2016-05-20 Masto-hanke kaivaa esiin maahanmuuttajanaisten piilevät kyvyt

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Tunnistammeko ja arvostammeko maahanmuuttajien osaamista?

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä yllätti meidät suomalaiset, kun maahamme tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuutto ylittää jo nyt määrältään syntyvyyden. Ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun väestöstä noin 20 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia vuoteen 2030 mennessä. Naisten osuus turvapaikanhakijoista kasvaa.

Turvapaikkaa hakeneiden osaamista kartoitettiin maaliskuussa 2016 haastattelemalla yli tuhatta Suomesta turvapaikkaa hakenutta henkilöä. Tulosten mukaan kahdella kolmasosalla oli 7-9 vuoden peruskoulutus. Noin puolella haastatelluista oli lukio-opintoja ja 27 prosentilla korkeakouluopintoja. Yrittäjinä oli toiminut 19 prosenttia haastatelluista. Vain seitsemän prosenttia haastatelluista oli ilman koulutusta ja yhtä moni oli luku-ja kirjoitustaidottomia.

Maahanmuuttajien osaaminen tulee saada käyttöön. Suomi on jo pudonnut työn tuottavuudessa Euroopan kärkimaiden joukosta. Maahanmuuttajat haluavat antaa oman panoksensa suomalaiselle yhteiskunnalle ja he haluavat tehdä työtä.

Esimerkkinä heistä on syyrialainen arkkitehtiopiskelija Nizar Rahmen, joka työllistyi nopeasti pääkaupunkilaiseen toimistoon saavuttuaan Suomeen. Nyt hän tekee ohjelmointityötä opiskelujensa ohella. Nizar osallistuu suomalaisen Intergrify-yrityksen koulutukseen, jossa turvapaikanhakijoista koulutetaan koodaajia.

Työorganisaatioiden haasteena on puolestaan päivittää rekrytointikäytäntöjään vastaamaan monimuotoisempaa, globaalimpaa työmarkkinatilannetta ja yhdenvertaisuuslainsäädännön henkeä. Suomalaiset työmarkkinat moninaistuvat ja monet työnantajat kohtaavat monikulttuurisemman työnhakijajoukon kuin ennen.

Keväällä 2016 käynnistetyssä Masto-hankkeessa on tavoitteena helpottaa maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyä valmentamalla heitä suomalaisiin toimintatapoihin ja yrittäjyyteen. Masto etsii keinoja tunnistaa maahanmuuttajanaisten osaaminen, sen täydentämistä ja hyödyntämistä suomalaisilla työmarkkinoilla sekä yrittäjyydessä, ja näin helpottaa heidän pääsyään työelämään.

Tuula Iivarinen
TtM, Kätilö, Lehtori Saimaan ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysyksikkö

Uutisvuoksi

Masto – maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistäminen -hanke

Masto-projekti kehittää keinoja maahanmuuttajanaisten työllistämisen ja osallisuuden tukemiseksi

Mitä teemme?

Masto-projektin tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyä valmentamalla heitä suomalaisiin toimintatapoihin ja yrittäjyyteen. Se myös vahvistaa voimaantumista ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumista.

Masto etsii keinoja tunnistaa maahanmuuttajanaisten osaaminen, jotta sitä voidaan mahdollisimman hyvin täydentää ja hyödyntää suomalaisessa työelämässä. Lisäksi kehitetään maahanmuuttajanaisille tehokkaampia palveluprosesseja ja vahvistetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen aikana kerätty palaute ja muu tulostieto arvioidaan ja sitä käytetään kehittämisen perustana hankkeen aikana ja sen jälkeen.

Keitä on mukana?

Projekti on ESR -rahoitteinen ja se toteutetaan yhteistyössä Saimaan Ammattikorkeakoulun, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ja Wirma Lappeenranta Oy:n kanssa.

Missä ja milloin?

Masto on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla 1.1.2016-31.12.2017 toimiva hanke.

[---]

Socom

Ihmetelkää toki kuvaakin. Mitähän kaikesta voimaantumisen vahvistumisesta vielä seuraakaan?

[eilapsia]

Vähän pelkään, että maahanmuuttajanaiset ensin koulutetaan "veromarkoilla", sitten he jäävät kotiin synnytyskoneiksi.

