USA, Kiina ja Euraasian liitto

[talous ja muutos]

1990 -luvulla Suomen mediassa oli paljon esillä mahdollisuus, että Venäjä liittyisi EU:n jäseneksi. Silloin olisi syntynyt Euraasian liitto. Siihen olisi sitten liittynyt myös muita entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneitä maita.

Jos Euraasian liitto olisi toteutunut, niin nykyään Maapallolla olisi 3 supervaltaa: USA, Kiina ja Euraasian liitto.

Euraasian liitto olisi saanut Venäjältä ydinaseistuksen ja muutenkin kehittyneen aseteknologian sekä Länsi - Euroopalta taloudelliset resurssit.

----

Euraasian liitto ilmeisesti olisi huolestuttanut ihmisiä, jotka olivat kamppailleet kotimaansa irrottamiseksi Neuvostoliiton vaikutuspiiristä, esim. Puolan Solidaarisuus -liikkeen jäseniä.

---

Historialliset olosuhteet eivät olleet otollisia Euraasian liiton syntymiseksi:
Jeltsinin Venäjä joutui monivuotiseen taloudelliseen kriiisiin, mikä vei Venäjältä poliittisen vaikutusvallan. USA hyödynsi tilannetta, ja sai aikaan NATO:n itälaajennukset:
Wikipedia/Enlargement of NATO/Past enlargements
- 1999: Puola, Tshekki ja Unkari.
- 2004: Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia, Romania ja Bulgaria.

NATO:n itälaajennukset saivat Putinin Venäjän pelkäämään NATO:a. Tämä jo sinänsä poisti Euraasian liiton olemassaolon mahdollisuuden Putinin valtakaudella.

---

Tässä keskusteluketjussa olisi tarkoitus pohtia Euraasian liiton haamun vaikutuksia eri maitten ulkopolitiikkaan:
- USA
- Kiina
- Länsi - Eurooppa
- Itä - Eurooppa
- Muut maat

[talous ja muutos]

USA:n näkökulmasta Euraasian liitto olisi ollut uhka sen asemalle ainoana supervaltana Neuvostoliiton hajoamisesta noin vuoteen 2015 asti, jolloin Kiina alkoi selvästi lähestyä supervallan asemaa.

Niinpä USA halusi laajentaa NATO:a itäänpäin, jotta EU + NATO -yhdistelmästä tulisi vastavoima Venäjän vaikutusvallalle Euroopassa. Samalla tietysti oli tarkoitus saada jännitettä EU- maitten ja Venäjän välille, jotta Euraasian liiton haaveet haihtuisivat.

USA saikin NATO -laajennusten taakse vanhat NATO -valtiot ja usean Itä - Euroopan valtion:
Wikipedia/Enlargement of NATO/Past enlargements
- 1999: Puola, Tshekki ja Unkari.
- 2004: Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia, Romania ja Bulgaria.
- 2009: Albania ja Kroatia.

[talous ja muutos]

http://yle.fi/uutiset/analyysi_brexit_olisi_menetys_kiinalle__erityissuhde_britanniaan_vaarassa/8965495
Brexit 18.6.2016 klo 13:48

Analyysi: Brexit olisi menetys Kiinalle – erityissuhde Britanniaan vaarassa
Kiina äänestäisi ehdottomasti Britannian EU-jäsenyyden puolesta, arvioi Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen. Pelissä ovat sekä talous että politiikka, sillä Kiina on sijoittanut paljon Britanniaan, ja samalla Kiina on hakenut Britanniasta läheistä talouspoliittista liittolaista.

Kiinan sijoitukset Britanniaan ovat 2000-luvun alusta lähtien olleet yhteensä noin 15 miljardia euroa. Monen kiinalaisyrityksen Euroopan-pääkonttori sijaitsee juuri Britanniassa.
Kiinan presidentti Xi Jinping teki näyttävän vierailun Britanniaan viime syksynä. Ainakin tähän asti Kiinassa on ajateltu, että Britannia on paras portti sekä EU:hun että laajemmin länteen.
Siksi Kiina on nyt huolissaan Britannian mahdollisesta EU-erosta.
Britannia on Kiinalle sekä suurin sijoituskohde että tärkein poliittinen kumppani Euroopassa, joten Brexit johtaisi Kiinan kannalta sekä taloudellisiin menetyksiin että poliittiseen takaiskuun.
Niinpä Kiina – joka yleensä välttää viimeiseen asti puuttumista muiden maiden sisäisiin asioihin – on harvinaisen voimakkaasti korostanut kannattavansa Britannian pysymistä osana EU:ta.
Brexit-tapauksessa Kiina kuitenkin tulkitsee sisäisiin asioihin puuttumattomuutta EU:n mittakaavassa, ja kannattaa siis EU:n yhtenäisyyttä ja vahvaa integraatiota.
Muiden maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuus on Kiinalle lähes pyhä periaate, koska se ei halua länsimaiden arvostelevan tai puuttuvan mitenkään Kiinan sisäpolitiikkaan.
Ajankohtainen kiusaus arvostella Kiinan tekemisiä olisi sananvapauden kaventuminen Hongkongissa. Kiina ei voisi sietää ex-siirtomaaisännän Britannian tai muiden maiden kannanottoja Hongkongin tilanteeseen.
Kiina haluaa EU:lle entistä painavamman kansainvälisen aseman, tulkitsee Ylen haastattelema Tsinghua-yliopiston tutkija Lai Xueyi Pekingissä. Epäilemättä vastapainoksi Yhdysvalloille.
Tutkija Lain mukaan Kiinaa huolettaa mahdollisten taloudellisten menetysten lisäksi se, että Brexit pitäisi Britannian ja EU:n huomion sisäisissä asioissa, eikä tarmoa riittäisi enää diplomatiaan.
Vaikka brittiäänestäjät kallistuisivat eron kannalle, Lain mielestä Kiina voi lohduttautua sillä, että ero ei tapahtuisi yhdessä yössä. Pitkän prosessin aikana vasta selviäisi sekin, miten käy kaikille Britannian ja EU:n välisille sopimuksille, ja miten niiden kohtalo vaikuttaa Kiinaan.
Tavallisia kiinalaisia Brexit ei hetkauta. Kiinalaisessa somessa asiasta ei keskustella käytännössä lainkaan.
Kiinalaisia kiinnostaa korkeintaan se, millä valuutalla Lontooseen asti päätyvät turistit voivat maksaa ostoksensa, ja siinä suhteessahan Britannia on saari euroalueen laidalla jo nykyisin.

[ikki]

Kiinalle kelpaa oikein hyvin byrokratian halvaannuttama ja kilpailukyvytön eu jonne voi myydä tuotantoaan ja eu möisi kiinalle raaka-aineita teollisuustuotteita vastaan.

[siviilitarkkailija]

Kiinalle kelpaa oikein hyvin byrokratian halvaannuttama ja kilpailukyvytön eu jonne voi myydä tuotantoaan ja eu möisi kiinalle raaka-aineita teollisuustuotteita vastaan.

Kiina on sanonut suoraan että se ei halua tehdä yhteistyötä yksittäisten eurooppalaisten maiden kanssa. Sen kaupalle on kannattavampaa myydä kaikki paska suurille markkinoille yhteisten eu-sääntöjen mukaan. Tästä seurasi euroopan oman tuotantotalouden alasajo ja massatyöttömyys. Tämän takia kauppamme ovat täynnä Kiinassa valmistettua tavaraa!

Käytännössä eu varmistaa että eurooppalaiset tavarantuottajat ja markkinoijat joutuvat kilpailemaan globaaleja Kiinalaisia tuottajia vastaan ja häviävät. Koska kokoluokalla on väliä. Kiina saa eu:n kautta koko mantereen haltuunsa. Sille on miljoona kertaa helpompaa dumpata tuotanto eurostoliiton markkinoille yhteisten sääntöjen ja keskusvallan avulla kuin yksittäin sorvata tuotteet jäsenmaiden kanssa näiden omien tuottajien kanssa kilpaillen.

[Arvoton]

Putinilla on ymmärtääkseni vain ex-neukkutasavallat lähtössä mukaansa seikkailuun, mitä hajanaisia pätkiä aiheesta kuullut. Kiina ei ole lämmennyt. Miksi lämpenisi? Venäjän talous on muistaakseni pienempi kuin Pohjoismaiden yhteismassa.

[xor_rox]

Kiinalle kelpaa oikein hyvin byrokratian halvaannuttama ja kilpailukyvytön eu jonne voi myydä tuotantoaan ja eu möisi kiinalle raaka-aineita teollisuustuotteita vastaan.

Tästä syystä en ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi Brexit tai eurostorintaman hajoaminen olisi jotenkin pelaamista 'Putinin pussiin'. Helpompaahan Venäjän ja Kiinan on alkoholisoituneita eurostobyrokraatteja kusettaa kuin kansallismielisiä valtiomiehiä, jotka vartioivat maidensa kansallisia etuja.

[ikki]

Kiinalle kelpaa oikein hyvin byrokratian halvaannuttama ja kilpailukyvytön eu jonne voi myydä tuotantoaan ja eu möisi kiinalle raaka-aineita teollisuustuotteita vastaan.

Tästä syystä en ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi Brexit tai eurostorintaman hajoaminen olisi jotenkin pelaamista 'Putinin pussiin'. Helpompaahan Venäjän ja Kiinan on alkoholisoituneita eurostobyrokraatteja kusettaa kuin kansallismielisiä valtiomiehiä, jotka vartioivat maidensa kansallisia etuja.

Noh venäjän argumentti on vain pasilan trollitehtaan toivoton heitto kun eivät muita valheita keksineet.
Ihan oikeasti, valtamediaa yms auktoriteettejä ei kuulu kuunnella edes vähän. Heidän juttunsa ovat aina 180 astetta totuudesta.

Kuten koko tämä eu uutisointi. Liittykää euuhin tai suomesta tulee marginaalinen pikkumaa jolla ei ole valtaa, kukaan ei kuuntele meitä, massatyöttömyys tulee jne... ja liittyessä tuli tasan tarkkaan jokaikinen lupaus täysin päinvastaisena toteen.

[TheVanishedTerrorist]

Tässä kiinalaisen yrittäjän ajatuksia. On tällä hetkellä myös mullistamassa aivan uutta alaa eli vientikauppojen rahoittamista.

Alibaba founder Jack Ma: 'Harvard rejected me 10 times
Jack Ma on rejection, the importance of gender equality, and more.
http://wef.ch/28TFcpA

[talous ja muutos]

Kiinan etujen mukaista olisi EU -liittovaltiona, jolloin EU olisi:
- Iso väestö: vähän yli 500 miljoonaa
--- eurostat 134/2016 - 8 July 2016: EU:n väestö oli hiukan yli 510 miljoonaa 2016 tammikuun 1. päivänä.
- Taloudellinen supervalta
- Teknologinen supervalta

Silloin EU:n voimavarat rittäisivät isoon armeijaan ja kehittyneisiin aseisiin. EU voisi hankkia itsellensä huomattavan ydinaseistuksen.
Näissä olosuhteissa EU ei tarvitsisi USA:ta puolustamaan itseänsä. Niinpä NATO:n merkitys kuihtuisi, ja luultavasti se lakkautettaisiin.

Lopputuloksena olisi 3 itsenäisen supervallan Maapallo: EU, Kiina ja USA.

Kaiken lisäksi Venäjä joutuisi puristuksiin kahden supervallan väliin: Lännessä EU ja kaakossa Kiina.


EU:n liittovaltio olisi Kiinan näkökulmasta erinomainen ratkaisu!

[hattiwatti]

^ Totta. Kiinan missio on lähinnä tehdä vaan bisnestä jokasuuntaan minkä kerkiävät jotta saavat oman miljardiväestönsä ruokittua - se on vähän haastava juttu. USA on välttämätön, mutta ovat hyvin tietoisia, että USAn neokonservatiivit mieluusti liiskaisivat kyseisen maan ja vaihtaisivat sen hallinnon, koska heillä on ajatus maailmanhegemoniasta jota Kiina uhkaa. Eurooppa on tärkeä USAn vastapainote. Toisaalta skisma USAn kanssa on ajanut Kiinan liittoon Venäjän kanssa, ja Ukrainan konflikti on toiminut iskeäkseen kiilaa Venäjän ja Euroopan väliin luoden sitten Kiinan ja Venäjän strategisen liiton, mikä ei taida olla Euroopan intressien mukaista. Kiina kuitenkin tukee EU:ta saadakseen vastapainoa Venäjälle. Toisaalta Venäjä on sille kilpi lännne sotahaukkoja vastaan, koska Kiinassa tiedetään, että jos Venäjä romahtaisi taloussodassa, Kiina itse tulisi olemaan seuraava kohde.

Näinhän kaikki osapuolet tekevät diplomatiassa, että tukevat eri tahoja toisiaan vastaan imeäkseen parhaat etuudet jokapuolelta. Suomenkin kannattaisi, valitettavasti se on tässä poliittisessa rakenteessa mahdotonta.

[Gunnar Hymén]

tällä menolla, mitä matuja puskee eurooppaan, tuo lienee USA, Kiina ja EURABIAN liitto 

[talous ja muutos]

Tässä annetaan neuvoja vanhalle supervallalle eli USA:lle, miten suhtautua supervallaksi nousevaan Kiinaan:


http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194645-yhdysvaltain-uusi-kiina-strategia

Yhdysvaltain uusi Kiina-strategia
5.5.2015 21:19 Riikka Söyring


Ulkoasiain neuvosto CFR (Council on Foreign Relations) on julkaissut Yhdysvaltain talous- ja geostrategioiden suuntaviivoja hahmottelevan erikoisraportin "Revising U.S. Grand Strategy towards China". Kiinan menestys on vaara Yhdysvalloille, raportissa päätellään.



Vaikutusvaltaisen Council on Foreign Relations -järjestön erikoisraportti hahmottelee Yhdysvaltain tulevan politiikan suuntaa Kiinan suhteen.

Raportin kirjoittajat Robert D. Blackwill ja Ashley J. Tellis näkevät Kiinan menestyksen uhkana Yhdysvaltain hyvinvoinnille. "Yhdysvaltain pyrkimykset integroida Kiina liberaaliin kansainväliseen järjestykseen on luonut uusia uhkia Yhdysvaltain ylivallalle Aasiassa - uudet uhat saattavat muodostua uudeksi globaaliksi haasteeksi Yhdysvaltain vallalle - Washington tarvitsee Kiinan suhteen uuden suurstrategian joka tasapainottaa Kiinan mahdin kasvua sen sijaan että tuetaan Kiinan nousua".



