Maataloustuet

[sr]

Jos historia kiinnostaa niin alunperin maataloustuet olivat nimenomaan sosiaalituen muoto. Niillä ei tuettu tuottajia vaan kuluttajia. Hintatasoa haluttiin laskea jotta kaikilla olisi varaa ruokaan. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut mutta silloin valittiin maataloustuet.

Eli kuluttajilta otettiin verorahaa ja annettiin tuottamattomille tuottajille, jotta näiden tuotteet tulisivat vähän halvemmiksi. Tässä ei ole mitään tolkkua. Kuluttajille on paljon halvempaa tasoittaa tuloeroja ja antaa jokaisen ostaa ruokansa sieltä, mistä halvimmalla saa.

Se on kuitenkin historiaa. Nykyäänhän tukien tarkoitus on varmistaa teollisuudelle edulliset raaka-aineet. Käytännössä tukien hyöty tuntuisi päätyvän lähinnä suurille kauppaketjuille.

No, miksi maanviljelijät ovat niiden kovimpia kannattajia? En ole nähnyt Keskon ottavan mitenkään erityisesti kantaa maataloustukien puolesta. Hehän voivat ostaa ruokansa ihan mistä vain sen halvimmalla saavat. Eivät he tarvitse sitä, että ruoka tulee juuri suomalaiselta maanviljelijältä.

[ikuturso]

Mielestäni paras keino mitata suomalaisen ruokatuotannon todellinen tarve on lopettaa tuet ja laittaa suomalaisen tuotantoruuan hinta tasolle kaupassa, joka vastaa tuotantokustannuksia. Ne jotka jaksavat täällä puhua suomalaisen ruokatuotannon puolesta, ostavat luonnollisesti kaupasta kallista suomalaista ruokaa ja me muut joille tuotantomaalla ei ole väliä, ostamme sitä edullisempaa ruokaa. Silloin jokainen saa haluamansa ja ne jotka haluavat tukea suomalaista ruokatuontantoa, maksavat tuet. Normaalia kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Selvä. Perustetaan osuuskuntia, jotka viljelevät vain "itselleen". Sitten kun tulee sota ja kriisi, osuuskuntalaiset syövät viljapossua ja muut järsivät puunkuorta. Valtio puuttuu asiaan ja ilmoittaa, että osuuskuntalaisten pelloista pitää jakaa koko kansalle. Kyllä siinä sitten on globalisaation kannattajat käsi ojossa ottamassa soppaa vastaan, kun halpaa "parempaa ruokaa" ei kriisin aikana saakaan. Onko tämä oikeudenmukaista ja sitä tasa-arvoa?

Tällaista järjestelmääkö ajat takaa? Toki voi vaikka ajatella, että Suomi ei joudu sotaan koska nato ja rauhanuskonto ja maailmanrauha. Ja ruoka meiltä ei lopu koskaan koska nato ja EU ja vapaa liikkuvuus. Aina voi luottaa siihen että meistä pidetään huolta. Kasinotaloudessa voi pelata rahat loppuun koska taikaseinä ja sosiaalihuolto. Ja ainahan voi lopuksi myydä Nokian osakkeensa pois, niin ei huolen häivää. Tietysti jos uskoo, että seuraava sota tai maailmanlaajuinen kriisi on koko ihmisrodun loppu, niin mikäpä ettei kaiken omavaraisuuden voisi unohtaa. Kysehän on vaan sekunneista, koska oma vuoronumero huudetaan.

Mielestäni ruokatuotannon, peltomaan, konekannan, siemenviljatuotannon ja osaamisen tulee säilyä Suomessa jatkossakin. Minä olen valmis siitä maksamaan jonkin verran. Onko se sitten osuuskuntamallin vai maataloustukien kautta, en tiedä. Kyse on nyt vähän samasta asiasta kuin pakolaiset ja turvapaikkashoppailijat. Kaikkia tukia käytetään myös väärin. Pitäisiköhän tuota osuuskuntamallia alkaa ihan tosissaan sittenkin ajamaan.

Onneksi on tämä ilmastonmuutos. Ilma lämpiää ja vesi nousee, joten kaikki ennen suomenruotsalaiset rannikkoalueet ovat kohta yhtä riisivainiota.

-i-

[sr]

Selvä. Perustetaan osuuskuntia, jotka viljelevät vain "itselleen". Sitten kun tulee sota ja kriisi, osuuskuntalaiset syövät viljapossua ja muut järsivät puunkuorta. Valtio puuttuu asiaan ja ilmoittaa, että osuuskuntalaisten pelloista pitää jakaa koko kansalle. Kyllä siinä sitten on globalisaation kannattajat käsi ojossa ottamassa soppaa vastaan, kun halpaa "parempaa ruokaa" ei kriisin aikana saakaan. Onko tämä oikeudenmukaista ja sitä tasa-arvoa?

Ja minkä verran ne osuuskunnan viljapellot tuottavat viljaa näin joulukuussa? Vai olisikohan niin, että seuraavan kerran, kun niistä osakunnan viljelemistä viljoista saadaan leipää leivottua, ollaan jo jossain ensi vuoden elokuussa. Voi siinä tulla nälkä osakuntalaisellekin.

Sotaan voidaan ruuan (niin kuin aseiden, polttoaineiden jne.) suhteen varautua rakentamalla varastoja. Niihin varastoihin voidaan säilöä ihan samalla tavoin ulkomaisten kuin kotimaistenkin tuottajien ruokaa.

