2016-06-18 Turvapaikkatalkoot: Muutama tunti ratkaisee, kuka saa jäädä Suomeen

[writer]

Kotimaa 18.6.2016 klo 17:52
Muutama tunti ratkaisee, kuka saa jäädä Suomeen

Ylitarkastaja Henri Tanskanen
Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
Henri Tanskanen on mukana ennätystalkoissa. Hänen ja 380 muun Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan pitäisi ratkaista tuhannen turvapaikanhakijan kohtalo joka viikko. Kaikki eivät usko, että tavoite täyttyy ilman virheitä.

Kello on pian puoli kahdeksan, kun ylitarkastaja Henri Tanskanen saapuu kävellen työpaikalleen Lappeenrannan ydinkeskustaan. Maahanmuuttoiviraston toiminta laajeni vuodenvaihteessa suurempiin toimistotiloihin. Nyt toimipisteitä on kaupungissa kaksi.

Henri on ajoissa, sillä on puhuttelupäivä. Tänään ainakin kahden turvapaikanhakijan kohtalo nytkähtää eteenpäin.

Ensimmäiseen puhutteluun on aikaa puolisen tuntia. Sitä ennen Henri hioo vielä hetken hakijalle esitettäviä kysymyksiä ja tarkistaa muun muassa onko puhutettavalla rikosrekisteriä. Paperitöitä tehdessä hän latautuu alkavaan päivään. Puhuttelupäivä on ylitarkastajalle kuin päivän kestävä maratonjuoksu. Sen jälkeen ei ylitarkastajan mukaan kannata koettaa ratkoa Rubikin kuutiota.

Henri aloitti työnsä Maahanmuuttovirastossa tämän vuoden helmikuussa yli 200 muun uuden työntekijän kanssa. Samassa kuussa Henri suoritti ensimmäisen puhuttelunsa.

Puhutettavana oli Lähi-idästä saapunut nelihenkinen perhe. Puhuttelu kesti tavoitteen vastaisesti koko päivän. Hakijoiden tunteet vaihtelivat laidasta laitaan. Henri kertoo olevansa kokonaisuuteen tyytyväinen.

– Lapset olivat iloisia. Maaliskuussa tein siitä kielteisen päätöksen.

"Tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää"

Henri on mukana Maahanmuuttoviraston kesän ennätystalkoissa. Sisäministeriön laatimat tulostavoitteet tälle vuodelle ovat kovemmat kuin koskaan. Tehokkuustavoitetta on edellisvuoteen verrattuna nostettu 75 prosenttia. Viraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo ei ole aiemmin pitkällä urallaan nähnyt tällaista tavoitteiden nostoa.

– Lattein urheilutermein sanottakoon, että tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen tavoitteet ovat omaa luokkaansa. Meillä tavoitetahti on 45 000 päätöstä vuodessa. Norjassa samankaltaisella resurssilla tavoite on yli puolet pienempi, Tanskassa luku on noin 26 000. Ruotsissa taas sekä turvapaikanhakijoiden että resurssien määrät ovat huomattavasti Suomea suuremmat, naapurissa pyritään tänä vuonna 120 000 päätökseen.

Henri Tanskanen vesikannun kanssa käytävällä
Ylitarkastaja Henri Tanskanen valmistelee puhutteluhuoneen heti aamusta. Puhutettaville tarjotaan vettä, nenäliinoja ja kirjoituspaperia. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Henrin ja muiden tuoreiden ylitarkastajien tukena ja opettajina ovat viraston kokeneemmat työntekijät. Kokemusta on vain suhteessa liian vähän.

– Meillä on yhtä kokenutta henkilöä kohden kahdeksan uutta, jokainen voi kuvitella mitä haasteita se tuo, kommentoi Esko Repo.

Puhutteluprosessista on puristettu löysät pois. Loputtomasti ei enää voi Revon mukaan tehostaa.

Helmikuussa aloittanut Henri Tanskanen puhuttaa päivässä kaksi hakijaa, kuten muutkin. Oppikirjatapauksessa 3,5 tunnin aikana ylitarkastaja kerää tulkin avulla kaiken tarvittavan tiedon turvapaikkapäätöstä varten. Puhuttelussa laaditun pöytäkirjan perusteella päätetään turvapaikasta. Päätöstä ei välttämättä tee puhuttelun suorittanut ylitarkastaja. Uudet ylitarkastajat tarvitsevat päätöksiinsä myös toisen virkamiehen hyväksynnän.

