Soinin puhe: Suhteemme Yhdysvaltoihin

[JKN93]

Tässä otteita Soinin USA-puheesta.
Selviää aikalailla mikä tässä on agendana kokonaisuudessaan ja se selittää monta tapahtunutta/tapahtuvaa asiaa.
Kyllä Soini näissä puheissaan kovin globalistilta ja federalistilta vaikuttaa.Tässä on isompi kuvio nyt taustalla,jota toteutetaan...

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=346037&contentlan=1&culture=fi-FI

Ulkoministeri Soinin puhe Pohjois-Kymen Paasikiviseuran 30-vuotisjuhlassa

Suomen ulkopolitiikan kulmakiviä: suhteemme Yhdysvaltoihin


Hyvät ja tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin ovat olleet - ja ovat vastakin – Suomelle erittäin tärkeät.

EU-jäsenyytemme on vaikuttanut kansainvälisiin yhteyksiimme avartavasti, mutta samalla näkökenttämme on mielestäni lyhentynyt.

Yhdysvallat on kuitenkin luonteva ja tärkeä kumppani. Yhteistyö lähtee kansallisista intresseistämme, joista ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vain yksi monista. Suomi pyrkii turvaamaan kansalaistensa taloudellisen ja sosiaalinen hyvinvoinnin. Taloussuhteiden vahvistaminen ja esimerkiksi tiede- ja teknologiayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tämän saavuttamiseksi välttämätöntä. Suomelle on tärkeää, että turvallisuus Euroopassa vahvistuu ja nojaa ETYJin periaatteisiin. Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen tukee tätä kehitystä.

Suomen maakuva Yhdysvalloissa on hyvä. Olemme ongelmaton, mutta kiinnostava maa.

Suomi tunnetaan Yhdysvalloissa velkansa maksaneena ja vapautensa puolesta taistelleena kansakuntana, joka harjoittaa taitavaa ulkopolitiikkaa. Tunnusmerkkejämme ovat moderni, korkeasti koulutettu ja avoin tietoyhteiskunta. Korkeatasoinen opetusjärjestelmämme on saanut jopa amerikkalaisen elokuvaohjaajan Michael Mooren haukkomaan henkeään. Maineemme tasa-arvoisena yhteiskuntana ja innovatiivisena taloutena on hyvä. Naisten tasa-arvoinen asema on meille valttikortti; ja sen kiinnostavuus avaa monia ovia myös Yhdysvalloissa. Maakuvalla on merkitystä. Vaikuttamis- ja markkinointityötä tulee edistää pitkäjänteisesti, ja rohkein aloittein. Suhteiden vahvistamiseen on hyvät lähtökohdat ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.

Olemme Yhdysvaltain kanssa osa länsimaista yhteisöä, joka jakaa pitkälti samat arvot ja intressit. Yhteistyö on laaja-alaista ja sellaisena se tulee säilyttää. Meillä on konkreettista yhteistyötä muun muassa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämisessä.

Olemme tehneet pitkään hyödyllistä yhteistyötä asevalvonnassa ja aseiden riisunnassa ja viime aikoina myös terveysturvassa. Teemme työtä demokratian ja oikeusvaltio-periaatteiden edistämiseksi. Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen yhteistyö YK:ssa kattaa naisten aseman vahvistamisen, kulttuurien välisen dialogin, rauhanvälityksen, rauhanturvan ja hyvän hallinnon edistämisen.

Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on pitkälti Yhdysvaltain kädenjälkeä. Järjestelmää pyritään nyt aktiivisesti horjuttamaan. Yhdysvaltain ja Euroopan läheinen yhteistyö on tärkeää järjestelmän ylläpitämiselle.

Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden huippukokous pidetään Washingtonissa tämän viikon perjantaina (13.5.). Tapaaminen on tervetullut ja osallistun itsekin presidentti Niinistön johtamaan valtuuskuntaan. Meillä on erinomainen mahdollisuus edistää monipuolista yhteistyötä sekä yhteisiä tavoitteita konkreettisella tavalla.

Yhdysvallat on maailman merkittävin talous ja globaalin talouskasvun keskeinen moottori. Rakenteelliset muutokset ravistelevat sitä – samoin kuin Eurooppaa. Yhdysvaltain vahva innovointi- ja uudistumiskyky sekä dynaaminen yritys- ja rahoitussektori vievät taloutta kuitenkin eteenpäin.

Yhdysvallat, kuten muutkin valtiot, ajaa ulkopolitiikassaan omia intressejään, mutta usein liittolais- ja kumppanimaiden tukeen nojautuen. Yhdysvaltain oman hyvinvoinnin vuoksi sen keskeinen intressi on mahdollisimman vakaa kansainvälinen tilanne. Keskinäisriippuvuuden maailmassa keskeiset intressimme ovat siten pitkälti yhteneväiset.

Yhdysvallat käy sisäistä kamppailua siitä, onko parempi antaa maailman tulla toimeen omillaan vai ryhtyäkö sen johtajaksi. Käytännössä yritykset eristäytyä tai vetäytyä ovat useimmiten päätyneet siihen, että Yhdysvallat on katsonut lopulta olevansa "pakotettu" ottamaan vahvempi rooli tai johtajuus.

Ollaan Yhdysvaltojen johtajuudesta mitä mieltä tahansa, niin ilman Yhdysvaltain osallistumista ja johtajuutta merkittäviä kansainvälisiä ongelmia ei voida ratkaista: olipa kysymys ilmastonmuutoksesta, terrorismista, köyhyydestä, tarttuvista taudeista tai kriiseistä.

