2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita

[Uuno Nuivanen]

Josko näistä kavereista sittenkin tulee todennäköisemmin koodareita, kuin moniosaamattomista discomatuista?

http://www.iltalehti.fi/digi/2016050221506011_du.shtml

Otsikko ei ole tarpeeksi hunajaisen ksenofiilinen, joten sen pitäisi olla "Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa aivokirurgeja"

Niin, kaulakirurgista aivokirurgiksi puolen vuoden muuntokoulutuksella.   

[Spesialisti]

Olen ollut mukana yhdessä liikkeenluovutuksessa, jossa IT-osasto siirrettin intialaiselle firmalle karsittavaksi. Oli se likaista ja kuvottavaa peliä. Luovutukseen liittyneessä tiedotustilaisuudessa sliipatut, mafiaroiston näköiset tyypit iloitsivat kotimaisten perseennuolijoidensa vierellä kuinka nyt olemme suurta perhettä ja kuinka innoissaan he ovat tästä manooveristä. Niin varmaan kun saivat messevän diilin. Siitä meni peräti pari kuukautta niin kaivettiin leikkuri esiin, ja noin 2/3 pottunokista sai lähteä kultaisen kädenpuristuksen kautta. Sellainen onneksi saatiin neuvoteltua tiukan kädenväännön jälkeen. Minä olin yksi "onnekkaista" joka sai jäädä.
Sain yhden tutoroitavan "hello my friend, let's work together" -"kolleegan" seurakseni, jonka pääaisallinen duuni oli kerätä ylös kaikki mitä tiesin järjestelmistä. Tämä oli onneksi nainen, joka ei haissut niin pahasti currylle ja hiusvahalle kuin ne äijät. Muissa kuin työasioissa inkkarit eivät kanssamme seurustelleet, söivät ja pitivät taukoja keskenään. Luultavasti niitä oli kielletty turha kanssakäyminen jauhonaamojen kanssa.
Kaikkia pottunokkia oli tarkoitus kehityskeskustella "toiveista ja uramahdollisuuksista". No, tietenkään tällaisia keskusteluja ei kenenkään kanssa käyty, taktiikka oli ilmeisesti pitää yllä jonkinlaista toivoa töiden jatkumisesta.   
Teki niin pahaa, että hain koko ajan töitä, onneksi tärppäsi muualla puolen vuoden kuluttua. Firmassa, joka on ummehtuneen monokulttuurinen muutamaa tyyppiä lukuunottamatta.

[yks vaan]

^^ tuntuu että joka paikassa on amatööri/discoläpsyttäjä ollut koodaamassa kun alkeellisia mokia löytyy netin suurimmista palveluistakin.

Vois melkeen ajatella, että kellään ei ole ennen tullut edes mieleen kokeilla noin lapsellista juttua.

[Mr.Reese]

Reza has a Master's degree in software engineering. The 33-year-old taught programming at the University of Kermanshah in Iran for six years.

"I know 15 programming languages", he says.

Before his teaching career, Reza worked in several private software companies. His responsibilities included programming, web design, and system and database development.

Tuo vähän sama kuin joku kehuisi olevansa matemaatikko, koska osaa laskea yli sata erilaista laskutehtävää.

Rezan paperit on 50 dollarilla ostettu bazaarista. Ei noin pätevän kaverin tarttisi kumijollalla riskeerata henkeään muiden dorkien tavoin, joten ei jatkoon. Joka ikinen kumiveneturisti vaan on laiton matu ja puheisiin syytä suhtautua kuin lapsien juttuihin.

[Sakari]

Ihan asiaa sivuten, jos on kiinnostunut koodaamisesta, mistä löytyy tietoa miten koodataan?

Kiinnostaa näet hieman syventyä asiaan, että ymmärtäisin mitä koodari konkreettisesti tekee.

[Siili]

Ihan asiaa sivuten, jos on kiinnostunut koodaamisesta, mistä löytyy tietoa miten koodataan?

KVG

https://www.google.com/search?q=koodaus+kirjallisuus&rls=com.microsoft:fi-FI&ie=UTF-8&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1&gws_rd=ssl

[koodari-inssi]

Ihan asiaa sivuten, jos on kiinnostunut koodaamisesta, mistä löytyy tietoa miten koodataan?

Kiinnostaa näet hieman syventyä asiaan, että ymmärtäisin mitä koodari konkreettisesti tekee.

Koodareita on monenlaisia; tietokantoihin erikoistuneita, käyttöliittymäihmisiä, laiteläheistä ohjelmointia harjoittavia, skriptaajia,  yms. Alasta riippuen lopullinen työnkuva on erilainen.