[koodari-inssi]

"Masto-hanke". Ensimmäisenä tuli mieleen Borås. http://www.dn.se/nyheter/sverige/polisen-helt-saker-pa-sabotage-tv-master-bevakas/

Onhan tuo sabotointikin ihan aktivoivaa/työllistävää puuhaa, ei siinä.

[dothefake]

On ne epeleitä, kaiken moniosaamisen lisäksi heillä on piileviä kykyjä.

[Onkko]

Esimerkkinä heistä on syyrialainen arkkitehtiopiskelija Nizar Rahmen, joka työllistyi nopeasti pääkaupunkilaiseen toimistoon saavuttuaan Suomeen. Nyt hän tekee ohjelmointityötä opiskelujensa ohella. Nizar osallistuu suomalaisen Intergrify-yrityksen koulutukseen, jossa turvapaikanhakijoista koulutetaan koodaajia.

Eli on töissä ohjelmoijana ja silti osallistuu leikkikurssille?
Herää kysymys että mihin toimistoon ja tekemään mitä ja millä tunneilla/palkalla.

[Kyklooppi]

En teidä, miten käy suomalaisen työttömän? Olisiko mitään hankkeita tiedossa?

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Vähän pelkään, että maahanmuuttajanaiset ensin koulutetaan "veromarkoilla", sitten he jäävät kotiin synnytyskoneiksi

Vaihtoehtona olisi todennäköisesti jokin veronmaksajien rahoittama hanke. Jos Suomessa todella tarvittaisiin kaikkea tätä osaamista, tuskin myöskään suomalaiset Minna Buure (DI) tai Pia-Stina Repo (VTM) olisivat työllistyneet tällaiseen ESR-rahoitteiseen projektiin.

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa hankkeen toteutuksesta vastaavat projektipäällikkö Pia-Stina Repo ja projektikoordinaattori Minna Buure.

[siviilitarkkailija]

Ehdotan seuraavaksi dokumentointi-projektia jossa nämä piileskelleet kyvyt saadaan talletettua. Nimeksi kävisi DOkumeNToinTi-hanke eli lyhtyesti: DONTTI.

[MW]

Ne kyvyt piilee siellä kotona, burghan alla hellan ja nyrkin välissä. Voi olla jonkinmoiset kalsaritkin, esteenä.

Sääli tosiaan, että jää muslimimammojen huippukoulutus hyödyntämättä.

[Finis Finlandiae]

Johan tietyillä mamunaisilla on se MASSU-hanke eli massu pystyyn kerran vuodessa.

Sille on turha odottaa loppuraportointivaihetta, vaikka rahoitus kylläkin tulee loppumaan jossakin vaiheessa...

[koli]

On ne kyvyt kyllä hyvin piilotettu, kun niitä ei ole näkynyt. Pitäisikö sitä perustaa työryhmä, joka houkuttelisi nuo kyvyt esiin?

[Outo olio]

Tämä on taas yksi leikkiprojekti jonka tarkoitus on luoda perusteetonta optimismia kaikissa epäilijöissä, ja samalla työllistää mahdollisimman monta työllistämiskelvotonta koti- ja ulkomaista kivoihin virkoihin kivalla palkalla.

[HDRisto]

On ne epeleitä, kaiken moniosaamisen lisäksi heillä on piileviä kykyjä.

Uimaan opeteltuaan varmaankin löytyy pii-leviä.

[Northblood]

Taas kerran murjaaneilla on niin piileviä kykyjä, että ne pitää ihan kaivamalla kaivaa esiin. Kunnes huomataan vaikka kuinka kaivaa, kyvyt ovat liian piileviä.

[Asra]

Pohjimmiltaan ongelmahan Suomessa on se, että työhön pääsyn edellytykset ovat liian kovat. Tarvitaan tutkintoa, todistusta, pätevyyspassia yms.. Edellytyksiä pitäisi karsia rankasti esim. hoiva-alalla. Se riittäisi, että tekee työt hyvin. Lisäksi pitäisi luoda palkkamalli, jonka puitteissa Suomessa kannattaisi työllistää. Esimerkiksi minimipalkka niin matalaksi kuin mahdollista, vaikka sen kustannuksella, ettei palkasta maksettaisi veroja kuin mitätön osuus. Itsensä työllä elättävä on aina halvempi kuin 100% tukien varassa notkuva. Tästä hyötyisivät niin kotimaiset työttömät kuin maahanmuuttajat. Kaikenlaisilla muilla "löydä mamulle työ" -puuhasteluilla on lievää suurempi riski ns. kaksien työmarkkinoiden luomisesta ja sitä ei missään nimessä saisi antaa tapahtua.