Blackwill ja Tellis suosittavat Yhdysvaltain talouden elvyttämistä sekä Kiinan Aasian alueen kaupankäynnin ulkopuolelle sulkevan vapaakauppasopimus TTP:n (Trans-Pacific Partnership) pikaista läpiajamista kongressissa, ja että Kiinan eristämiseen tulee vetää mukaan kaikki Yhdysvaltain "samanmieliset kumppanimaat" sekä liittolaiset. Samalla halutaan kasvatettavaksi Yhdysvaltain puolustusbudjettia sekä lisättäväksi Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Aasiassa, Tyynenmeren sekä Kiinan eteläisillä ja itäisillä merialueilla (laivasto, ilmavoimat, ohjuspuolustus) ja Kiinan reunavaltioissa. Kiinan reunavaltiot pitää pyrkiä saamaan Yhdysvaltain liittolaisiksi.

Saman tien otetaan esiin tarve vaihtaa hallitus Pohjois-Koreassa, joka voitaisiin toteuttaa yhdessä Japanin kanssa. Etelä-Koreaan halutaan lisää ohjuksia ja Australiaa kuvaillaan Yhdysvaltain "eteläiseksi ankkuriksi" jonka kanssa voitaisiin eri menetelmin toteuttaa Intian valtameren valvontaa; Australiallekin on varattu ohjuspuolustusjärjestelmäalustana toimiminen. Filippiinit, Intia, Indonesia ja Vietnam halutaan vetää mukaan tiivistettyyn sotilaalliseen yhteistyöhön.

Sellaisen teknologian, jota voi käyttää useampaan tarkoitukseen, saatavuutta tulee rajoittaa yhdessä Yhdysvaltain liittolaismaiden kanssa, jotta estettäisiin Kiinan sotilaallisen mahdin kasvu. Tätä strategiaa on määrä toteuttaa myös kyberavaruuden alueella samalla kun Kiinalle määrätään hyödyt ylittävät haittasanktiot mahdollisista kybertilan loukkauksista.

Kaiken tämän jälkeen on määrä vakuutella diplomaattiteitse joka suuntaan Yhdysvaltain pyrkivän välttämään yhteenottoa Kiinan kanssa.



"Jo nyt Kiinan [taloudellinen] nousu on synnyttänyt geopoliittisia, sotilaallisia, taloudellisia ja ideologisia haasteita Yhdysvaltain mahtiasemalle, Yhdysvaltain liittolaisille sekä Yhdysvaltain dominoimalle kansainväliselle järjestykselle. Kiinan menestys tulevaisuudessa, vaikka epätasainenkin, vaarantaisi Yhdysvaltain kansalliset intressit." Washingtonin nykyinen, Kiinan taloudellista ja poliittista integraatiota liberaaliin kansainväliseen järjestelmään kunnioittava suhtautuminen Yhdysvaltain globaalin etuoikeusaseman kustannuksella ei riitä, kirjoittavat tuimistelevat: on sopimatonta, että Kiinan pyrkimyksiä kasvattaa kansallista vaikutusvaltaansa ei estetä lujemmalla kädellä.

Kiinan sisäistä tilannetta käsitellään raportissa huomauttaen aivan oikein Kiinan sisäisen tilanteen määrittävän Kiinan ulkopolitiikkaakin – näinhän on kaikissa maailman maissa – mutta paikoitellen Blackwillin ja Tellisin pohdinnat muuttuvat hurskasteluksi, jossa yhtymäkohtia Yhdysvaltain omaan mentaliteettiin, tilanteeseen ja toimintatapoihin ei nähdä. Esimerkiksi pohdinta siitä, millaiseen ristiriitatilanteeseen "puolueen armeija" joutuu, mikäli armeija joutuu puolustamaan puoluetta suuttuneilta kiinalaisilta, on yksinkertaisesti nolo: Yhdysvaltain erikoisjoukot harjoittelevat parin kuukauden päästä seitsemässä eri osavaltiossa Jade Helm -nimisessä operaatiossa "vihamielisen" siviiliväestön hallintaa sekä sullomista "koontileireille" realistisissa harjoituksissa. http://www.inquisitr.com/1959728/operation-jade-helm-special-forces-realistic-military-training-in-seven-southwester-states-prompts-martial-law-fears/



Samassa osiossa kerrotaan Kiinan kommunistisen puolueen (CCP) käyttäneen vahvoja siteitään Aasian maihin rauhoittaakseen reuna-alueitaan tarjoamalla niille mahdollisuutta hyötyä Kiinan talouskasvusta, ja luoden näin mekanismeja, joilla Kiina voi kasvattaa vaikutusvaltaansa alueella. "Toisekseen Kiina on pyrkinyt luomaan yhteisen asian joidenkin valtioiden – sellaisten kuten Venäjä, jolla huolimatta Pekingiä kohtaan tuntemistaan epäluuloista - on ollut syynsä (kuten Ukrainan kriisi ja länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet) vastustaa parhaillaan Aasiassa meneillään olevaa laajempaa Kiinan vastaista tasapainottamista."



Kirjoittajien mukaan Kiina vaatii aasialaisille oikeutta hoitaa itse Aasian turvallisuus; Peking näkee Washingtonin esteenä neutraloidun reuna-alueen muodostamiselle. Raportin kieli on aseteltu siten, että lukijalle jää se käsitys, että Kiinan kommunistisen puolueen pyrkimys tuottaa Kiinan (ja Yhdysvaltain) väestölle materiaalista hyvinvointia ja lisätä Kiinan turvallisuutta olisi jotenkin erityisen säädytöntä käytöstä.

Raportin keskeinen teema on Yhdysvaltain globaalin ylivallan säilyttäminen ja laajentaminen. Ylivalta-asemaa uhkaavat prosessit pyritään kääntämään toiseen suuntaan kaikin keinoin, käyttämällä taloudellisia, diplomaattisia ja sotilaallisia keinoja.



Kiinalla, Brasilialla, Intialla, Venäjällä ja Etelä-Afrikalla (BRICS) on rakenteilla kehityspankki, joka osittain korvaisi Maailmanpankkia ja IMF:aa. Venäjän jäsenyys BRICS:issa sekä Suomen NATO-isäntämaasopimus tekevät Suomenkin rajasta BRICS-SCO -rajan. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179741-suomenkin-eu-nato-maarajasta-brics-scocu-maaraja

Yhdysvaltain huolenaiheita on lisännyt sen "samanmielisten kumppanimaiden" (Tanska, Saksa, Suomi, Iso-Britannia jne) innokas osallistuminen esimerkiksi Kiina-vetoiseen Aasian infrastruktuuri- ja investointipankkiin (AIIB), joka nähdään Yhdysvaltain valta-aseman haastamisena sekä tietoisena pyrkimyksenä heikentää Yhdysvaltain komennossa olevaa Aasian kehityspankkia – vaikka peilikuvan lailla Yhdysvallat on harjoittanut vastaavaa politiikkaa Kiinan ja muiden kilpailijoikseen katsomiensa maiden suhteen. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190173-ollaanko-yhdysvaltoja-eristamassa-aiib

AIIB:in lisäksi Kiinalla on muita, Tyynenmeren alueelle suuntautuvia hankkeita kuten Aasian-Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus FTAAP (Free Trade Area of the Asia Pacific) sekä talouden alueellisten kumppanuuksien sopimukset (RCEP, Regional Comprehensive Economic Partnership). RCEP-kauppasopimukset kytkisivät yhteen Japanin, Intian, Kiinan ja muiden Aasian maiden taloudet. Samaan aikaan Kiina on rakentamassa Venäjän läpi uutta silkkitietä, joka helpottaisi Kiinan, Venäjän ja Eu28:n välistä kauppaa, ja myös merireittejä, jotka yhdistäisivät uuteen laajaan kauppablokkiin Aasian nousevat taloudet. Kaupan siirtyminen sekä kaupankäynnin mahdollistaminen ilman, että dollaria käytetään vaihdonvälineenä tai reservivaluuttana uhkaa Yhdysvaltain johtoasemaa – ja taloutta.



Kaiken tämän nähdään haastavan Yhdysvaltain dominanssi paitsi Aasiassa, myös globaalisti. Blackwillin ja Tellisin kannalta asia on harvinaisen selvä: kukaan, missään päin maailmaa, ei saa nousta korvaamaan Yhdysvaltoja missään asiassa; Yhdysvallat haluaa olla ensisijainen toimija joka puolella maailmaa. Vanhat konstit kuten eristäminen (containment) eivät enää globalisaation aikana toimi. Erikoisraportti ei kuitenkaan osaa suosittaa muita keinoja kuin Kiinan toiminnan peilaaminen vastatoimilla sekä Kiinan sulkeminen ulos globaalista kaupasta, jota Yhdysvallat muissa yhteyksissä painottaa edistävänsä.

Kirjoittajien johtopäätös onkin, että ei ole mahdollista rakentaa perustavaa laatua olevaa luottamusta, rauhanomaista rinnakkaiseloa, molemminpuolista yhteisymmärrystä, strategista kumppanuutta [Yhdysvaltain ja Kiinan välille] koska Kiina puoltaa Kiinan etuja, ei Yhdysvaltain.

Mielenkiintoisen tutkielman saisi pohtimalla "riippumattomien tutkijoiden" mentaliteettia, joka avoimesti julistaa Yhdysvaltain oikeutta globaaliin ylivaltaan, ja olettaa samalla muiden maiden alistuvan, jopa oman taloudellisen hyvinvointinsa uhraten, Yhdysvaltain tahtoon ja tarpeisiin. Onko kyseessä megalomania?

Uskoakseni olen kyennyt runttaamaan 70-sivuisen raportin oleellisen sisällön näille riveille.




Kirjoittajien taustasta.

Robert D. Blackwill on toiminut George W. Bushin neuvonantajana, suurlähettiläänä sekä oikeistolaisessa ajatushautomo RAND Corporationissa. Yhdysvaltain ilmavoimille analyyseja ja tutkimusta tarjoamaan perustettu RAND mainostaa itseään puolueettomana organisaationa. http://www.sourcewatch.org/index.php/RAND_Corporation

Ashley J. Tellis on Carnegie Endowment for International Peace -organisaation (CEIP) tutkija joka aiemmin työskenteli mm. RAND:ille sekä Yhdysvaltain ulkoministeriölle.




Pääasialliset lähteet:

Blackwill, Robert D.; Tellis, Ashley J. | Council on Foreign Relations: Revising U.S. Grand Strategy towards China, Council Special Report n:o 72 (March 2015) http://carnegieendowment.org/files/Tellis_Blackwill.pdf

Mattis, Jim | Hoover Institute: A New American Grand Strategy (26 Feb 2015) http://www.hoover.org/research/new-american-grand-strategy

Miller, Paul D. | (IISS): Five pillars of American Grand Strategy (Nov 2012) https://www.iiss.org/en/publications/survival/sections/2012-23ab/survival--global-politics-and-strategy-october-november-2012-fda3/54-5-02-miller-b497

-----------------------------------------------------------------------------------------


Ulkoasiain neuvosto CFR

Wikipedia/Council on Foreign Relations

The Council on Foreign Relations (CFR), founded in 1921, is a United States 4900-member organization, nonprofit, publisher, and think tank specializing in U.S. foreign policy and international affairs. It is headquartered in New York City, with an additional office in Washington, D.C.. Its membership has included senior politicians, more than a dozen secretaries of state, CIA directors, bankers, lawyers, professors, and senior media figures. The CFR promotes globalization, free trade, reducing financial regulations on transnational corporations, and economic consolidation into regional blocs such as NAFTA or the European Union, and develops policy recommendations that reflect these goals.[citation needed]

The CFR meetings convene government officials, global business leaders and prominent members of the intelligence and foreign-policy community to discuss international issues. CFR publishes the bi-monthly journal Foreign Affairs, and runs the David Rockefeller Studies Program, which influences foreign policy by making recommendations to the presidential administration and diplomatic community, testifying before Congress, interacting with the media, and publishing on foreign policy issues.

CFR:n nykyiseen johtokuntaan (Board members) kuuluu mm.
- Robert E. Rubin. Hän toimi 1995 - 1999 USA:n valtiovarainministerinä. Tuolloin demokraattien Bill Clinton oli USA:n presidentti. Hän toimi Citigroupin hallituksen puheenjohtajana vuonna 2007.
- Colin L. Powell. Hän toimi USA:n ulkoministerinä 2001 - 2005, jolloin republikaanien George W. Bush oli USA:n presidentti. Hän oli USA:n aselajineuvoston johtajana 1989 - 1993.

[talous ja muutos]

USA:n pääkilpailija globaalisen vaikutusvallan suhteen on Kiina, vaikka tämä näyttääkin unohtuneen vaalitaistelussa. - Ainakaan aihetta ei ole muistettu suomalaisessa mediassa.

Miten USA:n pitäisi suhtautua Venäjään?
1. Blackwillin ja Tellisin neuvo:
Kiinan reunavaltiot pitää pyrkiä saamaan Yhdysvaltain liittolaisiksi.
- Siis myös Venäjään USA:lla pitäisi olla kohtuulliset suhteet.
--- Tämä muistuttaisi tilannetta, jossa USA:n presidentti Nixon sai aikaan kohtuulliset suhteet Kiinaan Maon viimeisinä vuosina. - Näin USA pääsi keskittämään voimansa kilpailevaa supervaltaa eli Neuvostoliittoa vastaan.
2. USA hyödyntää sitä, että EU on pelästynyt Ukrainan konfliktin takia Venäjää.
- USA voi hyödyntää EU:n resursseja Kiinaa vastaan vastapalveluksena suojelusta Venäjän uhkaa vastaan.
- Toisaalta Kiinalla ei olisi uhkaa maarajoillansa, joten se voi keskittää voimansa merivoimiensa kehittämiseen ja vahvistamiseen.

-----

Jos olen ymmärtänyt oikein Trumpin mielipiteet, niin hän kannattaa sitä, että USA:lla olisi kohtuulliset suhteet Venäjän kanssa.

Sen sijaan Clinton ja demokraattipuolue ovat selvästi ajaneet Putinin ja Venäjän vastaista linjaa USA:n ulkopolitiikaksi - ainakin presidentinvaalikamppailun aikana.

