2009-01-12 LV: Vieraanvaraisuus ja yhteisöllisyys ovat kurdikulttuurin piirteitä

[ihminen]

http://www.lansivayla.fi/Vapaa-aika-ja-viihde/Kulttuuriuutiset/Vieraanvaraisuus-ja-yhteisollisyys-ovat-kurdikulttuurin-piirteita

Juttua tai ylipäätään yhtä merkittävää syytä siihen miksi mokuilu on monen mielestä kiva juttu kuvaa hyvin seuraavat kommentit

Kurdit ovat Tiaisen mielestä yhteisöllisempiä kuin suomalaiset. Se näkyy suvun ja perheen merkityksessä. Vanhempien ja suvun mielipide vaikuttaa muun muassa aviopuolison valintaan. Kulttuuri on sosiaalisempaa ja avoimempaa.

–Vieraanvaraisuus on kurdeille ominainen piirre. Kestitystä on aina yllätysvieraillekin, Tiainen kuvaa.

–En ole itse vielä käynyt Kurdistanissa. Ehkä jonakin päivänä teen sen. Olisi mielenkiintoista tutustua kurdikulttuuriin alkuperäisessä ympäristössä, Tiainen miettii.

Miksi mennä kulttuurin keskelle sen luontaisessa esiintymispaikassa kun siitä osan voi siirtää naapuriin.

Tiaiselle myös tiedoksi että meiltäkin saa aina kestityksen jos kylään tulee kutsuttuna tai kutsumatta sen mukaan mitä kaapista sillä hetkellä löytyy. Vanhempieni enkä sukuni kyllä anna vaikuttaa ihmissuhteisiini, enkä näe sitä mitenkään positiivisenä yhteisölliyytenä jos näin jossain tapahtuu.

E. Se on tietysti ihan ok että eri kulttuureja esitellään ja niistä kerrotaan ihmisille. Se onkin sitten eri asia tarvitseeko eri kultuurien asua samassa rapussa keskenään ja ymmärtää toisiaan loputtomasti.

[TLL]

Tiaiselle myös tiedoksi että meiltäkin saa aina kestityksen jos kylään tulee kutsuttuna tai kutsumatta sen mukaan mitä kaapista sillä hetkellä löytyy. Vanhempieni enkä sukuni kyllä anna vaikuttaa ihmissuhteisiini, enkä näe sitä mitenkään positiivisenä yhteisölliyytenä jos näin jossain tapahtuu.

Sama tilanne meidän suvussa. Itseasiassa yllätysvierailusta aiheutuva harmi johtuu kyllä enemmän tarjottavan puutteesta (yllätyksen takia ei ole osannut varautua) kuin siitä, että joku tuli kylään.

Itse olen pohtinut, että tuon kaivatun 'yhteisöllisyyden' puute saattaa osittain olla peruja pohjoismaisesta 'hyvinvointiyhteiskunta-mallista'. Kun valtio ainakin nimellisesti ottaa vastuu vanhuksista ja antaa rahaa elämiseen myös lapsille, ihmiset eivät ole enään niin riippuvaisia toinen toisistaan, jolloin myös yhteisöllisyys alkaa rapautua. Tätä näkemystä vahvistaa myös Länsiväylän jutun tapaiset tarinat, joissa köyhistä maista tulevien ihmisten yhteisöllisyyttä ja perhekeskeisyyttä kehutaan ja kadehditaan.

[herranen]

Onkohan tuokaan toimittaja päässyt kertaakaan elämässään ulos suomalaiskodista ilman pullakahvitusta. Emäntä kun oli juuri  juuri olin keittämässä uuden pannullisen ja voivottelee kun ei ole tarjota kuin kolmenlaista pullaa.

Vaan eihän sitä lasketa kun meillä on tämä kulttuuriton kulttuuri. Vaan kun on ihminen saapunut kaukomailta tänne niin pitää pää kenossa ihmetellä, että onpas vieraanvarainen tämä kulttuuri. Ihan kuulkaa kestitsivät, ei meillä vaan Suomessa.

Metrolehdessä joku Israelvastaisen protestin puuhamies selitti miksi meno saattaa joskus tuntua levottomalta:

Lähi-Idän ihmisten tunneskaala ja tapa esiintyä on erilainen kuin meillä. Se saa tilanteen tuntumaan tilanteen aggressiiviselta

On se ihmeellistä kun aggressiivinen meuhkaaminen saattaa tuntua aggressiiviselta.

Herja

[tusujusuu]

Luin muuten tuon saman jutun Metrosta. Häkellyttävää.

http://dgilber2.files.wordpress.com/2008/04/behead_those_who_insult_islam_london.jpg


Miettikää nyt vähän, tarvitseeko näitä uutisia koristaa kaikkia samoilla kuvilla... (Miniluv)

[Nikopol]

Eikös tuolla päin maailmaa yleensä olla mukavia kaikille niille joita ei heti kättelyssä tapeta.

Vieraanvaraisuus on muuten ihan universaali tapa, pl jotkut ultraumpinaiset kuppikunnat. Mitä köyhempää, sitä tärkeämpää laittaa parasta vieraalle. Toimittaja saisi vähän matkustella niin eivät noin ihmetyttäisi jokapäiväiset ilmiöt.

Sen sijaan toisten rauhaan jättäminen ja yksityisyyden kunnioittaminen on harvinaista. Suomen lisäksi tulee Japani mieleen. Liittynee niukkuuden ihanteeseen ja vaatimattomuuteen.

Siinäpä hienoa ja säilyttämisen arvoista kulttuuria. Paljon arvokkaampaa kuin yleislähi-itäläinen vinkuvonkumusiikki, lammaslihapullat, räikeät värit ja ympärivuorokautinen öykkämöykkä. Sitä maailmassa piisaa.