohon päivään mennessä'



-