[talous ja muutos]

Euraasiahanke menetti merkityksensä, kun NATO laajeni Venäjän naapurustoon. - Alunperin piti riittää, että Venäjä vetää joukkonsa pois naapurimaista. Mutta Venäjän heikkous mahdollisti NATO -laajennukset itäänpäin.

-----

1. Boris Jeltsin Venäjän presidenttinä (1991 heinäkuun 10. päivä - 1999 joulukuun 31. päivä)
Wikipedia/Boris Yeltsin
Jeltsin sai Venäjän talouden sekasortoon. Myös Jeltsinin ote vallasta lipsui, kun oligarkit nousivat mahtiasemaan Venäjälllä Jeltsinin presidenttikauden jälkipuoliskolla.

2. NATO:n itälaajenemisen ajanjakso.
Venäjän talousromahdus oli vienyt terän Venäjän armeijan taistelukyvyltä. Tämä paljastui ensimmäisen Tshetshenian sodan aikana (1994 - 1996), kun Venäjän armeija hävisi sodan tshetsheniseparatisteille, vaikka Venäjän armeija oli ylivoimainen kaluston ja miehistön määrän suhteen ja Venäjällä oli ilmavoimat. (Wikipedia/First Chechen War)
Venäjän heikkous sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti houkutti USA:a ja Euroopan maita NATO:n itälaajenemiseen. - Niinpä NATO laajeni itään (Wikipedia/Enlargement of NATO/Past enlargements)
* Ensimmäinen itälaajeneminen:
Wikipedia/1997 Madrid summit
Madridin NATO -kokouksessa 8 - 9 heinäkuuta 1997 päätettiin, että NATO kutsuu uusiksi jäseniksensä Unkarin, Tshekin ja Puolan. - Niinpä 12. maaliskuuta 1999 niistä tuli NATO:n jäseniä.
- Ensimmäinen itälaajeneminen oli varovainen, joten se suuntautui itäiseen Keski - Eurooppaan, jolloin Venäjän ja NATO:n väliin jäi puskurivaltioitten vyöhyke. - Poikkeuksena Puolan koillisrajalla oleva Venäjälle kuuluva Kaliningradin vyöhyke.
- Niinpä Ruotsin pääsy NATO:n ensimmäiseen itälaajenemiseen ei olisi ollut varmaa, vaikka Ruotsi olisikin halunnut mukaan.
* Toinen itälaajeneminen:
- Jeltsiniä Venäjän presidenttinä seurannut Vladimir Putin pani oligarkit kuriin ja sai aikaan järjestystä Venäjän talouteen. Tällä linjalla Putin saisi aikanansa nostettua Venäjän uudestaan suurvallaksi myös sotilaallisesti. Niinpä toiseen NATO:n itälaajennukseen haluttiin mahdollisimman monta valtiota, koska se saattoi olla viimeinen tilaisuus.
Wikipedia/2002 Prague summit
Prahan NATO -kokouksessa 21. - 22. marraskuuta 2002 päätettiin, että NATO:on pääsykeskusteluihin pääsee 7 valtiota: Bulgaria, Romania, Slovenia, Slovakia, Liettua, Latvia ja Viro. - Lehdistötilaisuudessa USA:n presidentti George W. Bush (Bush junior eli GBII) kehotti riisumaan aseista Saddam Husseinin halukkaitten koalition kanssa. Tämä oli vihjaus, että USA:lta sotilaallista tukea haluavien pitäisi liittyä halukkaitten koalitioon. (ks. Wikipedia/Halukkaiden koalitio)
Uusi NATO -laajennus toteutettiin 29. maaliskuuta 2004, jolloin NATO:on pääsi kaikki 7 kutsuttua valtiota.
- Ruotsi olisi päässyt NATO:on, jos se vain olisi halunnut.

-----

GBII:n toimintaa voidaan ymmärtää paremmin, kun otetaan huomioon, että hän kuului kylmän sodan aikaiseen sukupolveen.
Kylmän sodan ihanteisiin ja tietysti myös propagandaan kuului, että Länsi ja erityisesti USA taistelee demokratian puolesta kommunismia vastaan. - Tämä oli pääsyy siihen, että USA yritti muuttaa Afganistanin demokratiaksi GBII:n presidenttikaudella. Joka tapauksessa kuka tahansa USA:n presidentti olisi yrittänyt syrjäyttää Pakistanin tukeman Taliban -halllinnon, koska Taliban antoi tukikohdan Osama bin Ladenin johtamalle al-Qaidalle, joka syyllistyi lentokoneitse -iskuihin USA:ssa 2001. (Wikipedia/September 11 attacks)
Usko demokratian voimaan sai GBII:n yrittämään saada muutettua Irak demokratiaksi syrjäyttämällä Saddam Husseinin hirmuhallinnon. Tosin Irakin öljyvaroilla oli todennäköisesti merkitystä, kun USA syrjäytti Saddam Husseinin. Taustalla oli myös syvä pettymys radikaalikonservatiivisiin sunnalaisiin, joitten johtajana oli Saudi - Arabia. Nimittäin demokratia Irakissa merkitsi sunnalaishallinnon päättymistä ja shiialaisenemmistöisten arabialaisten yhteistyöyrityksiä kurdilaisten ja sunnalaisarabialaisten kanssa.

Kylmän sodan aikainen päämäärä saada Neuvostoliitto/Venäjä pysyvästi heikennetyksi oli myös syynä siihen, että NATO laajeni 2004 Venäjän rajoille: Latvia ja Viro. - Tästä syystä Ruotsi ja jopa Suomi olisivat päässeet NATO - jäseniksi 2004 - jos ne vain olisivat halunneet sitä!
Mutta Suomen NATO -jäsenyys ilman Ruotsin NATO -jäsenyyttä ei olisi ollut mahdollista edes GBII:n presidenttikaudella.

[talous ja muutos]

NATO:n toisen itälaajennuksen (2004) kannalta oli tärkeätä:

1. Putin ei ollut ehtinyt vakiinnuttaa asemaansa Venäjän johtajana.
- Putinilla oli valtakamppailua vaikutusvaltaisen oligarkin eli Hodorkovskin kanssa vielä vuonna 2003.
(Wikipedia/Mihail Hodorkovski/Miksi Hodorkovski pidätettiin ja /Jukos-oikeudenkäynti)
* Niinpä Putin ei kyennyt keskittämään Venäjän voimia NATO:n itälaajenemista vastaan.

2. USA:n presidentti GBII:n häikäilemätön ulkopolitiikka ja USA:n asemahti säikäytti Putinia ja muuta Venäjän johtoa niin paljon, että Venäjä ei uskaltanut uhmata USA:ta NATO:n itälaajenemisen takia.
- Vuonna 2003 USA hyökkäsi Irakiin ja syöksi vallasta sen diktaattorin Saddam Husseinin. (Wikipedia/Irakin sota)

[talous ja muutos]

NATO:n itälaajenemisen pysähtyminen

Wikipedia/2008 Bucharest summit/Outcome
* Saksan edustajana oli liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan edustajana oli presidentti Nicolas Sarkozy.
/Summary of 2 April
USA:n presidentti Bush ja Puolan presidentti Lech Kaczyński tukivat voimakkaasti sitä, että Ukraina ja Georgia tulisivat NATO:n toimintasuunnitelman jäseniksi. Mutta sitä vastustivat UK, Ranska ja Saksa.

/Summary of 3 April
- Päästiin yksimielisyyteen siitä, että Kroatia ja Albania kutsutaan NATO -jäseniksi 2009.
- Makedonian pitää sopia nimikiista Kreikan kanssa ennenkuin siitä voi tulla NATO -jäsen.
- NATO ei tarjoa MAP -prosessia Georgialle eikä Ukrainalle pääasiassa Saksan ja Ranskan vastustuksen takia. Mutta päätöstä aiotaan arvioida uudestaan joulukuussa 2008.

MAP -prosessi
Wikipedia/Enlargement of NATO/Criteria and process
/Membership Action Plan
MAP -prosessin tarkoitus on valmistaa jäsenehdokas sopivaksi NATO -jäsenyyteen.


Venäjän presidentti Vladimir Putin huolestui siitä, että Ukrainasta ja Georgiasta voisi tulla MAP -prosessiin osallistujia joulukuussa 2008.
Wikipedia/Russo-Georgian War
/Prelude/Early August
Ossetian separatistit alkoiva ampua  georgialaisia kyliä elokuun 1. päivänä. Georgialaiset rauhanturvaajat vastasivat tulitukseen ajoittain. Yöllä 1./2. elokuuta kumpikin osapuoli käytti tykistöä tulitukseen.
Elokuun 3. ossetialaiset evakuoivat 20 000 siviiliä taisteluvyöhykkeeltä. - Molemminpuolinen tykistötulitus jatkuu.
/Large-scale conflict/
/Battle of Tskhinvali
Aamulla elokuun 8. päivänä Georgian armeija hyökkää ja yrittää vallata Tshhinvalin. joka on Etelä - Ossetian pääkaupunki, lähellä Etelä - Ossetian etelärajaa. - Tämä antaa Venäjälle syyn tukea Etelä - Ossetiaa taistelussa Georgiaa vastaan.
Georgialaisten alkumenestyksen jälkeen Venäjän joukot ossetialaisten kanssa työntävät georgialaiset pois ja etenevät Georgian puolella Goriin asti. /Bombing and occupation of Gori
/Abkhaz front ja /Occupation of Poti
Venäjän joukot abhazilaisten kanssa hyökkäävät Georgiaa vastaan ja miehittävät Potin. Venäjän laivasto saartaa Georgian Mustan meren satamat.

Sodan lopputulos:
- Sota kesti 7 - 12 elokuuta 2008.
- Venäjä, Etelä - Ossetia ja Abhazia saivat sotilaallisen voiton Georgiasta.
- Etniset georgialaiset karkoitettiin Etelä - Ossetiasta ja Abhazian Kodorin laaksosta.
- Venäjä tunnusti Etelä - Ossetian ja Abhazian itsenäisyyden.
- Venäjä sai armeijan tukikohtia Abhaziasta ja Etelä - Ossetiasta.

-----

Tärkein seuraus Georgian ja Venäjän välisestä sodasta oli, että NATO ei enää tarjonnut Ukrainalle eikä Georgialle NATO -jäsenyyttä.

Samalla myös Suomen NATO -haaveet haihtuivat, sillä Ukraina on Suomea paljon tärkeämpi NATO:lle:
Wikipedia/Ukraine
- Väkiluku: 42.5 miljoonaa
- Pinta-ala: 603 500 km2
- Tärkeä alue Keski - Euroopan itäosien ja Kaakkois - Euroopan puolustamisen kannalta.
- Ukrainan pitäminen poissa Venäjän valtapiiristä heikentää Venäjää selvästi.
Wikipedia/Suomi
- Väkiluku: 5.5 miljoonaa
- Pinta-ala: 338 440 km2
- Venäjä voi hyökätä Suomen kautta vain Norjan Ruijaan ja pohjoisimpaan Ruotsiin. - Kiirunan rautakaivokset on ainoa taloudellisesti merkittävä kohde näillä seuduilla.
- Suomen siirtyminen Venäjän reviiriin ei muuttaisi Venäjän taloutta vahvaksi.
- NATO:n olisi hankalaa puolustaa Suomea.

[talous ja muutos]

Euroopan valtioitten reagointia Venäjän ja Georgian sotaan:

1. Itämeren kaasuputki
Wikipedia/Nord Stream

Itämeren kaasuputket kulkevat Itämeren pohjaa pitkin Venäjältä Saksaan. Niitten tarkoitus saada Saksan ja Venäjän väliset kaasutoimitukset riippumattomiksi Baltian maista ja Puolasta - sekä erityisesti Ukrainan kaasuputkista.
Ensimmäinen kaasuputki otettiin käyttöön marraskuussa 2011 ja toinen lokakuussa 2012.
Venäjän ja Georgian välinen sota ei estänyt kaasuputkien rakentamista Itämeren kautta Saksan ja Venäjän välille.
Kuva: Itämeren kaasuputken avajaisissa marraskuun 8. 2011 oli mukana Saksan liittokansleri Angela Merkel, Venäjän presidentti Dmitry Medvedev, Alankomaitten pääministeri Mark Rutte ja Ranskan pääministeri François Fillon.

2. Sotalaivojen myynti Venäjälle
Wikipedia/Mistral-class amphibious assault ship

Wikipedia/Mistral-luokka
"Mistral-luokka on Ranskan merivoimien komento- ja hyökkäysalusluokka (ransk. bâtiment de projection et de commandement). Ne on varustettu maihinnousuihin ja helikopteritukialuksiksi. Lisäksi niitä voi käyttää evakuointeihin ja niissä on sairaala. NATO-luokitus on Landing Helicopter Dock (LHD)."

Wikipedia/Mistral-class amphibious assault ship
/Export/Russian purchase
2010 Ranska ja Venäjä alkoivat neuvotella Mistral -alusten myynnistä Venäjälle. - 2010 joulukuun 24. päivänä sovittiin sotalaivakaupoista. Ranska myy 2 Mistral -luokan sotalaivaa Venäjälle; ensimmäisen aluksen hinta on 720 M€ ja toisen 650 M€. Lisäksi Venäjällä on optio ostaa vielä 2 samanlaista alusta Ranskalta.
- Nicolas Sarkozy toimi Ranskan presidenttinä 2007 - 2012.
- François Fillon toimi Ranskan pääministerinä 2007 - 2012. Hänet valittiiin Ranskan republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi loppuvuonna 2016. (Wikipedia/François Fillon)

3. Ruotsi luopui asevelvollisuudestansa ja siirtyi ammattiarmeijaan
Wikipedia/Ruotsin puolustusvoimat

Kesäkuussa 2009 Ruotsin valtiopäivät teki päätöksen ammattiarmeijaan siirtymisestä.
Ruotsin armeijan koko: 20 000 aktiivipalveluksessa ja 30 000 reservissä.
/Uhkakuvat
"Mikäli itse Ruotsiin kohdistettaisiin aseellinen hyökkäys, komentaja Göranson arvioi vuonna 2013 maan joutuvan turvautumaan ulkopuoliseen apuun viikon kuluessa."

