2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita

[Foundation]

Näin se vain on. Yhteiskunnat koostuvat jäsenistään. Toiset tekevät erilaisia yhteiskuntia kuin toiset.

Nainen Ruotsista kertoo seuraavaa:

"He ovat tyytymättömiä yhteiskuntaan ja mehän edustamme yhteiskuntaa"

https://youtu.be/EAcfyJBc_74?t=4m31s

[Artisti]

Minusta ei tulisi puolessa vuodessa sellaista koodaria, joka kannattaisi ottaa palkkatyöhön. Olen ylioppilas, pitkä matematiikka, pitkä fysiikka, pitkä kemia, kolme stipendiä ylioppilaaksi valmistuessa, ylempi korkeakoulututkinto ja jatko-opinnot päälle. Puhun sujuvasti ruotsia ja englantia. Mutta ymmärrän kyllä rajani, koodaria minusta ei puolessa vuodessa tulisi, vaikka olisi kuinka hyvä opetus tahansa. Tai voisin minä itseäni koodariksi kutsua, mutta kuka hullu minut palkkaisi?!

Mutta minulla olisi silti se etu, että puhun myös suomea. Kyllä se suomenkielen osaaminen kummasti auttaa, jos työpaikka on Suomessa. Jotta minua voitaisiin verrata irakin poikiin, minun pitäisi lähteä suorittamaan se puolen vuoden kurssi Unkariin, unkarin kielellä, tai toiseen sellaiseen maahan, jonka kieltä en osaa. Mutta mikäs siinä jos maksumies löytyy leikille, ja tiedän kyllä jo etukäteen, että Artisti veronmaksaja maksaa.

[Mikko pa]

Tää ylen jutussa ollut tyyyppi on ollut jordaniassa jo vuodesta 2011.tuo nimen fb historia alkaa siis sieltä, aikasemmasta nimestä joka voisi olla ehkä oikea alkuperäinen ei ole tietoa.linkd profiilin mukaan töitä siellä on tehty vuodesta 2013.
Sitten jostain syystä tapahtumat Irakissa ajoi hänet jordaniasta suomeen koodaamaan??

[Dubfinn]

Siis tää: https://www.linkedin.com/in/eyas-taha-47312630

[Mikko pa]

Siis tää: https://www.linkedin.com/in/eyas-taha-47312630

Kyl.fbstä löytyy jordan päivitykset myös.

[Kyklooppi]

Lörtsyt housussa nauroin tällä jutulle kun ensi kertaa kuulin, sitten tajusin että ei prkle, tässä on joku ollut tosissaan.

[progg]

No, ok, sanotaan nyt sitten, että 100 000 turvapaikanhakijasta löytyy 1000 koulutettava ohjelmoijiksi. Mitä sitten? Onko tarkoitus tehdä Suomesta banaanitasavalta? Vai sotilasdiktatuuri?

Taivutan sitten asiaa vielä ratakiskosta: mitä järkeä on tuoda Suomeen edes 100 000 työtöntä intialaista koodaria, jos töitä ei löydy edes suomalaisille koodareille oikein?

Miksi me otamme tänne ylipäätään haastavaa ainesta, kun ottamalla 500 000 Kiinasta ja Intiasta antaisi meille oikeasti jotain edgeä, jos maasta halutaan tehdä halpatyövoimakehto?

Miksi ottaa tänne ainesta, jossa on halukkuutta raiskata, velttoilla ja vittuilla?

Razzz... kauheaa... paha paha paha ei ei ei saa sanoa.

[HDRisto]

Nokialta vapautuu pian tuhat koodaria, valmiita, ilman tarvetta lisäkoulutukseen.

[Titus]

Nokialta vapautuu pian tuhat koodaria, valmiita, ilman tarvetta lisäkoulutukseen.

Ehdotinkin toisessa ketjussa, että nythän meillä olisi kokenutta porukkaa opettamaan potentiaalisia tulijakoodareita.

[Stone]

Kun en ole ohjelmoinut enää vuosiin, kouluttanut kyllä guruna asiaa, niin mitä hevonhelvettiä täällä tehdään kehitysmaavammaisilla "koodareilla". Onko se koodinimi keinosiementäjille? Maailma on uskomaton paikka, voihan mokadishun koodarit of Itä-Helsinki tehdä koodia jollekkin ja korjata omia mokiaan maailman tappiin. Laskutus pelaa ja neekerit nauraa.