Presidentti Obaman aikana toiminnassa on painotettu monenvälistä yhteistyötä ja kansainvälisten järjestöjen roolia. Tämä on ollut Suomen näkökulmasta hyvin tervetullutta. Toki toisenlaisiakin aikoja on nähty ja nähtäneen myös vastaisuudessa. Suomen etujen mukaista on, että Yhdysvallat näkee Euroopan ja EU:n välttämättömänä yhteistyökumppanina, jonka näkemykset ja tarpeet on tärkeä ottaa huomioon. Presidentti Obaman sitoutuminen kävi harvinaisen selväksi hänen äskettäisellä Euroopan vierailullaan. Tämän suunnan voi toivoa jatkuvan vastakin.

Yhdysvallat on Suomelle erittäin tärkeä kauppa- ja investointikumppani.

Yhdysvallat ohitti Venäjän Suomen tavaraviennin suurimpana EU:n ulkopuolisena markkina-alueena viime vuoden lokakuussa.

Yhdysvallat oli Ruotsin jälkeen Suomen toiseksi suurin palveluiden vientimaa vuonna 2014. Suomalaiset yritykset voivat menestyä Yhdysvalloissa myös yksittäisissä erikoistuotteissa. Esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan gluteeniton Kukko-olut on herättänyt kiinnostusta.

Tarvitaan kilpailukyvyn tehostamista ja rakenteellisia muutoksia. Tarvitaan myös aktiivista viennin edistämistä. Hallitus vahvistaakin paraikaa vienninedistämisen resursseja Yhdysvalloissa. Olemme myös toteuttaneet laajan yritysvalmentamiseen keskittyvän kiertueen.

Globaalissa muutoksessa Yhdysvaltain ja EU:n keskinäisten taloussuhteiden kehitysnäkymät ovat molemmille olennaisen tärkeät. Tiiviit taloussuhteet ovat transatlanttisen kumppanuuden "selkäranka". EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat kansainvälisen kaupan toimijat ja investoijat. Yhdysvallat on EU:lle tärkein vientikohde. Yhden päivän aikana EU ja Yhdysvallat käyvät tavara- ja palvelukauppaa keskimäärin kolmen miljardin euron edestä! EU-maiden yritysten investoinnit Yhdysvaltoihin ovat arvoltaan kahdeksan kertaa suuremmat kuin Kiinaan ja Intiaan yhteensä.

Yhdysvallat ja EU voivat vaikuttaa ratkaisevasti kansainvälisiin pelisääntöihin kiristyvässä kilpailussa vain, jos ne pystyvät muodostamaan yhteisen näkemyksen. Tästä syystä transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on tärkeä. Suomi vaikuttaa aktiivisesti kunnianhimoisen ja Suomen kannalta hyväksyttävän ja edullisen neuvottelutuloksen aikaansaamiseen TTIP-sopimuksesta. Sopimuksella on taloudellisten näkökohtien lisäksi myös strategista merkitystä.

Suomi tarttui arktiseen yhteistyöhön heti, kun se kylmän sodan päätyttyä tuli mahdolliseksi. Yhdysvallat on viime aikoina tuonut yhteistyöhön oman vahvan panoksensa erityisesti nostamalla esille ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella alueella.

Yhdysvalloilla on merkittävä rooli Euroopassa ja Natossa.

Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen Naton puitteissa on mahdollistanut pitkälti Euroopan demokratioiden keskinäisen yhteistyön ja integraation. Transatlanttisen turvallisuussuhteen, jonka peruskivet ovat Nato ja viime kädessä Yhdysvallat, muodostama kehikko on pitkälti mahdollistanut laaja-alaisen turvallisuuden edistämisen. Tämä Nato-keskeisyys Euroopan turvallisuudessa tulee esiin myös tuoreessa Nato-arviossa.

Yhdysvalloille Eurooppa-sitoumuksissa ei ole kysymys vain Euroopasta, vaan omasta uskottavuudesta jopa globaalissa mittakaavassa. Perimmiltään tavoite on ollut liberaalin sääntöpohjaisen järjestelmän säilyttäminen. Tässä Euroopan unioni nähdään korvaamattomana kumppanina. Sen vuoksi Yhdysvalloissa seurataan tarkasti EU:n tulevaa kehitystä. Yhtä lailla me Euroopassa seuraamme ja arvioimme Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa ja kehityssuuntaa.

Yhdysvaltain Eurooppa-politiikan tavoite on siis vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni.Siksi Yhdysvallat ei enää näe EU:n kasvavaa roolia turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ongelmallisena. Päinvastoin - Yhdysvallat suorastaan peräänkuuluttaa Euroopan suurempaa vastuunkantoa omasta ja lähialueensa turvallisuudesta.

Yhdysvaltain näkökulmasta Nato on transatlanttisen turvallisuusyhteistyön kulmakivi. Eurooppalaisilta odotetaan nyt enemmän panostusta Natoon. Sotilaallisen ulottuvuuden rinnalla kiinnitetään kasvavasti huomiota yhteiskuntien kokonaisturvallisuuteen. Kyber- ja hybridiuhat ovat nostaneet yhteiskuntien kestävyyden kriittiseksi tekijäksi.

Tilanteissa, joissa Euroopan turvallisuus heikkenee, Yhdysvaltojen läsnäolon merkitys vakauttavana tekijänä korostuu. Elämme jälleen kerran tällaista aikaa. On ensiarvoisen tärkeää, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan säilyy vahvana myös jatkossa. Nykyisessä turvallisuustilanteessa Yhdysvaltojen vahva läsnäolo Itämeren alueella luo vakautta ja lisää turvallisuutta. Itämeren vakaus on myös Suomen tavoite. Näkökulmamme ja roolimme ovat erilaiset, mutta etumme hyvin pitkälle yhdensuuntaiset.

On totta, että Yhdysvaltain strateginen panostus tulee olemaan jatkossa merkittävää etenkin Aasiassa. Samalla Lähi-itä kriiseineen tulee vaatimaan paljon voimavaroja ja huomiota. Venäjän toimet ja epävarmuus sen perimmäisistä tavoitteista on kuitenkin pakottanut Yhdysvallat jälleen aktiivisemmaksi myös Euroopassa.