[hattiwatti]

Tämä muuttuva maailmanjärjestys on tärkeä aihe. Varsinkin kun Trump ja nousevat EU:n kansallispuolueet luultavasti tulisivat laittamaan pelikentän uusiksi, ilman että kukaan on tässä maassa valmistautunut asiaan.

Sen tulisi olla erittäin tärkeä teema tulevassa PS-puheenjohtajakisassa, miten ehdokkaat näkevät asian ja tulisivat varautumaan siihen. Suomella kun reunamaana on paljon menetettävää tai saatavaa riippuen miten omat poliitikkomme osaavat reagoida muuttuvaan tilanteeseen.

http://www.strategic-culture.org/news/2017/01/01/how-united-iran-russia-china-changing-world-better.html

https://southfront.org/military-political-and-diplomatic-trends-of-2016-that-will-shape-2017/

[talous ja muutos]

USA:n maailmanpolitiikan strategioita Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen:
Wolfowitzin oppi

Wikipedia/Wolfowitz Doctrine

Wolfowitzin opin nimityksen saanut raportti valmistui 1992 helmikuun 18. päivänä - eli pian Neuvostoliiton hajoamisen (joulukuussa 1991) jälkeen.
Wolfowitzin opin eli Puolustuksen suunnittelun oppaan piti olla voimassa 1994 - 1999.

Nimestään huolimatta Paul Wolfowitz ei osallistunut Wolfowitzin opin muotoiluun, vaan hän sai valmiin raportin asiasta, johon hän ei edes tutustunut etukäteen.
Tuohon aikaan Wolfowitz oli ylin päällikkö (valtiosihteeri?) Puolustusosastossa. Hänen lähin alaisensa Scooter Libby antoi raportin laatimisen alaiselleen Zalmay Khalizadille. Tehtävänä oli laatia USA:lle uusi strategia puolustuksen suunnittelun oppaaksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Raportin oli tarkoitus olla salainen, mutta se vuoti New York Timesille, joka julkaisi sen 1992 maaliskuun 7. päivänä.
Raportin jyrkkyys herätti huomiota.
USA:n puolustusministeri Dick Cheneyn ja aselajineuvoston puheenjohtaja Colin Powellin johdolla raportti kirjoitettiin uudestaan. Uusi dokumentti julkaistiin 1992 huhtikuun 16. päivänä.
Uusi versio oli pehmeämpi kuin alkuperäinen. Tähän muutokseen oli ajankohtaan liittyviä syitä:
- Venäjää ei saanut pelästyttää. Muuten Venäjä ehkä lopettaisi joukkojensa vetämisen entisistä Varsovan liiton maista ja läntisistä entisen Neuvostoliiton maista (Baltian maat, Valko - Venäjä, Ukraina jne.).
- Itäisen Keski - Euroopan maita ei saanut pelästyttää. Muuten ne ehkä eivät haluaisikaan liittyä NATO:on ja EU:hun, jos Venäjän heikkous antaisi siihen mahdollisuuden.

- Alkuperäisen Wolfowitzin opin mukaan USA:n päätavoite oli säilyttää ainoan supervallan asemansa. Pehmeässä versiossa tavoitteena oli estää vihamielisiä valtakuntia vallitsemasta alueita, jotka ovat kriittisen tärkeitä USA:n eduille.
- Alkuperäisen Wolfowitzin opin mukaan USA:n piti suojella uutta maailmanjärjestystä mahdollisia kilpailijoita vastaan. Pehmeässä versiossa korostettiin pitkäaikaisia liittosuhteita ja yhteistyötä eri valtioitten kanssa.
- Jne.
- Alkuperäisessä Wolfowitzin opissa piti estää Venäjää nousemasta Neuvostoliiton kaltaiseksi supervallaksi. Pehmeässä versiossa USA halusi rauhanomaisia suhteita Venäjään, Ukrainaan ja muihin entisen Neuvostoliiton maihin.
- Alkuperäisessä Wolfowitzin opissa Lähi-idässä ja Lounais - Aasiassa USA:n piti pysyä hallitsevana ulkopuolisena voimana sekä varmistaa USA:n ja sen läntisten liittolaisten pääsyn alueen öljyvaroihin. Pehmeässä versiossa USA:n oli pidettävä yllä alueeellista stabilisuutta, suojella ystävämaita sekä turvattava pääsy kansainvälisille merireiteille ja öljyyn.
- Afganistanissa syntyneenä Khalizad ei halunnut korostaa USA:n suhdetta Israeliin. Mutta lopullisessa versiossa USA lupasi suojelusta Israelille.

---

Turvallisuusstrategiassa sivuutettiin Kiina, koska se oli siihen aikaan köyhä ja sen kansantalouden koko ei ollut iso.


Lähde: IMF:n World Economic Outlook Database October 2016

1990:

Alankomaitten bkt:n koko: 314.016 G$
Kiinan bkt:n koko: 398.624 G$

Bangladeshin bkt/asukas: 329.494 $
Burkina Fason bkt/asukas: 352.027 $
Kiinan bkt/asukas: 348.652 $
Guinean bkt/asukas: 442.906 $

[talous ja muutos]

Budapestin muistio turvatakuista:


Wikipedia/Budapest Memorandum on Security Assurances

Budapestin muistio turvatakuista allekirjoitettiin Unkarin Budapestissä 1994 joulukuun 5. päivänä. Siinä luvattiin Kazakstanille, Ukrainalle ja Valko - Venäjälle turvatakuut vastineeksi sille, että ne liittyvät ydinaseitten kieltosopimukseen ja luopuvat Neuvostoliiton perintönä saamistansa ydinaseista.
Budapestin muistion allekirjoitti kolme ydinasevaltaa: Venäjä, USA ja UK. Kiina ja Ranska antoivat heikommat turvatakuut erillisissä dokumenteissa.

/Content

Venäjä, USA ja UK lupaavat Kazakstanille, Ukrainalle ja Valko - Venäjälle:
1. Kunnioittaa valkovenäläisten, kazakstanilaisten ja ukrainalaisten itsenäisyyttä ja suvereenisuutta sekä olemassaolevia rajoja.
2. Pidättäytyä uhkaamasta tai käyttämästä voimaa Valko-Venäjää, Kazakstania ja Ukrainaa vastaan.
3. Pidättäytyä käyttämästä taloudellista painostusta Valko-Venäjää, Kazakstania ja Ukrainaa kohtaan tarkoituksena vaikuttaa niitten politiikkaan.
4. Etsiä välitöntä YK:n turvallisuusneuvoston toimenpidettä tarjoamaan apua Valko-Venäjälle, Kazakstanille ja Ukrainalle, "jos Valko-Venäjä/Kazakstan/Ukrainasta tulisi aggressiivisen toiminnan uhri tai aggressiolla uhkaamisen kohde, kun ydinaseita käytetään".
5. Pidättäytyä käyttämästä ydinaseita Valko-Venäjää, Kazakstania ja Ukrainaa vastaan.
6. Konsultoida toisiansa, jos kysymyksiä nousee koskien näitä sitoumuksia.

-----

Wikipedia/Nuclear weapons and Ukraine

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ukrainalla oli noin kolmannes Neuvostoliiton ydinaseista, ja sillä oli siihen aikaan kolmanneksi eniten ydinaseita maailmassa sekä merkittävä valmius suunnitella ja valmistaa ydinaseita.
Ukrainalla oli
- 130 mannertenvälistä ohjusta, kussakin 6 ydinkärkeä.
- 46 mannertenvälistä ohjusta, kussakin 10 ydinkärkeä.
- 33 raskasta pommittajaa.
- yhteensä noin 1 700 ydinkärkeä.
Ukrainalla oli fyysinen kontrolli näistä ydinaseista. Mutta Ukrainalla ei ollut ydinaseitten operatiivista kontrollia, koska Venäjä hallitsi jokaista elektronista ydinaseen valvontalaitetta ja Venäjällä oli ydinaseitten komento- ja valvontajärjestelmä.

-----

Kuitenkin myöhemmin:
- Venäjä sieppasi Krimin Ukrainalta (Wikipedia/Annexation of Crimea by the Russian Federation
- Venäjä sai aikaan separatistien valtaannousun Kaakkois - Ukrainassa (Wikipedia/War in Donbass)

[talous ja muutos]

Miksi Venäjä luopui Ukrainalle antamistansa turvatakuista, jotka se oli antanut vastineeksi siitä, että Ukraina luopui ydinaseistansa?
- Venäjähän voisi saada tästä syystä epäluotettavan maineen, jos se ei kykenisi antamaan hyvää perustelua.


A -valtio on antanut B -valtioille hyökkäämättömyyslupauksen ja turvatakuun. Jos B -valtio liittoutuu A -valtion vihollisvaltion tai vihollisvaltioliiton kanssa, niin se on A -valtiolle järkevä ja pätevä syy irtisanoa hyökkäämättömyyslupaus ja turvatakuu, jotka A -valtio oli luvannut B -valtiolle.
Mutta em. ei vielä ole hyökkäysjulistus. Se tarkoittaa vain, että A -valtio kohtelee B -valtiota samoin perustein kuin B -valtion uusia liittolaisia, joilla on vihamielinen suhde A -valtioon.

Wikipedia/2008 Bucharest summit/Outcome
/Summary of 2 April
USA:n presidentti Bush ja Puolan presidentti Lech Kaczyński tukivat voimakkaasti sitä, että Ukraina ja Georgia tulisivat NATO:n toimintasuunnitelman (MAP) jäseniksi. Mutta sitä vastustivat UK, Ranska ja Saksa.

MAP -prosessi
Wikipedia/Enlargement of NATO/Criteria and process
/Membership Action Plan
MAP -prosessin tarkoitus on valmistaa jäsenehdokas sopivaksi NATO -jäsenyyteen.

Venäjän näkökulmasta NATO on sille turvallisuusuhka. Niinpä Ukrainan pyrkimys NATO -jäsenyyteen - vieläpä USA:n tuella - on Venäjälle järkevä ja pätevä peruste irtisanoa sen Ukrainalle lupaama turvatakuu, jonka Ukraina oli saanut vastineeksi luovuttuansa ydinaseistansa.

-----

Miten olosuhteet kehittyivät siihen, että Venäjä sieppasi Krimin Ukrainalta ja sai aikaan separatistialueen Kaakkois - Ukrainaan?


NATO:n itälaajenemiset:
Wikipedia/Enlargement of NATO/Past enlargements

* Ensimmäinen itälaajeneminen:
Wikipedia/1997 Madrid summit
Madridin NATO -kokouksessa 8 - 9 heinäkuuta 1997 päätettiin, että NATO kutsuu uusiksi jäseniksensä Unkarin, Tshekin ja Puolan. - Niinpä 12. maaliskuuta 1999 niistä tuli NATO:n jäseniä.

* Toinen itälaajeneminen:
Wikipedia/2002 Prague summit
Prahan NATO -kokouksessa 21. - 22. marraskuuta 2002 päätettiin, että NATO:on pääsykeskusteluihin pääsee 7 valtiota: Bulgaria, Romania, Slovenia, Slovakia, Liettua, Latvia ja Viro.
Uusi NATO -laajennus toteutettiin 29. maaliskuuta 2004, jolloin NATO:on pääsi kaikki 7 kutsuttua valtiota.

NATO:n laajeneminen itään ja Venäjän naapuriksi Baltian ja Puolan kohdalla johti siihen, että Venäjä tunsi itsensä uhatuksi:
- NATO -joukot olivat Venäjän rajoilla Baltiassa ja Puolassa.
- NATO:n eurooppalaisissa jäsenvaltioissa ja Turkissa oli yli 500 miljoonaa asukasta, sen sijaan Venäjällä vähän alle 150 miljoonaa asukasta.
- NATO:n eurooppalaisten jäsenvaltioitten ja Turkin yhteenlaskettu bkt oli ylivoimainen verrattuna Venäjän bkt:hen.

Niinpä Venäjän johto päätti estää NATO:n uudet itälaajenemiset:

(Tarkempi kuvaus: Vastaus #16)
Wikipedia/2008 Bucharest summit/Outcome
Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyskysymys siirrettiin joulukuuhun 2008, koska Saksa ja Ranska suhtautuivat Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyteen kielteisesti.
- Venäjä järjesti sodan Georgiaan. - Niinpä NATO ei enää tarjonnut Ukrainalle ja Georgialle NATO -jäsenyyttä.

Ukrainan kriisi:

Wikipedia/Ukrainan vallankumous 2014
/Taustaa
"Assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen päämääränä on ollut Ukrainan liittyminen Euroopan unioniin."
/Yleistä
"Ukraina kieltäytyi allekirjoittamasta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa 21. marraskuuta 2013."
EU:n yhteistyösopimuksesta kieltäytyminen nosti ukrainalaisia mielenosoituksiin, joihin osallistui satojatuhansia. Mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi. Presidentti Janukovytsh menetti kannatustansa vanhojen liittolaisten kohdalla.
- Lopulta Janukovytsh pakeni helikopterilla Venäjälle 22. helmikuuta 2014.

Venäjän johto tulkitsi tilanteen siten, että länsimieliset tahot järjestivät joukkomielenosoitukset ja lopulta Janukovytshin syrjäyttämisen, koska Janukovytsh kieltäytyi allekirjoittamasta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta EU:n kanssa. Sopimuksen tarkoitus oli saada Ukraina sopeutumisvaiheitten jälkeen EU:n jäseneksi.
Venäjän johto muisti, että vuonna 2008 Ukraina ja Georgia olivat pyrkineet NATO -jäseniksi - USA:n tuella.
Venäjän johto pelkäsi, että kehityksen lopputuloksena olisi, että uusi länsimielinen Ukrainan johto veisi Ukrainan EU- ja NATO -jäsenyyteen.
# Olisi tärkeätä tietää, minkä tahojen edun mukaista olisi vahvistaa Venäjän johdon pelkoja siitä, että uusi Ukraina olisi suuntautunut EU- ja NATO -jäsenyyteen.

Niinpä Venäjän johto ryhtyi toimimaan:
- Krim siepattiin Venäjän osaksi.
- Saatiin aikaan separatistien hallitsema Kaakkois - Ukraina.

[talous ja muutos]

UK ja Ranska ovat olleet EU:ssa niin vaikutusvaltaisia jäsenmaita, että ne olisivat pystyneet estämään EU:ta tarjoamasta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Ukrainalle. Mutta ne eivät tehneet niin. Miksi?


A) Oli tiedossa, että Venäjä oli varsin herkkähipiäinen ja aggressiivinen, jos Länsi aikoo saada jäseniksensä Venäjän naapurivaltioita.

