2016-05-15 HS: Digiloikka koulun älylattialla

[VeePee]

HS kertoo miten Vantaan kaupunki tuhlaa rahaa koulujen digitalisointiin. Pari vuotta sitten hommattiin älytön määrä tabletteja vaikka niihin ei ollut mitään oppimissisältöjä. Alkukohun jälkeen on aika hiljaista ollut tämän tiimoilta. Omat ala-asteikäiset lapset pitävät tabletteja aivan surkeina. Niillä ei kuulemma opi mitään ja homma on pelkkää pelleilyä. Lisäksi tabletteja on vain yksi kahta oppilasta kohden ja tabletteja käytettäessä yksi tekee ja toinen odottaa vuoroaan nenää kaivellen.

Velkaisella Vantaalla tuntuu kummasti olevan rahaa näihin kokeellisiin digipelleilyihin. Kenenkähän päättäjän sukulaisen firman taskuun nämäkin rahat siirtyvät. Nyt mennään pää sumussa hankkimaan kivaa teknologiaa ja sitten mietitään, että mitäs tällä tehtäisiin kun sen sijaan tulisi olla ensin tarve ja oppimissisältö ja sitten ostetaan tarvittava teknologia.

Tämän päivän hesari esittelee innosta puhkuen älylattiaa. Huomatkaa oppilaiden kommentti:

"Lattiaa testanneista viidennen luokan oppilaista irtoaa vaivaantunutta naurahtelua, kun toimittaja kysyy, mitä he ovat oppineet älylattialla pelatessa."

Ala-asteikäinenkin oppilas kyllä tajuaa, että mikä on hänelle hyväksi ja mikä pelkkää rahansiirtoa ja pelleilyä lasten kustannuksella.

[guest8096]

Älytaulu, älylattia ja älypuhelin... ennen äly oli oppilaissa eikä välineissä. Liitutaulu toimisi aivan hyvin nykyäänkin.

[Tabula Rasa]

Ja jos pitäisikin tehdä jotain niin tabletti kaikkein älyttömin. Jokaiselle kunnon näppiksellä oleva kone jos tarkoitus jotain tehdä tai iso töllö/projektori jos tarkoitus jotain katsoa. En keksi yhtään sellaista asiaa johon tabletti antaisi etua. Läppärit huomattavasti käyttökelpoisempia.

[Professori]

Törmäsin pari päivää sitten siihen, että Vantaa on käyttämässä 13% budjetistaan maahanmuutosta aiheutuviin kuluihin. Sen rinnalla investoinnit koululaisten digiloikkiin ovat olemattomia.

Noista maahanmuuttokuluista kirjoitin tänne: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2016/05/maahanmuutto-on-vantaan-kaupungin.html

[Sydämistynyt]

Paljonkos se olikaan se vaje Vantaan budjetissa?  84 miljoonaa € ?

Toisaalta, tuollahan voi pallonpotkijoitakin kouluttaa, kun ei tarvitse ottaa kynää käteen, tai lukea niitä kärpäsentahroja paperilta.

[writer]

Törmäsin pari päivää sitten siihen, että Vantaa on käyttämässä 13% budjetistaan maahanmuutosta aiheutuviin kuluihin. Sen rinnalla investoinnit koululaisten digiloikkiin ovat olemattomia.

Noista maahanmuuttokuluista kirjoitin tänne: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2016/05/maahanmuutto-on-vantaan-kaupungin.html

Huomiona että toi Hesarin väite että aukko Vantaan budjetissa olisi syntynyt Vantaalle muuttaneiden toimesta oli pelkästään hatusta vetäistyä toimittajan mutuilua.
Muuttajien kulut ovat varmasti osa mutta eivät koko selitys.