Yhteistä kaikille on, että vaaditaan paljon pohjatietoa, että ymmärtää esim. boolen algebraa ja yleensä matematiikan eri alueita. Englantiakin on pakko osata, sekä lukea että kirjoittaa sujuvasti.

Nk. Tietokoneohjelmoijien Lingua franca on C. Sitä ainakin ennen osasivat käytännössä kaikki ainakin jonkin verran. Nykyään enenevässä määrin kuitenkin on koodareita, jotka eivät juuri C:tä osaa. Www-teknologiat kuten javascript ja sen päälle kasatut kirjastot on kovassa nosteessa. Javascriptkin toki on lainannut paljon C:stä.

Google esim:
- c-kielen perusteet
- ohjelmoinnin alkeet
- javascript tutorial

[l'uomo normale]

Jos niistä olisi koulutuksen jälkeen matu-järjestöjen it-toimihenkilöiksi.

[Impivaaran tiikeri]

Suomeen on saatu vertaansa hakeva yhteiskunnallinen energiaruiske. On saatu huikea henkilöreservi, jonka ammattilinen, kielellinen, koulutuksellinen ja kulttuurillinen pääoma on huomattava.

[b_kansalainen]

"European Business Ethics Network" - Huijaaminen lienee oleellinen osa bisnesetiikka.
"Maahamme saapuu uusia kuluttajia" - kuluttamaan kansalaisilta kerättyjä verotuloja.

[Uuno Nuivanen]

"Suomalaisten yritysjohtajien soisi lähtevän mukaan keskusteluun, jossa pohditaan,miten monikulttuurisuus voisi tehokkaimmin toimia liiketoiminnan mahdollistajana."

Lisätietoja antaa mm. Paavo Voutilainen, Kuona Oy.

VMP!!1!

[Alaric]

Suomeen on saatu vertaansa hakeva yhteiskunnallinen energiaruiske. On saatu huikea henkilöreservi, jonka ammattilinen, kielellinen, koulutuksellinen ja kulttuurillinen pääoma on huomattava.

Ammatillinen pääoma = kamelikuski, kebabinpaistaja, Isis-terroristi tai muu päänirroittaja
Kielellinen pääoma = ei osaa lukea tai kirjoittaa omaa äidinkieltään saati sitten edes puhua muita kieliä
Koulutuksellinen pääoma = koneinsinööri tai koodari, jonka tutkintotodistukset vain sattuivat jäämään kotimaahan
Kulttuurillinen pääoma = islam, kuraani, kunniamurhat, ympärileikkaukset, naisten alistaminen ja yleinen wäbälöinti

Kyseessä on todellakin vertaansa hakeva yhteiskunnallinen energiaruiske. Hakee nimittäin vertaansa haitallisuudessa maallemme.

[b_kansalainen]

Yleensä tuollaista ruisketta käytetään eutanasiassa tai teloituksessa.

[Skeptikko]

Koodareita on monenlaisia; tietokantoihin erikoistuneita, käyttöliittymäihmisiä, laiteläheistä ohjelmointia harjoittavia, skriptaajia,  yms. Alasta riippuen lopullinen työnkuva on erilainen.

Olen muuten samaa mieltä siitä, että aika usein erikoistutaan johonkin aihepiiriin, mutta minusta oikean ohjelmoijan pitää ainakin jossain määrin hallita kaikkia noista aihepiireistä ja toki monia muitakin aihepiirejä, kuin vain tuossa mainitut. Usein on myös niin, että yksi henkilö keskittyy useampaan kuin yhteen noista mainituista asioista.

Yhteistä kaikille on, että vaaditaan paljon pohjatietoa, että ymmärtää esim. boolen algebraa ja yleensä matematiikan eri alueita.

Logiikan perusteet on syytä ymmärtää, mihin voi riittää pitkälle jo arkijärki (mikä tosin valitettavasti puuttuu hyvin suurelta osalta väestöstä) ja kyky päätellä loogisesti. Matematiikan osaamiseen voi riittää pitkälle melko vaatimaton tasokin, jos ei ohjelmoi voimakkaammin matematiikkaan liittyvien aihepiirien parissa.

Englantiakin on pakko osata, sekä lukea että kirjoittaa sujuvasti.

Ainakin lukea olisi syytä osata, koska dokumentaatio on pääosin englanniksi. Tosin hämmästyttävästi, jossain länsimaiden ulkopuolella tuntuu pärjäävän ainakin jossain määrin ohjelmoijina myös henkilöitä, jotka eivät juuri englantia tunnu osaavan.