Yhdysvaltojen sitoutumisella Eurooppaan on erityinen merkitys Suomelle.

Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan ja toiminta Natossa oli aikanaan edellytys myös sille, että Suomi saattoi kylmän sodan aikana vähitellen vahvistaa asemaansa Pohjoismaana, rakentaa kansainvälistä asemaansa puolueettomuuden suuntaan.

Kuten nyt tiedetään, kylmän sodan aikana Suomen länsisuhteita jouduttiin hoitamaan puolisalaa ja varoen. Erityisesti suhde Yhdysvaltoihin oli pitkään "salarakas" -vaiheessa. Näin siitä huolimatta, että suhteemme länteen oli meille talous- ja yhteiskuntakehityksen sekä ulkopoliittisen asemamme vahvistamisen kannalta elintärkeä.

Mahdollisuutemme tavoitella puolueettoman maan asemaa riippui olennaisesti lännen sotilaallisesta vahvuudesta ja avoimuudesta löytää erityisratkaisuja Suomen etujen huomioimiseksi. Tilanne, jossa Tanska ja Norja kuuluivat Natoon kahdella rajoitteella - ei ydinaseita tai joukkoja rauhan aikana - ja jossa Ruotsin puolueettomuus oli voimakkaasti Yhdysvaltoihin kallellaan, loi tietynlaisen pelotteen Neuvostoliiton suuntaan. Tämä pohjolan tasapainona tunnettu tila vahvisti Suomen asemaa ja antoi selkänojaa pyrkimyksissä lisätä liikkumatilaamme sodan jälkeen.

Muistoni on, että kovin miellyttävää aikaa se ei ollut. Kylmän sodan aikaisten idänsuhteidemme hoidon kielteisiä vaikutuksia ja ilmiöitä on käsitelty laajasti. Se on ollut erittäin tärkeää. Kylmän sodan aikainen tasapainoilu -liturgia alkoi elää myös omaa elämäänsä. Hämmästyksekseni se näkyy ajoittain edelleenkin puheena paikastamme idän ja lännen välissä ja vaikeudessa tunnustaa Yhdysvallat-suhteen merkitys.

On hyvä, että juhlapuheissa muistutetaan, että olemme osa länttä. Mutta on myös oireellista, että siitä täytyy muistuttaa. Jokin palanen historian ja yhteiskuntamme luonteen ymmärryksestä puuttuu, jos läntisyytemme ei ole kaikille itsestään selvää.

Pitää siis aika ajoin rohjeta sanoa ääneen ja yksiselitteisesti, että hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ovat Suomelle erittäin tärkeät. Yhdysvallat on keskeinen Suomen turvallisuusetujen kannalta, ajateltiinpa laajaa turvallisuutta tai perinteisempää sotilaallista turvallisuutta. Kansainvälinen avoin ja sääntöpohjainen järjestelmä – joka on Suomen kaltaiselle maalle elintärkeä - nojautuu pitkälti Yhdysvaltain ja sen liittolaisten tukeen.

Sanomattakin pitäisi olla selvää, että hyvä suhde Yhdysvaltoihin ei ole ristiriidassa sen kanssa, että pidämme hyvää huolta suhteesta Venäjään. Mutta kun se ei näytä kaikille olevan selvää - niin nyt sen sitten sanoin.

Suomen asema ja turvallisuus riippuu tänäänkin pitkälti – mutta ei toki yksinomaan - Yhdysvaltain sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen, Naton vahvuudesta ja liittokunnan vakaasta politiikasta. Näin on siitä riippumatta, että emme ole Naton jäsen.

Yhdysvaltain tavoitteena Euroopassa on vahvistaa omaa ja Naton sotilaallista kykyä niin, että se muodostaa riittävän kynnyksen Venäjälle ryhtyä toimiin liittokunnan jäseniä vastaan. Samalla pidetään keskusteluyhteys Venäjään ja ovi auki suhteiden paranemiselle, jos Venäjä muuttaa politiikkaansa. Tasapainoa ja ongelmien ratkaisua tavoitteleva politiikka on Suomen näkökulmasta tervetullutta ja tärkeää.

Yhdysvaltain tuki on mahdollistanut Suomen ja Ruotsin vahvan Nato-kumppanuuden. Sen kautta ylläpidetään sotilaallista yhteensopivuutta, kehitetään kansallista puolustusta ja käydään dialogia alueen turvallisuudesta yhteisen tilannekäsityksen luomiseksi. Yhdysvallat on aidosti kiinnostunut Suomen – ja Ruotsin – näkemyksistä erityisesti Itämeren suhteen, vaikka emme ole Naton jäseniä. Ajankohtaisena kiinnostavana teemana nostaisin esiin kyber-toimintaympäristöön liittyvät kysymykset, joissa meillä on intressi käydä vuoropuhelua ja kehittää yhteistyötä.

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöllä on pitkät ja vankat perusteet.

Julkisuudessa käydään tuon tuosta keskustelua Suomen puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Itse asiassa Suomen kaikki keskeiset puolustusyhteistyökumppanit ovat läntisiä maita. Tätä kautta luomme kykyjä, kehitämme osaamista ja rakennamme yhteistyösuhteita oman puolustuksen vahvistamiseksi. Etenkin pitkäaikainen ja aktiivinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa niin puolustusmateriaalin kuin harjoitusten osalta on Suomelle erittäin tärkeää, jo siitäkin syystä, että Yhdysvaltain asevoimat ovat maailman suorituskykyisimpiä.