Vantaalla lisättiin ymmärtääkseni nuorisotyöntekijöiden määrää Tikkurilasta lähteneen somalien tekemän Tapanilan joukkoraiskauksen jälkeen jossa osa tekijöistä oli Vantaan Koivukylän somaleita ja muutenkin tuntuu että kaupungin henkilökunnan määrä vain lisääntyy sillä kaupungilla tehdään jotain ihme Vantaa-kyselyitä.
Vantaan kaupungintalon eteen rakennetaan ilmeisesti jotain suihkulähdettä.

Työttömyysluvut ovat edelleen nousussa ja eikös valtionosuuksien leikkauskin ole nyt iskenyt joka aikaisemmin päätettiin.

Vantaan tablettisekoilu on oma lukunsa.
Tabletit ovat passiivisen kuluttamisen välineitä eivät luomisvälineitä ja kun ottaa huomioon että on yksi tabletti kahta oppilasta kohden niin toimintahan jarruttaa opetusta ja lisäksi se että koulussakin tuijotetaan tabletteja on typerää koska vanhemmat antavat käyttää niitä liikaa kotonakin.
Tabletti-innostus oli jotain täysin naiivia teknologia-innostusta samaan tyyliin kun poliitikot äskettäin keksivät netin suurinpiirtein uudelleen kun joku keksi sanan digitalisaatio ja kaikki sitä toistelivat papukaijoina.

Tärkeintä on opetus ja tuntuu että joustaan tablettien taakse piiloon sen sijaan että opetettaisiin eli opettajat vantaalla voivat katsoa myös peiliin.

[Professori]

Törmäsin pari päivää sitten siihen, että Vantaa on käyttämässä 13% budjetistaan maahanmuutosta aiheutuviin kuluihin. Sen rinnalla investoinnit koululaisten digiloikkiin ovat olemattomia.

Noista maahanmuuttokuluista kirjoitin tänne: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2016/05/maahanmuutto-on-vantaan-kaupungin.html

Huomiona että toi Hesarin väite että aukko Vantaan budjetissa olisi syntynyt Vantaalle muuttaneiden toimesta oli pelkästään hatusta vetäistyä toimittajan mutuilua.
Muuttajien kulut ovat varmasti osa mutta eivät koko selitys.

Kyllä kolmentoista prosentin lisä kaupungin kuluihin on selitys sille, miksi budjetin menopuoli on kasvanut. Se on sitten eri asia, olisiko sen takia pitänyt säästää jostain muusta, kuten esimerkiksi koulun lattiolla tapahtuvista digiloikista. Sitä kautta olisi budjetti voitu saada paremmin tasapainoon.

[Eino P. Keravalta]

Tämä pakkodigitys kyllä huolestuttaa monestakin syystä.

Tietotekniikan opetukselle kouluissa on toki oma vankka paikkansa, mutta se pitää hoitaa omilla oppitunneilla.

Se, että joku tabletti tuodaan suurinpiirtein jokaiseen oppiaineeseen, ei tuo mitään lisäarvoa, vaan päinvastoin luo joukon uusia ongelmia, joihin viisaat viranhaltijamme eivät tietenkään ole osanneet varautua.

Eniten minua kuitenkin huolestuttaa tässä se, että me olemme kasvattamassa ihmisistä sellaisia, että he ovat aivan avuttomia ilman digitaalisia vimputtimia. Joka asiaan pitää löytyä kosketusnäyttö tai jonkun koneen pitää piipata ja valojen välkkyä. Tämä ei ole tervettä kehitystä.

Oppilaita pitäisi digiorjuuden sijaan ohjata käsillä tekemiseen, oman pään käyttämiseen, hiljaiseen olemiseen, asioiden pohtimiseen, tottumiseen vähäisiin aistiärsykkeisiin ja mahdollisimman suureen riippumattomuuteen teknologiasta.

[Kim Evil-666]

Itseäni ihmetyttää, kuinka kaiken maailman "älylaitteiden" keskellä ihmisistä tuntuu niistä huolimatta, tai niiden johdosta tulevan koko ajan yhä älyttömämpiä.