Vai ajattelitko sinä muodostaa osakunnan vaikkapa suihkuhävittäjienkin suhteen? "Globalisaation kannattajia" eivät ne osuuskunnan hornetit puolustaisi. Entäpä öljy? Perustetaanko öljynporausosuuskunta, joka ryhtyy Suomen öljyrikkaasta maaperästä pumppaamaan öljyä, jota ei "globalisaation kannattajille" annetakaan?

Tällaista järjestelmääkö ajat takaa?

Kysytään sinulta samaa noiden suihkuhävittäjien ja öljynporauksen suhteen. Jos et, niin miksi luulet, että suihkuhävittäjiä ja öljyä saataisiin joko tuotua ulkomailta tai niitä voitaisiin varastoida omaan maahan tarpeeksi, mutta ruuan kohdalla tämä vaihtoehto ei voisi toimia?

Toki voi vaikka ajatella, että Suomi ei joudu sotaan koska nato ja rauhanuskonto ja maailmanrauha. Ja ruoka meiltä ei lopu koskaan koska nato ja EU ja vapaa liikkuvuus. Aina voi luottaa siihen että meistä pidetään huolta.

Ensinnäkin, tosiaan ruokahuolto olisi nykyään tosiaankin parempi kuin vaikkapa 2. maailmansodan aikaan, vaikka se perustuisi tuontiin. Silloinkin saatiin viljaa Saksasta.

Toiseksi, ruuan loppumisen estämiseen mahdollisessa kriisissä on paljon halvempaa tehdä se varastoin kuin pyörittämällä tehototonta maataloutta.

Ai niin unohdinkin kysyä, millä öljyllä se osuuskunta niitä kyntöön tarvittavia traktoreitaan ajelisi? Ostaako se sen öljyn siltä öljynporausosuuskunnalta?

[Hiidenlintu]

Kuten sanoin, onhan se "puhdas" kapitalismi ihan kiva uskonto.

Ethän sanonut. Et puhunut mitään puhtaasta kapitalismista, vaan sanoit kyseessä olevan kapitalistifanien utopia. Lisäksi et mitenkään argumentoinnut minun vastaustani, johon linkkasin sinulle lähteet, joiden empiirinen tilastoaineisto todistaa sen alkuperäisen teesini siitä, että talouden säätely tukiaisin tms. ei koskaan lisää talouden aktiviteetteja, vaan näyttää aineiston valossa vähentävän niitä aina.

Lisäksi puhuit paskaa sanoassasi, että hengenheimolaiseni eivät koskaan ole saaneet nobeleita; kyllä niitä vaan itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijöistä jokunen löytyy, jotka ovat taloustieteen palkinnon saaneet.

Et siis pysty myöntämään omia virheitäsi, sivuutat vasta-argumentteja ja selittelet sanomiasi toisenlaiseksi kuin mikäkin poliitikko. Ei minulla liene mitään tarvetta jatkaa keskustelua tällaisen henkilön kanssa joka ei itse osaa perustella sanomiasiaan muuten kuin tuo "tuo on uskonnollinen utopia" -paskanjauhamisella.

[JR]

Telkkarista juuri katselin, kun tongittiin kouluruuassa käytettyä antibiooteilla kyllästettyä brasilialaista broileria. Monikohan tajuaa, millainen pommi tällainen tuotantopapa on. Brasiliassa sallittu, Suomessa ei ole sallittu, mutta Suomeen saa tuoda kyllä. Mistäpäs se hullunlehmän tautikaan olisi alkanut, muusta, kuin perin epäeettisestä karjan ruokinnasta.
Maatalouskeskustelu yleensäkin on vaikeaa, koska se vaatii melkoista tietämystä. Tosin "markka" on tietenkin se lopullinen mittari, eikähän se kovin hyvältä näytä juuri kenenkään kannalta.

[Hiidenlintu]

Telkkarista juuri katselin, kun tongittiin kouluruuassa käytettyä antibiooteilla kyllästettyä brasilialaista broileria. Monikohan tajuaa, millainen pommi tällainen tuotantopapa on. Brasiliassa sallittu, Suomessa ei ole sallittu, mutta Suomeen saa tuoda kyllä. Mistäpäs se hullunlehmän tautikaan olisi alkanut, muusta, kuin perin epäeettisestä karjan ruokinnasta.

Tuolloin vika on lainsäädännössä. Tällaiseen voidaan puuttua sillä yksinkertaisella keinolla, että kielletään tuomasta maahan ruokaa, jonka tuotantostandardit ja turvallisuus eivät ole kohdallaan.

[antero]

Kuten sanoin, onhan se "puhdas" kapitalismi ihan kiva uskonto.

Ethän sanonut. Et puhunut mitään puhtaasta kapitalismista, vaan sanoit kyseessä olevan kapitalistifanien utopia.

Et siis pysty myöntämään omia virheitäsi, sivuutat vasta-argumentteja ja selittelet sanomiasi toisenlaiseksi kuin mikäkin poliitikko. Ei minulla liene mitään tarvetta jatkaa keskustelua tällaisen henkilön kanssa joka ei itse osaa perustella sanomiasiaan muuten kuin tuo "tuo on uskonnollinen utopia" -paskanjauhamisella.

<snip>

Onhan se "puhdas" kapitalismi ihan kiva uskonto. Mutta ei sen höpöhöpöjä kannata niin vakavasti ottaa jos haluaa elää reaalimaailmassa.