(Tarkempi kuvaus: Vastaus #16)
Wikipedia/2008 Bucharest summit/Outcome
Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyskysymys siirrettiin joulukuuhun 2008, koska Saksa ja Ranska suhtautuivat Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyteen kielteisesti.
- Venäjä järjesti sodan Georgiaan. - Niinpä NATO ei enää tarjonnut Ukrainalle ja Georgialle NATO -jäsenyyttä.


B) Oli tiedossa, että Saksan liittokansleri Merkel ei halunnut uhmata Venäjää

Wikipedia/Angela Merkel
Angela Merkel on toiminut Saksan liittokanstelrina vuodesta 2005 lähtien.

Wikipedia/François Hollande
François Hollande on toiminut Ranskan presidenttinä 2012 toukokuun 16. päivästä lähtien.
Wikipedia/Nicolas Sarkozy
Nicolas Sarkozy toimi Ranskan presidenttinä 2007 - 2012.

Wikipedia/2008 Bucharest summit/Outcome
Summary of 2 April
Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier puhui Ukrainasta ja Georgiasta yrittäen olla provosoimatta Venäjää, koska kumpikin valtio kuuluu Venäjän rajavaltioihin ja ne kuuluivat ennen Neuvostoliittoon.
Summary of 3 April
Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyskysymys siirrettiin joulukuuhun 2008, koska Saksa ja Ranska suhtautuivat Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyteen kielteisesti.

Wikipedia/Nord Stream
Itämeren kaasuputket kulkevat Itämeren pohjaa pitkin Venäjältä Saksaan. Niitten tarkoitus saada Saksan ja Venäjän väliset kaasutoimitukset riippumattomiksi Baltian maista ja Puolasta - sekä erityisesti Ukrainan kaasuputkista.
Ensimmäinen kaasuputki otettiin käyttöön marraskuussa 2011 ja toinen lokakuussa 2012.
Venäjän ja Georgian välinen sota ei estänyt kaasuputkien rakentamista Itämeren kautta Saksan ja Venäjän välille.
Kuva: Itämeren kaasuputken avajaisissa marraskuun 8. 2011 oli mukana Saksan liittokansleri Angela Merkel, Venäjän presidentti Dmitry Medvedev, Alankomaitten pääministeri Mark Rutte ja Ranskan pääministeri François Fillon.

Jos Venäjä ja Ukraina ajautuisivat törmäyskurssille, kun EU tarjoiaisi Ukrainalle assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta, niin olisi todennäköistä, että Saksa estäisi EU:n ja NATO:n avun Ukrainalle.


C) UK ja Ranska ovat sotilaallisesti niin heikkoja, että ne eivät voi auttaa sotilaallisesti Ukrainaa ilman USA:n sotilaallista tukea Ukrainalle, jos Ukrainan ja Venäjän välille tulisi sotilaallinen konflikti

D) USA:n tukea Ukrainalle kriisitilannetta varten ei varmistettu etukäteen

Wikipedia/Cuban Missile Crisis
Kuuban ohjuskriisi kesti lokakuun 16 - 28, 1962.
Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtshev sijoitti ydinohjuksia Kuubaan. Mutta USA:n presidentti John F. Kennedy oli tiukkana.
Lopputuloksena oli:
- Neuvostoliitto veti pois ydinohjukset Kuubasta.
- USA poisti ydinohjukset Turkista ja Italiasta.
- USA lupasi, että se ei nouse maihin Kuubaan ilman suoraa provokaatiota.

Neuvotelttiinko USA:n presidentti Barack Obaman kanssa etukäteen siitä, miten Venäjä saattaisi reagoida siihen, että EU tarjoaa assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Ukrainalle?

Joka tapauksessa presidentti Obama ei uhannut Venäjää sotatoimenpiteillä, kun Venäjä alkoi toimia Krimin miehittämiseksi, eikä silloin kun Krim liitettiin Venäjään. Eikä edes silloin kun separatistit alkoivat toimia Kaakkois - Ukrainassa.


E) UK:n ja Ranskan turvatakuut Ukrainalle osoittautuivat arvottomiksi

Wikipedia/Budapest Memorandum on Security Assurances

Budapestin muistio turvatakuista allekirjoitettiin Unkarin Budapestissä 1994 joulukuun 5. päivänä. Siinä luvattiin Kazakstanille, Ukrainalle ja Valko - Venäjälle turvatakuut vastineeksi sille, että ne liittyvät ydinaseitten kieltosopimukseen ja luopuvat Neuvostoliiton perintönä saamistansa ydinaseista.
Budapestin muistion allekirjoitti kolme ydinasevaltaa: Venäjä, USA ja UK. Kiina ja Ranska antoivat heikommat turvatakuut erillisissä dokumenteissa.

UK ja Ranska eivät uhanneet antaa sotilaallista tukea Ukrainalle, jos Venäjä alkaisi toimia Ukrainan rajojen sisäpuolella. - Tosin UK ja Ranska eivät olleet tarpeeksi vahvoja, jotta ne olisivat voineet uhkailla Venäjää ilman USA:n tukea.

-----

UK ja Ranska eivät siis estäneet EU:ta tarjoamasta Ukrainalle assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta, vaikka tiesivät, että se voisi johtaa Ukrainan ja Venäjän törmäyskurssille.

Miksi UK ja Ranska vaaransivat Ukrainan aseman?
Miksi UK ja Ranska olivat mukana EU:n toiminnassa, joka voisi ja lopulta johti UK:n ja Ranskan Ukrainalle antamien turvatakuitten romahtamiseen?

-----

Wikipedia/David Cameron
David Cameron oli UK:n pääministerinä 2010 - 2016.

Wikipedia/François Hollande
François Hollande on toiminut Ranskan presidenttinä 2012 toukokuun 16. päivästä lähtien.

[talous ja muutos]

Saksa on EU:ssa riittävän vaikutusvaltainen, että se olisi pystynyt estämään EU:ta tarjoamasta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Ukrainalle. Mutta se ei tehnyt niin. Miksi?


A) Oli tiedossa, että Venäjä oli varsin herkkähipiäinen ja aggressiivinen, jos Länsi aikoo saada jäseniksensä Venäjän naapurivaltioita.

(Tarkempi kuvaus: Vastaus #16)
Wikipedia/2008 Bucharest summit/Outcome
Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyskysymys siirrettiin joulukuuhun 2008, koska Saksa ja Ranska suhtautuivat Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyteen kielteisesti.
- Venäjä järjesti sodan Georgiaan. - Niinpä NATO ei enää tarjonnut Ukrainalle ja Georgialle NATO -jäsenyyttä.


B) Oli tiedossa, että Saksan liittokansleri Merkel ei halunnut uhmata Venäjää

Wikipedia/Angela Merkel
Angela Merkel on toiminut Saksan liittokanstelrina vuodesta 2005 lähtien.

Wikipedia/François Hollande
François Hollande on toiminut Ranskan presidenttinä 2012 toukokuun 16. päivästä lähtien.
Wikipedia/Nicolas Sarkozy
Nicolas Sarkozy toimi Ranskan presidenttinä 2007 - 2012.

Wikipedia/2008 Bucharest summit/Outcome
Summary of 2 April
Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier puhui Ukrainasta ja Georgiasta yrittäen olla provosoimatta Venäjää, koska kumpikin valtio kuuluu Venäjän rajavaltioihin ja ne kuuluivat ennen Neuvostoliittoon.
Summary of 3 April
Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyskysymys siirrettiin joulukuuhun 2008, koska Saksa ja Ranska suhtautuivat Ukrainan ja Georgian NATO -jäsenyyteen kielteisesti.

Wikipedia/Nord Stream
Itämeren kaasuputket kulkevat Itämeren pohjaa pitkin Venäjältä Saksaan. Niitten tarkoitus saada Saksan ja Venäjän väliset kaasutoimitukset riippumattomiksi Baltian maista ja Puolasta - sekä erityisesti Ukrainan kaasuputkista.
Ensimmäinen kaasuputki otettiin käyttöön marraskuussa 2011 ja toinen lokakuussa 2012.
Venäjän ja Georgian välinen sota ei estänyt kaasuputkien rakentamista Itämeren kautta Saksan ja Venäjän välille.
Kuva: Itämeren kaasuputken avajaisissa marraskuun 8. 2011 oli mukana Saksan liittokansleri Angela Merkel, Venäjän presidentti Dmitry Medvedev, Alankomaitten pääministeri Mark Rutte ja Ranskan pääministeri François Fillon.

-----

Saksan liittokansleri Angela Merkel noudatti ensin hyvin varovaista politiikkaa Venäjän suhteen:
- Merkel vastusti Ukrainan NATO -jäsenyyttä keväällä 2008 ja onnistui lopulta estämään sen (Venäjän tuella).
- Venäjän ja Georgian sodan (2008) jälkeen Merkel sopi Venäjän kanssa Itämeren kautta kulkevasta kaasuputkiparista. Ensimmäinen niistä valmistui marraskuussa 2011 ja toinen lokakuussa 2012.
--- Itämeren kaasuputkilla Saksa ja Venäjä vähensivät riippuvuutta Baltian ja Puolan sekä erityisesti Ukrainan kaasuputkista.

Mutta sitten Merkel toimi niin, että Ukraina ja Venäjä uhkasivat joutua törmäyskurssille:
- EU tarjosi Ukrainalle assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta.
--- Näin Ukraina olisi siirtynyt EU:n reviiriin.
- Kun EU:n tarjoaman assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytynyt Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh syrjäytettiin, Venäjä alkoi toimia Ukrainassa: Krimin sieppaus ja separatistialueet Kaakkois - Ukrainaan.

-----

EU:n, Ukrainan ja Venäjän kolmiodraaman taustaa:
Wikipedia/Euromaidan
/Background/Initial causes

EU ja Ukraina aloittivat neuvottelut assosiaatiosopimuksesta 2012 maaliskuun 30. päivänä. - Elokuun puolivälissä 2013 Venäjä aloitti kauppasodan Ukrainaa vastaan, jotta Ukraina ei allekirjoittaisi kauppa- ja assosiaatiosopimusta EU:n kanssa. Niinpä Venäjän tulli pysäytti Ukrainasta tulevien tavaroitten maahantuonnin.
Kepin lisäksi Venäjä käytti porkkanaa estääkseen Ukrainaa solmimasta assosiaatiosopimusta EU:n kanssa:
- Venäjä tarjosi Ukrainalle 15 G$:n lainaa ja halvempaa kaasuhintaa.
- Sensijaan EU tarjosi Ukrainalle vain 610 M€:n (838 M$) lainaa. Lisäksi EU vaati suuria muutoksia Ukrainan lakeihin toisin kuin Venäjä, joka vaatinut lakimuutoksia.

Presidentti Janukovitsh ei allekirjoittanut Ukrainan ja EU:n assosiaatiosopimusta 29. marraskuuta 2013, vaikka se oli sovittu allekirjoituspäivä.

/Timeline of the events
Euromaidan protestit alkoivat yöllä 21. marraskuuta 2013 rauhanomaisesti.

/Demands
29. marraskuuta 2013 protestin järjestäjät tekivät päätöksen tavoitteista:
1. Pitää muodostaa komitea, joka neuvottelee EU:n kanssa.
2. Julisti, että presidentti, parlamentti ja hallitus eivät ole riittävän kyvykkäitä valitsemaan Ukrainan kehittämiseen tarvittavaa geopoliiittista linjaa. - Vaati presidentti Janukovitshin eroamista.
3. Vaati lopettamaan poliittisen painostamisen Euromaidan aktivisteja, opiskelijoita, siviiliaktivisteja ja oppositiojohtajia kohtaan.

Euromaidan aktivismilla oli median (osittainenko?) tuki, mikä teki protestiliikkeestä ukrainalaisille yleisesti tunnetun:
/Background/Initial causes
Oppositiojohtaja Petro Poroshenko kertoi haastattelussa:
- Alusta lähtien olin yksi Euromaidanin organisoijista. Minun tv -kanavallani - Kanava 5 - oli valtavan tärkeä rooli.

Venäjä tulkitsi tilanteen siten, että Länsi järjesti Euromaidan -liikkeen syrjäyttämään presidentti Janukovitshin, jotta Ukraina allekirjoittaisi assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa. Näin Ukrainasta tulisi ennen pitkää EU:n jäsen.

-----

Miksi Merkel muutti linjaansa ja johdatti Ukrainan törmäyskurssille Venäjän kanssa?
Miksi Merkel ei etukäteen varmistanut USA:n sotilaallista tukea Ukrainalle ennen kuin johdatti Ukrainan törmäyskurssille Venäjän kanssa?

[talous ja muutos]

Wikipedia/Barack Obama
Barack Obama toimi USA:n presidenttinä 20. tammikuuta 2009 – 20. tammikuuta 2017.


USA oli antanut turvatakuut Ukrainalle vastineeksi siitä, että Ukrain luopui ydinaseistansa:

Wikipedia/Budapest Memorandum on Security Assurances
Budapestin muistio turvatakuista allekirjoitettiin Unkarin Budapestissä 1994 joulukuun 5. päivänä. Siinä luvattiin Kazakstanille, Ukrainalle ja Valko - Venäjälle turvatakuut vastineeksi sille, että ne liittyvät ydinaseitten kieltosopimukseen ja luopuvat Neuvostoliiton perintönä saamistansa ydinaseista.
Budapestin muistion allekirjoitti kolme ydinasevaltaa: Venäjä, USA ja UK. Kiina ja Ranska antoivat heikommat turvatakuut erillisissä dokumenteissa.


EU tarjosi Ukrainalle assosiaatiosopimusta, jonka neuvottelut alkoivat maaliskuussa 2012. Neuvostoliitto hermostui siitä, ja tarjosi keppiä (kauppasaarto) ja porkkanoita (15 G€ laina ja alennusta kaasuhintaan) vuonna 2013. EU:n vastatarjous oli vain 610 M€:n laina ja suuria muutoksia Ukrainan lakeihin.
Janukovitsh lopulta kieltäytyi allekirjoittamasta EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta. Seurauksena nousi Janukovitshin vastaiset mielenosoitukset, jotka lopulta johtivat Janukovitshin eroon.
(Tarkemmin: Wikipedia/Euromaidan)


Venäjä tulkitsi tilanteen siten, että Länsi järjesti Euromaidan -liikkeen syrjäyttämään presidentti Janukovitshin, jotta Ukraina allekirjoittaisi assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa. Näin Ukrainasta tulisi ennen pitkää EU:n jäsen.
Niinpä Venäjä sieppasi Krimin Ukrainalta ja järjesti Kaakkois - Ukrainaan separatistivallan, jotta Ukrainasta ei tulisi EU:n jäsentä.