Nk. Tietokoneohjelmoijien Lingua franca on C. Sitä ainakin ennen osasivat käytännössä kaikki ainakin jonkin verran. Nykyään enenevässä määrin kuitenkin on koodareita, jotka eivät juuri C:tä osaa. Www-teknologiat kuten javascript ja sen päälle kasatut kirjastot on kovassa nosteessa. Javascriptkin toki on lainannut paljon C:stä.

Pelkästään tuollaisia webbiasioita osaavaa en kutsuisi oikeaksi ohjelmoijaksi, vaan joksikin webbiapinaksi tms, vaikka JavaScriptissä on kyllä kyse sinällään oikeasta ohjelmoinnista, joskin yleensä varsin yksipuolisesta sellaisesta:

Urban Dictionary: webmonkey
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=webmonkey&defid=5438393

Google esim:
- c-kielen perusteet
- ohjelmoinnin alkeet
- javascript tutorial

C- tai JavaScript eivät välttämättä ole kaikkein aloittelijaystävällisimpiä kieliä, joskaan eivät myöskään siitä pahimmasta päästä. En kyllä äkkiseltään osaa suositella, että mikä olisi järkevä aloittelijaystävällinen kieli - ehkä Pythonia voisi ajatella (aikoinaan Turbo/Borland Pascal olisi ollut aika hyvä). PHP:stä pysyisin itse kaukana, sillä se oli ainakin tsiljoona vuotta sitten harvinaisen huono kieli (joskin ilmeisesti se on parantunut jonkin verran vuosien varrella), vaikka sen perusteet oppineekin helposti ja sitä on käytetty paljon etenkin epäturvallisten webbihäkkyröiden tekemiseen...

Joistain aihepiireistä voi olla järkevä katsoa, että löytyisikö YouTubesta videoita, joista näkisi esimerkiksi vaikka vähän kuinka käyttöliittymiä voi piirtää erilaisilla työkaluilla. Ja jos on käytettävissä henkilö, joka osaa jo ohjelmoida, kannattaa ainakin aivan aluksi pyytää apua tällaiselta henkilöltä. Myöhemmin kyky ratkaista omin päin eteen tulevia ongelmia on tärkeä, mutta aivan alkuun pääsemisessä voi tulla hyvin ryydyttäviä ja vaikeasti selvitettäviä ongelmia asioissa, jotka rutinoituneelle henkilölle ovat helppoja ratkaista (alkaen jo ohjelmointityökalujen, kirjastojen yms asentamisesta lähtien). Lisäksi on hyvä, jos joku kokeneempi saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa korjattua pahimmat väärinkäsitykset, hälvennettyä sekaannusta ja ohjattua oikeaan suuntaan.

Ja jos puolestaan haluaa oikeasti paremmin ymmärtää miten tietokoneet oikein toimivat, niin siihen on tuskin muuta kunnon tapaa kuin assembly-ohjelmointi, mitä suosittelisin yleissivistyksellisistä syistä jokaiselle, joka aikoo pitää itseään ohjelmoijana. Assembly-ohjelmointi ei ole oikeasti ollenkaan niin vaikeaa, kuin mikä sen maine on, joskin sillä joutuu kirjoittamaan paljon pidemmät rivimäärät tehdäkseen samoja asioita, kuin jollain korkeamman tason kielillä. Lisäksi assembly-ohjelmointia ei nykyään käytetä paljoakaan tai muuten kuin poikkeustapauksissa, joten sen lisäksi on syytä opetella erilaisia korkeamman tason ohjelmointikieliäkin.

Ja jos aikoo harrastuksenomaisesti harrastaa ohjelmointia, niin nykypäivänä suosittelisin harkitsemaan myös rinnalle digitaalispainotteisen elektroniikkaharrastuksen aloittamista. Nykyään saa eBaysta muutamalla eurolla Arduino-klooneja, joilla pääsee jo alkuun. Sitten voi netistä etsiä erilaisia esimerkkejä ja/tai tutorialeja esimerkiksi siitä, että miten erilaisia sensoreita, näyttöjä, erilaisia moottoreita yms voi liittää Arduinoon. Tällöin tulee samalla opittua konkreettisesti toistakin kiehtovaa aihepiiriä, jolla on paljon erilaisia sovellusmahdollisuuksia - ja mahdollisuuksia myös laajentaa harrastusta vaikkapa radio-ohjattuihin (lento)härveleihin yms. Tosin tähän aihepiiriin voi perehtyä googlailemalla ja Youtube videoista vaikkei edes hankkisi mitään Arduino-kloonia. Sovellusmahdollisuuksien monipuolisuuden vuoksi en itse oikein uskaltaisi opettaa elektroniikan perusteita muslimeille, koska jo ne perusteet on helposti sovellettavissa myös esimerkiksi pommien ajastimien ja kaukolaukaisimien tekemiseen.