Äläkä sinä mene henkilökohtaisuuksiin, vaikka et parempaa vastausta keksikään. Seuraavasta henkilökohtaisuudesta saat kivan kalossi-leiman perseeseesi.

T:
M.E

[antero]

Tilastojen valossa protektionismi on ollut paljon huonompi vaihtoehto suhteessa avoimeen talouteen silloin, kun edellytykset taloudelle ovat muutoin olleet samat. Tämä ilmenee esimerkiksi tarkastelemalla Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian maita; mitä liberaalimpi talous, sitä nopeammin maa on noussut köyhyydästä ja sitä nopeammin sekä absoluuttinen, että suhteellinen köyhyys ovat vähentyneet. Samalla tavoin on myös länsimaissa. Kun ihmiset saavat vapaasti käydä keskenään kauppaa ilman että poliitikot rajoittavat sitä, on se aina ollut nopein ja tehokkain keino vähentää kurjuutta, tarkasteli asiaa millä mittarilla tahansa. (Lähde: Johan Norberg - Till världskapitalismens försvar)

Kuten aikaisemin sanoin, niin:

Ainiin, ja samat Asijan Tuntijat voivat myöskin kertoa näkemyksensä protektionismista, ja sen totaalisesta huonoudesta, ja siitä että kaikki protektionismi missään määrin toteutettuna on pahasta. Se kun kuuluu myöskin tusina-ekonomistien mantraan.

Eli olemme aivan samaa mieltä siitä että liiallinen liberalismi on myös vahingollista taloudelle. 

[ikuturso]

Ja minkä verran ne osuuskunnan viljapellot tuottavat viljaa näin joulukuussa? Vai olisikohan niin, että seuraavan kerran, kun niistä osakunnan viljelemistä viljoista saadaan leipää leivottua, ollaan jo jossain ensi vuoden elokuussa. Voi siinä tulla nälkä osakuntalaisellekin.

Varastoja toki voidaan rakentaa ja niitä pitää olla olemassa vaikka on perustuotantoakin. Vai väitätkö, että kaksi sataa vuotta sitten suomessa leivottiin leipää vain elokuussa ja loppu vuosi kärsittiin nälkää? Moneksiko vuodeksi varasto laitetaan? Riittääkö 105 päivää? Vai 30 vuotta?

Kysytään sinulta samaa noiden suihkuhävittäjien ja öljynporauksen suhteen. Jos et, niin miksi luulet, että suihkuhävittäjiä ja öljyä saataisiin joko tuotua ulkomailta tai niitä voitaisiin varastoida omaan maahan tarpeeksi, mutta ruuan kohdalla tämä vaihtoehto ei voisi toimia?

En syö suihkuhävittäjiä enkä juo öljyä. Ei kaiken suhteen voi olla omavarainen. Eikä tarvitsekaan.

Ensinnäkin, tosiaan ruokahuolto olisi nykyään tosiaankin parempi kuin vaikkapa 2. maailmansodan aikaan, vaikka se perustuisi tuontiin. Silloinkin saatiin viljaa Saksasta.

Oman viljan lisäksi. Entä jos maatalous ajettaisiin kokonaan alas, ja kaikki hengissäpysyminen olisi tuontisafkan varassa?
Lisäksi maapallon väestö on edellisistä sodista kasvanut ja ruokittavia suita on suhteessa enemmän.

Toiseksi, ruuan loppumisen estämiseen mahdollisessa kriisissä on paljon halvempaa tehdä se varastoin kuin pyörittämällä tehototonta maataloutta.

Niin monenko vuoden varastot me tarvitsemme? Entäpä jos mahdollinen vihollinen päättää iskeä varmuusvarastoihin?

Ai niin unohdinkin kysyä, millä öljyllä se osuuskunta niitä kyntöön tarvittavia traktoreitaan ajelisi? Ostaako se sen öljyn siltä öljynporausosuuskunnalta?

Biodiesel? Etanoli? Rypsiöljy? Kuokka? ja aura?

En nyt kuvittele mitään tuommoista lähi-idän tyyppistä sodankäyntiä, jossa jengi istuu talojensa nurkalla ja ampuu minuutin välein kalashnikovilla sarjan tai kaksi summassa nurkan taakse samalla kun kaverit kuskaa rajan ali kaivettuja tunneleita pitkin lisää raketteja ja ruokaa naapurimaasta jonka infrastruktuuri on kunnossa. Kuvittelen enemmänkin kriisiä, jossa suuri osa sivistyneen maailman infrastruktuuria romahtaa ja laiva- ja lentorahtiliikenne on käytännössä stopissa vuosikausia. Kun sota tai kriisi on ohi, ei tarvita enää niitä hävittäjiä. Tarvitaan puhdasta vettä ja ruokaa. Jos koko maailmassa on puhtaasta vedestä ja ruoasta pula, niin halukkuus jakaa sitä muille on aika alhainen. Jos maan kaikki peltomaa on annettu metsittyä, viljelyn aloittaminen nollasta on melkoisen kovan työn takana.

Nyt siis ilmaston kyseenalaisesti lämmetessä tai vaikkapa Iranin kukkoillessa rakentavansa kymmenen rikastamoa ja naton ruinatessa Suomelta lisää joukkoja Afganistaniin pitäisi vaan ajatella, että tällaista kriisiä ei ikinä tule, tai että se pystytään näkemään ennalta riittävän aikaisin, jotta aikaa lakkautetun maatalouden ylösajoon ja varastojen keruuseen on riittävästi?

