Suomi toiseudenpalvonnan kohteena.

[Artisti]

http://yle.fi/uutiset/korealaisnainen_sohvasurffasi_suomeen_nyt_ymmarran_miksi_suomalaiset_hymyilevat_aina/8859872?origin=rss

"Korealaisnainen sohvasurffasi Suomeen: "Nyt ymmärrän, miksi suomalaiset hymyilevät aina"
Eteläkorealainen Su Bin Baek keräsi rohkeutensa ja uskaltautui ventovieraan sohvalle tuntemattomaan maahan. Hän halusi saada selville, miksi suomalaiset hymyilevät aina.

Su Bin Baek uskoo, että elämässä voi kokea paljon, jos vain uskaltaa. Eteläkorealainen nuori nainen haluaa nähdä maailmaa aidoimmillaan. Siksi hän ei tyydy perusturistin roolin.

– Jos löytää itsestään vähän rohkeutta, voi kokea uskomattomia asioita. Siispä sohvasurffaan. Haluan kokea matkoillani, en vain nähdä.

Sohvasurffaus vaatiikin rohkeutta, sillä matka suuntautuu tuntemattoman ihmisen kotiin. Su Bin Baek on jo uskaltautunut kuudelle sohvalle eri puolilla Eurooppaa. Tänä keväänä hän saapui nelihenkisen porilaisperheen vieraaksi.

– He ovat ottaneet minut mukaan kaikkeen. Kävimme syntymäpäiväjuhlilla, isovanhempien luona saunomassa ja piknikillä metsässä. En olisi kokenut tällaisia asioita tavallisena turistina. Nyt olen päässyt osaksi tavallista elämää.
Hymyt ovat arvokkaita

Su Bin Baek tutustui suomalaisiin ensimmäisen kerran lennettyään opiskelukaupunkiinsa Venäjälle. Hän halusi oppia ymmärtämään, miksi suomalaiset ovat niin ystävällisiä tuntemattomille.

– Kaikki tapaamani suomalaiset vaikuttivat lentokoneessa niin iloisilta. Porissa käsitykseni vahvistui. Kaikki hymyilevät täälläkin.

Baek hymyilee paljon itsekin. Hymyt ovat tuttuja myös koti- ja opiskelumaista. Ne ovat kuitenkin hänen mukaansa erilaisia.

– Korealaiset ovat ystävällisiä ja hymyilevät, mutta se tehdään vain siksi, että se on hyvää palvelua. Korealaiset eivät hymyile siksi, että se olisi mukavaa. Venäläiset puolestaan pitävät hymyjä niin arvokkaina, että ne on varattu vain ystäville.
Onni löytyy läsnäolosta ja luonnosta

Korealainen vieras jätti oman jälkensä niihin suomalaisiin, joita hän tapasi. Moni uskoo, että hänen välitön asenteensa sai kaikki hänet kohdanneet hymyilemään. Vaikka osa yritti vieraalle kertoa, että elämä Suomessa on muutakin kuin hymyä, teki Su Bin Baek omat johtopäätöksensä.

    Uskon, että suomalaiset ovat oikeasti onnellisia. Heidän ei tarvitse esittää sitä.

    – Su Bin Baek

– Olen täällä onnellinen. Uskon, että suomalaisetkin ovat oikeasti onnellisia. Heidän ei tarvitse esittää sitä.

Baek uskoo löytäneensä vastauksen häntä vaivanneeseen kysymykseen.

– Nyt ymmärrän, miksi suomalaiset hymyilevät aina. Heillä on aikaa toisilleen ja he haluavat olla läheisilleen läsnä. Myös luonto tekee onnelliseksi. Kun kävelin metsässä, sain siitä suunnattomasti voimaa."



Jokainen joka on käynyt joskus Porissa, tietää ettei Porissa ihan joka ikinen vastaantulija hymyile.      Mutta mukava kertomus. Tämänkaltainen toiseuden palvonta kuulostaa kuitenkin jotenkin tutulta. Porissa aika paljonkin reissaavana en kovin usein hymyä kohtaa, mutta olenkin raamikas vhm suomalaismies.

Tuli hassu teoria mieleeni. Meissä suomalaisissa herää toiseuden edessä halu miellyttää ja hymyillä, niinpä kaikki hymyilevät aina tälle korealaisneitokaiselle, joka nyt kuvittelee, että tuntemattomille hymyily on meillä Suomessa ja etenkin Porissa jonkinlainen normi. 

[Vaniljaihminen]

Kyllä minäkin hymyilen kun korealaisen näen. Siitäkin huolimatta että nämä "sortavat" siellä naisia aivan kauheasti eivätkä halua adoptoida partalapsia kahviloihinsa norkoilemaan.

Tai no, ehkä minä juuri yllä mainituista syistä hymyilenkin korealaiselle.

[Tommi Korhonen]

No, näillä keleillä suomalaisestakin kuoriutuu kaunis ja iloinen ihminen. Silloin kun täällä on kaunista, niin kylläpä se on hienoa.
Milloin hän oli täällä surffailemassa?

[Artisti]

Kävin lauantaina Porissa. Kukaan ei hymyillyt minulle. Olin siinä luulossa, ettei kukaan hymyile koskaan kenelläkään Porissa.

[siviilitarkkailija]

Minä hymyilen aina Helsingissä kunnes näen jonkun perkeleen sekakäyttäjän tai kerjäävän mamun tai töölöläisen vihervasemmistolaispellen. Näiden jälkeen kestää pari kolme minuuttia kerätä taas hyvää oloa ja onnellisuutta.

Aloitan joka aamun hymyillen ja onnellisena. Aikaisemmin tämä oli likipitäen mahdotonta. Nykyään se on helppoa. En tilaa vihervasemmistolaisen paskamedian sanomaroskaa enkä katso aamuisin yleisradion valtiollista valhepropagandaa. Aamuni ovat kaikenkaikkiaan miellyttävämpiä ja onnellisempia ilman korporaatiokommunististen yleisradiopäättäjien ja kepulihuijarien roskamediaa.

Menenkin keittämään kupin kahvia ja tulen onnelliseksi pienestä asiasta.