Puhutteluhuoneissa itketään paljon

Hieman ennen kello kahdeksaa vastaanottokeskuksen auto kurvaa viraston eteen. Vartija avaa sähköisen ajoportin ja päästää auton rakennuksen sisäpihalle. Kyydissä on tänään viisi irakilaista miestä. Miehet siirtyvät sisälle ja jäävät aulatilaan odottamaan puhuttelujen alkamista. Henri tapaa heistä tänään kaksi.

Aulatilossa on leluja lapsia varten. Odotteluaika voi olla tunteja, myös iltapäivän puhutettavat tuodaan aamulla paikalle.

Aulassa odottelee aikuisia turvapaikanhakijoita sekä kokonaisia perheitä lapsineen. Yksi lapsista nukkuu sykkyrässä penkillä, toisen hoikat jalat valuvat tuolilta lattialle. Muutama mies käyskentelee pihalla, joku tupakoi odotellessaan.

Ylitarkastaja Henri Tanskanen keskustelee vartijan kanssa
Tänään videoyhteyden päässä oleva tulkki on myöhässä. Asiaa selvitellään yhdessä vartijan kanssa. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Ennen puhuttelun alkamista ylitarkastaja huolehtii puhutteluhuoneen valmistelusta. Henri Tanskanen selvittää vartijan kanssa, miksei Helsingissä olevaan tulkkiin ole saatu vielä etäyhteyttä. Hän nostaa pöydälle kyniä ja paperia, luku- ja kirjoitustaidottomat voivat piirtäen havainnollistaa kotikylänsä sijaintia. Tarjolla on myös kertakäyttömukeja sekä nenäliinoja. Puhutteluhuoneissa itketään paljon.

Henri Tanskanen kertoo, ettei ihmisiä jätetä yksin itkemään, vaan ylitarkastaja on hakijan tukena. Jos ylitarkastajan omat tunteet nousevat pintaan, silloin on pidettävä tauko.

Valoisa puhutteluhuone muistuttaa Kelan konttoria. Tässä toimistohuoneessa käydään kuitenkin läpi sotaa pakenevien ihmisten kauhuja. Kaihtimet pidetään auki, jottei huone muistuttaisi kuulusteluhuonetta tai vankilaa.

– Tilanne koetetaan tehdä heille mahdollisimman miellyttäväksi ja me koetamme parhaalla mahdollisella tavalla saada totuuden selville.

Puhutteluhuoneissa on kussakin valvontakamera sekä hälytysnappi. Henri on painanut hälytystä kerran, sekin oli vahinko.

Virastorakennuksen turvatoimia on kuitenkin kiristetty. Kun aiemmin satunnaiset uhkaukset ylitarkastajia kohtaan tulivat asiakkailta, syksyn jälkeen uhkailuita on tullut suomalaisilta.

– En pelkää asiakkaitamme, vaan välillä suomalaisia, sanoo Henrin esimies Hanna Tikkala.

Vallitsevan tilanteen vuoksi varsinkin perheelliset työntekijät välttelevät julkisuutta. Henri valikoitui tähän juttuun Tikkalan mukaan sukupuolensa vuoksi: miehiä ei kohdella julkisuudessa yhtä julmasti kuin naiskollegoja. Hänelle itselleen mediavastuu kuuluu työnkuvaan.

Hanna Tikkala
Hanna Tikkala toimii nykyään tulosalueen johtajana. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Hanna on yksi Lappeenrannan toimipisteen konkareista. Kun hän aloitti seitsemän vuotta sitten, hän oli 24. Osa puhuteltavista kieltäytyi kättelemästä häntä, yksi kohteli sihteerinä. Hanna on istunut vastapäätä Saddam Husseinin lähipiirin upseerien kaltaisten ihmisten kanssa. He olivat herrasmiehiä. Muutaman kerran hän on joutunut purkautumaan työtovereille, kun puhuteltava on valehdellut kirkkain silmin asiasta, josta kuvamateriaali todistaa toisin.