Jos kaikki tieto on klikkauksien päässä, keskiverto ihminen ei sisäistä saamaansa tietoa, vaan se katoaa informaatioähkyn sekametelisoppaan.

Eino P. on mielestäni asian ytimessä. Hän nimittäin kiinnitti huomion ihmisen kannalta perusasioihin. Jos ne unohdetaan, mitä jää jäljelle. Lauma digiriippuvaisia ihmisiä, jotka eivät osaa toimia, ilman digi-herraa.

On pikkuhiljaa luotu tilanne, jossa isännän ja orjan roolit ovat kääntymässä päälaelleen. Ihmisen avustajasta on tulossa ihmisen ohjaaja.

[Eino P. Keravalta]

Jos tuodaan hieman esiin niitä seikkoja, joista George Orwell varoitteli, voidaan kysyä, kummanlaiset ihmiset ovat Systeemin helpommin alistettavissa:

Nekö, jotka eivät itse osaa mitään, vaan turvautuvat kaikessa automatiikkaan, tietokoneisiin ja näyttöruutuihin ja jotka eivät ilman koneiden välitystä saa juuri mitään arjen askaretta toimitetuksi ja jotka saavat kaiken informaationsa sähköisistä välineistä?

Vai nekö, jotka tuntevat luontoa ja kädentaitoja, jotka hankkivat informaatiota myös painetuista kirjoista, jotka ovat tottuneet itsenäisesti ajattelemaan asioita ilman tarvetta keinotekoisiin aistiärsykkeisiin ja pinnalliseen viihteeseen ja jotka tekevät mieluummin itse kuin antavat automatiikan ja tietokoneiden toimia puolestaan?

Kun vielä tiedetään, että meidän pitäisi pikemminkin vähentää altistustamme sähkömagneettisille kentille ja kaikenmaailman Wi-Fi-taajuuksille jo terveydellisistä syistä, on todellakin kysyttävä, kenen etua tämä digihulluus palvelee?

Ei ainakaan kansan etua.

[maltti on valttia]

Ja jos pitäisikin tehdä jotain niin tabletti kaikkein älyttömin. Jokaiselle kunnon näppiksellä oleva kone jos tarkoitus jotain tehdä tai iso töllö/projektori jos tarkoitus jotain katsoa. En keksi yhtään sellaista asiaa johon tabletti antaisi etua. Läppärit huomattavasti käyttökelpoisempia.

Oletko muuten ajatellut että sellainen joka ei osaa ajaa polkupyörällä, ei tarvitse polkupyörää. 

[Nuiva kansalainen]

Älytaulu, älylattia ja älypuhelin... ennen äly oli oppilaissa eikä välineissä. Liitutaulu toimisi aivan hyvin nykyäänkin.

Nykynuorison älykkyys on tunnetusti rajussa laskussa, joten sitä pitää kompensoida jollakin.

[Titus]

Nykynuorison älykkyys on tunnetusti rajussa laskussa, joten sitä pitää kompensoida jollakin.

Kirjoitettu tieto on niin last season, jos et usko, niin vilkuile valtamedian "uutisvideoiden" määrää.
Asia jonka kirjoittamiseen menee pari-kolme riviä korvataan videolla joka mainoksineen kestää
viisi minuuttia.

[Echidna]

Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta ihan vanhanaikaisesti liitutaulua (tai tussitaulua) käyttäen pärjää useissa aineissa. Vaatii opettajalta enemmän kuin kalvojen scrollaus ja videoiden näyttäminen, mutta etenemistahti on sopiva ja asioita joutuu selittämään perinpohjin. Toimii matemaattisissa aineissa erityisesti, myös ohjelmoinnissa on moneen juttuun piirtäminen ihan parasta havainnointia (esim. muistinkäsittely).