[foobar]

Pohjimmiltaan ongelmahan Suomessa on se, että työhön pääsyn edellytykset ovat liian kovat. Tarvitaan tutkintoa, todistusta, pätevyyspassia yms

Ei tarvita. Hommaat vain normaalin kymmenen vuoden osaamisen. Pätee varsinkin näihin huippukoodareihin, tosin alakouluikäisten puolen vuoden kurssit eivät tee ihmisestä huippukoodaria. Jos todellakin halu panostaa osaamisen hankkimiseen on niin matala kuin kaikilla rauhanuskonnon jäsenillä vaikuttaa olevan, kannattaisi siirtyä johonkin toiseen maahan. Ei tämäkään maa vaatimustasoa laskemalla paremmaksi muutu.

[niemi2]

Pohjimmiltaan ongelmahan Suomessa on se, että työhön pääsyn edellytykset ovat liian kovat. Tarvitaan tutkintoa, todistusta, pätevyyspassia yms.. Edellytyksiä pitäisi karsia rankasti esim. hoiva-alalla. Se riittäisi, että tekee työt hyvin. Lisäksi pitäisi luoda palkkamalli, jonka puitteissa Suomessa kannattaisi työllistää. Esimerkiksi minimipalkka niin matalaksi kuin mahdollista, vaikka sen kustannuksella, ettei palkasta maksettaisi veroja kuin mitätön osuus. Itsensä työllä elättävä on aina halvempi kuin 100% tukien varassa notkuva. Tästä hyötyisivät niin kotimaiset työttömät kuin maahanmuuttajat. Kaikenlaisilla muilla "löydä mamulle työ" -puuhasteluilla on lievää suurempi riski ns. kaksien työmarkkinoiden luomisesta ja sitä ei missään nimessä saisi antaa tapahtua.

Islamilaiset maat ovat kehitysmaita, joissa edellytyksien höllentäminen on johtanut vain taantumukseen.

Meillä ei ole mitään tavoiteltavaa kehitysmailta emmekä voi tinkiä ammattitaidosta siksi ettei kehitysmaista tulevat ihmiset kykene edes saavuttamaan sellaista tasoa kuin Suomessa on saavutettu.

Vääräuskoiset pelastivat muslimit ebolaltakin kun islamilainen ruumiinkäsittelytaito ei ollut kovin hygieninen. Vääräuskoiset pelastavat aina muslimit ja pitävät heitä hengissä, jotta voivat yrittää saada muun maailman taantumaan 1000 vuotta taaksepäin.

[Asra]

Jos todellakin halu panostaa osaamisen hankkimiseen on niin matala kuin kaikilla rauhanuskonnon jäsenillä vaikuttaa olevan, kannattaisi siirtyä johonkin toiseen maahan. Ei tämäkään maa vaatimustasoa laskemalla paremmaksi muutu.

On eri asia osata kuin omistaa todistus, kuten varmaan ihan hyvin tiedät. Ei kannata uhrata koko yhteiskunnan hyvinvointia, jotta jotkut voisivat päteä todistuksillaan.

[niemi2]

Turvapaikanhakija hakee vasta oleskelulupaa eikä kuulu työmarkkinoille palkkoja polkemaan.

Koulutetut turvapaikanhakijat ovat vastuussa oman yhteisönsä hyvinvoinnista ja heidän tehtävä ei ole vältellä vastuutaan, vaan palattava pakolaisleirille auttamaan omia siskoja ja veljiään.

Vastuunvälttelijät ei kuulu tänne eikä konfliktimailta voi varastaa heidän jälleenrakentajia kuten somalien kanssa kävi eivätkä he palaa auttamaan omaa yhteisöään, vaikka ovat nähneet mikä erottaa muslimien kehitysmaat sivistyneestä ja onnistuneesta maailmasta.