[Mikko pa]

Vaikka niitä saataas vaikka 50 hyödyllisiin töihin vielä jää se yli 32 000 norkolijaa pelkästään viimevuoden tulijoista...

[siideri]

Jos otetaan koulutukseen sellaiset ihmiset, jotka lahjoiltaan kuuluvat parhaaseen 1-10 prosenttiin koodariksi sopivista, ja koulutetaan heitä täsmäkoulutuksella 7,5 tuntia päivässä puolen vuoden ajan tavalla, josta yliopistohömppä jää pois, he ovat todennäköisesti parempia koodareita kuin viisi vuotta yliopistossa opiskelleet.

Puolessa vuodessa on mahdollista siis oppia riittävästi, että on mahdollista siirtyä harjaantumaan töihin.

Mutta se vaatii, kuten edellä sanoin, tismalleen sopivat opiskelijat ja hyvin räätälöidyn opetuksen.

[Äpyli]

Huippu-urheilijaksikin oppii puolessa vuodessa, jos edellytykset ovat kunnossa ja työtä tekee kahdeksan tuntia päivässä.

Oppiiko? Monessa huippu-urheilun lajissakin tarvitsee melkoista tasapainoa, rutiinia, tekniikan hiomista huippuunsa yms. Voiko sellaisia oppia puolessa vuodessa niin hyvin, että tulisi huippu-urheilijaksi? Ja kestääkö edes huippu-urheilijalla kroppa päivittäistä kahdeksan tunnin täysipainoista harjoittelua? Ja jos pitäisi vielä tuohon puoleen vuoteen saada jotain huomattavaa lihasmassan kasvatusta tms, niin kuulostaa aika haasteelliselta.

Vertauksen oli tarkoitus olla sarkastinen.

Mutta kyllä edelleen naurattaa tämä 'puolessa vuodessa kooderiksi'. Threadissa olikin jo hyviä asiaa valottavia postauksia siitä, kuinka koodaus on paljon muutakin kuin valmiiden kirjastojen käyttämistä. Seuraa avautuminen jonka sävy on hieman katkeransuloinen. Vaikka en koskaan itse  päätynytkään kooderiksi, tiedän ohjelmoinnista edes jotakin. Ensimmäisen tietokoneeni näin naapurin tytön luona, taisin olla 5-vuotias. Se oli rakkausta ensisilmäyksellä. Tietokoneeseen, siis. Vuoden parin päästä sain serkulta ostetun C64:n, koneen sielunelämä kiinnosti kovasti ja aloin pelaamisen ohella opetella Basicia. Siihen aikaan oli lehdissä tarjolla valmiita koodilistauksia, kuten sen ajan nörtit varmasti muistavat. Pääsin joskus käsiksi myös englanninkielisiin lehtiin, tunnekokemuksena pikkupojalle se oli vähän kuin olisi löytänyt merirosvoarkun rannalta. Koodin kommenteista en tosin ymmärtänyt sen ikäisenä hölkäsenpöläystä, sanakirjakaan ei tunnistanut kaikkia teknisiä sanoja, joten joitakin asioita oli pakko kokeilla yritys ja erehdys-menetelmällä. Hauskaa oli. C64 vaihtui sittemmin Amigaan (500) ja siitä alkoi konekielen opettelu. Konekieli opetti tehokkaasti logiikkaa. Amigalla tuli katseltua myös demoja. Oli kova hinku tehdä omia pelejä, joten matikkaa oli pakko opetella; ainoa keino oli kysellä viisaammilta, eikä niitä paljon maalaiskylän ympäristössä löytynyt. Ei ollut koodereita kavereina, kunnollisten oppikirjojen puute vaivasi, eikä internettiä vielä ollut käytettävissä.