[Parsifal]

Ja jos pitäisikin tehdä jotain niin tabletti kaikkein älyttömin. Jokaiselle kunnon näppiksellä oleva kone jos tarkoitus jotain tehdä tai iso töllö/projektori jos tarkoitus jotain katsoa. En keksi yhtään sellaista asiaa johon tabletti antaisi etua. Läppärit huomattavasti käyttökelpoisempia.

Eipä tabletilla tee juuri muuta kuin lukee tai chattailee. Mihinkään oikeasti hyödylliseen työhön siitä ei ole.

[alussaolisana]

Tämä pakkodigitys kyllä huolestuttaa monestakin syystä.

Tietotekniikan opetukselle kouluissa on toki oma vankka paikkansa, mutta se pitää hoitaa omilla oppitunneilla.

Se, että joku tabletti tuodaan suurinpiirtein jokaiseen oppiaineeseen, ei tuo mitään lisäarvoa, vaan päinvastoin luo joukon uusia ongelmia, joihin viisaat viranhaltijamme eivät tietenkään ole osanneet varautua.

Eniten minua kuitenkin huolestuttaa tässä se, että me olemme kasvattamassa ihmisistä sellaisia, että he ovat aivan avuttomia ilman digitaalisia vimputtimia. Joka asiaan pitää löytyä kosketusnäyttö tai jonkun koneen pitää piipata ja valojen välkkyä. Tämä ei ole tervettä kehitystä.

Oppilaita pitäisi digiorjuuden sijaan ohjata käsillä tekemiseen, oman pään käyttämiseen, hiljaiseen olemiseen, asioiden pohtimiseen, tottumiseen vähäisiin aistiärsykkeisiin ja mahdollisimman suureen riippumattomuuteen teknologiasta.

Voin ammattilaisena kertoa, että Eino on täsmälleen oikeassa. Noista ongelmista pienimpiä eivät muuten ole tekniset ongelmat, jotka saattavat pölliä leijonanosan ajasta yllättävän usein. Digiloikka on asia, jossa ei opettajien mielipidettä kysytä, vaan se tungetaan pakolla Suomen kouluihin. Tuolla rahalla hankittaisiin mm. työkirjat kaikkiin aineisiin ala-asteella jne. eli väitänpä että digiloikka nykyresursseilla huonontaa opetuksen tasoa. Liitutaulu ja hyvä kirja ovat edelleen parhaat välineet.

[Eino P. Keravalta]

Luokista ollaan uuden opetusohjelman puitteissa tekemässä jonkinlaisia viihtymis- ja puuhastelukeskuksia.

Jos oikein muistan, jonkinlaisena informaatioteknologian guruna esiintyvä Jyrki Kasvi on kertonut meille, että on vanhanaikaista ajatella, että luokassa on auktoriteettina opettaja, joka opettaa kuunteleville oppilaille. Nykyisin kuulemma asian pitää hoitua niin, että 'oppilaat opettavat toisiaan'!

En täsmälleen tiedä, miten tuo käytännössä tapahtuisi, mutta ilmeisesti ajatuksena on, että oppilaat etsivät älyvimpaimistaan informaatiota ja siitä sitten keskustellaan ryhmissä tai esitelmöidään koko luokalle, joka saa sitten esittää kysymyksiä, lisätietoja tai vastaväitteitä opettajan ollessa vain eräänlainen keskusteluohjelman juontaja.

Tavoitteet ovat tietysti kunnianhimoisia. Koulusta halutaan paikka, jossa oppilaat viihtyvät, jossa he hankkivat kyvyn hankkia tietoa itsenäisesti, jossa oppilaat vertailevat tietojaan ja yhdessä koostavat jonkin näkemyksen, jonka muodostamisessa opettaja antaa hieman tukeaan ja jossa heidän luovuutensa pääsee kukoistamaan yhteiskunnan parhaaksi - kaikki on yhtä innovatiivisuutta, vuorovaikutusta, digimaailman hallitsemista ja tiedon hankkimista mielenkiintoisella ja kannustavalla tavalla.