Hannan tärkeä tehtävä on valmistaa Henrin kaltaisia siihen, mitä kaikkea työ tuo tullessaan. Se voi olla melkein mitä tahansa.

– Rankimpia ovat ehkä pahat kidutustaustat. Niistä voi olla video- tai kuvamateriaalia.

Kello 8.15 Henri kävelee aulatilaan. Moni pidempään Suomessa ollut osaa jo kieltä jonkin verran, etenkin lapset. Sen vuoksi Henri saattaa toivottaa odottajille hyvää päivää suomeksi. Hän kutsuu puhutettavansa nimellä ja he kävelevät perätysten heille varattuun huoneeseen.

Henri on lukenut pääaineenaan hallinto-oikeutta ja hallintopäätökset ovat miehen ydinosaamista. Työ Maahanmuuttoviraston ylitarkastajana yllätti hänet silti.

– Ei voi vain mekaanisesti kysyä kysymyksiä, vaan samalla pitää lukea hakijan tunteita ja huolehtia aikataulusta. Se on aikamoinen show vetää.

Henri saa tekemilleen päätöksille selkänojan Maahanmuuttoviraston omista suoraviivaisista linjauksista. Ylitarkastaja korostaakin työn olevan virkamiestyötä, eikä humanitääristä työtä. Virkamies toteaa kuitenkin, että turvapaikanhakija asettaa kohtalonsa ylitarkastajan käsiin.

– Pitäisi osata erottaa oikea ja väärä. Välillä tulee mieleen, että tämän olisi voinut kysyä paremmin.

Turvapaikkapäätöksessä voi olla kyse oikeudesta elämään

Lappeenrannan Konnunsuon vastaanottokeskuksessa kuuluu lähes päivittäin kovaääninen vihellyksen ja innostuneen huudon sekamelska. Tämä tarkoittaa, että jälleen joku keskuksen irakilaisista on saanut kutsun Maahanmuuttoviraston puhutteluun.

Ilo vaihtuu kuitenkin usein päätöksen tultua pettymykseksi. Maahanmuuttoviraston tänä vuonna annetuista päätöksistä 26 prosenttia on ollut myönteisiä.

Entä jos Henri tai joku muu ylitarkastaja tekee kiireisen kesän aikana virheen ja väärän päätöksen?

Yhdenvertaisuusvaltuuten toimistossa työskentelevä ylitarkastaja Päivi Keskitalo pitää tätä mahdollisena. Nainen sanoo epäilevänsä, ettei uusien ylitarkastajien ammattitaito aina riitä esimerkiksi vaikeasti traumatisoitujen ihmisten puhuttamiseen.

– Väärillä päätöksillä voi olla todella kohtalokkaita seurauksia. Ääritapauksessa kyse voi olla oikeudesta elämään.


Maahanmuuttovirastossa helmikuussa aloittanut Henri Tanskanen seisoo päätöstensä takana, muttei voi sanoa, ovatko hänen tekemänsä päätökset olleet aina oikeita.

– Viime kädessä sen päättää hallinto-oikeus.

Henri Tanskasen ensimmäisen puhuttelun päätös on paraikaa valitusprosessissa hallinto-oikeudessa. Sen jälkeen Lähi-idästä tulleella perheellä on vielä mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Henrin esimies Hanna Tikkala korostaa, että päätösten palautuminen hallinto-oikeudesta on normaali osa ylitarkastajan työtä, eikä pidä sitä epäonnistumisena.
Ylitarkastaja Henri Tanskanen
Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

– Usein kyse on linjauseroista. Me täällä virastossa katsoimme esimerkiksi aiemmin Bagdadin turvalliseksi paikaksi ja hallinto-oikeus olikin eri mieltä. Sitten mentiin sen mukaan.

Valitusoikeus ei Päivi Keskitalon mukaan aina takaa hakijalle oikeudenmukaista käsittelyä, sillä puhuttelussa laaditulla pöytäkirjalla on niin suuri rooli valitusprosessissa. Hän peräänkuuluttaakiin enemmän suullisia kuulemisia valitusprosessiin.