Ja jos kiinnostus riittää, niin voi harkita myös repertuaarin laajentamista FPGA-piirien "ohjelmointiin" Verilogilla tai VHDL:llä (kyse ei ole samassa mielessä ohjelmoinnissa kuin tavanomaisessa ohjelmoinnista). Tämä aihepiiri (ja pitkälti elektroniikkaosuuskin) on sellaisia, joita useimmat ammatikseen ohjelmoivat eivät käytännössä osaa, mutta ovat sellaisia, joihin perehtymistä tekniikasta kiinnostuneiden kannattaisi vakavasti harkita (FPGA ehkä menee vähän överiksi useimmille, mutta elektroniikkaa suosittelen lämpimästi).

Tässä on jotain konkreettisia esimerkkejä millaisten asioiden tekeminen esimerkiksi Arduinolla on, kun ohjelmoinnin voi laajentaa tietokoneen prosessorin sisältä olemaan vuorovaikutuksessa reaalimaailman kanssa:

Top 10 Arduino Projects
https://www.youtube.com/watch?v=eJg3yuAAawA

Amazing Arduino Projects
https://www.youtube.com/watch?v=z9Cqm28lbRk

Arduino Home Security System
https://www.youtube.com/watch?v=dRCnccv_dVE

[kenelek]

Suomeen on saatu vertaansa hakeva yhteiskunnallinen energiaruiske. On saatu huikea henkilöreservi, jonka ammattilinen, kielellinen, koulutuksellinen ja kulttuurillinen pääoma on huomattava.

Ratkeilin aika totaalisesti tuota juttua lukiessani. Ei kai kyse vain ollut sarkasmista? Ovatko nuo EBEN ja Niklas Reuter oikeasti olemassa? ... 


...Kyllähän ne tietenkin ovat...

[Tabula Rasa]

Mikä tai mitkä kielet olisivat helpoimmat lähestyä jos tahtoo ohjelmoida vaikkapa servoja, sähkömoottoreita, pneumatiikkaa, automatiikkaa? Jotain millä voisi laajentaa koneen osaamista oman taidon mukaan.

[Skeptikko]

Mikä tai mitkä kielet olisivat helpoimmat lähestyä jos tahtoo ohjelmoida vaikkapa servoja, sähkömoottoreita, pneumatiikkaa, automatiikkaa? Jotain millä voisi laajentaa koneen osaamista oman taidon mukaan.

Luultavasti ainakin suhteellisen kotikutoisissa systeemeissä (jos esim. Arduinoa tai Raspberry Pi:tä käyttää) C tai C-mäisen yksinkertaisesti kirjoitettu C++. Varmasti jotain yksinkertaisempiakin kieliä löytyy sopiviin ympäristöihin (Arduinolla Processing ja  todennäköisesti jotain pystyisi tekemään esimerkiksi Pythonilla Raspberry Pi:n kanssa), mutta C(++):n osaaminen on paljon monikäyttöisempi taito, eikä pelkän C:n perusteetkaan nyt niin vaikeasti omaksuttavissa ole, kun kyseessä on melko yksinkertainen kieli, vaikkei se aivan kaikkein aloittelijaystävällisin kieli ole.

On myös syytä muistaa, ettei tuollainen moottorien ohjaus tms vaadi yleensä edes kovin kummoisia ohjelmointitaitoja tai kovinkaan montaa riviä koodia, ellei olla tekemässä jotain vähän vaativampaa (esim. erilaisten antureiden avulla stabiloitu lentohärveli tms). Tässä yksinkertainen esimerkki servomoottorin ohjaamisesta Arduinolla osoittamassa kuinka yksinkertaista se voi olla:

http://www.allaboutcircuits.com/projects/servo-motor-control-with-an-arduino/

PS, jos päättää hankkia Arduinon, niin luultavasti ainakaan alkuun ei kannata ottaa pro-malleja niistä, vaan tavallisia. Tällaisia näkyy olevan eBayssa kotiinkuljetettuna noin kolmella eurolla USB-kaapelin kanssa (jos ei ole sopivaa USB-kaapelia, niin kannattaa ottaa kaapelin kanssa) ja vähän alle kolmella eurolla ilman kaapelia. Voisi sitä kolme euroa käyttää paljon turhempaankin kuin tällaiseen.

