Voihan valitusvirsi taas... ja mamu-lapsen päällekin syljetty.

[matriarkka]

Kyllä nyt on huonot ajat, lukekaa vaikka itse, kun sentään Diakonia-ammattikorkeakoulun Erityisasiantuntija niin sanoo.

Asta Leppä
Monet ihmiset ovat aivan vieraantuneita elämän kustannuksista ja olettavat, että yhteiskunta elättää vaikka tekee 5 isätöntä lasta ja ei ole töitä. Kela maksaa elatustuet ja lapsilisät. Sitten ruikutetaan, että ollaan niin köyhiä...(HS, lukijakommentti köyhälle perheelle)
Lama kurittaa, pitkäaikaistyöttömyys on sitkeässä, valtionvelka ei taitu. Ja ikään kuin siinä ei olisi tarpeeksi, rajojen yli tulee pilvin pimein työikäistä väkeä, joka kilpailee niukenneista resursseista.

Ei, näin ei voi jatkua, ajattelee suomalainen ja tekee päätelmän: valitus pois ja hommiin. Kaikki. Kukaan ei saa valittaa.

Ajatuksen voisi käsittää talkoiksi, mutta talkoohengen lämpöä ei juuri löydy.

– Pikemminkin tuntuu vallitsevan kaikkien sota kaikkia vastaan, kuvaa Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulainen.

– Empatiavaje, jopa kuilu, on selkeästi tunnistettava ilmiö tässä ajassa, ja siihen liittyy aivan uudenlaisia piirteitä.

Ennen vanhaan harvemmin käveltiin ohi ihmisen, joka oli tuupertunut kadulle, mutta nyt tällaistakin tapahtuu. Samoin voidaan ajaa ohi ojaan suistuneen auton. Maahanmuuttajalapsen päälle syljetään metrossa.

Vähiten myötätuntoa heruu netistä.

Lyötyjä lyödään, vaikka sananlasku opastaa muuta. Kohteeksi ovat joutuneet niin työttömät, köyhät, maahanmuuttajat, alkoholistit, väsyneet vanhemmat, yksinhuoltajat, perheväkivallan uhrit, masentuneet, opiskelijat, ylipainoiset, avioeron kokeneet kuin vähävaraiset taiteilijatkin.

Kun vian uskotaan olevan huono-osaisessa itsessään, omatunnon kolkutus vaimenee.

Samasta kyllästymisen, pelon ja epätoivon lähteestä ammentaa myös onnellisuuden korostaminen.

Sekä huono-osaisuudesta että onnellisuudesta ajatellaan Kainulaisen mukaan nyt samoin: elämänlaadun parantaminen ei olekaan kiinni yhteiskunnallisista rakenteista, vaan ihmisestä itsestään.

Vielä kaksi vuotta sitten hyvinvointivaltion kannatus oli THL:n kyselyn mukaan suurta. Nyt on alkanut kuulua kriittisiä äänenpainoja – termejä "holhousvaltio" tai "byroslavia" kuulee usein.

– Esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta levitetään äärimmäisen negatiivista kuvaa, Kainulainen ihmettelee.

– Se ei kuitenkaan käsittääkseni vastaa likimainkaan koko todellisuutta.

Toinen syy tunnekylmään ilmapiiriin on Kainulaisen mukaan sosiaalisten etäisyyksien kasvu – ihmisten elämät ovat eriytymässä. Hyvätuloinen väki asuu paremmilla asuinalueilla ja hankkii liiketunnistimia suojakseen. Heidän lapsensa hakeutuvat erikoisluokille ja eliittilukioihin. Keskiluokalle kehitys näyttäytyy "vaihtoehtoina, jotka eivät ole keneltäkään pois".

Tosiasiassa tämä ns. segregaatio merkitsee yhteiskuntarauhan eroosiota.

– Yleensä ihminen, jolla on ongelmista omakohtaista kokemusta, pystyy helpommin samastumaan niitä kokevaan lähimmäiseen, Kainulainen selittää.