Suomen aktiivinen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin Balkanilla ja Afganistanissa sekä Suomen kahden vuoden takainen osallistuminen Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisoperaatioon ovat olleet osoituksia Suomen halusta ja kyvystä osallistua kansainväliseen vastuunkantoon. Luonteva jatko tälle yhteistyölle on ollut Suomen osallistuminen Irakin asevoimien kouluttamiseen osana ISIL:n vastaista koalitiota. Vahvistamme osallistumistamme kaksinkertaistamalle sen kuluvan vuoden aikana.

Kansalaistason toiminnasta kumpuaa suhteiden ydin.

Amerikka on meille tärkeä monen yksittäisen inhimillisen päätöksen johdosta. "Ameerikan Raitti" on edustanut monille suomalaisille mahdollisuuksia. Siirtolaiset lähtivät aikanaan etsimään parempaa elämää - monet pakenivat vainoa.
1900-luvun alkuvuosikymmeninä melkein 300 000 suomalaista muutti Yhdysvaltoihin. Tänä päivänä Yhdysvalloissa asuu noin 700 000 suomalaiset sukujuuret omaavaa amerikkalaista. Lisäksi tuhansia suomalaisia asuu Yhdysvalloissa tilapäisesti. Yhteinen historiamme antaa pohjaa myös kansalaisten ja ruohonjuuritason yhteyksien vahvistamiselle.

Tämä etääntyminen yhteyksissä ja henkilösuhteissa on tulevaisuuden kannalta ongelmallista. Suomella on omat erityis-haasteensa. Meillä ei ole Yhdysvalloissa samalla tavoin näkyvää paikallista yhteisöä kuin vaikkapa Norjalla. Suomen maakuva on hyvä, mutta kapea verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan.

Tarvitaan rohkeita visioita ja määrätietoista toimintaa. "Businesta ja haitekkia" pitäisi hehkuttaa enemmän. Yhdysvallat ei sijaitse vain itärannikolla, vaan myös Piilaakso ja länsirannikko ovat tärkeitä. Opiskelija-, tutkija- sekä virkamiesvaihtoa tulee tehostaa. Yhdysvaltojen markkinoille jo etabloituneet suomalaisyritykset voisivat avartaa toimintaansa ja mentoroida uusia tulokkaita. Mittavaa kunniakonsuliverkostoa tulee hyödyntää paremmin.

Erityisen tärkeää on poliitikkojen ja muiden vaikuttajien henkilökohtainen verkottuminen amerikkalaisten kanssa. Poliittinen kenttä elää voimakkaasti niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Mikään ei korvaa suoria henkilökohtaisia kontakteja. Niitä tulee rakentaa pitkäjänteisesti ja laajalla skaalalla – "reppareita ja demareita" yhtälailla. Niin saamme parhaiten näkemyksiämme esiin ja ymmärretyksi.

Pitkäaikaisen ja määrätietoisen yhteistyön yksi onnistuminen on vuodesta 1949 lähtien toiminut Asla-Fulbright-yhteistyö. Senaattori Fulbrightin aloitteesta käynnistyneen opiskelija- ja tutkijayhteistyön piirissä on tähän mennessä osallistunut 3600 eri alojen suomalaista asiantuntijaa. Yhdysvalloista Suomeen on ohjelman kautta tutustunut 1 700 stipendiaattia. Vaihto on avannut monia ovia ja lisännyt ymmärrystä molemmin puolin.

Kansalaisyhteiskuntiemme välistä yhteistyötä olisi mahdollista edelleen lisätä. Suomi-Amerikka yhdistysten liitto ja monet vaihto-oppilasjärjestöt ovat esimerkkejä aktiivisesta kansalaistoiminnasta. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa on kiinnostusta lisätä kansalaistason toimintaa, muun muassa niin sanottuja people-to-people -yhteyksiä. Esimerkiksi nuorten yrittäjyys, koulutus ja arktisuus ovat kiinnostavia teemoja molemmissa maissa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti, että EU:n kautta. Kirjaus heijastelee sitä tosiasiaa, että yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on Euroopalle yhä tärkeämpää. Näin on niin globaaleissa kuin alueellisissa kysymyksissä, mutta myös yhteisten arvojen ja periaatteiden vahvistamisessa. Puheessani olen hahmotellut, miten tässä voitaisiin konkreettisesti edetä.

Kansallinen etumme on kehittää suhteita Yhdysvaltojen kanssa niin poliittisesti kuin taloudellisesti.

Suomella tulee olla ketteryyttä ja nopeutta tehdä omia aloitteita ja vastata Yhdysvaltojen esittämiin meitä kiinnostaviin aloitteisiin, jotka samalla lujittavat kahdenvälisiä suhteitamme.

Ulkoministerinä olen ottanut Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet yhdeksi keskeiseksi prioriteetikseni ja pidän osaltani huolen siitä, että transatlanttisia suhteita vahvistetaan ja monipuolistetaan määrätietoisesti kansallisten etujen mukaisesti.

[Tabula Rasa]

Eli suomeksi TTIP. Kyllä jenkkisuuryritykset ovat hyvän lobbarin ostaneet.

[Micke90]

En edes laskenut, monessako lauseessa ulkoministeri Soini vakuutteli USA:n suhteiden tärkeyttä. 

[xor_rox]

Soinin puheet on huomattu myös TehtaankadullaYhdysvaltojen suurlähetystössä.

[Jaska Pankkaaja]

Alkupuoliha oli tyypillistä juhlapuhetta mutta tulihan sieltä tosiaan ne kortitkin näkyviin:

Yhdysvaltain Eurooppa-politiikan tavoite on siis vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni

Soini ajoi EU eroa oppositiossa, Jabba ajaa tätä päivastaista tavoitetta hallituksessa. Jabban fanittajia ei edes tämäkään takinkääntö haittaa 

Suomen kannalta hyväksyttävän ja edullisen neuvottelutuloksen aikaansaamiseen TTIP-sopimuksesta. Sopimuksella on taloudellisten näkökohtien lisäksi myös strategista merkitystä.