Sanokaa vaikka vainoharhaiseksi. Itsellä ei ole kuitenkaan omaa bunkkeria ja vuoden säilykkeitä kaapissa.

-i-

[Hiidenlintu]

ainiin, ja samat Asijan Tuntijat voivat myöskin kertoa näkemyksensä protektionismista, ja sen totaalisesta huonoudesta, ja siitä että kaikki protektionismi missään määrin toteutettuna on pahasta. Se kun kuuluu myöskin tusina-ekonomistien mantraan.

Ne sanat kirjoitetaan "asiantuntijat" ja "tusinaekonomisti".

Hyvä, että Anterolla itsellään on varmasti vahvat kannukset puhua koko itävaltalaista taloustieteen koulukunnasta tusinaekonomisteina. Ludwig von Misesiä, nobelisti Friedrich August von Hayekia ja Nevadan yliopiston taloustieteen professoreja Murray Rothbardia ja Hans-Hermann Hoppea kun on pidetty oman alansa merkittävimpinä tutkijoina. Onneksi Antero todisti, että nämä tusinaekonomistit ovat olleet täysin väärässä.

Seuraavaksi Antero voisikin lähettää viestiä Suomen yliopistojen kauppatieteiden laitoksille, että heidän kansantaloustieteellinen oppimateriaali on täysin virheellistä tusinaekonomistien utopiointia.

Sinunkaan ei tarvitse alentua välimerkkien kanssa peuhaamiseen. Sama varoitus sinulle, kuin setä Anterolle tuolla ylempänä.

T:
M.E

[JR]

Ei protektionismi aina pahasta ole, joskus kotimarkkinoiden suojaaminen on hyväksikin. Suomalainen maatalous ei kestä minkäänlaista kilpailua juuri kenenkään kanssa, mutta harvapa uskaltaisi koko maataloutta lopettaa. Maailmanmarkkinahinta ei muutenkaan ole oikein se hinta, johon voi mitään verrata.
Tuonnin rajoittamista eettisin- tai terveellisyysperustein pidetään helposti kaupan esteenä ja siinä sitä sitten taas ollaan.
Maatalouspolitiikassa olemme joutuneet sopeutumaan meille täysin sopimattomaan järjestelmään, emmekä voi, kuin sopeutua. Ei tästä oikein voi maanviljelijöitäkään syyttää.

[metsämies]

Vai että viljelijä tekee 10-14 tunnin päiviä 7 päivää viikossa  Kyllähän sille päivälle kertyy mittaa jos vaimon kanssa peuhaaminenkin lasketaan työksi, tarvitaanhan tilalle uusi isäntä tietty. Tai hankkijan kassalla naapurin isännälle leuhkiminen, kyllähän sekin työstä käy.
Maanviljely on kovaa työtä siinä missä muukin mutta perkele rajansa kaikella, tässä maassa tekee muutkin ihmiset töitä ja suuri osa vielä kovemmin kun viljelijät.

Jos maanviljelyllä saisi itse tuotteesta riittävän hinnan niin ei tarvitsisi mitään tukia, olisi kaikilla hauskempaa.

[sr]

Varastoja toki voidaan rakentaa ja niitä pitää olla olemassa vaikka on perustuotantoakin. Vai väitätkö, että kaksi sataa vuotta sitten suomessa leivottiin leipää vain elokuussa ja loppu vuosi kärsittiin nälkää? Moneksiko vuodeksi varasto laitetaan? Riittääkö 105 päivää? Vai 30 vuotta?

Pointtini oli se, että varastoja tarvitaan joka tapauksessa vuodeksi, koska Suomessa saadaan vain yksi sato vuodessa. Tuo aika pitää siis pystyä selviämään ilman maataloudesta ruuan saantia. En näe mitään erityistä syytä, miksemme voisi sitten tehdä niistä varastoista saman tien isompia. Halvemmaksi se joka tapauksessa tulisi. Ja maatalouden voi tietenkin tarvittaessa aloittaa uudestaan, jos varastojen pohja alkaa pilkottaa eikä edelleenkään saada ruokaa ulkomailta.

En syö suihkuhävittäjiä enkä juo öljyä. Ei kaiken suhteen voi olla omavarainen. Eikä tarvitsekaan.

Puhuit kuitenkin sodasta. Sodan aikaan se suihkuhävittäjä ja öljy ovat vähintään yhtä tarpeellisia kuin ruokakin. Jos siis suihkuhävittäjä- ja öljytuotannon kohdalla luotamme siihen, että saamme niitä ostettua ulkomailta, niin miksi sama oletus ei toimisi ruuan kohdalla? Ruokaa kuitenkin tuotetaan ympäri maailmaa, suihkuhävittäjiä ja öljyä taas tuottaa kumpaakin vain kourallinen maita ja etenkin sen öljyn kohdalla osa niistä maista on varsin epäilyttäviä.

Oman viljan lisäksi. Entä jos maatalous ajettaisiin kokonaan alas, ja kaikki hengissäpysyminen olisi tuontisafkan varassa?

Niin ja varastojen.

Lisäksi maapallon väestö on edellisistä sodista kasvanut ja ruokittavia suita on suhteessa enemmän.