Seuraava merkittävä henkilökohtainen askel oli, kun kotiin saapui kauan himoittu PC. Taisi olla joskus yläasteella. Sillä tuli tehtyä joitakin pikkupelejä, ensin Turbo Pascalilla ja sitten C-kielellä. Minuun oli tehnyt suuren vaikutuksen eräs pc-demo, jossa esiteltiin mahtavaa 3d-grafiikkaa. Siitä alkoikin parin vuoden koodausprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää gouraud-varjostettu munkkirinkilä. Tämän toteuttamisessa tarvittiin (aikana ennen 3d-näytönohjaimia ja valmiita pelimoottoreita) jo monimutkaisempaa ja hienosyisempää ajattelua, mutta onneksi löysin koululta sattumalta 3d-grafiikkaa käsittelevän kirjan, jossa oli kattavasti selitetty myös matematiikkaa. Samalla tarjoutui mahdollisuus käydä lukion matematiikan kursseja yläasteen aikana ja myöhemmin lukiosta käsin yliopiston kursseja. Aivot sauhusivat yötä myöten siten että oli koko kognitiivinen kapasiteetti käytössä, koulunkäyntikin vähän unohtui kun piti koodata. Sitten siinä vaiheessa, kun sain alusta alkaen itse väännetyn gouraud-munkin toimimaan, taisi markkinoilla olla jo 3d-kiihdyttimiä ja netistä saattoi kuka tahansa imuroida valmiit kirjastot sorsineen. Hölmistyksestä huolimatta oli kuitenkin hieno tunne, kun oli saanut itse jotakin aikaan, ymmärtänyt jonkin ilmiön matemaattisella tarkkuudella. Opettelin vielä C++-kielen ja myöhemmin jonkin verran Javaa ja webbipuolta, mutta into koodaamiseen oli jo lopahtanut sikäli vakavasti, ettei ammatikseen koodaaminen vaikuttanut mielekkäältä, vaikka kävinkin yliopistossa alaa opiskelemassa. Minulle koodaaminen oli aina enemmän yhdistelmä rakasta harrastusta, luontaista uteliaisuutta ja omien rajojen hakemista kuin sitä, että olisi pitänyt saada valmis tuote pakettiin ja myyntiin. Nykyisin ala on tietysti muuttunut hurjasti ja pelikenttä toisenlainen kuin silloin.

Vähän sama motivaatio-ongelma on ollut joillakin tuntemillani koodereilla, joista osa on todella älykkäitä (ÄO > 150) ja kognitiivisesti lahjakkaita ihmisiä. Osa heistä on ratkaissut ongelman siten, että ammattikoodaus on vain välttämätön paha eli oikeasti mielenkiintoisia hommia koodataan vapaa-ajalla. Monella (huippu)älykkäällä ihmisellä on nimittäin kova tarve autonomiaan, jota softafirmassa ei välttämättä tueta. Usein pelkkä hyvin palkattu työ ei ole riittävä motivaation lähde. Nykyisin monet firmat ovat kuitenkin ymmärtäneet tämän.

[CaptainNuiva]

Nokialta vapautuu pian tuhat koodaria, valmiita, ilman tarvetta lisäkoulutukseen.

Joo joo mutta väärin koodattu !
Koodarin tärkeimpiä ominaisuuksia työssä onnistumiseen on oikea kulttuuri,ihonväri ja kyky olla osaamatta edes oman äidinkielen kirjoitusta.

On myös syytä huomioida miten edukkaasti matuista saadaan koodareita, jos muutamasta sadasta saadaan yksi kotisivujen tekijä niin ei tule montaakaan miljoonaan maksamaan yhteiskunnalle ne kotisivut.
Bonuksena vielä se että ei tarvitse ihmiset turvautua valmiisiin ja toimiviin kotisivupohjiin vaan saadaan nyt näppärästä hankittua lähi-itäläiset toimimattomat kammotussivut.

[Kyklooppi]

Uusi Nokia, hih 

[MacGyver]

Uusi Nokia, hih 

Hitto! Se yleisesti tiedossa että somalit nostivat Suomen lamasta 90-luvulla, nimenomaan Nokialla.
Tällä viikolla julkaistiin että Nokia aloittaa puhelimien valmistuksen uudelleen, tämä siis heti kun irakilaiset vihdoin saapuivat lama Suomeen. Koodajia kursseilla.... kaikki merkit viittaavat että kohta alkaa huima talousnousu!

[Kyklooppi]

Mutta mites jalkapallo?

[mmm]

Minuun oli tehnyt suuren vaikutuksen eräs pc-demo, jossa esiteltiin mahtavaa 3d-grafiikkaa.