Joo, kiusallisen demokratian poistaminen ja luonnonvarojen lahjoitus pikku taskurahalla ylinkansallisille jättiyhtiöille.

Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöllä on pitkät ja vankat perusteet.

Jabba unohti esimerkin. Milloin? USA on myynyt meille lentokoneita mm. Brewsterit ja Hornetit käyvällä hyllynpäätyhinnalla.
Tämä ei ole yhteistyötä vaan kauppaa mutta tietenkin poliitikolle joka käyttelee veronmaksajien rahoja tälläinen pikkudetalji on merkityksetön. Joo, ja sitten EUvostoliiton nöyrin ja vähäpätöisin osavaltio on saanut lähettää omalla kustannuksellaan ukkeleita mm. Afganistaniin josta ikuisen monumenttina toimii orjatyövoimalla toimiva Bordelli. Näistä kuvioista tulee mieleen "kehitysyhteistyö" jossa suomalainen mätäpoliitikko kiertää hassuhattumaita rahasäkin kanssa saadakseen nostetta itselleen. Minä ainakin selviä hyvin ilman tälläistä yhteistyötä.

Yhdysvallat on viime aikoina tuonut yhteistyöhön oman vahvan panoksensa erityisesti nostamalla esille ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella alueella.

Jabbasta kuoriutui rukousaamiaisella ilmastouskovainenkin  Jabbafanit voisivat vaikka katsoa kuka täällä päästää sitä CO2:ta..

Näin on niin globaaleissa kuin alueellisissa kysymyksissä, mutta myös yhteisten arvojen ja periaatteiden

Siis suomalaisia lähetetään sotimaan suomalaisten rahoilla Murican sotiin, tänne tuodaan muutama strykerillinen jenkkejä ärsyttämään venäläisiä, yhteinen arwo on keharimaalaisten tuonti ja periaatteena velkakuplat ja kansan kurjistaminen.

Soini on Jabba, ei mulla muuta.

[Asra]

Soini on osaltaan oikeassa siinä, että länsisuhteet ovat olleet Suomelle tärkeät. Nyt menee kuitenkin yliarvostamisen puolelle. Yhdysvallat on hiipuva mahti maailmassa ja Suomen ei kannattaisi hirttäytyä siihen ja Eu:hun.

[guest3656]

Yhdysvallat, kuten muutkin valtiot, ajaa ulkopolitiikassaan omia intressejään, mutta usein liittolais- ja kumppanimaiden tukeen nojautuen.
...
Ollaan Yhdysvaltojen johtajuudesta mitä mieltä tahansa, niin ilman Yhdysvaltain osallistumista ja johtajuutta merkittäviä kansainvälisiä ongelmia ei voida ratkaista: olipa kysymys ilmastonmuutoksesta, terrorismista, köyhyydestä, tarttuvista taudeista tai kriiseistä.
...
Yhdysvallat ohitti Venäjän Suomen tavaraviennin suurimpana EU:n ulkopuolisena markkina-alueena viime vuoden lokakuussa.

Jabba on tehnyt samoja havaintoja kuin moni kansallismielinenkin. Jabba ei kuitenkaan näytä ymmärtävän, että USA:n kasvava poliittinen, taloudellinen, sotilaallinen hegemonia on juuri niiden ongelmien taustalla, joista kärsimme täällä Suomessakin. Tämä on juuri sitä kehitystä, jolle tarvittaisiin pikaisesti vastavoima täällä Suomessakin muiden Euroopan kansallismielisten puolueiden mallin mukaisesti.

Jabban "linjapuhe" on tervetullut siinä mielessä, että se vahvistaa kaiken sen mistä persueliittiä on syytetty. Persut haistattavat pitkät paskat kansallismieliselle politiikalle ja tukeutuvat reaalipolitiikassaan täysin ylikansallisiin toimijoihin. Persut ovat kansan vihollisia, joiden toimet ovat suurelta osalta syynä siihen että Suomi on EU:n vasallina ajanut itsensä täydelliseen umpikujaan, jossa kansallista suveneriteettia suorastaan tyrkytetään transatlanttilaisille toimijoille.

[Kuli]

Väittäisin kumminkin, että suhteet nalle naapuriimme ovat lähtökohtaisesti AINA tärkeämmät, kuin jenkkien pyllyn nuoleminen. Kahdenväliset suhteet ovat käytännössä pilattu naapuriimme. Yhdysvaltojen maavoimat ja ilmavoimat käyvät harjoittelemassa täällä. Venäjä vastaa tähän pullisteluun ajallaan.

Itämeri on jo Kalingradin ja Pietarin takia Venäjän hallussa. Mikäli konflikti tulee lännen ja idän välillä, niin on vaikeata uskoa miten mitään realistista apua tänne voidaan lähettää. Vaihtoehdoksi jää jenkkien sotilastukikohdat ja laivueellinen tai kaksi hävittäjiä.

Käytännössä jenkit ovat saaneet Suomesta erinomaisen paikan iskeä mahdollisessa konfliktissa, sitoutumatta itse oikeastaan mihinkään. Soini on pösilö mikäli kuvittelee jenkkien lotkauttavan korvaansakkaan mikäli tosi paikka tulee.

[xor_rox]

Suomalaisilta poliitikoilta puuttuu ymmärrys siitä, kuinka tärkeä maa Suomi strategisessa mielessä tosiasiassa on. Mutta se on sitä vain silloin, kun se on puolueeton maa. Soinin kannattaisi katsoa Aasiaan ja ymmärtää se, että USA kyllä tekee yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, jotka eivät luovuta turvallisuuspoliittista päätösvaltaansa NATO:lle. USA tekisi yhteistyötä Suomenkin kanssa juuri siksi, että Suomi on strategisesti niin tärkeällä alueella. Pelkästään Suomi voisi päättäväisyydellään estää suurvaltapoliittisen jännitteen siirtymistä tänne pohjoiseen. Se voisi tehdä sen jopa ilman Ruotsia.