[niemi2]

Jos todellakin halu panostaa osaamisen hankkimiseen on niin matala kuin kaikilla rauhanuskonnon jäsenillä vaikuttaa olevan, kannattaisi siirtyä johonkin toiseen maahan. Ei tämäkään maa vaatimustasoa laskemalla paremmaksi muutu.

On eri asia osata kuin omistaa todistus, kuten varmaan ihan hyvin tiedät. Ei kannata uhrata koko yhteiskunnan hyvinvointia, jotta jotkut voisivat päteä todistuksillaan.

Muslimin ymmärryskyvyllä Asra luulee todistusten tarkoittavan pätemistä. Vääräuskoisten maailmassa se osoittaa vain, että on suoriutunut alan yleisistä edellytyksistä, jota tehtävän menestyksellinen suorittaminen edellyttää.

En ihmettele miksi muslimimaat ovat epäonnistuneita jos logiikka on tätä luokkaa.

[Pioni]

Miten mulle tuli assosiaatio "Ruotsin masto-hankkeeseen"  .. Vaikka sillä ei todellakaan myönnetä olevan mitään tekemistä mamujen piilevien tai muidenkaan kykyjen kanssa.

[Asra]

Ei tämä nyt ole islamin asia ollenkaan, joten turha islamisoida sitä. Itse olen akateeminen suomalainen ja nähnyt niin opiskeluissa kuin työelämässä sen, ettei pelkkä todistus merkitse yhtään mitään. Suomalaisessa korkeakoulumaailmassa ei kunnolla kohtaa se keitä opiskeluohjelmiin valitaan sen kanssa, kenellä olisi parhaat mahdollisuudet pärjätä alalla työelämän puolella. Liian usein paremmin soveltuvalla ei ehkä ole saman tasoista todistusta, mutta tosiasiallisesti ihan yhtä välttävät valmiudet työelämän puolelle. Tärkeintä olisi saada porukat töihin ja toisaalta karsia pätevyysvaatimuksia myös työnantajien hyötyä ajatellen. Karkeimpana esimerkkinä vaikka tradenomikoulutus. Yhteiskunnalla ei ole mitään järkeä kouluttaa suurta osaa ikäluokasta tehtäviin, joista merkonomin kuuluisi selviytyä aivan loistavasti.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Turvapaikanhakijoissa vaikuttaa olevan ainakin kahdenlaista väkeä. Toiset ilmoittavat olevansa jonkin tai monenkin alan osaajia ja valmiita vastuullisiin tehtäviin. Toiset taas ilmoittavat opiskelleensa jotain alaa ja haluavansa saattaa opintonsa Suomessa päätökseen. Jälkimmäisillä saattaa olla osaamisestaan realistisempi käsitys.

Pohjimmiltaan ongelmahan Suomessa on se, että työhön pääsyn edellytykset ovat liian kovat. Tarvitaan tutkintoa, todistusta, pätevyyspassia yms.. Edellytyksiä pitäisi karsia rankasti esim. hoiva-alalla.

Ehkä islamin opettajaksi ei tarvita maisteria, mutta valelääkärit ja valehoitajat voivat olla vaarallisia, samoin kuin epäpätevät rakennusinsinöörit, lentäjät ja putkimiehet.

[MW]

Jos todellakin halu panostaa osaamisen hankkimiseen on niin matala kuin kaikilla rauhanuskonnon jäsenillä vaikuttaa olevan, kannattaisi siirtyä johonkin toiseen maahan. Ei tämäkään maa vaatimustasoa laskemalla paremmaksi muutu.

On eri asia osata kuin omistaa todistus, kuten varmaan ihan hyvin tiedät. Ei kannata uhrata koko yhteiskunnan hyvinvointia, jotta jotkut voisivat päteä todistuksillaan.

Muslimin ymmärryskyvyllä Asra luulee todistusten tarkoittavan pätemistä. Vääräuskoisten maailmassa se osoittaa vain, että on suoriutunut alan yleisistä edellytyksistä, jota tehtävän menestyksellinen suorittaminen edellyttää.

En ihmettele miksi muslimimaat ovat epäonnistuneita jos logiikka on tätä luokkaa.

Piruako sitä todistuksilla pätee, jos nopeammin välittömän mielihyvän saa allahilla ja AK-47:lla?

[VeePee]

Eura-tietokannasta löytyy hankkeen tiedot. Boldasin budjetin, eli näköjään ihan mukavasti saadaan yhteiskunnan, siis sinun ja minun, rahoja tuhlattua.