Ruuantuotanto on kasvanut kuitenkin vielä nopeammin. Maailman ihmisten kalorisaanti per nenä on tällä hetkellä paljon parempi kuin viime sodan aikaan. Etenkin kehitysmaissa on tapahtunut valtavasti kehitystä. Suomenkin puolustusvoimat joutui vielä silloin 1930-luvulla jättämään osan miehistä intin ulkopuolelle, kun nämä olivat aliravittuja. Nyt liikalihavuus lienee yksi tärkeimmistä syistä siirtää varusmies johonkin Ö-komppaniaan.

Niin monenko vuoden varastot me tarvitsemme? Entäpä jos mahdollinen vihollinen päättää iskeä varmuusvarastoihin?

Jos vihollinen ei pidättäydy siviilikohteiden pommituksista, niin itse ainakin pelkäisin enemmän sitä, että se iskisi suoraan kaupunkeihin.

Ai niin unohdinkin kysyä, millä öljyllä se osuuskunta niitä kyntöön tarvittavia traktoreitaan ajelisi? Ostaako se sen öljyn siltä öljynporausosuuskunnalta?

Biodiesel? Etanoli? Rypsiöljy? Kuokka? ja aura?

Ei riitä biodieselin tuotanto, jos kansakin pitäisi ruokkia. Käsittääkseni öljynkulutuksemme on tällä hetkellä niin suuri, että vaikka koko Suomi pantaisiin rypsipelloksi, niin tarpeeksi öljyä ei saataisi. Ja jos kuokka ja aura hyväksytään, niin miksei niitä voisi ottaa käyttöön, vaikka rauhan aikana olisi maataloudesta luovuttukin ja pellot metsitetty? Puut vaan kaatoon, kaski palamaan ja sitten kyntämään.

Kuvittelen enemmänkin kriisiä, jossa suuri osa sivistyneen maailman infrastruktuuria romahtaa ja laiva- ja lentorahtiliikenne on käytännössä stopissa vuosikausia. Kun sota tai kriisi on ohi, ei tarvita enää niitä hävittäjiä.

Miksi pysähtyä tuolle tasolle? Miksei saman tien kuvitella täysmittaista ydinsotaa yhdistettynä kobolttiristeilyohjuksiin, jotka tekisivät Suomen pelloista radioaktiivisia seuraaviksi muutamaksi sadaksi vuodeksi?

Pointti: Jos mielikuvitukselle annetaan täysi valta, niin koko touhussa ei ole enää mitään järkeä.

Tarvitaan puhdasta vettä ja ruokaa. Jos koko maailmassa on puhtaasta vedestä ja ruoasta pula, niin halukkuus jakaa sitä muille on aika alhainen. Jos maan kaikki peltomaa on annettu metsittyä, viljelyn aloittaminen nollasta on melkoisen kovan työn takana.

Onko? Jos on käytössä nykyaikaiset metsätyökoneet, niin mikäs tuossa niin vaikeaa on? Voidaan sinne varastoihin panna traktoreitakin muutama tuhat, joilla homma saadaan käyntiin.

Sanokaa vaikka vainoharhaiseksi. Itsellä ei ole kuitenkaan omaa bunkkeria ja vuoden säilykkeitä kaapissa.

Luotat siis siihen, että saat kaupasta ruokaa. Miksi noin? Miksi luottamuksesi yltää siihen kauppaan asti, mutta loppuu sitten valtakunnan rajalle?

[sr]

Ei protektionismi aina pahasta ole, joskus kotimarkkinoiden suojaaminen on hyväksikin.

Protektionismi saattaa mahdollisesti olla perusteltavissa joissain transitiotilanteissa eli lyhytaikaisella tuella estetään se, ettei jokin kokonainen muuten kannattava tuotantoala katoa jonkin yhtäkkisen häiriön vuoksi.

Ensinnäkään tämä ei kuitenkaan koske maataloutta, joka ei ole Suomessa kannattamatonta vain lyhyellä vaan myös pitkällä tähtäimellä.

Toiseksi ei ole edes selvää, että tuo on järkevää minkään tuotannon kohdalla, koska valtion avuksi meneminen saa kyseiset alat olemaan ottamatta huomioon riskejä, joita niihin liittyy, koska tietävät, että hätätilassa valtio kuitenkin tulee avuksi.

Maailmanmarkkinahinta ei muutenkaan ole oikein se hinta, johon voi mitään verrata.

Vaan mikä? Maailmanmarkkinahinnalla me banaanimmekin ostamme. Miksemme sitten myös vehnäämme?

[Rankkibus]

Tarvittaisiin koko Euroopan Unionin laajuinen maatalousreformi. Siirtyiminen vihreämpiin viljelymuotoihin olisi paikallaan. Se kun on mahdollista tehokkailla välineillä, joista ei silloin, kun vihreää luomuviljyä pakosta harrastettiin osattu uneksiakaan.
Apulantojen ja rikkaruohomyrkkyjen kieltäminen parantaisi mm. vesien ja maaperän tilaa, mutta hintana olisi satojen kuihtuminen murto-osaan nykyisistä. Mielestäni se olisi kuitenkin ihan kestättävissä oleva hinta.

Karjatalouspuolella eläinten raaka teollistaminen pitäisi saada loppumaan. Suomessa sitä ei ole harrastettu vielä kovinkaa kauaa eikä suuressa mittakaavassa verrattuna Eurooppaan, jossa sillä on pitkät perinteet. Kuvottavinta toiminta taitaa kuitenkin olla Yhdysvalloissa ja Eteläisessä Amerikassa.