-----

Miksi Obama ei ilmoittanut EU:lle, että assosiaatiosoimusta ei saa tarjota Ukrainalle ilman USA:n lupaa?
Nimittäin assosiaatiosopimuksen tarjoaminen voisi johtaa Venäjän ja Ukrainan suhteitten kärjistymiseen ja lopulta siihen, että Venäjä ryhtyy sotilaallisiin toimenpiteisiin Ukrainaa vastaan.
Kuitenkin USA on luvannut Ukrainalle turvatakuut.

Miksi Obama antoi EU:n provosoida Venäjän Ukrainaa vastaan, vaikka USA oli antanut Ukrainalle turvatakuut? - Tilanne voisi helposti kehittyä:
- Uudeksi Kuuban ohjuskriisin kaltaiseksi jännittäväks tilanteeksi USA:n ja Venäjän välille, jossa ydinsota on lähellä. (Wikipedia/Kuuban ohjuskriisi)
- USA:n nöyryyttävään perääntymiseen Ukrainan turvatakuista.
- Venäjän alistumiseen, jolloin NATO saisi jäseniksensä Ukrainan ja Georgian.
--- Mutta Venäjä oli käynyt jo vuonna 2008 sodan Georgiaa vastaan, jotta Ukrainasta ja Georgiasta ei tulisi NATO:n jäseniä.

Jos tarkoituksena oli testata Venäjän rohkeutta, miksi Obama ei ollut yhtä kova kuin USA:n silloinen presidentti Kennedy oli Kuuban kriisissä?

-----

USA:n luopuminen Ukrainan turvatakuista Venäjän toiminnan edessä - varsinkin USA:lla passiivinen asenne - saa esim. Aasian maat pohtimaan sitä, että:
- Onko USA valmis puolustamaan aasialaisia liittolaisiansa Kiinan uhkaa vastaan?

[talous ja muutos]

Suomella oli kylmän sodan aikana teknologiaa ja siihen liittyvää tuotanto-osaamista, minkä avulla valmistetut tuotteet kiinnostivat aikakauden supervaltoja Neuvostoliittoa ja USA:ta. - Miten tälläiselle suomalaisosaamiselle kävikään?

Tietolähteitä:
Wikipedia/Lokomo
Wikipedia/Rauma-Repola Oceanics
Wikipedia/Mir (sukellusalus)

-----

Kyseessä olivat sukellusalukset, jotka valmistettiin Neuvostoliiton johtajan Gorbatshovin valtakaudella. Hän oli viimeinen Neuvostoliiton johtaja.

Wikipedia/Mir (sukellusalus)
"Mir 1 ja 2 ovat venäläisiä syvänmeren sukellusaluksia. Suomessa vuonna 1987 rakennetut alukset on suunniteltu Rauma-Repolan ja Venäjän tiedeakatemian meritieteen instituutin yhteistyönä.[1] Alukset rakennettiin Tampereella Rauma-Repolan Lokomon tehtaalla."

Suomalainen materiaaliteknologiaosaaminen, johon sukellusalusten kyvykkyys perustui:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Yleistä
"Mirit olivat 1980-luvun lopussa ainutlaatuisia ja edustivat oman aikansa vedenlaista huipputekniikkaa: alusten erikoisuus on se, että niiden painekammiot rakennettiin erikoiskarkaistusta erikoisnikkeliteräksestä eikä vaikeasti käsiteltävästä titaanista, jota tuolloin pidettiin ainoana varteenotettavana vaihtoehtona syvänmeren sukellusalusten painekammioihin."

Suomalaisten sukellusalusten kyvykkyys ja kestävyys:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Yleistä
"Alukset voivat laskeutua 6 000 metrin (19 680 jalkaa) syvyyteen, joten niillä voidaan saavuttaa 98 % maailman meristä. Koekäytön yhteydessä Mir-1 sukelsi 6 170 metrin ja Mir-2 puolestaan 6 120 metrin syvyyteen joulukuussa 1987.[1] Mir-alusten lisäksi vain hyvin harvat muut sukellusalustyypit pystyvät vieläkään tekemään miehitettyjä sukelluksia yli 3 000 metrin syvyyteen; alusten valmistumishetkellä tämä oli mullistavaa."

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Tunnettuja sukellustehtäviä
"
*  James Cameron kuvasi Mirin avustuksella RMS Titanicin ja taistelulaiva Bismarckin hylyt
*  Mir-aluksilla tehtiin ensimmäiset tutkimukset uponneeseen sukellusvene Kurskiin
*  I-52-sukellusveneen etsinnät vuonna 1994–1995 löysivät ja kuvasivat hylyn, mutta lastin nostoyritykset eivät tuottaneet tulosta[4]
*  2. elokuuta 2007 venäläisryhmä laskeutui Mirillä ensimmäisenä meren pohjaan pohjoisnavalla ja pystytti Venäjän lipun merenpohjaan.[5] Venäjän televisiossa näytettiin Titanic-elokuvasta peräisin olevaa kuvamateriaalia, jonka avulla esiteltiin Mirien toimintaa. Uutistoimisto Reuters käytti kyseistä kuvamateriaalia, mutta ei kertonut sen olevan peräisin Titanic-elokuvasta, vaan virheellisesti väitti kuvamateriaalin olevan pohjoisnapaoperaatiosta. Suomalainen koulupoika Waltteri Seretin osallistui valheellisen uutisen paljastamiseen. Reuters pyysi myöhemmin anteeksi virhettään ja julkaisi korjatun uutisen. Seretin ja Ilta-Sanomien toimittajat Saku-Pekka Sundelin, Jari Alenius ja Arja Paananen saivat paljastuksestaan Bonnierin vuoden 2007 Suuren journalistipalkinnon 2007.[6]
*   Vuosina 2008-2010 Mir-pienoissukellusveneet operoivat maailman syvimmällä järvellä, Itä-Siperian Baikaljärvellä. Ne laskeutuivat järven pohjaan yli 1 600 metrin syvyydessä ja tekivät yhteensä 176 sukellusta. Pääministeri Vladimir Putin oli mukana yhdellä sukelluksista.[7]
"

-----

Sukellusalusten myynti Neuvostoliitolle aiheutti kriisin Suomen suhteille USA:han:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Diplomaattinen kriisi USA:n kanssa
"Maailma oli kylmässä sodassa 1980-luvun alussa. Yhdysvallat yritti salaisesti estää sukellusalusten viennin Neuvostoliittoon kun selvisi, että suomalaiset olivat onnistuneet valmistamaan painekammion, joka kestäisi 6 000 metrin syvyydessä. CIA:ssa epäiltiin, että aluksia voitaisiin käyttää yhdysvaltalaisten vedenalaista tiedonhallintajärjestelmää vastaan. [2]

Muistelmateoksessaan presidentti Mauno Koivisto kertoo USA:n suurlähettilään ilmoittaneen uhkauksenomaisesti, että suomalaisyritykset eivät saisi hyväksyntää noin kymmenelle lisenssianomukselleen, jos Neuvostoliitto saisi sukellusalukset. Lisäksi silloinen Yhdysvaltain varapresidentti George Bush kirjoitti Koivistolle kirjeen, jossa hän epäili Rauma-Repolan urakan aiheuttavan vakavan uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.[2]"

Wikipedia/Lokomo/Lokomon tuotteita
"1980-luvun puolivälissä Lokomo valmisti Neuvostoliitolle kaksi tutkimussukellusalusta (MIR-1 ja MIR-2), jotka tulivat suurelle yleisölle tutuiksi esiinnyttyään vuonna 1997 valmistuneessa Titanic-elokuvassa. Sukellusalusten kauppaan liittyvästä Yhdysvaltain painostuksesta on Rauma-Repolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki kertonut muistelmissaan."

-----

Lopputulos:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Diplomaattinen kriisi USA:n kanssa
"Rauma-Repola Oceanics joutui CIA:n ja Pentagonin painostuksesta lopettamaan sukellusveneiden tuotannon ja meriteknologian kehittämisen.[3]"

Wikipedia/Rauma-Repola Oceanics
"Oceanics-ryhmä kuului alun perin Rauma-Repolan offshore-teollisuuteen, mutta liitettiin vuoden 1988 lopussa yhtiön Kehitysyksiköiden ryhmään.

Oceanics-ryhmässä oli mukana Rauma-Repolan Italiasta ostama sukellusjärjestelmien tuottaja Drass S.p.A, helsinkiläinen suunnittelutoimisto Malmari & Winberg Oy sekä brittiläinen tytäryhtiö Osel Group Ltd. Ryhmä toimi muutaman vuoden MIR-alusten valmistumisen jälkeen ja toimitti mm. sukellusjärjestelmän Koreaan. Rauma Oceanics muuttui 1990-luvun alussa Rauma Ecoplanning Oy:ksi joka keskittyi ympäristöteknologiaan. Syvänmerenteknologiassa hankittua tietotaitoa sovellettiin korkeapaineteknologiaan ja yhtiö alkoi kehittää ylikriittistä hiilidioksiditeknologiaa yhteistyössä VTT:n kanssa sekä yleiseurooppalaisessa Eureka-tutkimusohjelmassa [3].

Yhtiö hoiti myös MIR-alusten ylläpitohuollot Tampereella. Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamien talousongelmien seurauksena alusten ylläpito uhkasi jäädä hoitamatta mikä olisi merkinnyt alusten miehistöille vaaratilannetta. Julkisen kohun myötä tiedeakatamia sai lopulta huollot rahoitettua ja pian sen jälkeen Ecoplanning myi MIR-projektin jäljellä olevat Suomen-toiminnot Venäjän tiedeakatemialle.

1990-luvun jälkipuoliskolla Rauma Ecoplanning Oy myytiin ruotsalaisen Nobel-konsernin omistamalle kemiantekniikkayhtiö Chematur AB:lle, jolloin yhtiön nimeksi tuli Chematur Ecoplanning AB. Yhtiöllä on jonkin verran toimintaa myös Suomessa. Ecoplanningin korkeapaineteknologian muu osaaminen hajaantui henkilöstön perustamiin pikkuyhtiöihin."

[talous ja muutos]

Suomella oli globaalia informaatioverkkojen omistusta aikakaudella, kun oli ratkeamassa, mistä maista tulisi NATO -jäseniä. Miten tälläiselle suomalaisomistukselle kävikään?

Tietolähteitä:
Wikipedia/Accel-KKR (englanninkielinen)
Wikipedia/Accel Partners
Wikipedia/Kaj-Erik Relander
Wikipedia/Telia Finland
Wikipedia/Telia Company

-----

Soneran nousu ja tuho

Wikipedia/Telia Finland
/Historia
Soneran juuret ovat Suomen valtion Lennätinlaitoksessa ja Suomen valtion Postissa. Vuonna 1990 tuolloinen Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi, jonka taloudenpito siirrettiin ulos valtion tulo- ja menoarviosta. Posti- ja telelaitos yhtiöitettiin vuoden 1993 joulukuussa Suomen PT Oy:ksi, jolloin sen liiketoiminta jaettiin kahteen yritykseen; Suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy.
Vuoden 1993 joulukuusta vuoteen 1998 yhtiö toimi nimellä Telecom Finland Oy (Tele). Vuonna 1997 Lipposen I hallitus hyväksyi Telecom Finland Oy:n osittaisen yksityistämisen ja tämän yhteydessä huhtikuussa 1998 yhtiön nimeksi tuli Sonera Oy. Heinäkuussa 1998 Postia ja Teleä hallinnoiva Suomen PT Oy lakkautettiin ja viimeinenkin kytkös Postilaitokseen hävisi,
Vuonna 1999 Sonera listautui Helsingin pörssiin, kun valtioneuvosto myi Soneran osakkeista 22,2 % 7 miljardilla markalla. Ensimmäiseen osakemyyntiin liittyvien epäselvyyksien takia Soneran hallitus vapautti yhtiön toimitusjohtajan Pekka Vennamon(SMP) johtajuudestaan. Valtio vähensi kahdessa osassa seuraavina vuosina edelleen omistusta yhtiöstään aina 52,8 prosenttiin asti. Vuoden 1999 kauppojen yhteydessä yhtiö listautui myös yhdysvaltalaiseen NASDAQ-teknologiapörssiin.
Kesällä 2000 yritys pyrki laajentamaan liiketoimintaansa sijoittamalla Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon (3G, UMTS) toimilupaan yhdessä espanjalaisen Telefónican kanssa. Yhtiöt perustivat toimintaa varten yhteisyhtiön Group 3G:n, joka markkinoi tuotettaan(?) Saksan markkinoilla nimellä Quam. Pelkkään toimilupaan sijoitettiin jopa noin 3,5 miljardia euroa. Lokakuussa 2001 yhtiö ilmoitti osakeannista, jonka tarkoitus oli kerätä yhtiölle noin miljardi euroa. Suomen valtion osuus tästä oli 528 miljoonaa euroa. Sonera vetäytyi Saksasta 2002 ja kirjasi 3 863 miljoonan euron tappiot Group 3G:hen investoidusta toiminnasta. Rajusti lisääntyneet investointikulut velkaannuttivat Soneran nopeasti, edessä oli kulujen karsiminen ja velkojen lyhentäminen.
Entiset pohjoismaisten valtioiden yhtiöt Telia ja Sonera ilmoittivat 26. maaliskuuta 2002 yhdistymisaikeistaan. Telian ilmoitettiin 9. joulukuuta 2002 saaneen tarvittavan määrän Soneran osakekannasta, ja 1. tammikuuta 2003 TeliaSonera oli fuusioitunut. Sonera Oyj:n osakekannan omistus siirtyi kokonaisuudessaan TeliaSonera AB:lle 21. maaliskuuta 2003, ja samalla Sonera Oyj:n nimi muuttui muotoon TeliaSonera Finland Oyj. Yhdistymisen tuloksena oli Pohjoismaiden ja Baltian suurin teleliikennealan yhtiö.