– Jo keskiluokan on vaikea ymmärtää pienituloisen huolia, puhumattakaan yhteiskunnan pohjalla olevien elämää.

Haluttomuutta osallistua heikompiosaisista huolehtimiseen kutsutaan solidaarisuusvajeeksi. Myös se tuntuu olevan kasvussa.

Keskiluokka haluaa rahoittaa ennen muuta palveluita, joita se itse käyttää. Päiväkodin kustantamien xylitol-pastillien epääminen voi poikia kapinaliikkeen, jota ei syntyisi asunnottomien puolesta.

– Peräti kuusikymmentä prosenttia ihmisistä on sitä mieltä, että suomalaiset eivät ole enää "samassa veneessä", sanoo Kainulainen.

Myös yhteisöjen sisällä tuntuu vallitsevan entistä tiukempi ryhmäkuri. Henki on se, että "jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan". Yhdenmukaisuuden paine saattaa johtua siitä, että yhteisöt ovat pienempiä kuin ennen. Edes kansakunnan tarina ei kerää eri luokkien ihmisiä yhteen kuten joskus.

Kainulainen muistuttaa, miten maaltamuuton aikoina viisikymmentä vuotta sitten maalaisten ja kaupunkilaisten kesken vallitsi samantapainen juopa. Tuohon aikaan kaupunkilaisilla oli kuitenkin vielä jokin kosketus maaseudun arvomaailmaan joko omien vanhempiensa tai maalla vietettyjen kesälomien kautta. Nyt elämät erilaistuvat kaupunkien sisälläkin.

– Eräs mielenkiintoinen piirre on isojen mediatalojen vastaisuus, Kainulainen toteaa.

– Entistä useamman mielestä valtamedia joko valehtelee tai ajaa propagandistisesti omaa agendaansa.

Empatiavajetta edesauttaa myös yhteiskunnassa vallitseva kilpailun eetos. Lama-aikoina kilpailu muuttuu suoranaiseksi kyynärpäätaisteluksi.

Työpaikoilla työntekijät pannaan kilpailemaan toisiaan vastaan ja ponnistelemaan äärirajoillaan. Ei ihme, että kiusaaminen työpaikoilla on Suomessa Euroopan kärkiluokkaa.

– Kun perusturvallisuus on järkkynyt, kanssaihmiset nähdään helposti potentiaalisina vastustajina, Kainulainen vahvistaa.

Mutta tärkein kysymys lienee tämä: onko empatiavaje uhka suomalaiselle hyvinvointivaltiolle?

– Kyllä se on, Kainulainen sanoo.

– Se nakertaa sitä kaiken aikaa sisältäpäin. Siksi nyt jos koskaan tarvittaisiin vastuullista politiikkaa – ei ainakaan toimia, jotka entisestään lisäävät eriarvoistumistamme.

– Kuten kollegani Juho Saari on sanonut: ensimmäistä kertaa historiassa hyvinvointivaltio näyttäytyy yhä useampien silmissä ongelmana, ei ratkaisuina ongelmiin. Se on pelottava ajankuva, Kainulainen sanoo.

"Jo keskiluokan on vaikea ymmärtää pienituloisen huolia, puhumattakaan yhteiskunnan pohjalla olevien elämää."

http://www.lapinkansa.fi/kotimaa/armottomuus-leimaa-tata-paivaa-mista-kumpuaa-empatiavajeeksi-kutsuttu-ilmio/

[Larva]

Olipas omituinen ja sekava kirjoitus. Kauheasti valitusta, mutta selkeää syyllistä asioihin ei annettu, eikä sen puoleen ratkaisujakaan. Sinänsä moni asia tekstissä kyllä pitää paikkansa. Hiukan siitä jäi vain semmoinen maku, että voi voi, asiat ovat ihan kamalan huonosti, mutta mitään ei voi tehdä, paitsi todeta, että asiat ovat kamalan huonosti.