Tavoitteena tuhat päätöstä viikossa

Henrin puhuttelupäivä päättyy kolmen jälkeen iltapäivällä. Vartija soittaa vastaanottokeskukseen ja tilaa paluukyydin turvapaikanhakijoille.

Maahanmuuttoviraston päätöskoneisto ei vielä ole täydessä vauhdissa, sillä rutiinin puute venyttää tuoreiden ylitarkastajien puhutteluaikoja ja näin myös päätöksiä. Kesäkuussa on jo kuitenkin päästy yli 600 päätöksen viikkovauhtiin. Vuositavoite vaatisi 1 000 päätöstä viikossa.

Heinäkuun helteiden koittaessa Henriltä ja muilta uusilta ylitarkastajilta odotetaan tehokkaampaa työtahtia ja aiempaa enemmän päätöksiä.

– Keskityn vain omaan työhöni, tiedän olevani hyvässä päätösvauhdissa.

http://yle.fi/uutiset/tama_ei_ole_humanitaarista_tyota__nain_pyorivat_maahanmuuttoviraston_turvapaikkatalkoot/8909119

Osa maahanmuuttoviraston virkailjoista näemmä yrittää tehdä työnsä hyvin puhuttamalla turvapaikka-puliveivareita vaikka koko päivän mutta on selvää että tämä nopeuden tavoittelu muita pohjoismaita pienemmillä resursseilla johtaa siihen että turvapaikan saavat tuhannet joilla ei ole siihen oikeasti perusteita.

Järkevä hallitus huutaisi maahanmuuttovirastolle että nyt pelleily poikki ja tutkitte jokaisen haakemuksen rauhassa ja puhuttelette hakijoita usempia kertoja ja otatte valehtelijat ja puliveivarit kiinni.

Kuinkakohan monta Saddamin lähipiirin upseeria on mutten saanut ilmaisen asunnon ja ilmaista rahaa suomalaisten veronmaksajien selkänahasta?

[Kallan]

Minulla on ehdotus asian nopeuttamiseksi: kaikille kielteinen päätös. Ja kaikki lähtömaansa turvallisille alueille jotta isot pahat terroristit eivät pääse sabotoimaan viattomien mena-pakolaisten elämää.

[ISO]

Hirveetä pelleilyä tämä koko prosessi.

Kuunnellaan kun tunkeutujat valehtelee, ja katsellaan kun ne käyttäytyy kuin apinat.

Kuvitteleeko joku tosissaan, että tänne tulleissa on oikeasti hädänalaisia, kuvitteleeko joku tosissaan että noista väkivaltaisista hulluista joku tänne sopeutuu, kuvitteleeko joku tosissaan että noista saadaan veronmaksajia ja kelpokansalaisia.

Ei, ei ole hädänalaisia, eikä ne sopeudu eikä niistä saada muuta kuin järjettömät kulut maksettavaksi, ja yhteiskunnallisia ongelmia vaikka muille jakaa.

[foobar]

Kuulin tuossa jokin aika sitten tarinan kaverinkaverista joka suhteellisen tuoreena Maahanmuutoviraston hakemusten käsittelijänä oli ehtinyt käsitellä jo kasan hakemuksia, mutta ei ollut antanut yhtäkään myönteistä päätöstä. Kyllä sielläkin ilmeisesti kurssi on vähitellen muuttumassa. Tietenkin sitten seuraavana kysymyksenä onkin se, kuinka suuri osa ja kuinka pitkällä viiveellä näistä kielteisen päätöksen saajista saadaan maasta pois. On päästävä eroon kymmenen vuoden valitusprosesseista (elättämisineen) joiden lopputuloksena hakijalle katsotaan muodostuneen pysyvät siteet Suomeen. Siten houkutus tulla tänne ilman syytä tippuu entisestään, ainakin näin voi toivoa!

[internetsi]

... ylitarkastaja Henri Tanskanen ...  Henri aloitti työnsä Maahanmuuttovirastossa tämän vuoden helmikuussa yli 200 muun uuden työntekijän kanssa.

Pääseekö uusi työntekijä, jolla ei ole kyseisestä virastosta mitään kokemusta, suoraan ylitarkastajaksi vaikka poliisissa tai tullissa? Ei varmasti. Mutta Migrissä kaikki on mahdollista.