Pulpettejakin ollaan kai poistamassa ja tuolien jäykät rivit hajotetaan älylattioiden ja 'pelipaikkojen' tieltä. Opettajakin kai istuu missä sattuu oppilaiden keskellä yhdessä kokemassa oivaltamisen riemua hymy huulillaan. Oppilaat pomppivat älylattioilla tai makaavat kuka missäkin ikkunalaudalla tabletti hyppysissään - kaikki on kuin yhtä vapaata nerojen aivoriihtä, jossa tehdään tärkeitä kysymyksiä ja luodaan..

Tämä koulun suuri murros voisi vielä jotenkin onnistua ja tuottaa positiivisia tuloksia, jos oppilasaines olisi ÄO120-luokkaa ja siitä ylöspäin olevia, rauhallisia ja kyvykkäitä lapsia.

Mutta kun näin ei ole, vaan näinä vuosina kouluihin tulvii valtavat määrät kehitysmaalaisia lapsia alhaisen ÄO-tason maista. Näistä lapsista hyvin moni käyttäytyy aggressiivisesti ja useat saisivat ADHD-diagnoosinkin. He tulevat kulttuureista, joissa uskotaan vain väkivaltaa ja auktoriteetteja. Ja kumpaakaan ei suomalaisessa koulussa ole heitä ohjaamaan.

Juuri monikulttuuristuvassa koulussa olisi ehdottoman tärkeä korostaa opettajan auktoriteettiasemaa  ja yleistä kuria siten, että ne, jotka eivät noudata sääntöjä, saavat jonkin rangaistuksen - sillä kehitysmaalainen ei välttämättä usko kehotuksia tai jaloja vetoomuksia, hän uskoo lähinnä vain väkivaltaa tai sen uhkaa.

Olemme siis tekemässä kohtalokasta virhettä tekemällä kouluistamme viihdyttäviä puuhakerhoja. Kehitysmaalaisista ei ole tällaista koulua käymään ja he tulevat perseilyllään pilaamaan koulun niiltäkin, joista siihen olisi.

Hinnan maksavat jälleen suomalaiset lapset, meidän lapsemme.

[Fjödörör Räkinen]

On olemassa useita selvityksiä tai tutkimuksia, jotka kertovat, että älylaitteet heikentävät oppimista.

http://www.theguardian.com/education/2016/may/11/students-who-use-digital-devices-in-class-perform-worse-in-exams

[Eino P. Keravalta]

On olemassa useita selvityksiä tai tutkimuksia, jotka kertovat, että älylaitteet heikentävät oppimista.

http://www.theguardian.com/education/2016/may/11/students-who-use-digital-devices-in-class-perform-worse-in-exams

Tuossa jutussa esitellyssä tutkimuksessa käytettiin vielä tavallista parempaa oppilasainesta ja silti digihommat menivät plörinäksi.


Entäpä, kun luokassa on tusina perseilevää ja ADHD:tä potevaa, kunniastaan tarkkaa kehitysmaalaista ÄO75-kulttuureista?

[Chew Bacca]

Taulu, kirja, kynä, paperi. Voittava yhdistelmä joka ei vaadi digiloikkaa tai edes sähköjä. Tabletit ovat viihdettä että jonnaeemelit viitsisivät laittaa puhelimen pois edes oppitunnin ajaksi.

Joitakin näiden digisaarnaajien juttuja lukeneena olen aina vain vakuuttuneempi siitä että rengistä halutaan tehdä herra, tekniikasta sisältö. Koska se on uutta ja hienoa. Koodaaminen kansalaistaidoksi - ihan oikeasti hei. Koodaamallako auto liikkuu, viemäri aukeaa ja vaipat vaihdetaan?