Kaj-Erik Relander oli avainhenkilö Soneran nousussa ja tuhossa

Wikipedia/Kaj-Erik Relander
Relander siirtyi vuonna 1994 Sitrasta Soneran tai silloisen Telecom Finlandin taloushallinnon tehtäviin group business controlleriksi. Vuosina 1995–1996 hän toimi yrityssuunnittelu- ja rahoitusjohtajana. Vuodet 1996–1998 hän työskenteli talous- ja hallintojohtajana. Vuosina 1998–1999 hän vastasi Soneran kansainvälisistä toiminnoista. Vuoden 2000 hän toimi Soneran varatoimitusjohtajana. Soneran toimitusjohtajana hän ehti toimia vajaat 6 kuukautta vuoden 2001 tammikuun alusta kesäkuuhun 2001 asti.
Sonerassa tehtiin kuitenkin hyvin riskipitoisia sijoituspäätöksiä, joiden tekijänä ja pääarkkitehtina Kaj-Erik Relander henkilöityi (erityisesti epäonnistuneet UMTS-lisenssikaupat Saksassa). Pääasiassa monien riskien lauetessa yhtä aikaa vuosituhannen vaiheen teknologiakuplan kanssa Soneran talous romahti ja tästä syystä myös pohja Kaj-Erik Relanderin Sonera-visioille. Näillä syillä lienee ollut vaikutus siihen, että hän jätti toimitusjohtajan tehtävät kesällä 2001.

Kaj-Erik Relanderin johtamistyyli

Wikipedia/Kaj-Erik Relander
Kaj-Erik Relanderin eroon toimitusjohtajuudesta vaikutti myös Relanderin johtamispolitiikka, joka tulehdutti Soneran silloisen työilmapiirin ja johti poikkeuksellisen rankkasanaiseen nimettömään avautumiseen internetissä "Mihin katosivat Soneran rahat?" nimimerkillä Pekka Peloton. Kirjallinen, julkaistu ja hieman siistitty versio tuosta, niin sanottu Sonera-kirja, ilmestyi keväällä 2002.

Kaj-Erik Relander sai ehdollisen vankeustuomion yhtiönsä hallituksen vakoilemisesta

Wikipedia/Kaj-Erik Relander/Vankeustuomio
Relander tuomittiin hovioikeudessa kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta. Myös hovioikeuden tuomiosta valitettiin, mutta kaikki Helsingin käräjäoikeuden ja hovioikeuden langettamat vankeustuomiot Soneran entisille johtajille jäivät voimaan.  Samalla lankesivat lopullisesti Relanderin itsensä maksettavaksi hänen oikeudenkäyntikulunsa, yhteensä 420 222 euroa.
Hovioikeus piti erityisen moitittavana sitä, että Relander valitsi urkinnan kohteiksi Soneran hallituksen ja Soneran työntekijöitä.


Kaj-Erik Relanderin ura Soneran jälkeen

Wikipedia/Kaj-Erik Relander
Relander toimi partnerina pääomasijoitusyhtiö Accel Partnersissa vuoteen 2011 asti.
Wikipedia/Accel Partners
Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander on ollut vuodesta 2001 Accel Partnersin osakas. Hänen asemapaikkansa on Lontoo.

Accel-KKR

Wikipedia/Accel-KKR
Accel-KKR perustettiin helmikuussa 2000, kun pääomasijoitusyhtiö Accel Partners ja Kohlberg Kravis Roberts (KKR) aloittivat kumppanuuden. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Menlo Parkissa, USA:n Kaliforniassa. Yhtiön omaisuuden arvo on 4 G$.
Yhtiön perustajapartneri on Tom Barnds ja rinnakkainen manageri partneri Rob Palumbo. Kumpikin oli Princetonin yliopistossa lacrosse -pelaajia.


Miksi ja miten Kaj-Erik Relander pääsi töihin Accel-KKR:ään heti Soneran -uran jälkeen?

Relander oli aiheuttanut uhkapelillänsä Soneralle talouskriisin, jonka takia Sonera jouduttiin liittämään osaksi ruotsalaista Teliaa.
Luulisi, että Relanderin kaltainen uhkapeluri ei pääsisi töihin ainakaan pääomasijoitusyhtiöön. Kuitenkin Relander pääsi töihin usalaiseen pääomasijoitusyhtiö Accel-KKR:ään heti Sonera -uran päätyttyä.

Tähän outoon tilanteeseen löytyy selitys Soneran silloisista omistuksista.
Wikipedia/Telia Company
/Operations

Soneran -omistuksella Telia sai aseman:
- Turkissa: Turkcell
- Venäjällä: Megafon
- Moldovassa: Moldcell
- Keski - Aasiassa:
--- Azerbaidzhan: Azercell
--- Georgia: Geocell
--- Kazakhstan: Kcell
--- Tadzhikistan: Tcell
--- Uzbekistan: Ucell

Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne:

Wikipedia/1997 Madrid summit
Madridin kokous pidettiin 8 - 9 heinäkuuta 1997. Kokouksessa päätettiin kutsua Puola, Tshekki ja Unkari NATO:n jäseniksi.
Wikipedia/Enlargement of NATO/Past enlargements
Kuva NATO:n laajenemisista
1999 maaliskuun 12. toteutettiin Puolan, Tshekin ja Unkarin liittyminen NATO:on.

Jo vuonna 1998 Länsi tiesi, että Venäjän presidentti Jeltsin oli sairas. Hänen seuraajansa saattoi olla sellainen, että hän panisi kuntoon Venäjän talouden ja sotilasmahdin. - Silloin NATO:n laajeneminen itään olisi vaikeata ja osalle NATO:n ja Venäjän välisille puskurivaltioille mahdotonta.
Näissä olosuhteissa olisi mahdollista, että Suomi palaisi Venäjän reviiriin, koska Suomen ja NATO:n välissä oli puolueeton Ruotsi.

Olisi siis voinut tulevaisuudessa käydä niin, että Venäjän reviiriin kuuluvan Suomen Sonera -yhtiö omistaisi tietoliikenneyhtiöitä Keski - Aasiassa ja NATO:on kuuluvassa Turkissa.  - Tuollainen tilanne vahvistaisi Venäjän vaikutusvaltaa, joten se pitäisi estää.

Näissä olosuhteissa ainoa järkevä selitys entisen Sonera -johtaja Relanderin työpaikalle usalaisessa pääomasijoitusyhtiö Accel-KKR:ssä on se, että se olisi palkinto Relanderille siitä, että hän ajoi Soneran talouskriisiin. Näin Sonera liitettiin ruotsalaisen Telian osaksi. - Niinpä lännen ei enää tarvinnut pelätä, että Sonera tietoliikenneomistuksinensa Keski - Aasiassa ja NATO:on kuuluvassa Turkissa olisivat Venäjän reviiriä.

[Nuivanlinna]

Suomella oli kylmän sodan aikana teknologiaa ja siihen liittyvää tuotanto-osaamista, minkä avulla valmistetut tuotteet kiinnostivat aikakauden supervaltoja Neuvostoliittoa ja USA:ta. - Miten tälläiselle suomalaisosaamiselle kävikään?

Tietolähteitä:
Wikipedia/Lokomo
Wikipedia/Rauma-Repola Oceanics
Wikipedia/Mir (sukellusalus)

-----

Kyseessä olivat sukellusalukset, jotka valmistettiin Neuvostoliiton johtajan Gorbatshovin valtakaudella. Hän oli viimeinen Neuvostoliiton johtaja.

Wikipedia/Mir (sukellusalus)
"Mir 1 ja 2 ovat venäläisiä syvänmeren sukellusaluksia. Suomessa vuonna 1987 rakennetut alukset on suunniteltu Rauma-Repolan ja Venäjän tiedeakatemian meritieteen instituutin yhteistyönä.[1] Alukset rakennettiin Tampereella Rauma-Repolan Lokomon tehtaalla."

Suomalainen materiaaliteknologiaosaaminen, johon sukellusalusten kyvykkyys perustui:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Yleistä
"Mirit olivat 1980-luvun lopussa ainutlaatuisia ja edustivat oman aikansa vedenlaista huipputekniikkaa: alusten erikoisuus on se, että niiden painekammiot rakennettiin erikoiskarkaistusta erikoisnikkeliteräksestä eikä vaikeasti käsiteltävästä titaanista, jota tuolloin pidettiin ainoana varteenotettavana vaihtoehtona syvänmeren sukellusalusten painekammioihin."

Suomalaisten sukellusalusten kyvykkyys ja kestävyys:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Yleistä
"Alukset voivat laskeutua 6 000 metrin (19 680 jalkaa) syvyyteen, joten niillä voidaan saavuttaa 98 % maailman meristä. Koekäytön yhteydessä Mir-1 sukelsi 6 170 metrin ja Mir-2 puolestaan 6 120 metrin syvyyteen joulukuussa 1987.[1] Mir-alusten lisäksi vain hyvin harvat muut sukellusalustyypit pystyvät vieläkään tekemään miehitettyjä sukelluksia yli 3 000 metrin syvyyteen; alusten valmistumishetkellä tämä oli mullistavaa."

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Tunnettuja sukellustehtäviä
"
*  James Cameron kuvasi Mirin avustuksella RMS Titanicin ja taistelulaiva Bismarckin hylyt
*  Mir-aluksilla tehtiin ensimmäiset tutkimukset uponneeseen sukellusvene Kurskiin
*  I-52-sukellusveneen etsinnät vuonna 1994–1995 löysivät ja kuvasivat hylyn, mutta lastin nostoyritykset eivät tuottaneet tulosta[4]
*  2. elokuuta 2007 venäläisryhmä laskeutui Mirillä ensimmäisenä meren pohjaan pohjoisnavalla ja pystytti Venäjän lipun merenpohjaan.[5] Venäjän televisiossa näytettiin Titanic-elokuvasta peräisin olevaa kuvamateriaalia, jonka avulla esiteltiin Mirien toimintaa. Uutistoimisto Reuters käytti kyseistä kuvamateriaalia, mutta ei kertonut sen olevan peräisin Titanic-elokuvasta, vaan virheellisesti väitti kuvamateriaalin olevan pohjoisnapaoperaatiosta. Suomalainen koulupoika Waltteri Seretin osallistui valheellisen uutisen paljastamiseen. Reuters pyysi myöhemmin anteeksi virhettään ja julkaisi korjatun uutisen. Seretin ja Ilta-Sanomien toimittajat Saku-Pekka Sundelin, Jari Alenius ja Arja Paananen saivat paljastuksestaan Bonnierin vuoden 2007 Suuren journalistipalkinnon 2007.[6]
*   Vuosina 2008-2010 Mir-pienoissukellusveneet operoivat maailman syvimmällä järvellä, Itä-Siperian Baikaljärvellä. Ne laskeutuivat järven pohjaan yli 1 600 metrin syvyydessä ja tekivät yhteensä 176 sukellusta. Pääministeri Vladimir Putin oli mukana yhdellä sukelluksista.[7]
"

-----

Sukellusalusten myynti Neuvostoliitolle aiheutti kriisin Suomen suhteille USA:han:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Diplomaattinen kriisi USA:n kanssa
"Maailma oli kylmässä sodassa 1980-luvun alussa. Yhdysvallat yritti salaisesti estää sukellusalusten viennin Neuvostoliittoon kun selvisi, että suomalaiset olivat onnistuneet valmistamaan painekammion, joka kestäisi 6 000 metrin syvyydessä. CIA:ssa epäiltiin, että aluksia voitaisiin käyttää yhdysvaltalaisten vedenalaista tiedonhallintajärjestelmää vastaan. [2]

Muistelmateoksessaan presidentti Mauno Koivisto kertoo USA:n suurlähettilään ilmoittaneen uhkauksenomaisesti, että suomalaisyritykset eivät saisi hyväksyntää noin kymmenelle lisenssianomukselleen, jos Neuvostoliitto saisi sukellusalukset. Lisäksi silloinen Yhdysvaltain varapresidentti George Bush kirjoitti Koivistolle kirjeen, jossa hän epäili Rauma-Repolan urakan aiheuttavan vakavan uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.[2]"

Wikipedia/Lokomo/Lokomon tuotteita
"1980-luvun puolivälissä Lokomo valmisti Neuvostoliitolle kaksi tutkimussukellusalusta (MIR-1 ja MIR-2), jotka tulivat suurelle yleisölle tutuiksi esiinnyttyään vuonna 1997 valmistuneessa Titanic-elokuvassa. Sukellusalusten kauppaan liittyvästä Yhdysvaltain painostuksesta on Rauma-Repolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki kertonut muistelmissaan."

-----

Lopputulos:

Wikipedia/Mir (sukellusalus)/Diplomaattinen kriisi USA:n kanssa
"Rauma-Repola Oceanics joutui CIA:n ja Pentagonin painostuksesta lopettamaan sukellusveneiden tuotannon ja meriteknologian kehittämisen.[3]"

Wikipedia/Rauma-Repola Oceanics
"Oceanics-ryhmä kuului alun perin Rauma-Repolan offshore-teollisuuteen, mutta liitettiin vuoden 1988 lopussa yhtiön Kehitysyksiköiden ryhmään.

Oceanics-ryhmässä oli mukana Rauma-Repolan Italiasta ostama sukellusjärjestelmien tuottaja Drass S.p.A, helsinkiläinen suunnittelutoimisto Malmari & Winberg Oy sekä brittiläinen tytäryhtiö Osel Group Ltd. Ryhmä toimi muutaman vuoden MIR-alusten valmistumisen jälkeen ja toimitti mm. sukellusjärjestelmän Koreaan. Rauma Oceanics muuttui 1990-luvun alussa Rauma Ecoplanning Oy:ksi joka keskittyi ympäristöteknologiaan. Syvänmerenteknologiassa hankittua tietotaitoa sovellettiin korkeapaineteknologiaan ja yhtiö alkoi kehittää ylikriittistä hiilidioksiditeknologiaa yhteistyössä VTT:n kanssa sekä yleiseurooppalaisessa Eureka-tutkimusohjelmassa [3].

Yhtiö hoiti myös MIR-alusten ylläpitohuollot Tampereella. Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamien talousongelmien seurauksena alusten ylläpito uhkasi jäädä hoitamatta mikä olisi merkinnyt alusten miehistöille vaaratilannetta. Julkisen kohun myötä tiedeakatamia sai lopulta huollot rahoitettua ja pian sen jälkeen Ecoplanning myi MIR-projektin jäljellä olevat Suomen-toiminnot Venäjän tiedeakatemialle.