Uudet ylitarkastajat tarvitsevat päätöksiinsä myös toisen virkamiehen hyväksynnän.

Vanhemmat ylitarkastajat saavat tehdä myönteisen päätöksen yksi, mutta jos maleskelulupa hylätään, vaaditaan siihen myös toinen virkakyösti.

Maahanmuuttoviraston tänä vuonna annetuista päätöksistä 26 prosenttia on ollut myönteisiä.

Hmm... 2566 myönteistä ja 2843 kielteistä päätöstä. Millä Ylen kommunistimatematiikalla tästä tulee 26%? No tietenkin sillä, että tutkimatta jättämiset kuten se että hakee turvapaikkaa väärästä valtiosta tai itse lähtee kotiin, on Ylen punikkitoimittajan mukaan kielteinen päätös.

– Väärillä päätöksillä voi olla todella kohtalokkaita seurauksia.

Kyllä, koska jos sotarikollinen tai pedofiili päästetään Suomeen, niin sillä on kohtalokkaita seurauksia. Ja vaikkei olisikaan tällaisia, niin tällä on silti kohtalokkaita seurauksia kansantaloudelle ja yhteiskuntarauhalle. Ja virka-Henriä ei ole kukaan laittamassa puhutteluun, eikä oikeuteen, jos tekee väärän päätöksen ja myöntää kusettajalle loisimisluvan.

...luku- ja kirjoitustaidottomat voivat piirtäen havainnollistaa...

Tällaisia ovat ne Syrjäläisen koneinsinöörit ja puolen vuoden koodarit.

[Toni R Jyväskylästä]

Tuosta kirjoituksesta saa todella amatöörimäisen kuvan Maahanmuuttoviraston toiminnasta. Ja mitä väliä vaikka ne saiskin 1000 päätöstä viikossa, kun jokaisesta kielteisestä kuitenkin valitetaan hallinto-oikeuteen?

[writer]

Kuulin tuossa jokin aika sitten tarinan kaverinkaverista joka suhteellisen tuoreena Maahanmuutoviraston hakemusten käsittelijänä oli ehtinyt käsitellä jo kasan hakemuksia, mutta ei ollut antanut yhtäkään myönteistä päätöstä. Kyllä sielläkin ilmeisesti kurssi on vähitellen muuttumassa. Tietenkin sitten seuraavana kysymyksenä onkin se, kuinka suuri osa ja kuinka pitkällä viiveellä näistä kielteisen päätöksen saajista saadaan maasta pois. On päästävä eroon kymmenen vuoden valitusprosesseista (elättämisineen) joiden lopputuloksena hakijalle katsotaan muodostuneen pysyvät siteet Suomeen. Siten houkutus tulla tänne ilman syytä tippuu entisestään, ainakin näin voi toivoa!

Ongelmana on että jotta Maahanmuuttoviraston linja olisi tarpeeksi tiukka niin noita kaikki satusedät ja valehtelijat hylkääviä tarvittaisiin 200-300 kappaletta.


Kaikki surkea toiminta lähtee johdosta eli suurin ongelma ovat yli-johtaja Jaana Vuorio ja turvapaikka-yksikön johtaja Esko Repo.

[Eino P. Keravalta]

Mikä tässä on niin vaikeaa: jokaisen turvallisesta maasta tulleen hakemus roskakoriin automaattisesti ja hakija raudoissa maijaan ja rajalle.

[orientexpressen]

Tuosta kirjoituksesta saa todella amatöörimäisen kuvan Maahanmuuttoviraston toiminnasta.

Arvailua se kai onkin niin kauan kuin luotettavia todisteita vainosta ei vaadita. Ihan sama juttu, jos toimeentulotukea saisi sillä perusteella, että kertoo jonkun nyyhkytarinan ja näyttää kaupan kassakuittia, jonka mukaan on ostanut 100 grammaa perunoita (kun kuulemma muuhun ei ollut varaa).

[orientexpressen]

Pääseekö uusi työntekijä, jolla ei ole kyseisestä virastosta mitään kokemusta, suoraan ylitarkastajaksi vaikka poliisissa tai tullissa? Ei varmasti. Mutta Migrissä kaikki on mahdollista.