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S20616

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20616
Hankkeen nimi: Masto - Maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 1735895-7
Jakeluosoite: Laserkatu 6
Puhelinnumero: 044 748 5307
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.socom.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KALJUNEN LEENA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: shredder(at)example.local
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Osatoteuttajat
Wirma Lappeenranta Oy, 1565217-5
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 1039730-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on
- tukea maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamista, täydentämistä ja hyödyntämistä suomalaisilla työmarkkinoilla sekä yrittäjyydessä (päävastuullinen toteuttaja Saimaan amk)
- vahvistaa maahanmuuttajanaisten voimaantumista, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumista sekä kulttuurin tuntemusta ja siten ehkäistä maahanmuuttajien syrjäytymistä (päävastuullinen toteuttaja Socom)
- kehittää tehokkaammat ja laadukkaammat maahanmuuttajien palveluprosessit kohdealueiden monialaisissa toimijaverkostoissa ja vahvistaa toimijoiden yhteistyötä(päävastuullinen toteuttaja Socom)
- helpottaa maahanmuuttajanaisten työelämään pääsyä valmentamalla heitä suomalaisiin toimintatapoihin ja erimuotoiseen, maahanmuuttajien omasta osaamisista nousevaan yrittäjyyteen (päävastuullinen toteuttaja Wirma)
- arvioida ja saada palaute- ja tulostietoa hankkeen toimenpiteiden onnistumisesta, osallistujien ja hanketoimijoiden kokemuksista sekä toimenpiteiden tuloksista hyödynnettäväksi sekä hankkeen aikana että sen jälkeisessä kehittämisessä, erityisesti palvelujen kehittämisessä ja hyväksi havaittujen toimintojen jalkauttamisessa (päävastuullinen toteuttaja Kymenlaakson amk)


Toimenpiteet:
1. Maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistaminen ja täydentäminen
- Kartoitetaan maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisprofiilit
- Määritellään työllistymisen ja mahdollisen yrittäjyyden edellyttämä osaamisen täydentämistarve
- Selvitetään alueella oleva koulutustarjonta ja mallinnetaan maahanmuuttajien kouluttautumispolut, joita seuraamalla maahanmuuttajat pystyvät hankkimaan työllistymiseen ja yrittäjyyteen tarvittavat tiedot ja taidot itselleen saavutettavissa olevalla alueella.
- Tiedotetaan maahanmuuttajille näistä poluista ja mahdollisuuksista erilaisilla menetelmillä ja eri foorumeilla sekä ohjataan em. ryhmän henkilöt näille poluille
- Järjestetään profiilivalmennusta, jossa osallistujat oppivat kehittämään omaa osaamistaan ja saavat myös rohkaisua oman yrityksen perustamiseen
- Rakennetaan koulutustarjonnan työkalu ohjaamisen ja neuvonnan tueksi (ammattikorkeakoulujen, maahanmuuttajien ohjauksesta ja neuvonnasta vastaavien viranomaisten yms. tahojen käyttöön) .
- Järjestetään "Osaajatorit" maahanmuuttajien osaamisen markkinoimiseksi työelämän edustajille/yrityksille
- Tehdään työelämän perehdyttämismateriaali alueen työnantajille ja yrittäjiksi valmennettaville

2. Osallisuuden vahvistaminen
- Rakennetaan maahanmuuttajataustaisten naisten voimaantumista sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumista tukevat paikalliset toimintamallit, joissa mm. säännöllisesti ohjausta ja vertaistukea sekä ryhmä- ja kerhotoimintana. Yhteisössä voi harjoittaa myös suomen kielen opetusta ja keskustelua kielitaidon kehittämiseksi, erityisesti niille, joiden on vaikea nykyisen järjestelmän kautta opetusta saada.
- Vertaistukihenkilöitä valmennetaan vapaaehtoistehtävään yhteistyössä 3. sektorin kanssa.
- Toteutetaan pilotit, jossa toimintamalli rakennetaan olemassa olevien julkisen/kolmannen sektorin toimintojen yhteyteen:
- Naisena ja perheenä Suomessa – kulttuuripaketti maahanmuuttajanaisille (Saimaan amk vastaa kulttuuripaketin toteuttamisesta Etelä-Karjalassa)