Koneilla kirjoitetaan ja lasketaan. Aiheeseen sopivasti voidaan tehdä visualisointia. Netistä löytyy aineistoa ja tietoa omaksuttavasti, mutta ihminen ne sinne on laittanut. Tekniikka ja netti on mahtavaa mutta tieto ja ymmärrys ei synny tyhjästä.

Lelut pois kouluista. Väännän paskat tuollaiselle älylattialle.

[Finis Finlandiae]

Nykynuorison älykkyys on tunnetusti rajussa laskussa, joten sitä pitää kompensoida jollakin.

Ehkäpä myös ÄO tulisi ilmaista uudella tavalla.
ÄO 85 + 4-ydin tabletti
ÄO 90 + Mac Airbook
ÄO 145 + PII/XPSP3
...

[alussaolisana]

Väännän paskat tuollaiselle älylattialle.

Siguainesta! 

[Finis Finlandiae]

Samaan aikaan koko koulutuskoneiston yläpää tekee kaikkensa vähätelläkseen ja tuhotakseen perinteisen (hyväksi havaitun) opettajajohtoisen monologiopetusmetodin. Toki se on ajoittain tylsää ja passiivista, mutta nyt on kouluhallituksen etc. meno sellaista, että perinteinen opettaminen muuttuu täysin jonkinlaiseksi leikkimiseksi. Lisäksi kokeista ja arvosanoista ollaan luopumassa isolla rintamalla, mm. koska rasismi... 

[Skeptikko]

HS kertoo miten Vantaan kaupunki tuhlaa rahaa koulujen digitalisointiin. Pari vuotta sitten hommattiin älytön määrä tabletteja vaikka niihin ei ollut mitään oppimissisältöjä. Alkukohun jälkeen on aika hiljaista ollut tämän tiimoilta. Omat ala-asteikäiset lapset pitävät tabletteja aivan surkeina. Niillä ei kuulemma opi mitään ja homma on pelkkää pelleilyä. Lisäksi tabletteja on vain yksi kahta oppilasta kohden ja tabletteja käytettäessä yksi tekee ja toinen odottaa vuoroaan nenää kaivellen.

Ylipäätään suhtautuisin suurella varauksella opetuksen tietokoneistamiseen. Sen verran mitä olen törmännyt aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, niin tulokset ovat vaikuttaneet hieman ristiriitaisilta. Joissain tutkimuksissa on havaittu tietokoneiden käytön myötä oppimistulosten heikentyneen, osassa taas on havaittu jotain hyötyjäkin.

Itse pidän mahdollisena, että oikein hyvin toteutettuna on joissain aineissa saatavissa jotain hyötyjäkin. Mutta se ei tarkoita mitään suinpäin kirjojen ja perinteisen opetuksen poistamista ja korvaamista tietokoneilla, joihin ei ole kunnollista materiaalia ja tutkitusti hyödylliseksi osoittautuneita oppismistapoja vielä tarjolla.

Kokeellisesti on pienessä mittakaavassa varmaan järkevää tehdä erilaisia kokeiluja uusien oppimistapojen yms suhteen. Pelottavaa vain se, että kaikenlaiset hurlumhei-henkiset ministerit ja virkamiehet yrittävät ajaa laajamittaiseen käyttöön ihan vain muutoksen vuoksi ja kenties koska hölmöinä uskovat, että muutos on aina parempaan päin. Ja tietenkin pitää vielä saada oma kädenjälki historiaan ja viis veisataan siitä, että miten oppilaat oikeasti oppivat asioita.

[Skeptikko]

Samaan aikaan koko koulutuskoneiston yläpää tekee kaikkensa vähätelläkseen ja tuhotakseen perinteisen (hyväksi havaitun) opettajajohtoisen monologiopetusmetodin. Toki se on ajoittain tylsää ja passiivista, mutta nyt on kouluhallituksen etc. meno sellaista, että perinteinen opettaminen muuttuu täysin jonkinlaiseksi leikkimiseksi. Lisäksi kokeista ja arvosanoista ollaan luopumassa isolla rintamalla, mm. koska rasismi... 