Eikös "ylitarkastaja" ole kyseisessä virastossa (ja monessa muussa) se alin mahdollinen virkamiehen titteli? Sitä alemmat ovat sitten ei-virkasuhteessa olevia vahtimestareita tms.

[Eino P. Keravalta]

Tuosta kirjoituksesta saa todella amatöörimäisen kuvan Maahanmuuttoviraston toiminnasta.

Arvailua se kai onkin niin kauan kuin luotettavia todisteita vainosta ei vaadita. Ihan sama juttu, jos toimeentulotukea saisi sillä perusteella, että kertoo jonkun nyyhkytarinan ja näyttää kaupan kassakuittia, jonka mukaan on ostanut 100 grammaa perunoita (kun kuulemma muuhun ei ollut varaa).

Olisi järjellistä ja moraalista vaatia vainosta jokin uskottava todiste.

Lienee selvää, ettei pelkkä tarina ole sellainen, vaikka miten itkettäisi ja väänneltäisi käsiä.

[Kim Evil-666]

Muutama tunti ratkaisee, paljonko suomalaisilta leikataan, tai paljonko joudutaan ottamaan lisää lainaa jälkipolvien taakaksi.

Niin, nämä ovat valintoja. Kumarretaanko omien kansakunnan rakentaneiden suuntaan, vai toiseuksien, jotka ovat tulleet joukolla hajottamaan kauan rakennettua yhteiskuntaamme.

[Lahti-Saloranta]

Hyvä vertauskohta tuolle turvapaikan saannille on työkyvyttömyyseläkkeen saanti. Saa olla tosi sairas että sen saa. Vakuutusyhtiön lääkäri tekee päätöksen potilasta näkemättä ja tutkimatta. Miksihän samanlaista käytäntöä ei käytetä turvapaikan saamisessa.

[Blanc73]

Toivottavasti mahdollisimman moni poistetaan maasta. Mieluiten kaikki, vaikka osa pitänee jättää suvakeille lemmikeiksi. Nuo Lähi-idän selfie-puudelit.

[writer]

Tuosta kirjoituksesta saa todella amatöörimäisen kuvan Maahanmuuttoviraston toiminnasta.

Arvailua se kai onkin niin kauan kuin luotettavia todisteita vainosta ei vaadita. Ihan sama juttu, jos toimeentulotukea saisi sillä perusteella, että kertoo jonkun nyyhkytarinan ja näyttää kaupan kassakuittia, jonka mukaan on ostanut 100 grammaa perunoita (kun kuulemma muuhun ei ollut varaa).

Olisi järjellistä ja moraalista vaatia vainosta jokin uskottava todiste.

Lienee selvää, ettei pelkkä tarina ole sellainen, vaikka miten itkettäisi ja väänneltäisi käsiä.

Maahanmuuttovirasto on antanut tuhansia turvapaikkoja pelkkien satujen perusteella edes yrittämättä ottaa valehtelijoita kiinni koska valheita ei edes tarvitse muistaa koska puhutteluja on vain yksi.

[Ullatusnillitus]

Pääseekö uusi työntekijä, jolla ei ole kyseisestä virastosta mitään kokemusta, suoraan ylitarkastajaksi vaikka poliisissa tai tullissa? Ei varmasti. Mutta Migrissä kaikki on mahdollista.

Eikös "ylitarkastaja" ole kyseisessä virastossa (ja monessa muussa) se alin mahdollinen virkamiehen titteli? Sitä alemmat ovat sitten ei-virkasuhteessa olevia vahtimestareita tms.

Tämä oli varmaan tarkoitettu vitsiksi. Olihan?

[writer]

Pääseekö uusi työntekijä, jolla ei ole kyseisestä virastosta mitään kokemusta, suoraan ylitarkastajaksi vaikka poliisissa tai tullissa? Ei varmasti. Mutta Migrissä kaikki on mahdollista.

Eikös "ylitarkastaja" ole kyseisessä virastossa (ja monessa muussa) se alin mahdollinen virkamiehen titteli? Sitä alemmat ovat sitten ei-virkasuhteessa olevia vahtimestareita tms.

Tämä oli varmaan tarkoitettu vitsiksi. Olihan?