[xor_rox]

Oli kysymys sitten Soinin omasta tai jallitus-hallituksen kannasta, niin ihmeellisiähän nämä ulostulot ovat siinä mielessä, että Suomen ulkopolitiikkaa ainakin tietääkseni johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. En ole kuullut hänen esittävän moisia kantoja. NATO-kysymykseen liittyen on nähty jopa täysin vastakkaisia kantoja viime aikoina. Tästä esimerkkinä Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteyteen liittyvät kommentit.

[Siili]

Oli kysymys sitten Soinin omasta tai jallitus-hallituksen kannasta, niin ihmeellisiähän nämä ulostulot ovat siinä mielessä, että Suomen ulkopolitiikkaa ainakin tietääkseni johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Perustuslaki kuitenkin sanoo, että ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.  Meinaatko, että yhteistoiminta on sitä, että presidentti määrää, ja valtioneuvosto on hiljaa? 

[Lalli IsoTalo]

Yhdysvaltain Eurooppa-politiikan tavoite on siis vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni

Sama liittovaltiotavoite oli aidoilla ia alkuperäisillä kommunisteilla.

Is The Time Ripe For The Slogan: The United States Of Europe'?
- Leon Trotsky (June 1923)

[xor_rox]

Oli kysymys sitten Soinin omasta tai jallitus-hallituksen kannasta, niin ihmeellisiähän nämä ulostulot ovat siinä mielessä, että Suomen ulkopolitiikkaa ainakin tietääkseni johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Perustuslaki kuitenkin sanoo, että ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.  Meinaatko, että yhteistoiminta on sitä, että presidentti määrää, ja valtioneuvosto on hiljaa?

Mieluummin niin päin, että presidentti määrää ja valtioneuvosto on hiljaa, kuin että valtioneuvosto määrää ja presidentti on hiljaa. Jälkimmäinenhän on lähempänä vallitsevaa tilannetta nyt.

[kerava]

Täydellinen uskollisuuden tunnustus amerikkalaisille ja samalla paljastus, että Soini on täydellisesti USA:n "taskussa"

Soini ja Suomi on siis pieni ratas tässä amerikkalaisten globaalissa koneistossa yrittää kuristaa Venäjä ja Kiina ennenkuin niistä tulee liian vaarallisia kilpailijoita. Tähän kuuluu tietysti Venäjän härnääminen sen itärajalla esim. sotaharjoituksilla (Stryker), jotta se joutuisi panostamaan yhä enemmän armeijaan, joka rasittaisi taloutta kohtuuttomasti pakotteiden ja öljyn hinnan laskun takia.

Ehkä hän pitää itseään reaalipoliitikkona; amerikkalaisille sotahulluille ei voi mitään, joten myötäilään heitä. Näinhän tällä hetkellä Saksakin tekee Merkelin johdolla ja Suomihan seuraa Saksan talutusnuorassa kuten aina. Viimeisimpänä Saksan temppuna joukkojen lisääminen Itä-Eurooppaan.

Amerikkaiset hallitsevat Eurooppaa EU:n ja Naton avulla; heidän ei tarvitse neuvotella jokaisen lilliputtimaan kanssa asioista, vaan he voivat antaa käskynsä Eurooppaan Merkelin tai EU-komission kautta jatähän tietysti liittyy TTIP, joka lujittaisi samaa kuviota kaupallisella puolella.

Aika turhaa siis öyhöttää kaikista perussuomalaisille tärkeistä asioista täällä Hommassa, nyt meidät jyrätään!

[Asra]

Yhdysvaltojen rajojensa ulkopuolella vaikuttamisen ongelmallisuus on siinä, että Yhdysvallat haluaisi pikkuhiljaa muuttaa koko maailman kapitalistiseksi, monikulttuuriseksi, näennäismoralistiseksi ja epädemokraattiseksi, eli samanlaiseksi kuin Yhdysvallat on.

[Sakari]

Jos alkaisin perheellisenä yhtäkkiä päivittäin pesemään kahden korttelin päässä olevan naapurin A autoa ilmaiseksi ja lisäksi luovuttaisin osan palkasta hänelle ja sanoisin vaimolle että syödään kaurapuuroa ja lapsille että kyllä pärjäätte ilman kenkiä. Kertoisin perheelle että isä näin huolehtii yhteisestä turvallisuudesta, kun viereisen talon naapuri B joka on ollut meitä kohtaan ystävällinen saattaa silti tulla vetämään turpaan. Lisäksi kutsuisin naapuri A:n hakkaamaan kanssani naapuri B:n kuvalla varustettua nyrkkeilysäkkiä B:n ikkunan alle. Tälläisen sekoilun jälkeen oikeasti toivoisin että vaimo nakkaisi pihalle, tai tulisi salama ja lopettaisi kärsimykseni, koska en voisi olla terve.

Nyt on hyvä hetki tunnustaa kovimmankin Perussuomalaisen se tosiasia, että Timo Soini ei ole Suomen asialla. Tästä suunnan muutoksesta Soinin jutuissa ja teoissa on ollut jo merkkejä hyvän tovin. Muutos Timolle tapahtui viimeistään rukousaamiaisella.

Perussuomalaisilla on valta nakata Timo kunniapj:ksi, jonne jo kuuluisikin. Pois puolueen johdosta.

[Lumiukko Jeti]

Hyvä puhe Soinilta. Transatlantiset suhteet täytyy Suomen aina muistaa. Yhdysvallat ja Kanada ovat Suomelle suuria vientimaita. Nato on Euroopan turvallisuuden takuumies, riippumatta siitä mitä Venäjä asiasta ajattelee. Yhdysvallat antaa Natolle ylivertaisen sotilaallisen pelotteen, vaikka ei pelkkä Euro-Natokaan mikään mikkihiiri ole.