Amerikkalaisperäisestä suurien tuotantovolyymeiden palvonnasta pitäisi päästä eroon ja oppia elämään luonnon kanssa tasapainossa, niin maataloudessa kuin metsätaloudessakin. Suomessa siinä ollaan onnistuttu ihan kohtalaisesti teollisuusmaiden mittapuulla.

[metsämies]

Käsittääkseni leivän hinnassa kaupan hyllyllä on jopa noin 40-70% katetta, kun taas maanviljelijän osuus leivän hinnasta 3-6%. Pitäisiköhän noita lukuja tuoda vähän lähemmäs toisiaan, saattaisi maajussi selvitä ilman tukia ja tuskin kauppiaskaan sentään nälkään kuolisi.

[sr]

Käsittääkseni leivän hinnassa kaupan hyllyllä on jopa noin 40-70% katetta, kun taas maanviljelijän osuus leivän hinnasta 3-6%. Pitäisiköhän noita lukuja tuoda vähän lähemmäs toisiaan, saattaisi maajussi selvitä ilman tukia ja tuskin kauppiaskaan sentään nälkään kuolisi.

Minun puolestani maajussi saa pyytää viljastaan ihan niin korkeaa hintaa kuin uskoo siitä saavansa. Jos leipomo ei sitä kalliimpaa viljaa häneltä osta, niin se on sitten voi voi. Eli luvut ovat markkinoiden tuottamia hintoja. Niitä ei ole mikään tarve "tuoda" yhtään mihinkään kuten ei ole mitään muitakaan hintoja vapailla markkinoilla.

[metsämies]

Minun puolestani maajussi saa pyytää viljastaan ihan niin korkeaa hintaa kuin uskoo siitä saavansa. Jos leipomo ei sitä kalliimpaa viljaa häneltä osta, niin se on sitten voi voi. Eli luvut ovat markkinoiden tuottamia hintoja. Niitä ei ole mikään tarve "tuoda" yhtään mihinkään kuten ei ole mitään muitakaan hintoja vapailla markkinoilla.

Eli siis sinä ylläpidät väkisin tätä täysin turhaa maataloustuki-järjestelmää. Leipomo kyllä ostaisi sitä kalliimpaa viljaa jos sen olisi pakko, myöskin leivän hinta ei nousisi jos kauppias ei saisi ottaa siitä niin järjetöntä katetta.

[M.E]

Eli siis sinä ylläpidät väkisin tätä täysin turhaa maataloustuki-järjestelmää. Leipomo kyllä ostaisi sitä kalliimpaa viljaa jos sen olisi pakko, myöskin leivän hinta ei nousisi jos kauppias ei saisi ottaa siitä niin järjetöntä katetta.

Tuliko mieleen, että jos leipuri ei saa haluamaansa minimikatetta, niin hän pistää pillit pussiin ja alkaa tekemään jotain muute. Hintasäätely johtaa tarvikepulaan.

Juuri tästä samasta syystä NL:ssa ei ollut kaupoissa muita kun tyhjiä hyllyjä.

[metsämies]

Tuliko mieleen, että jos leipuri ei saa haluamaansa minimikatetta, niin hän pistää pillit pussiin ja alkaa tekemään jotain muute. Hintasäätely johtaa tarvikepulaan.

Juuri tästä samasta syystä NL:ssa ei ollut kaupoissa muita kun tyhjiä hyllyjä.

Kyllä siinä katettaa jää jokaiselle, ei ehkä niin tajuttomasti kun nyt(leipurille tuskin jää nytkään kovin paljoa), mutta sen verran että tuskin joutuu tappiolla tekemään. Leipää tarvitsee jokainen niin köyhä kun rikaskin, ei sillä tarvitse tehdä tajuttomia voittoja.

[M.E]

Tuliko mieleen, että jos leipuri ei saa haluamaansa minimikatetta, niin hän pistää pillit pussiin ja alkaa tekemään jotain muute. Hintasäätely johtaa tarvikepulaan.

Juuri tästä samasta syystä NL:ssa ei ollut kaupoissa muita kun tyhjiä hyllyjä.

Kyllä siinä katettaa jää jokaiselle, ei ehkä niin tajuttomasti kun nyt(leipurille tuskin jää nytkään kovin paljoa), mutta sen verran että tuskin joutuu tappiolla tekemään. Leipää tarvitsee jokainen niin köyhä kun rikaskin, ei sillä tarvitse tehdä tajuttomia voittoja.

Minusta tuntuu, että et oikein ymmärrä markkinamekanismin toimintaa. Vaikka sinusta tuntuu, että leivässä on sikakatteet, niin selkeästi suurinosa suomalaisista ei ole samaa mieltä; jos leivän valmistamisesta saisi jotenkin poikkeuksellisen suuria voittoja, alkaisi Suomeen syntymään satoja uusia leipomoja. Leivän ylitarjonta johtaa leivän hinnan laskuun, kunnes leivästä ei enää saa ylisuuria katteita.

Jos leipurin toimi on kerran niin houkuttelevaa, niin miksi et perusta leipomoa? Ei se leivän leipominen niin kovin vaikeaa ole. Sitäpaitsi voisit toimia esimerkikkilsesti ja olla ottamatta ylisuurta katetta. Saisit varmasti leipäsi myytyä, jos se vain on alle markkinahinnan.