[Punaniska]

Pakollinen mokubullshit torpedoi sinänsä vakavia aiheita käsittelevän kirjoituksen.

[Chew Bacca]

Valittaa ettei mediaan luoteta -> toistaa median vaalimaa sylkemismyyttiä -> -> profit.

[Kyklooppi]

En oikein saanut tuosta sepustuksesta mistään kiinni, mitä siinä oikein tarkoitettiin?

[Melbac]

Ekaksi valitetaan suurten mediayhtiöiden vastaisuus ja siitä että luotto niiden uutisiin on mennyt vaikka moni noista on myöntäneet että ne tuottaa propagandaa ja yrittää muokata ihmisten mielipiteitä sekä ihmiset itse näkevät omin silmin ettei niiden tuottamat uutiset pidä paikkaansa.

[Saturoitunut]

Lyötyjä lyödään, vaikka sananlasku opastaa muuta. Kohteeksi ovat joutuneet niin työttömät, köyhät, maahanmuuttajat, alkoholistit...

Ilmeisesti Asta Lepän mielestä maahanmuuttaja on yhtä kuin sosiaalitapaus.

[Vaniljaihminen]

Empatiaa en olekaan kyllä kokenut kun näen joukon äijänköriläitä hyysättävänä kuin olisivat joitain pikkulapsia.

[KJ]

Mutta tärkein kysymys lienee tämä: onko empatiavaje uhka suomalaiselle hyvinvointivaltiolle?

– Kyllä se on, Kainulainen sanoo.

Jaa. Äkkiseltään tulee mieleeni, että hyvinvointivaltiolle uhka on huoltosuhteen heikkeneminen; elätettävien suhde elättäjiin; veronmaksajien puute.

Mutta mitäpä minä mistään tietäisin. Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulainen korjaa käsityksiäni: heikko vaihtotase, huonossa hapessa oleva vientiteollisuus; paskat niistä, nyt pukkaa empatiavajetta.

Vaikka näitä käsittämättömiä ulostuloja on tullut luettua vähintäänkin sata, niin onhan tässä tapauksessa hauskaa ainakin "erityisasiantuntijan" titteli.

[newspeak]

Empatiavaje? Hyvinvointiyhteiskunta? Ensinnäkään en kauheasti laskisi ihmisten empatiakyvyn varaan. Ihminen on kuitenkin rajallinen olento, joka ei kauheasti koettelemuksia kestä. Suurin osa varmasti säilyttää tuolloin malttinsa, mutta aina on niitä, jotka käyttäytyvät päinvastoin. Yhteiskunnan heikko-osaisille kohdennettujen palveluiden kannatus lienee helpointa, kun ei ole noiden palveluiden kanssa missään tekemisissä. Kun ihmisiä joutuu satoja henkiä kerralla vaikkapa työttömäksi, siinä koetellaan paitsi palveluiden toimivuutta myös ihmisten uskoa niihin. Ihmiset haluavat sen, minkä kokevat itselleen kuuluvan. Jos toiveet eivät täyty ja käsityskykyä koetellaan kaiken maailman kyselyillä ja sanktioilla, empatian perään on turha huudella.

[Humppapappa]

Rauno Repomiestä lainaten:

Ennen oli kunnollista
Nytten ei oo kunnollista

..

Ja sitten vielä veikeästi ruskettuneen lapsenkin päälle on joskus syljetty.

[newspeak]

Minne muuten ilmoitan tapauksen viime kesältä, kun bussipysäkille kävellessäni uskonnolliseen asuun pukeutunut muslimi sylkäisi ohi kävellessäni?

[Humppapappa]

Minne muuten ilmoitan tapauksen viime kesältä, kun bussipysäkille kävellessäni uskonnolliseen asuun pukeutunut muslimi sylkäisi ohi kävellessäni?

Se näki, että olet rassisti.