TTIP allergia hommalla tuo lähinnä mieleeni Erkki Tuomiojan. TTIPin lisäksi varmaan vastustatte myös EEC:tä ?

[xor_rox]

TTIP allergia hommalla tuo lähinnä mieleeni Erkki Tuomiojan. TTIPin lisäksi varmaan vastustatte myös EEC:tä ?

Näytät selvästi kannattavan TTIP -sopimusta (ja siten myös Suomen eurostojäsenyyttä). Jos kerran kannatat sitä, niin olet varmasti tietoinen, mitä siinä tarkkaan ottaen sovitaan. Selvittäisitkö meille tyhmillekin, niin voimme sitten yhdessä ylistää tätä ylvästä sopimusta, jota Cecilia Malmström ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

[Sakari]

Hyvä puhe Soinilta. Transatlantiset suhteet täytyy Suomen aina muistaa. Yhdysvallat ja Kanada ovat Suomelle suuria vientimaita. Nato on Euroopan turvallisuuden takuumies, riippumatta siitä mitä Venäjä asiasta ajattelee. Yhdysvallat antaa Natolle ylivertaisen sotilaallisen pelotteen, vaikka ei pelkkä Euro-Natokaan mikään mikkihiiri ole.

TTIP allergia hommalla tuo lähinnä mieleeni Erkki Tuomiojan. TTIPin lisäksi varmaan vastustatte myös EEC:tä ?

Tekeekö Yhdysvallat mitään pyyteettömästi, ilman vaatimuksia, ilman taka-ajatuksia, puhtaasti korkeamman moraalin puolesta?

[Lalli IsoTalo]

... vastustatte myös EEC:tä ?

Liian myöhäistä!

[Lumiukko Jeti]

Näytät selvästi kannattavan TTIP -sopimusta (ja siten myös Suomen eurostojäsenyyttä). Jos kerran kannatat sitä, niin olet varmasti tietoinen, mitä siinä tarkkaan ottaen sovitaan. Selvittäisitkö meille tyhmillekin, niin voimme sitten yhdessä ylistää tätä ylvästä sopimusta, jota Cecilia Malmström ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Paha siitä TTIPistä on mitään tarkempaa sanoa kun sopimusneuvottelut on täysin vaiheessa. EU:n ja USA:n välisen kaupankäynnin esteiden purkaminen ja yhteiset pelisäännöt kaupankäyntiin on kuitenkin erittäin bueno. Se että sosialistit pelkäävät sopimuksen johtavan oleskeluyhteiskunnan ja muiden rahoilla elämisen hankaloittamuseen on toinen positiivinen seikka. Jos se sopimuspaperi sitten valmiina onkin sellainen että eurooppalaisten pitää ojentaa tuubi rasvaa jenkeille ja riisua housut niin tottakai kelkka kääntyy minullakin. Mitään valmista ei kuitenkaan ole joten paha tässä on kategorisesti vastustaa tai kannattaa mitään.

EU jäsenyyttä kannatan kyllä. Ilman EU:ta ei yhdelläkään Euroopan maalla, ei edes Saksalla, ole mahdollisuutta pärjätä kilpailussa jenkkejä tai Kiinaa vastaan. Se että EU:ta johdetaan päin helvettiä on toinen asia.

[guest3656]

EU jäsenyyttä kannatan kyllä. Ilman EU:ta ei yhdelläkään Euroopan maalla, ei edes Saksalla, ole mahdollisuutta pärjätä kilpailussa jenkkejä tai Kiinaa vastaan. Se että EU:ta johdetaan päin helvettiä on toinen asia.

Mitä oikein horiset? Miten EU-jäsenyys muka takaa Suomen kilpailukyvyn? Suomi on EU:n federalistisin vasallivaltio ja samalla Suomen talous on eniten kuralla. Miten selität EU-uskovaisena tämän ristiriidan?

[guest3656]

Jabban USA:n hegemoniaa avoimesti ylistävää puhetta ihmetellään laajemminkin:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016051021543802_uu.shtml

[xor_rox]

Paha siitä TTIPistä on mitään tarkempaa sanoa kun sopimusneuvottelut on täysin vaiheessa.

No ei ne nyt niin kauhean vaiheessa ole, kun kerran sopimus on tulossa tänä vuonna voimaan. Jos meinaat kantasi muodostaa ennen kuin se solmitaan, niin alkaisi olla viimeinen hetki selvittää, mitä siellä lukee. Itse vastustan sitä siitä yksinkertaisesta syystä, etten tiedä, mitä siellä lukee. Vastustan kaikkia sopimuksia, joista en tiedä, mitä niihin on kirjoitettu.

EU:n ja USA:n välisen kaupankäynnin esteiden purkaminen ja yhteiset pelisäännöt kaupankäyntiin on kuitenkin erittäin bueno.

Millä tavalla TTIP tarkkaan ottaen purkaa näitä esteitä ja luo yhteisiä pelisääntöjä? Itse en ole huomannut esteitä tai ongelmia pelisäännöissä, vaikka jenkkeihin kauppaa tehdäänkin. Sen sijaan Aasiaan suuntautuvaan kauppaan pelkään tulevan paljonkin muutoksia TTIP:n tultua voimaan.

Se että sosialistit pelkäävät sopimuksen johtavan oleskeluyhteiskunnan ja muiden rahoilla elämisen hankaloittamuseen on toinen positiivinen seikka.