[Pliers]

Käsittääkseni leivän hinnassa kaupan hyllyllä on jopa noin 40-70% katetta, kun taas maanviljelijän osuus leivän hinnasta 3-6%. Pitäisiköhän noita lukuja tuoda vähän lähemmäs toisiaan, saattaisi maajussi selvitä ilman tukia ja tuskin kauppiaskaan sentään nälkään kuolisi.

Minun puolestani maajussi saa pyytää viljastaan ihan niin korkeaa hintaa kuin uskoo siitä saavansa. Jos leipomo ei sitä kalliimpaa viljaa häneltä osta, niin se on sitten voi voi. Eli luvut ovat markkinoiden tuottamia hintoja. Niitä ei ole mikään tarve "tuoda" yhtään mihinkään kuten ei ole mitään muitakaan hintoja vapailla markkinoilla.

Ongelma on, että viljan tarjoajat ovat lähellä täydellistä kilpailua(paljon tarjoajia). Ketjua asiakasrajapintaa kohti mennessä muuttuu kuvio oligopolistiseksi (vain harvoja toimijoita). Maanviljelijät ja kuluttajat roikkuvat pitkälti samassa hirressä. Silti... ja tästä syystä olen ehdottomasti tukia vastaan. Niistä eivät hyödy viljelijät, eivätkä kuluttajat. Järjestelmä on erittäin kallis veronmaksajille => kaikille.

[metsämies]

Minusta tuntuu, että et oikein ymmärrä markkinamekanismin toimintaa. Vaikka sinusta tuntuu, että leivässä on sikakatteet, niin selkeästi suurinosa suomalaisista ei ole samaa mieltä; jos leivän valmistamisesta saisi jotenkin poikkeuksellisen suuria voittoja, alkaisi Suomeen syntymään satoja uusia leipomoja. Leivän ylitarjonta johtaa leivän hinnan laskuun, kunnes leivästä ei enää saa ylisuuria katteita.

Jos leipurin toimi on kerran niin houkuttelevaa, niin miksi et perusta leipomoa? Ei se leivän leipominen niin kovin vaikeaa ole. Sitäpaitsi voisit toimia esimerkikkilsesti ja olla ottamatta ylisuurta katetta. Saisit varmasti leipäsi myytyä, jos se vain on alle markkinahinnan.

Ei taida leipuri leivän valmistamisella lyödä juuri leiville suomessa, mutta jos kaupan hyllyllä on tuotteessa jopa 70% katetta niin kyllä siinä on pikkusen ilmaa välissä. Tietenkin jos on sitä mieltä että tärkeintä on että omistajat saa voittoja eikä suinkaan se että ihmiset saavat ruokaa niin mikäs siinä....

[Pliers]

Tuliko mieleen, että jos leipuri ei saa haluamaansa minimikatetta, niin hän pistää pillit pussiin ja alkaa tekemään jotain muute. Hintasäätely johtaa tarvikepulaan.

Juuri tästä samasta syystä NL:ssa ei ollut kaupoissa muita kun tyhjiä hyllyjä.

Kyllä siinä katettaa jää jokaiselle, ei ehkä niin tajuttomasti kun nyt(leipurille tuskin jää nytkään kovin paljoa), mutta sen verran että tuskin joutuu tappiolla tekemään. Leipää tarvitsee jokainen niin köyhä kun rikaskin, ei sillä tarvitse tehdä tajuttomia voittoja.

Minusta tuntuu, että et oikein ymmärrä markkinamekanismin toimintaa. Vaikka sinusta tuntuu, että leivässä on sikakatteet, niin selkeästi suurinosa suomalaisista ei ole samaa mieltä; jos leivän valmistamisesta saisi jotenkin poikkeuksellisen suuria voittoja, alkaisi Suomeen syntymään satoja uusia leipomoja. Leivän ylitarjonta johtaa leivän hinnan laskuun, kunnes leivästä ei enää saa ylisuuria katteita.

Täydellisessä kilpailussa asia olisi juuri noin. Suuria keskuliikkeitä Suomessa on kolme (K,S ja Tuko) Nämä dominoivat yli 90% markkinoista. Ovat määräävässä markkina-asemassa, ja siten määräävät mitä me kulutamme ja mihin hintaan. Kilpailua ei käytännössä ole, joten mikään ei motivoi hintakilpailuun, vaan kaikki voivat kuoria kermaa.

[M.E]

Täydellisessä kilpailussa asia olisi juuri noin. Suuria keskuliikkeitä Suomessa on kolme (K,S ja Tuko) Nämä dominoivat yli 90% markkinoista. Ovat määräävässä markkina-asemassa, ja siten määräävät mitä me kulutamme ja mihin hintaan. Kilpailua ei käytännössä ole, joten mikään ei motivoi hintakilpailuun, vaan kaikki voivat kuoria kermaa.

Olen samaa mieltä, että elintarvikekaupassa valitsee oligopoli, mikä ei ole kovin toivottavaa. Epäilen kuitenkin vahvasti väitettä 40%-70% katteesta. Tietysti katetta täytyy aina olla, että voidaan kattaa hävikki ja kiinteät kustannukset mutta 70% kuulostaa melko rajulta väitteeltä.

[Pliers]

Täydellisessä kilpailussa asia olisi juuri noin. Suuria keskuliikkeitä Suomessa on kolme (K,S ja Tuko) Nämä dominoivat yli 90% markkinoista. Ovat määräävässä markkina-asemassa, ja siten määräävät mitä me kulutamme ja mihin hintaan. Kilpailua ei käytännössä ole, joten mikään ei motivoi hintakilpailuun, vaan kaikki voivat kuoria kermaa.