Eikös Ruotsissa tehty suunnilleen noin jo vuosia sitten ja sen jälkeen Ruotsin oppimistulokset kouluista ovatkin romahtaneet?

[Lalli IsoTalo]

Pari vuotta sitten hommattiin älytön määrä tabletteja vaikka niihin ei ollut mitään oppimissisältöjä.

Oppimissisältöjen puute on itse asiassa siunaus! Miettikääpä tilannetta, jossa Eurostoliiton keskuskomitea määrittelee tietokoneistetut opetusvälineiden oppimissisällöt siten, että opettajilla ei ole juuri mitään sanottavaa asiaan.

Itse kävin koulua 1970-luvulla, jolloin joku kommunisti (jonka mielestä laskutaidottomia on helpompi hallita kuin laskutaitoisia) päätti, että lukion pitkän matematiikan tunneilla ei käytetä enää numeroita, vaan aletaan piirtelemään graafisia kuvioita! Tarkemmin sanottuna ympyröitä, joista lähti nuolia toisiin ympyröihin, joiden sisällä oli mm. ympyröitä, neliöitä ja kolmioita. Tätä matematiikan korvannutta piirtämistä kutsuttiin joukko-opiksi. Pitkän matematiikan opettajamme onneksi "unohti" mitä uusi opetussuunnitelma määräsi, ja eteni vanhan opetussuunnitelman mukaan, jossa käytettiin numeroita ja sellaisia vanhan maailman matemaattisia merkkejä kuten neliöjuuri, pii, limes ja se funktiomerkki. Seuraavana vuonna kokeilu lopetettiin.

Samaan liittyen: Pirkkalan opetuskokeilu – marxilaisten Troijan puuhevonen?
Huhtikuussa 1975 opetusmateriaalin sisällöstä nousi älämölö
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/pirkkalan-opetuskokeilu-marxilaisten-troijan-puuhevonen/

Pointtini siis on se, että opetuksen tietokoneistus sisältää suuria potentiaalisia vaaroja, koska ihmiskuntaa mädättävä multicultti aivovirus voidaan sitä kautta tartuttaa tehokkaammin ja järjestelmällisemmin kuin perinteisten opetusmenetelmien avulla, koska opettajan rooli pienenee.

[Finka]

Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta ihan vanhanaikaisesti liitutaulua (tai tussitaulua) käyttäen pärjää useissa aineissa. Vaatii opettajalta enemmän kuin kalvojen scrollaus ja videoiden näyttäminen, mutta etenemistahti on sopiva ja asioita joutuu selittämään perinpohjin. Toimii matemaattisissa aineissa erityisesti, myös ohjelmoinnissa on moneen juttuun piirtäminen ihan parasta havainnointia (esim. muistinkäsittely).

Tästä tuli mieleen kirja Flash Boys. Siinä kerrotaan muun ohella että venäjäläiset koodarit ovat parhaita aikasensitiivisen koodin kirjoittamiseen, he kun olivat tottuneet miettimään koodin ensin paperilla ennen tietokoneella ajamista.

[yks vaan]

Tää koko digihössötys menee heti alkuunsa pieleen siinä, että käytettävä tekniikka pitää olla hienoa, älykästä ja kallista™ jostain syystä(mikähän se ois...$). Yksinkertainen ja pelkistetty toimii paljon paremmin oppimisen apuna.

[nollatoleranssi]

Tabletit voivat kadota kokonaan pois, kun nykyiset kännykät ottavat niiden aseman. Luultavasti nykyiset televisiot tulevat olemaan tabletin-television muunnoksia.

[Dirre]

heh mitäs si ku kaikki oppilaat kattelee tableteillaan vaan pornoa ja väkivaltaviihdettä, onkose pala unelmaa