Turha yrittää kääntää tätä vassareiden asiaksi. On olemassa suuri huoli siitä, että normaali liiketoiminta eri suuntiin tulee vaikeutumaan TTIP:n myötä. Erityisesti, mitä on puhuttu sopimuksessa kaavailluista välimiesoikeuskäytännöistä, muodostaa valtavan uhan pienille ja keskisuurille suomalaisille yrityksille, sillä meillä ei ole varaa lähteä moisiin prosesseihin peräämään oikeuksiamme saati selvittämään, kenellä on vastuu missäkin tilanteessa. Nykyiset käytännöt toimivat ihan hyvin.

Jos se sopimuspaperi sitten valmiina onkin sellainen että eurooppalaisten pitää ojentaa tuubi rasvaa jenkeille ja riisua housut niin tottakai kelkka kääntyy minullakin. Mitään valmista ei kuitenkaan ole joten paha tässä on kategorisesti vastustaa tai kannattaa mitään.

Kummasti vain heittelet leimakirveitä heihin, jotka ovat asiasta täysin syystä huolissan. En usko, etteikö sinulla olisi kantaa asiaan. Päinvastoin uskon, että kantasi on tosiasiassa erittäin vahva.

EU jäsenyyttä kannatan kyllä.

No hyvä, että tuli tämäkin asia selväksi. Ihmettelen kylläkin kantaasi, sillä luulisi jo neuvostoajoilta opitun, ettei politbyro kanna huolta jäsenvaltioidensa asioista. Varsinkaan pienten jäsenvaltioiden. Nykytilannekin osoittaa, että meitä käytetään lähinnä ydinjätteen kaatopaikkana.

Ilman EU:ta ei yhdelläkään Euroopan maalla, ei edes Saksalla, ole mahdollisuutta pärjätä kilpailussa jenkkejä tai Kiinaa vastaan. Se että EU:ta johdetaan päin helvettiä on toinen asia.

Niin Suomenhan ei kannata kilpailla jenkkejä tai Kiinaa vastaan, vaan hyödyntää ne markkina-alueina entistä tehokkaammin. Se, että Saksa ei pärjää kilpailussa jenkkejä ja Kiinaa vastaan, on saksalaisten asia. Nykytilanne, jossa Saksan kilpailukykyä ylläpidetään muiden eurostotasavaltojen kustannuksella, on huonoin mahdollinen ainakin meidän suomalaisten näkökulmasta.

[Sakari]

Pieni maa pärjäisi parhaiten ilman liittymistä osaksi suuria järjestöjä, liittoja, jne. Koska pystyy sopimaan asiat itseä hyödyttäen. Koska isot valtiot ja liitot kuuntelisivat paremmin, kuin osana jotain isompaa kokonaisuutta. Pystyisi olemaan sopimuksissa tilanteessa, "jos tämä ei toimi teidän kanssa kysymme heiltä", eli vaihtoehtojen mahdollisuus laaja.

[Jukka Wallin]

En edes laskenut, monessako lauseessa ulkoministeri Soini vakuutteli USA:n suhteiden tärkeyttä. 

Vanhaan "hyvään aikaan" vakuuteltiin hyviä suhteita Neuvostoliitoon. Jep koira on löytänyt uuden jalan johon voi nylkyttää..

[UgriProPatria]

En jaksanut kokonaan lukea.

Itse en jaa mitään amerikkalaisia arvoja, ynnä muuta tyhjänpäiväistä. USA on täysin tyhjänpäiväinen maa, jossa tyhjäpäiset kansalaiset. Poliittiset, demokraattiset aktivistit istuvat vankiloissa.

Itse eurooppalaisuus edustaa vanhaa sivistystä ja kulttuuria ja tämän, sivistyneen Euroopan kanssa enemmänkin jaan arvoni. Euroopassa on runsaasti kaikkea kaunista. USA:ssa kaikki on kopiota, valtavan suuressa koossa, tietenkin. Siellä on kai kasattu "pyramidejakin" johonkin huvipuistoon. "Ei tarvii matkustaa Egyptiin".

Rednex - Spirit Of The Hawk

[hattiwatti]

Alkupuoliha oli tyypillistä juhlapuhetta mutta tulihan sieltä tosiaan ne kortitkin näkyviin:

Näin on niin globaaleissa kuin alueellisissa kysymyksissä, mutta myös yhteisten arvojen ja periaatteiden

Siis suomalaisia lähetetään sotimaan suomalaisten rahoilla Murican sotiin, tänne tuodaan muutama strykerillinen jenkkejä ärsyttämään venäläisiä, yhteinen arwo on keharimaalaisten tuonti ja periaatteena velkakuplat ja kansan kurjistaminen.

Tämähän on just sitä mitä Unkariin päin on USAn suurlähettiläs ollut viemässä: http://www.ronpaulinstitute.org/archives/featured-articles/2016/may/06/us-ambassador-to-hungary-overthrow-assad-let-in-refugees-and-fight-russiaor-else/

[Faidros.]

En edes laskenut, monessako lauseessa ulkoministeri Soini vakuutteli USA:n suhteiden tärkeyttä. 

Vanhaan "hyvään aikaan" vakuuteltiin hyviä suhteita Neuvostoliitoon. Jep koira on löytänyt uuden jalan johon voi nylkyttää..

Sulle kelpaa aina sama vanha jalka nylkytettäväksi, vaikka se on ollut kuolleena jo 25 vuotta...

[xor_rox]

Sulle kelpaa aina sama vanha jalka nylkytettäväksi, vaikka se on ollut kuolleena jo 25 vuotta...

No tästä voimmekin hypätä nykyaikaan ja katsoa, mitä jalkaa poliitikkomme tänä päivänä nylkyttävät. Sellaista nylkytystä ei ole nähty kuunaan. Ei edes Neukkulan aikoina. Varmuudeksi muistutan -- ellet siis ole jo huomannut -- niin tuo nylkytys näkyy jo hoodeilla ainakin täällä meillä päin.