Olen samaa mieltä, että elintarvikekaupassa valitsee oligopoli, mikä ei ole kovin toivottavaa. Epäilen kuitenkin vahvasti väitettä 40%-70% katteesta. Tietysti katetta täytyy aina olla, että voidaan kattaa hävikki ja kiinteät kustannukset mutta 70% kuulostaa melko rajulta väitteeltä.

Joo väite ei ole perusteltu, ja siksi vaikuttaa ymmärtämättömyydeltä. 70% ei taatusti pidä paikkaansa, varsinkaan käyttökatteena, mutta tuskin edes myyntikatteena. Leivässä on varsin kova hävikki. Se on tuoretta vain yhden päivän...

Asia riippunee myös laskentatavasta. Katetta voidaan arvioida ns. alhaalta ylös tai ylhäältä alas...

Asiaan vaikuttaa myös se, että mitkä ketjun osat lasketaan. Keskusliikkeiden hallinnassa on usein kaikki ketjun osat myllyistä (leivästä puhuttaessa) lähtien (siis kaikki paitsi alkutuotanto). Kaupankate ei koskaan ole 70%. Päivittäistavarakaupassa kaupan kate on pikemin luokkaa 10%. Keskusliike ottaa oman osansa ketjun jokaisesta lenkistä, joka aiheuttaa maailman kalleimman ruoan. Lisäksi käsittääkseni joissakin paikoissa viljelijät ovat velvoitettuja myymään jollekin tietylle myllylle, tai ei myymään ollenkaan. (Homman viljelijät korjatkoon, mikäli olen ymmärtänyt väärin) Jos näin on edelleen, on kyseessä vanhan koulun ns. torppari-malli.

Tätä uskon metsienmiehen tarkoittavan. Jos näin on, hän ei ole kovin väärässä.

[Hiidenlintu]

Minusta tuntuu, että et oikein ymmärrä markkinamekanismin toimintaa. Vaikka sinusta tuntuu, että leivässä on sikakatteet, niin selkeästi suurinosa suomalaisista ei ole samaa mieltä; jos leivän valmistamisesta saisi jotenkin poikkeuksellisen suuria voittoja, alkaisi Suomeen syntymään satoja uusia leipomoja. Leivän ylitarjonta johtaa leivän hinnan laskuun, kunnes leivästä ei enää saa ylisuuria katteita.

Jos leipurin toimi on kerran niin houkuttelevaa, niin miksi et perusta leipomoa? Ei se leivän leipominen niin kovin vaikeaa ole. Sitäpaitsi voisit toimia esimerkikkilsesti ja olla ottamatta ylisuurta katetta. Saisit varmasti leipäsi myytyä, jos se vain on alle markkinahinnan.

Ei taida leipuri leivän valmistamisella lyödä juuri leiville suomessa, mutta jos kaupan hyllyllä on tuotteessa jopa 70% katetta niin kyllä siinä on pikkusen ilmaa välissä. Tietenkin jos on sitä mieltä että tärkeintä on että omistajat saa voittoja eikä suinkaan se että ihmiset saavat ruokaa niin mikäs siinä....

Jos kauppojen katteessa on jotain "liikaa" niin tämä johtaa siihen, että samalle markkina-alueelle tulee toinen kauppa myymään samoja tuotteita, kunnes saavutetaan näiden kahden kilpailulla optimihinta, jolloin a) kauppias pitää kauppansa pitämistä kannttavana ja b) jolloin hinnat ovat kuitenkin sellaisia, että kilpailija ei saa siitä suhteetonta etua.

Jos mielestäsi kauppiaat saa mielestäsi sikamaisia katteita tuotteilleen, niin suosittelen ryhtymään kauppiaaksi. Vapaa maa.

Täydellisessä kilpailussa asia olisi juuri noin. Suuria keskuliikkeitä Suomessa on kolme (K,S ja Tuko) Nämä dominoivat yli 90% markkinoista.

Ketjuliikkeillä on suurtuotannon edut tukkutuonnissa. Mikäli näitä ketjuja keinotekoisesti rajoitettaisiin, johtaisi se hintojen nousuun, sillä tuolloin vähittäiskauppias ei saisi ketjun kautta yhtä edullisia tuotteita. Kolme ketjua ovat kilpailleet hintansa sille tasolle, ettei uusien kilpailijoiden ole kannattavaa tulla markkinoille.

[metsämies]

Kyllä se on ihan päivittäistavarakaupan katekkin 30-40%, kuulopuheiden mukaan tietyissä tuotteissa jopa 70%.

Ja leipä ei ehkä ole tuoretta kun päivän mutta syötävää niin kauan kunnes se homehtuu.

[Hiidenlintu]

Kyllä se on ihan päivittäistavarakaupan katekkin 30-40%, kuulopuheiden mukaan tietyissä tuotteissa jopa 70%.

So what?

Ymmärrätkö yhtään millä tavalla markkinat toimivat?

[Mika.H]

Kyllä se on ihan päivittäistavarakaupan katekkin 30-40%, kuulopuheiden mukaan tietyissä tuotteissa jopa 70%.

So what?

Ymmärrätkö yhtään millä tavalla markkinat toimivat?

selitäppäs miten suomessa leivän hinta muodostuu. raaka-aineiden osuuden tiedän, mutta mistä se muu osa tulee?