Kaikki uudet työntekijät maahanmuuttovirastossa joita nyt on palkattu satoja ovat yli-tarkastajia.

Yli-tarkastaja on maahanmuuttoviraston titteli tavalliselle virkamiehelle.

[Fiftari]

Kaikki uudet työntekijät maahanmuuttovirastossa joita nyt on palkattu satoja ovat yli-tarkastajia.

Yli-tarkastaja on maahanmuuttoviraston titteli tavalliselle virkamiehelle.

Mutta koska yli-etuliite niin palkkakin nousee kovemmaksi kuin normaalilla tarkastajalla. Näin luulen. Onhan se kiva suojatyöpaikka. Sinne voisi palkata lisää työttömiä hakkaamaan leimasinta, mieluiten sitä hylätty-tekstillä varustettua.

[internetsi]

Somaliviraston ylitarkastajan palkka neljän kuukauden koeajalta on hieman alle neljä tonnia ja nousee koeajan jälkeen neljään ja puoleen tonniin. Nykyisessä työllisyystilanteessa varmaan monet ajattelee, että on se sen verran hyvä palkka jonka vuoksi voi poliittisen esimiehen käskyjen mukaan lätkiä sitä kyllä-leimaa joka paperiin.

Minä tunnen kaksi ylitarkastajaa. Toinen on tullissa, mutta en tiedä hänen koulu ja työtaustaa. Toinen on aluehallintovirastossa, joka syynää peruskouluja. Entinen opettaja ja rehtori noin parinkymmenen vuoden ajalta, nyt sitten ylitarkastaja. Mutta matuvirastoon pääsee heti ylitarkastajaksi ja sille palkalle, koska matujen on päästävä jäämään Suomeen ja mitään kustannuskattoa ei Migrillä ole.

Kuvitelkaa nyt vaikka suoraan poliisikoulusta valmistunutta poliisia. Se menee ensin haalarihommiin, eikä suoraan ylikomisarioksi.

[CaptainNuiva]

Virkanimikkeitä ovat ylitarkastaja, tarkastaja, apulaistarkastaja,tutkija ja osastosihteeri.
Kumma kyllä, ylitarkastajia tuntuu olevan enemmän kuin mitään muita.
Sama systeemi jos olisi laivalla niin töissä olisi kippari, 15 yliperämiestä, 1 konemies, 1 matruusi ja kokki.

Ylitarkastajaa toisensa jälkeen, päällekkäin, sivuttain ja allekkain ja varsinkin jos on kyse matu-palveluista:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu (Ex-vähemmistövaltuutettu?):
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Toimistopäällikkö
Ylitarkastaja
Erityisasiantuntija
Ylitarkastaja
Ylitarkastaja
Ylitarkastaja
Ylitarkastaja
Ylitarkastaja
Korkeakouluharjoittelija
Tutkimusavustaja
Osastosihteeri
Osastosihteeri
Erikoissuunnittelija
Ylitarkastaja
Ylitarkastaja
Ylitarkastaja
Tiedottaja
Tutkija
Suunnittelija

THL Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö
edistää koko väestön ja erityisesti maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista yhteiskunnassa.
yksikönpäällikkö ( Nimi mainittu ja yksikön s-posti, ei mainintaa henkilökunnasta)

Migri
Noin 300 työntekijää.
Ei tehtävien kuvauksia, ei nimiä ja silti kehoittavat ottamaan yhteyttä tyyliin [email protected] 
Jos Vähemmistövaltuutetun ofiisin 20 henkilöstä 9 on ylitarkastajia ja sama suhde on Migrissä niin sehän tarkoittaa noin 140 ylitarkastajaa.
Loput lienevät erityistutkijoita,erikoissuunnittelijoita ja muita tavllaista kalliimpia duuneja.
Ei sen puoleen, saattaa tuon kokoisessa joukossa olla pari tarkastajaakin apulaisineen mutta vastapainoksi osastopäällikköjä sitten sitäkin enemmän.

Mitä enemmän näitä tutkii niin sitä varmemmalta näyttää että Suomi ajaa syöpämäisellä byrokratiallaan itsensä konkkaan ihan ilman kiky-sopimuksiakin.