3. Palveluprosessien ja monialaisen yhteistyön kehittäminen
- Kartoitetaan toimijaverkosto esim. kunnat, TE-toimisto, yritysneuvonta, järjestöt, kolmannen sektorin toimijat, oppilaitokset, maahanmuuttotoimisto, SPR
- Järjestetään kaksi työpajaa kullakin pilottialueella arvoverkkokartta-menetelmällä toimijaverkoston roolituksen selkeyttämiseksi, osaamisen ja resurssien yhteensovittamiseksi sekä yhteistyön vahvistamiseksi niin, että palveluprosessit ovat maahanmuuttajien tarpeita vastaavat ja saumattomat.

4. Valmentaminen työelämään ja yrittäjyyteen
- Tuotteistetaan maahanmuuttajataustaisten naisten tunnistettu osaaminen suomalaisilla työmarkkinoilla/yrittäjyydessä hyödynnettäviksi tuotteiksi (liiketoimintaosaamista ja palvelumuotoilumetodia hyödyntäen), ohjataan ja tuetaan maahanmuuttajataustaisia naisia oman osaamisensa tuotteistamisessa
- Järjestetään kohderyhmälle räätälöityä yrittäjävalmennusta
- Yritysneuvonnan henkilökohtaistaminen

5. Arviointi ja palautteen saaminen
- Hankkeen alussa vahvistetaan hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää suunnitelman tulos- ja palautetiedon keräämisestä hankkeen eri vaiheissa ja eri toimijoilta sekä suunnitelman tulosten julkaisemista ja levittämisestä.
- Palautetta hankkeen toimenpiteistä, osallistujien ja hanketoimijoiden kokemuksista sekä toimenpiteiden tuloksista kerätään kyselyillä ja haastatteluilla, erilaisilla vuorovaikutteisilla menetelmillä kuten tarinoilla ja ryhmäkeskusteluilla sekä havainnoinnilla erilaisissa tilanteissa ja kohderyhmää osallistavaa palvelumuotoilu-menetelmää soveltaen.
- Aineistot analysoidaan soveltuvilla menetelmillä ja raportoidaan hankkeen aikaiseen ja sen jälkeiseen kehittämiskäyttöön.
- Saatua palaute-/ arviointitietoa hyödynnetään sekä hankkeen aikana, että sen jälkeisessä kehittämisessä, erityisesti palvelujen kehittämisessä ja hyväksi havaittujen toimintojen juurruttamisessa.
- Osa palautteen keräämisestä toimii myös voimauttavana toimintana (esim. tarinat ja vertaisryhmäkeskustelut).
- Tutkimus- ja arviointityö tehdään tutkimuseettisten periaatteiden mukaan yksilön tietosuojaa kunnioittaen.