1990-luvun jälkipuoliskolla Rauma Ecoplanning Oy myytiin ruotsalaisen Nobel-konsernin omistamalle kemiantekniikkayhtiö Chematur AB:lle, jolloin yhtiön nimeksi tuli Chematur Ecoplanning AB. Yhtiöllä on jonkin verran toimintaa myös Suomessa. Ecoplanningin korkeapaineteknologian muu osaaminen hajaantui henkilöstön perustamiin pikkuyhtiöihin."

Nyt tehdään palloja Kiinalle.

CIA pani pisteen edelliselle yritykselle - nyt Tevo myy Lokomon sukelluspalloja Kiinaan
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/cia-pani-pisteen-edelliselle-yritykselle---nyt-tevo-myy-lokomon-sukelluspalloja-kiinaan/rD9UiYxy
Raahelainen Tevo-konserni luo valimoteollisuudelle uutta historiaa.
Toimitusjohtaja Teuvo Joensuu kertoo, että konsernin Lokomon valimo toimittaa seuraavan 1,5 vuoden aikana Kiinaan ensimmäisen sukelluspallonsa, joka pystyy menemään yli 11 kilometrin syvyyteen.

"Kiinan kaupan arvo on useita miljoonia euroja yhdestä sukelluspallosta, jonka kehitystyö koepalloineen vei vajaa pari vuotta. Kiinalaiset rakensivat altaat koepalloille, jotka kestivät paineet", Joensuu kertoo.
Kauppaan liittyy historiaan havinaa ja poliittista vääntöä sitä kautta, että Yhdysvaltain CIA ja Pentagon estivät 1980-luvun lopulla silloisen Rauma-Repolan sukelluspallojen myynnin venäläisille.

Joensuu löi sopimuksen kiinalaisten kanssa lukkoon pääministeri Juha Sipilän (kesk.) taannoisen Kiinan vierailun aikana.

Rauma-Repola omisti aikanaan Lokomon valimot, jotka siirtyivät Metson aikana Tevolle. Joensuu kertoo, että kiinalaiset ottivat venäläisten välityksellä yhteyttä Tevoon. Venäläinen konsultti oli aikanaan tekemisissä Repolan MIR-sukelluskellojen kanssa.

"Lokomon tehtaalla vieraili otteeseen tohtoritason tutkijoita ja edustajia kiinalaisesta yksityisestä yrityksestä, joka ostaa sukelluspallot syvän vesien tutkimuskäyttöön Shanghaissa", Joensuu jatkaa...naps...

Tule tule hyvä pallo, älä tule paha pallo.

[talous ja muutos]

Kanadoittuminen (vrt. suomettuminen kylmän sodan aikana)

Kanadan luoteisrajalla on Alaska, joka kuuluu USA:han. Sen lounaisrajana on Tyynen valtameren rannikko. Sen etelärajalla on USA. Sen kaakkoisrajana on Atlantin valtameri. Sen koillisrajalla on Tanskalle kuuluva Grönlannin jäätikkösaari. Kanadan pohjoisrajana on Pohjoinen jäämeri.
Kanadan asutus on keskittynyt etelään, melko lähelle USA:n rajaa. Pohjoisin Kanada on lähes asumaton.
Em. seikkojen takia Kanadan olisi vaikea puolustautua USA:ta vastaan. Sitäpaitsi USA on taloudellisesti ja sotilaalisesti supervalta - vieläpä Maapallon voimakkain valtio.

Suurvallat eivät halua, että toiset suurvallat levittävät reviiriänsä naapuristoon. Tästä on esimerkkinä Venäjän ja Georgian sota v. 2008, jonka Venäjä sai aikaan, jotta Georgia ei liittyisi NATO:on.
USA ei muodosta em. säännöstä poikkeusta.

Näissä olosuhteissa Kanada joutuu noudattamaan suurempaa varovaisuutta USA:n suhteen kuin Suomi Neuvostoliittoon toisen maailmansodan jälkeen. Nimittäin Neuvostoliittoa hillitsi se, että Ruotsi saattoi liittyä NATO:on, jos Neuvostoliitto olisi painostanut liikaa Suomea.

USA:n vaikutusvallasta Kanadaan esimerkkinä:

Wikipedia/United States–Mexico–Canada Agreement
United States–Mexico–Canada Agreement eli USMCA -sopimus.
/Provisions

Artikla 32.10 antaa luvan USMCA -maille kyvyn tarkistaa minkä tahansa kauppasopimuksen, jonka USMCA -valtio on hyväksynyt. Laajasti arvioidaan, että artiklan kohteena on Kiinan aikomat kauppasopimukset Kanadan tai Meksikon kanssa.

-----

Wikipedia/Väinö Tanner

/Sota-aika ja sotasyyllisyys
"Jatkosodan jälkeisessä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä Tanner tuomittiin viideksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen helmikuussa 1946. Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov oli ennen oikeudenkäyntiä vaatinut ehdottomasti Tannerin istuttamista syytettyjen penkille; hän oli jopa sanonut oikeusministeri Urho Kekkoselle, että "oikeudenkäynti ilman Tanneria on kuin auto ilman kuljettajaa""
"Väinö Tanner vapautui vankilasta marraskuussa 1948 yhdessä entisen pääministerin Edwin Linkomiehen kanssa heidän istuttuaan puolet saamistaan vankeustuomioista. Kotikommunistit ja Neuvostoliiton lehdistö paheksuivat voimakkaasti Tannerin vapauttamista väittäen, että siltä puuttuivat "lailliset edellytykset", mutta Fagerholmin hallitus jatkoi linjallaan järkkymättä. Toukokuussa 1949 presidentti J. K. Paasikivi armahti entisen presidentin Risto Rytin tämän vakavan sairauden vuoksi ja vapautti Tannerin ja Linkomiehen sekä Suomen entisen Berliinin-lähettilään Toivo Kivimäen ja entisen pääministerin Jukka Rangellin tuomioiden jäljellä olleesta osasta. Päätös merkitsi myös sitä, että sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitut nauttivat jälleen kansalaisluottamusta.[39]"

/Paluu politiikkaan
"Heinäkuun 1951 eduskuntavaaleihin saivat jälleen asettua ehdokkaiksi ne, joiden ehdokkuus oli vuoden 1945 vaaleissa estetty, ja koko vaalien yksittäisistä ehdokkaista Tanner nousi päätähdeksi."
Tanner toimi kansanedustajana 1951 - 1962.
Tanner toimi SDP:n puheenjohtajana 1957 - 1963.


Wikipedia/Fagerholmin III hallitus

"Hallitus toimi 29. elokuuta 1958 – 13. tammikuuta 1959 138 päivää. "
"Hallituksen muodostivat SDP, Maalaisliitto, Kokoomus, Suomen Kansanpuolue ja RKP. "
Hallituksen pääministerinä oli K.-A. Fagerholm, joka kuului SDP:hen.


Wikipedia/Yöpakkaset

/Taustaa
Neuvostoliiton sietoraja ylittyi, kun Tannerin johtama SDP nousi hallitukseen - vieläpä niin, että SDP sai pääministerin salkun. Neuvostoliittoa ärsytti vielä lisää se, että hallitukseen nousi tannerlaiset demarit Väinö Leskinen ja Olavi Lindblom. Lisäksi Moskova yhdisti kokoomuslaisen maatalousministerin Niilo Kosolan nimen hänen isäänsä, 1930-luvun Lapuan liikkeen johtajaan Vihtori Kosolaan.

/Neuvostoliiton painostus
"Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan oli aluksi taloudellista. Saimaan kanavan käyttöoikeutta koskeneet neuvottelut keskeytettiin, Suomenlahden kalastusta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin eikä tavaranvaihtoneuvotteluja päästy aloittamaan. "
"Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Viktor Lebedev matkusti lokakuun alussa yllättäen "lomalle" Moskovaan tekemättä protokollan vaatimaa käyntiä ulkoministeri Johannes Virolaisen luona. Vähän myöhemmin Neuvostoliitto ilmoitti, että Lebedev oli siirtynyt muihin tehtäviin eikä hänelle nimitetä seuraajaa Helsinkiin."
Neuvostoliiton painostuksen takia Maalaisliitto erosi hallituksesta ja pian koko hallitus erosi.
"Presidentti nimitti Fagerholmin hallituksen tilalle V. J. Sukselaisen muodostaman, miltei puhtaasti maalaisliittolaisen hallituksen 13. tammikuuta 1959. "

/Yöpakkasten päättyminen
Tammikuun loppupuolella presidentti Urho Kekkonen matkusti Leningradiin, jossa hän tapasi Nikita Hruštšovin ja ulkoministeri Andrei Gromykon,
"Neuvottelujen päätteeksi järjestetyllä lounaalla pitämässään puheessa 24. tammikuuta Hruštšov sanoi yöpakkasten johtuneen pohjimmiltaan siitä, että Neuvostoliitto näki Fagerholmin "leveän selän" takana Tannerin, Leskisen, Lindblomin ja Pitsingin "vihamieliset hahmot". "
"Neuvostoliitto palautti diplomaattisuhteensa Suomeen normaaleiksi, kun uudeksi Helsingin-suurlähettilääksi nimitettiin 3. helmikuuta 1959 varaulkoministeri Aleksei Zaharov. "

-----

Tuskinpa USA hyväksyisi tilannetta, jossa USA:n vaatimuksesta vankilaan tuomittu kanadalainen poliitikko myöhemmin nousisi merkittävän kanadalaisen puolueen johtoon.
Tämä oli vain teoreettista pohdiskelua, sillä uskon, että Kanada ei yrittäisi tuollaista temppua.

USA ärsyyntyy helposti, jos isojen usalaisten yhtiöitten taloudelliset edut ovat uhattuina ulkomailla. Toisinaan USA ryhtyy koviin otteisiin em. tapauksessa. Siitä esimerkkinä:

Wikipedia/Guatemalan sisällissota
"Guatemalan sisällissota käytiin oikeistolaisen sotilasjuntan ja vasemmiston välillä vuosina 1954-1996. Sodassa sai surmansa 200 000 siviiliä.[9] Siinä oli voimakkaita yhteyksiä kylmään sotaan: Yhdysvallat tuki laajasti sotilasjunttaa ja koulutti maan armeijaa.[10]. Oikeistolainen juntta kaappasi Yhdysvaltain tuella vallan Guatemalassa vuonna 1954, kun vasemmistolainen presidentti Arbenz yritti pakkolunastaa banaaniyhtiö United Fruit Companylta sen käyttämättömät maat. "
Taustalla oli kylmän sodan aikainen USA:n ja Neuvostoliiton kamppailu vaikutusvallasta Maapallolla. Ja USA:n pelko siitä, että Neuvostoliitto voisi saada vaikutusvaltaa Latinalaisessa Amerikassa vasemmistolaisten puolueitten avulla.

[talous ja muutos]

Wikipedia/Meng Wanzhou

Meng Wanzhou on Huawein talousjohtaja (CFO, chief financial officer) Hänen isänsä Ren Zhengfei perusti Huawein.

Wikipedia/Huawei
Huawei on kiinalainen tietoliikennelaitteita ja kuluttajaelektroniikkaa valmistava yhtiö. Sen pääkonttori sijaitsee Shenzhenissä.
Huawei on perustettu v. 1987. Sen liikevaihto oli v. 2017 92.5 G$. Yhtiöllä oli n. 180 000 työntekijää v. 2017.

Wikipedia/Meng Wanzhou
/Detention

Meng oli matkalla Meksikoon Hongkongista. Hänen piti siirtyä lentokoneesta toiseen Vancouverin kansainvälisellä lentokentällä, kun hänet pidätettiin joulukuun 1. päivänä 2018. Pidätyksen syynä oli USA:n pyyntö, joka perustui Kanadan ja USA:n väliseen luovutussopimukseen.
Joulukuun 7. päivänä paljastettiin, että USA:n piirioikeus, jonka toimialueena on New Yorkin itäinen piiri,  oli antanut pidätysmääräyksen 22 elokuuta 2018. Pidätysmääräyksen syynä oli väitteet siitä, että Huawei oli rikkonut (USA:n määräämiä) Iran -pakotteita käyttämällä Skycom -yhtiötä, jonka väitettiin olevan Huawein määräysvallass.

[talous ja muutos]

Meng Wanzhoun pidätys on ilmeisesti seuraus USA:n ja Kiinan kiristyneistä väleistä.


USA:n ja Kiinan kiristyneitten välien syitä:

-----

1. Kiina on nousemassa toiseksi supervallaksi USA:n rinnalle

Tietolähde:
October 9, 2018
World Economic Outlook Database October 2018

Yksikkönä miljardi USA:n dollaria

Kiinan ja USA:n talouksien kokojen vertailu, kun kyseessä bruttokansantuote (nominal):

Vuosi         1990              2000             2010             2015             2017             2020             2023

Kiina     398.623      1,214.915     6,066.351   11,226.186   12,014.610   15,461.955   19,580.597
USA   5,963.125    10,252.350   14,992.050   18,219.300   19,485.400   22,289.305   24,670.538

Vuodet 2020 ja 2023 ovat ennusteita.

Jos ero kapenee samaa vauhtia:
USA bkt - Kiina bkt

2020: 6.8 G$
2023: 5.1 G$
2026: 3.4 G$
2029: 1,7 G$
2032: 0.0 G$

Kun Kiinan ja USA:n taloudet ovat samankokoiset, niillä on yhtä paljon taloudellisia resursseja asevarusteluun ja poliittisen vaikutusvallan hankkimiseen muualla maailmassa.

Lisäksi Kiina ottaa kiinni USA:n teknologista etumatkaa. Lopulta Kiina saavuttaa USA:n teknologiassa. Se merkitsee mm. sitä, että Kiina kykene tekemään yhtä hyviä aseita kuin USA.

-----

2. Kiinallla on aluekiistoja USA:n liittolaisten kanssa

Wikipedia/China
/Politics
/Foreign relations
/Territorial disputes

Kiinan mielestä Taiwan on sen kapinallinen maakunta.

Kiista  Diaoyu/Senkaku -saaristosta Japanin kanssa.

Kiina vaatii itsellensä laajoja alueita Etelä - Kiinan merellä.

-----

3. USA:n ja Kiinan väliset jännitteet aiheuttivat osaltansa kauppasoden vuonna 2018, mikä lisäsi maitten välisiä jännitteitä.