Panic vai 2nd reality? =)

Mäkin innostuin aikoinaan, mutta innostus lopahti myös kohtuullisen nopeasti. 90-luvulla harmitti aika paljon ettei koulun(yläasteen) puolelta ollut minkäänlaisia valmiuksia mihinkään. "ATK:ta" opetti joku keski-ikäinen harppu, jonka ainoa pätevyys oli konekirjoitustaito. Elikäs siis sihteerimateriaalia. Rauta oli jotain 808x pohjaista kahdella lerppuasemalla ja cga näytöllä. Eivätkä urpot edes kuunnelleet päivityksiä suunnitellessaan kun sanoin ettei jo valmiiksi vanhaan rautaan kannata päivittää. 486:n sijasta tuli 286:sia ja kohta oltiin taas päivittämässä. Tämä siis ajankohtana jolloin Pentiumit olivat juuri tulleet laajalti markkinoille ja olivat ns. top notch koneita.

[Mika]

Jos tässä olisi kysymys siitä, että irakilaisten  joukossa olisi päteviä softa-alan ammattilaisia, joille olisi tarkoitus nyt vain opettaa uusi koodauskieli, niin sitten tässä voisi olla edes hitusen järkeä.  Tosin silloinkin herää kysymys, miksi tällaista muuntokoulutusta ei tarjota niille suomalaisille koodareille, joita on (päinvastaisista väitteistä huolimatta) tuhansittain työttömänä.

Työvoimaviranomaisten järjenjuoksun huomioiden en ihmettelisi, vaikka koulutukseen otettaisiin kuitenkin täydellisiä ummikoita, jotka ovat ilmaisseet osaamiskartoituksessa jonkinlaista kiinnostusta tällaista työtä kohtaan.  Silloin koko projekti on alusta asti tuomittu epäonnistumaan, ja voisin lyödä vetoa siitä, ettei yksikään osallistujista tule työllistymään koodaajan/ohjelmoijan ammattiin.

[toumasho]

Oletan että tämä on  semmoista mamu-peliä missä asiaansa uskova monikulttuurinen taho on valmis ottamaan riskin yhdeksänkymmentäyhdeksän- tai jopa sataprosenttisesta epäonnistumisesta.

Pelin voittaa sillä että se yksi ja ainoa tp-hakija onnistuu vastoin odotuksia ja saa luotua menestystarinan itsestään.

Sillä "torjuntavoitolla" maahanmuuttoa ja monikulttuuria edistävät tahot voivat ratsastaa useita vuosia eteenpäin. "Ei heitetä niitä hanskoja naulaan, katsokaa nyt miten Ahmed Muhammed menestyi, kaikki ne siellä ovat samanlailla potentiaalisia ihmisiä!". Hänestä tulee sen jälkeen YLE:n vakiovieras missä voidaan hänen esimerkillään nuhdella maahanmuuttokriittisiä:

"Mutta kun ne 199 999 muuta ovat työttöminä ja meiltä on rahat loppu!"
"HYI, RASISTI, etkö sinä NÄE miten Ahmed Muhammed on menestynyt? Sinä olet heidän menestyksen esteenä!"

[Artisti]

Jos otetaan koulutukseen sellaiset ihmiset, jotka lahjoiltaan kuuluvat parhaaseen 1-10 prosenttiin koodariksi sopivista, ja koulutetaan heitä täsmäkoulutuksella 7,5 tuntia päivässä puolen vuoden ajan tavalla, josta yliopistohömppä jää pois, he ovat todennäköisesti parempia koodareita kuin viisi vuotta yliopistossa opiskelleet.

Puolessa vuodessa on mahdollista siis oppia riittävästi, että on mahdollista siirtyä harjaantumaan töihin.

Mutta se vaatii, kuten edellä sanoin, tismalleen sopivat opiskelijat ja hyvin räätälöidyn opetuksen.

Määrittele tismalleen sopiva. Pohjakoulutus, kielitaito, matemaattis-looginen ajattelu ym?

[Joutilas]

Jos otetaan koulutukseen sellaiset ihmiset, jotka lahjoiltaan kuuluvat parhaaseen 1-10 prosenttiin koodariksi sopivista, ja koulutetaan heitä täsmäkoulutuksella 7,5 tuntia päivässä puolen vuoden ajan tavalla, josta yliopistohömppä jää pois, he ovat todennäköisesti parempia koodareita kuin viisi vuotta yliopistossa opiskelleet.

Yliopistossa ei opeteta koodareita. Isoin osa koodaustyöstä on suorittavaa työtä, jota ei kannata yliopistossa oppia/opettaa.

Yliopistossa aika vähän edes opetetaan puhdasta koodausta. Hieman syvällisempää shittiä tarjolla. (Tiedän että ekan vuoden opinnoissa on yksi ehkä valinnainen koodauskurssi.)