Tulokset
1. Maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen tunnistaminen on entistä vahvemmin lähtökohta työllisyyden ja yrittäjyyden polkuja rakennettaessa. Tätä kautta heidän osaamisensa saadaan entistä paremmin käyttöön ja hyödynnettyä alueellamme. Maahanmuuttaja on tunnistanut oman osaamisensa ja sen täydentämistarpeet sekä hyödyntämismahdollisuudet työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Ammattikorkeakouluille on syntynyt profiilin rakentamisen, profiilivalmennuksen ja osaamisen tuotteistamisen toimintamallit.
2. Maahanmuuttajataustaisille naisille on tarjolla vertaistukitoimintaa ja ryhmä-/kerhotoimintaa yhteistyössä kuntien, järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja oppilaitosten kanssa
Maahanmuuttajataustaisten naisten/naisyrittäjien verkostot ovat laajentuneet ja vahvistuneet
Toiminta edistää kulttuurin ja kulttuuriin sopeutumisen ymmärtämistä sekä Suomeen kotoutumista ja siten vahvistaa maahanmuuttajataustaisten naisten valmiuksia hakeutua työelämään, yrittäjävalmennukseen ja ryhtyä mahdollisesti jatkossa itsellisiksi yrittäjiksi.
3. Alueen toimijaverkoston resursseja on koottu ja yhteensovitettu toimintamallin jatkuvuuden turvaamiseksi. Maahanmuuttajien palveluprosessit ovat maahanmuuttajien näkökulmasta sujuvampia ja palvelujärjestelmän näkökulmasta tehokkaampia, kun toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt
- Arvoverkkokartat kunkin toimijatahon vahvuuksista ja ydinosaamisesta, mitä annettavaa (lisäarvoa) kullakin toimijataholla on sekä yhteistyön ja palveluprosessien nykyiset haasteet, joihin tuotetaan ratkaisuja.
4. Maahanmuuttajanaisten tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyy jo heti maahantulon jälkeen ja selkeä koulutuspolku kannustaa ja auttaa maahanmuuttajia hankkimaan yrittäjyyteen tarvittavat tiedot ja taidot. Uutena toimintamuotona on kehitetty palvelua, jonka avulla maahanmuuttajien monipuoliset osaamiset saadaan yhdistettyä ja tuotteistettua palvelukonseptiksi. Tämä tuottaa tekijöilleen toimeentuloa ja mahdollistaa oman osaamisen hyödyntämisen.
5. Tarjolla on palaute- ja tulostietoa tehdyistä toimenpiteistä hyödynnettäväksi palvelujen kehittämisessä ja hyväksi havaittujen toimintojen jalkauttamisessa. Tuloksia ovat myös työelämään perehdyttämisen materiaali monimuotoisuudesta, arviointiraportit sekä julkaisut hankkeen eri vaiheissa ja lopussa
6. Hankkeessa syntyy myös opinnäytetöitä, joita ei kuitenkaan rahoiteta hankkeessa (normaalia opetusta).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Suomessa jo asuvat maahanmuuttajataustaiset ja vasta oleskeluluvan saaneet naiset sekä yritystoiminnasta kiinnostuneet ja jo yrittäjinä toimineet maahanmuuttjanaiset.

Kohderyhmä jakaantuu kahteen seuraavasti:
1. 0 - 3 v. Suomessa asuneet maahamuuttajanaiset: vahvistetaan maahanmuuttajien kulttuurin tuntemusta sekä omien toimintamahdollisuuksien ja osaamisen tunnistamista, lisätään tiedotusta yrittäjyydestä
2. 2 - v. Suomessa asuneet riittävän hyvän kielitaidon omaavat: vahvistetaan maahanmuuttajanaisten yrittäjyysvalmiuksia ja maahanmuuttajayrittäjyyttä

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomaiset ja muut maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät tahot (mukaan lukien kolmas sektori), koulutusorganisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 999
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Hamina, Pyhtää, Taipalsaari, Miehikkälä, Savitaipale, Kouvola, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Lappeenranta, Virolahti, Parikkala, Ruokolahti, Kotka, Imatra
Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: -

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70
Toteutunut seurantatietojen mukaan: -

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu tilastotiedon pohjalta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työelämään pääsy on hankalaa. Naisten osallistuminen työelämään ensimmäisen viiden maassaolovuoden aikana on vain 16 %. Kymenlaaksossa vieraskielisistä 48 % on miehiä ja 52 % naisia. Miesten suurin ikäryhmä on 30–34-vuotiaat. Siihen kuuluu noin 460 henkeä eli 11 % vieraskielisistä miehistä. Naisten suurin ikäluokka on 35–39-vuotiaat (11 %, n. 490 henkeä). Naisten ikäjakauma on hieman miesten vastaavaa vanhempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset. Erityisesti äitien rooli koko perheen onnistuneessa kotoutumisessa on todennettu useissa tutkimuksissa ja selvityksissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa pyrkimällä vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen tunnistamista ja osallisuutta suomalaisessa työelämässä sekä yhteiskunnassa ja yhteisöissä.

