2016-05-29 YLE: Suomen ja Ruotsin pakolaistyössä suuria eroja

[rähmis]

Suomen ja Ruotsin pakolaistyössä suuria eroja – länsinaapurissa jo totuttu pakolaiskäsitteeseen

Ruotsissa on pidemmät perinteet käsitellä pakolaisasioita kuin Suomessa. Viimeisimmässä kansainvaelluksessa mukaan tullut Suomi on silti hoitanut monet asiat esimerkillisellä tavalla.

Suomessa ja Ruotsissa pakolaistyötä tekevät pääsivät vertailemaan käytäntöjään Torniossa pidetyssä tilaisuudessa.

Pitkään pakolaistyötä tehnyt psykoterapeutti Katriina Jordan pitää maiden yhtenä merkittävimpänä erona sitä, että Ruotsissa on totuttu pakolaiskäsitteeseen kun taas Suomessa asia on uusi. Siitä huolimatta Suomessa pystyttiin reagoimaan edellisen syksyn ihmisvirtaan niin nopeasti, että se on ollut esimerkkinä muuallakin Euroopassa.

Myös esimerkiksi vastaanottokeskusten toimintatavoissa on paljon eroa Suomen ja Ruotsin välillä.

– Täällä keskuksissa saa kaiken avun paikanpäällä, kun Ruotsissa pitää itse mennä terveyskeskukseen ja sosiaalikonttoriin. Sitähän voi miettiä, mikä on se paras mahdollinen tapa. Miettimisen paikka on siinäkin, että sijoitetaanko pakolaisia asumaan ympäri kaupunkia erillisiin asuntoihin vai ovatko he yhdessä yksikössä.

– Suomessa vahvana toimijana on ollut SPR, kun taas Ruotsissa on hyvin pitkälti käännytty yksityisten ihmisten puoleen ja siitäkin voi olla monta eri mieltä, Jordan vertailee.

Rajakaupungissa Haaparannalla asuva Katriina Jordan on huomannut, että Tornion ja Kemin vastaanottokeskuksissa on pakolaisia auttamassa toisia pakolaisia.

– Ja se on ehdottoman hyvä juttu, Jordan painottaa.

Hän antaa esimerkin Ruotsissa poliisiksi valmistuneesta afgaanilaistaustaisesta miehestä, joka käy yksin maahan tulleiden poikien yksikössä puhumassa muun muassa siitä, miten vastakkaisen sukupuolen kanssa ollaan kanssakäymisissä.

– Silloin se menee paremmin perille. Näen tässä yhden avaimen onnistuneeseen pakolaistyöhön.

Tosin yhteisen kielen puutekaan ei ole esteenä kulttuurien väliselle kanssakäymiselle ja se on usein osoitettu. Esimerkiksi Tornion kansalaisopiston vast´ikään järjestämällä tilkkutäkkikurssilla syntyi vastaanottokeskuksen naisten käsissä isoäidin tilkkutäkki Suensaaren vanhusten käyttöön, vaikka vetäjien ja osallistujien kommunikointikielenä oli lähinnä elekieli.

Jordan antaa konkreettisen esimerkin, jolla jokainen voi parantaa kanssakäymistään toisten ihmisten kanssa.

– Täytyy jäädä joka päivä yhdestä ennakkoluulosta kiinni, niin on hyvä työntekijä. Minäkin jäin ihan hyvällä lailla kiinni ennakkoluulosta, kun tulin töihin Kemi-Tornio -alueelle, Jordan heläyttää.

Katriina Jordan puhui Torniossa kansalaisopiston torstaina järjestämässä tilaisuudessa, johon osallistui paikanpäällä ja etäyhteyksien kautta pari sataa pakolaistyötä tekevää tahoa.

YLE

[Kapseli]

Jännä, että kahdella toisestaan poikkeavalla pakolaisstrategialla voidaan päästä täysin samaan lopputulokseen.

[Eino P. Keravalta]

Jordan antaa konkreettisen esimerkin, jolla jokainen voi parantaa kanssakäymistään toisten ihmisten kanssa.

– Täytyy jäädä joka päivä yhdestä ennakkoluulosta kiinni, niin on hyvä työntekijä.

Entä miten hyvä työntekijä on silloin, kun tajuaa, että jokin ennakkoluulo pitikin paikkansa?

Tai miten suhtaudutaan silloin, kun ennakkoluulona on esimerkiksi, että ne ovat aitoja, rehellisiä turvapaikanhakijoita eivätkä aggressiivisia huijareita? Pääseekö tämänkin tajuamisesta hyväksi työntekijäksi?

[Eino P. Keravalta]

Jännä, että kahdella toisestaan poikkeavalla pakolaisstrategialla voidaan päästä täysin samaan lopputulokseen.

Ei se navetta taloksi muutu, maalattiin se sitten siniseksi tahi punaiseksi.

[ämpee]

– Suomessa vahvana toimijana on ollut SPR, kun taas Ruotsissa on hyvin pitkälti käännytty yksityisten ihmisten puoleen...

Meillä teollisuuden raaka-ainetuotanto on mafian käsissä.

[Kim Evil-666]

Suuret erot näyttäytyvät lähinnä pullahalaamisen ja verokarjan kuppaamisen muodossa. "Pakolaistyö" on jälleen kerran väärä termi. Maahan tunkeutuneiden hyysäys on lähempänä totuutta.

[guest8096]

Entä miten hyvä työntekijä on silloin, kun tajuaa, että jokin ennakkoluulo pitikin paikkansa?

Tai miten suhtaudutaan silloin, kun ennakkoluulona on esimerkiksi, että ne ovat aitoja, rehellisiä turvapaikanhakijoita eivätkä aggressiivisia huijareita? Pääseekö tämänkin tajuamisesta hyväksi työntekijäksi?

Mestariksi pääsee sitten, kun tajuaa että kaikki kansallisuuksiin liittyvät ennakkoluulot pitävät paikkansa.

[Roope]

Pitkään pakolaistyötä tehnyt psykoterapeutti Katriina Jordan pitää maiden yhtenä merkittävimpänä erona sitä, että Ruotsissa on totuttu pakolaiskäsitteeseen kun taas Suomessa asia on uusi.

[...]

Rajakaupungissa Haaparannalla asuva Katriina Jordan on huomannut, että Tornion ja Kemin vastaanottokeskuksissa on pakolaisia auttamassa toisia pakolaisia.

Koville ottaa pakolaiskäsitteeseen tutustuminen Suomessa. Vastaanottokeskuksessa asuu turvapaikanhakijoita, ei pakolaisia. Osa myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tulee määritelmällisesti pakolaisiksi siinä vaiheessa, kun saa pakolaisstatuksen.

Ehkä noin tuhannes kerta, kun tekevät silmää räpäyttämättä tämän saman virheen, mutta auta armias, jos joku poliitikko puhuu elintasopakolaisista tai laittomista siirtolaisista.

[Blanc73]

Täytyy jäädä joka päivä yhdestä ennakkoluulosta kiinni, niin on hyvä työntekijä. Minäkin jäin ihan hyvällä lailla kiinni ennakkoluulosta, kun tulin töihin Kemi-Tornio -alueelle, Jordan heläyttää.

Huumorinkukka on kaunein kukka myös suwakkiskenessä  Noiden jutut ovat yhtä naiiviuden ylistyslaulua.