2016-05-28 IS: Eläkeläismies Kari, 73, ryhtyi kaveriksi turvapaikanhakijoille

[Tommi Korhonen]

Minusta tuo toiminta ei ole ollenkaan hassumpaa, noin niinkuin kotoutumisen esittelyksi. Tottakai laitoksessa ilman järkeviä sosiaalisia (kaikentasoisia, ei vain sitä diskoblondia) kontakteja ja ilman selkeätä mahdollisuutta sijoittua mihinkään tai tehdä mitään edes oman yhteisönsä, saati että vastaanottavan yhteisön puolesta, on varmasti aika jumissa. Eli mikä tahansa uskottava ja suomalaisuutta esille tuova toiminta on varmasti tervetullutta ja terveempää, ja toimii jonkinlaisena mahdollisuutena lähentyä isäntäkulttuuria.

...Muutamassa edellisessä postauksessa esitetty vanhainkoti ei välttämättä ole kovin kaukana, noin niinkuin sosiaalisesti. Ihan eri asia on tietysti, että miten näiden prioriteetit pitäisi olla, ja että pitäisikö nuorten "kyvykkäiden" miesten tarpeet asettaa yksin jäävien vanhusten tai syrjäytyvien suomalaisten loosereiden edelle. Mutta leikitään nyt, että sekään ei ole ongelma, vaan että tuollainen kotoutus on toimintaa jolla on merkitystä. Ja uskon sillä olevankin: tuollainen mieskontakti ja mikä tahansa sosiaalinen aktiviteetti, johon voi vielä liittyä suomalaisuuden esittelyä ja ehkä jopa opettelua, ei voi olla kuin hyvästä.

En minä ainakaan Karia tuosta moiti; tuo voi tuoda hänelle itselleenkin merkityksen kokemusta. Eikä tunnu samalla tavalla vahingolliselta isäntäyhteiskuntaa kohtaan kuin esim kirkon laittomien maahantulijoiden kätkeminen.


TÄYSIN TOINEN ASIA ON, että onko siitä huolimatta realistisia taloudellisen kotoutumisen mahdollisuuksia.
Mieluummin minä tietysti silti otan kulttuurillisesti edes jotenkin kotoutuneen, kuin täysin enklaaviinsa ja omaan kieleensä sitoutuneen änkyrän. Jos siis muita vaihtoehtoja ei ole.

Mutta tässä uutisessa/jutussa ei ole mitään, joka voisi osoittaa että nuo turvapaikanhakijat voisivat jatkossakaan asettua jotenkin yhteiskunnan toimiviksi osasiksi. Taloudellisilla luvuilla tätä olisi suhteellisen helppo käsitellä myös poliittisesti: voi olla, että turvapaikanhakija joka jotenkin ymmärtää ympärillään olevaa yhteiskuntaa on halvempi kuin pakolaiskeskukseen tai omaan enklaaviinsa eristäytynyt turvapaikanhakija. Mutta kumpikaan tuskin pystyy integroitumaan sillä tavalla isäntäyhteisöön, että voisi itse kokea siitä merkityksellistä olemassaoloa, ja että olisi yhteiskunnan kannalta ylöspäin vievä osanen. Mahdollisesta syntyvästä yhteyden kokemuksesta Suomea kohtaan, ja halusta olla yhteiskunnan osanen, huolimatta en usko että tuollaisilla turvapaikanhakijoilla on erityisen suurta mahdollisuutta sijoittua. Siivooja, kadunlakaisija, hyvässä tapauksessa se bussikuski.
Kokemus yhteiskunnasta jää kuitenkin lähelle syrjäytymistä, ammatit eriytyvät köyhälistö/siirtolaistaustaisiksi ja vastaavasti suomalainen köyhälistö jää entistä heikompaan asemaan.

Enkä kyllä pysty tuota näkemään hyödylliseksi kapitalistinkaan silmin, saatava hyöty mahdollisesta minimipalkan tuntumaan jäävästä palkasta ei todennäköisesti kompensoi yhteiskunnalle muuten syntyviä vaatimuksia. Sinänsä ihmettelen, että miten mahdolliset taloudellisen maahanmuuton (taloudellisin perustein) suosijat tätä ovat oikein ajatelleet. Tietysti yhteiskunnan hyvinvoinnin romahdus voi laskea kulurakennetta läpi koko yhteiskunnan, mutta en usko että se tekisi kapitalistin asemasta erityisen paljon parempaa. Myös korkean tuottavuuden työt voivat helposti paeta, ja pakenevatkin kuten viimeaikoina todettu, niin mitä tässä on voitettavaa myöskään rahatahoilla?


Kaikki yksilöt eivät tietysti koskaan voi olla yhteiskuntaa kannattelevia, mutta kyllä heitä pitää olla kuitenkin merkittävä osa yhteiskunnasta, ulkomaalaistaustaisia tai ei, koska muuten mennään pohjan suuntaan.
Ehkä Karin työ on kuitenkin enemmän positiivista kuin negatiivista, mutta se ei missään nimessä pysty kompensoimaan muita negatiivisia vaikutuksia.

[Foundation]

En minä ainakaan Karia tuosta moiti; tuo voi tuoda hänelle itselleenkin merkityksen kokemusta. Eikä tunnu samalla tavalla vahingolliselta isäntäyhteiskuntaa kohtaan kuin esim kirkon laittomien maahantulijoiden kätkeminen.

Kaikki yksilöt eivät tietysti koskaan voi olla yhteiskuntaa kannattelevia, mutta kyllä heitä pitää olla kuitenkin merkittävä osa yhteiskunnasta, ulkomaalaistaustaisia tai ei, koska muuten mennään pohjan suuntaan.

Mitä tahansa Kari tässä tapauksessa tekeekin, sattuma ja hyvä tuuri selittää sen, ettei mitään negatiivista aiheutunut. Ainoastaan riskit voivat realisoitua. Kertoo aina vain ja uudelleen sitä samaa tarinaa, kuinka välinpitämättömiä suomalaiset (varsinkin toisilleen) ovat.

Eläke on henkilön saamaa tuloa työuran jälkeen sekä silloin, kun hän on kykenemätön ansaitsemaan elantoaan vamman tai sairauden vuoksi.

Vuodesta 2005 alkaen on eläkeikä 63-68 vuotta.[10] Vuonna 2014 eläkejärjestelmää uudistettiin niin, että nuoremmilla ikäluokilla eläkeiän alaraja tulee olemaan 65 vuotta. Täyden työeläkekertymän saavuttaa kuitenkin, mikäli jatkaa työelämässä 70-vuotiaaksi asti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4ke