8.2 Kestävä kehitys

Välitön   Välillinen
Ekologinen kestävyys   
Luonnonvarojen käytön kestävyys   0   0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen   1   1
Sähköisen informaatio- ja kommunikaatioteknologian (videoneuvottelut, some) käyttö vähentävää liikkumisen tarvetta ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrää.      
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus   0   0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)   0   0
Natura 2000 -ohjelman kohteet   0   0
Taloudellinen kestävyys   
Materiaalit ja jätteet   0   0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö   0   0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen   3   4
Maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisen ja potentiaalin saaminen hyödyntämään Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.      
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen   5   6
Hankkeessa pyritään tunnistamaan maahanmuuttajataustaisten naisten osaamisprofiilit ja mm. konseptoimaan palvelukokonaisuuksia useamman yrittäjän osaamisesta. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisten naisten yritysneuvontapalvelua.      
Liikkuminen ja logistiikka   4   4
Hankkeessa kehitettävissä toimintamalleissa hyödynnetään sähköisen kommunikaatio- ja informaatioteknologian (mm. videoneuvottelun, somen) mahdollisuuksia valmennuksessa, neuvonnassa jne. Tämän myötä liikkumisen tarve vähenee ja palvelut/toimintamalli ovat myös taajamien ulkopuolella asuvien tavoitettavissa.      
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus   
Hyvinvoinnin edistäminen   4   5
Hanke edistää maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyyttä, osallisuutta, osallistumista, tiedon saatavuutta harrastemahdollisuuksia ja luovuuden toteuttamista. Työllistyminen on tärkeä osatekijä niin taloudellisen, sosiaalisen kuin henkisen hyvinvoinnin rakentajana. Osallisuus ja kuuluminen yhteisöön ovat myös hyvinvoinnin kulmkakiviä.      
Tasa-arvon edistäminen   4   5
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa pyrkimällä vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten naisten nykyisellään miehiä heikompaa asemaa työelämässä      
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus   6   8
Hanke edistää yhdenvertaisuutta edistäessään maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten osallisuutta työelämässä sekä voimaantumista kansalaisena ja palvelujen käytttäjänä. Se edistää myös suvaitsevaisuutta.      
Kulttuuriympäristö   0   0
Ympäristöosaaminen   0   0

[Asra]

Ehkä islamin opettajaksi ei tarvita maisteria, mutta valelääkärit ja valehoitajat voivat olla vaarallisia, samoin kuin epäpätevät rakennusinsinöörit, lentäjät ja putkimiehet.

Esimerkiksi hoitajakoulutusta ei tarvittaisi käsittääkseni ollenkaan niin paljoa kuin väitetään. Suomalaisissa päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tarvitaan ennen kaikkea käsipareja tekemään normaaleja perusasioita, joihin esimerkiksi maahanmuuttajataustainen omia lapsiaan tai aikanaan vanhoja vanhempiaan hoitanut nainen soveltuisi aivan mainiosti ilman minkäänlaista paperia suoritetuista opinnoista.

Siitähän tuossa todistusten nimeen vannomisessa pitkälti on kyse, että ei-niin-hyvät, mutta opintonsa suorittaneet pelkäävät kilpailua työmarkkinoilla.

[Ullatusnillitus]

Hei, joku tienaa tällä! Eivät veronmaksajat saati pakolaiset vaan JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS, jota myös maahanmuuttobisnekseksi kutsutaan.

[Asra]

Suurempi ongelma kuin tutkintotodistus on kielitaito. Suomessa mamutkin saavat opiskeltua esim. sairaanhoitajan tai lääkärin paperit sellaisella kielitaidolla, jolla olisi realistisesti mahdollista pärjätä korkeintaan lähikaupassa.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Esimerkiksi hoitajakoulutusta ei tarvittaisi käsittääkseni ollenkaan niin paljoa kuin väitetään. Suomalaisissa päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tarvitaan ennen kaikkea käsipareja tekemään normaaleja perusasioita, joihin esimerkiksi maahanmuuttajataustainen omia lapsiaan tai aikanaan vanhoja vanhempiaan hoitanut nainen soveltuisi aivan mainiosti ilman minkäänlaista paperia suoritetuista opinnoista.

Siitähän tuossa todistusten nimeen vannomisessa pitkälti on kyse, että ei-niin-hyvät, mutta opintonsa suorittaneet pelkäävät kilpailua työmarkkinoilla.

Kaikki eivät välttämättä halua, että epäpätevät maahanmuuttajat kasvattavat heidän lapsiaan tai antavat lääkkeitä heidän vanhuksilleen.

[Asra]

Mistään lääkkeiden antamisesta nyt ei ollut kyse. Eikä myöskään päiväkotien kasvatuksellisesta puolesta, josta vastuu on pitkälti lastentarhanopettajilla. Suurin osa työstä on kaikenlaista muuta huolehtimista, josta selviytymiseen ei todistusta tarvittaisi.