Vaikka koodaus onkin suorittavaa työtä, siihen ei opita puolessa vuodessa. Parhaat koodarit ovat aloittaneet alle 10-vuotiaina.

Tietojenkäsittelyn ammattilaiset osaavat helvetillisen kasan ohjelmistotuotantoon liittyviä taitoja (tässä ketjussa mainittu joitakin.) Se "koodaus" pelkästään ei tee kenestäkään (erityisen) arvokasta työntekijää.

[Stone]

Tienarin tallissa sain mielestäni ihan hyvän perusopin, josta oli melkein heti työelämässä hyötyä, kun pääsin koulutustani vastaavaan työhön Pitäjänmäelle. Koodaamaan konekoodia.
Flexowriterilla naputtelin mixall-koodia reikänauhalle. Ydinfysiikan laitoksen Elliot 803 söi sen reikänauhan ja rivikijoitin ulosti.
Voisin myydä täydellisen setin Commodore 64, kone+tulostin+nauhuri yms.

[CaptainNuiva]

Mutta mites jalkapallo?

No mutta eihän tätä tarvitse nyt sen enmpää käsitellä.
Sehän on ollut jo pitkään selvää että suurimmasta osasta tulee huikeasti tienaavia jalkapallotähtiä ja tässä vain nyt selvitellään mitä lopuista 10% tulee.

[Stone]

Pelatkoon koodekit potkupalloa niillä iPadeillään, sossun suojatyöpaikan täti antaa rahoja uuden mallin ostoon.

[Titus]

luona voisi palkata kaikki ykkösdivarin drop-out pelaajat opettamaan jalkapalloa tulijoille.
todennäköisyys uuden Zlatanin löytymiseen olisi suurempi kuin koodariopetuksen
uudesta koodarigurusta.

[kummastelija]

Nokialta vapautuu pian tuhat koodaria, valmiita, ilman tarvetta lisäkoulutukseen.

On vapatunut jo vuosia. Ja yllättävän moni näistä on pakannut kimpsunsa & kampsunsa & perheensä ja lähteneet maailmalle töihin. Kas kun ovat 100%:sti (|):untuneet tähän suomalaiseen systeemiin, missä yhtäältä oikeasti ammattitaitoista väkeä kyykkyhyppelytetään kaiken maailman viranomaisten toimesta, ja toisaalta samat viranomaiset jeesustelee miten paljon "osaajia" saadaan rahdattua Suomeen. Osaamiskriteereinä hukatut henkilötiedot, hukatut koulutustiedot, hukattu CV, mutta kovat vakuuttelut siitä että on yhden jos toisenkin alan insinööri.

[Artisti]

Mutta mites jalkapallo?

No mutta eihän tätä tarvitse nyt sen enmpää käsitellä.
Sehän on ollut jo pitkään selvää että suurimmasta osasta tulee huikeasti tienaavia jalkapallotähtiä ja tässä vain nyt selvitellään mitä lopuista 10% tulee.

Lopuille tarjotaan kiintiötyö Ylestä, tai voitto laulukilpailuissa, vaikka paremmin laulavia kantiksiakin olisi tarjolla. Sitten kun Ylessä loppuu toimittajan paikat ja kilpailut on nähty, alkaa älämölö rasismista rakennetaan no-go-lähiö, jonne ei kantiksilla ole mitään asiaa.

[Lahti-Saloranta]

Haasteellin homma tuo turviksen kouluttaminen puolessa vuodessa koodariksi kun ei hänestä tule puolessa vuorokaudessa pyllyn pyyhkijää, ei edes omansa.

"Kerran yksi turvapaikanhakija makasi 12 tuntia omassa ulosteessaan ilman, että asialle tehtiin mitään. Kirjoitin asiasta raportin, mutta se poistettiin", sanoo yksi työntekijä.

[Mr.Reese]

Haasteellin homma tuo turviksen kouluttaminen puolessa vuodessa koodariksi kun ei hänestä tule puolessa vuorokaudessa pyllyn pyyhkijää, ei edes omansa.

"Kerran yksi turvapaikanhakija makasi 12 tuntia omassa ulosteessaan ilman, että asialle tehtiin mitään. Kirjoitin asiasta raportin, mutta se poistettiin", sanoo yksi työntekijä.

Parasta a-luokkaa, päihtynyt niin, ettei puoleen vuorokauteen edes tule tajuihinsa. Uusi kännykäyttis kaverilla hautuu takaraivossa.