Kannattaa myös ennen minkään mallin tilaamista katsoa vaikkapa nämä läpi, niin saa jotain käsitystä millaisia malleja on tarjolla yms:

Arduino
https://en.wikipedia.org/wiki/Arduino

List of Arduino boards and compatible systems
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Arduino_boards_and_compatible_systems

[yks vaan]

^^C:lla aloittaa niin ei voi mennä vikaan.

[Sydämistynyt]

Suomeen on saatu vertaansa hakeva yhteiskunnallinen energiaruiske. On saatu huikea henkilöreservi, jonka ammattilinen, kielellinen, koulutuksellinen ja kulttuurillinen pääoma on huomattava.

Ammatillinen pääoma = kamelikuski, kebabinpaistaja, Isis-terroristi tai muu päänirroittaja
Kielellinen pääoma = ei osaa lukea tai kirjoittaa omaa äidinkieltään saati sitten edes puhua muita kieliä
Koulutuksellinen pääoma = koneinsinööri tai koodari, jonka tutkintotodistukset vain sattuivat jäämään kotimaahan
Kulttuurillinen pääoma = islam, kuraani, kunniamurhat, ympärileikkaukset, naisten alistaminen ja yleinen wäbälöinti

Kyseessä on todellakin vertaansa hakeva yhteiskunnallinen energiaruiske. Hakee nimittäin vertaansa haitallisuudessa maallemme.

Ja suurin osa Irakista ja Somaliasta.  Niiden lähtömaiden markkinaraot on äkkiä haisteltu, eikä sinne kannata viedä mitään.

[Blanc73]

^^C:lla aloittaa niin ei voi mennä vikaan.

Juu,Oulun tekussa aloiteltiin koodauksen opettelu C-kielellä.

[Tabula Rasa]

Voiskohan pakkoruotsin korvata ohjelmoinnilla. Olis huomattavasti hyödyllisempi kieli.

[Blanc73]

Voiskohan pakkoruotsin korvata ohjelmoinnilla. Olis huomattavasti hyödyllisempi kieli.

Suomalaisia yritetään uudelleenohjelmoida pakkomonikultturismilla.

[b_kansalainen]

IT-alan töitä ei ilmeisesti pidetä ammattitaitoa/tutkintoa vaativina. Vai, voisitteko kuvitella, että joku väittäisi tekevänsä turviksista esimerkiksi kirvesmiehiä kuudessa kuukaudessa?

[ISO]

Suomeen on saatu vertaansa hakeva yhteiskunnallinen energiaruiske. On saatu huikea henkilöreservi, jonka ammattilinen, kielellinen, koulutuksellinen ja kulttuurillinen pääoma on huomattava.

reuterin niklaksen kirjoitus oli vertaansa hakeva idiotismiruiskaus.

niklaksen mainitsema reservi koostuu ammattitaidottomista, kielitaidottomista kehitysmaalaisista.

Ainoana osaamisena tuolla laumalla on vertaansa vailla oleva loisimistaito.

[nevahood]

Koodareille riittää aina töitä. Niin kuin oman äidinkielen tuntiopettajillekin. MOL:n sivuilta pikainen bongaus hakusanoilla "äidinkielen tuntiopettaja":

Oma äidinkielen tuntiopettaja, kurmandsi, amhara, saksa, lingala, filipino, bengali, bosnia/serbokroatia, bulgaria, heprea, hollanti, indonesia, islanti, liettua, nepali, norja, pastu, pohjoissaame, portugali, romania, suahili, tagalog, telugu, urdu, vietnam, afgaani ja pashto, bosnia, hindi, serbia, swahili, tigrinja, bengali, mandariinikiina ja somali.

Saattaa vaan olla, ettei se oma kieli löydy listalta. Töitä on silti tarjolla. Osaajille.

[Skeptikko]

On myös syytä muistaa, ettei tuollainen moottorien ohjaus tms vaadi yleensä edes kovin kummoisia ohjelmointitaitoja tai kovinkaan montaa riviä koodia, ellei olla tekemässä jotain vähän vaativampaa (esim. erilaisten antureiden avulla stabiloitu lentohärveli tms).

Servomoottorit ovat ehkä helpointa aloittaa. Tavalliset DC-moottorit ja askelmoottorit ovat astetta vaikeampia ja edellyttävät vähän lisäosia, kuten usein parin euron H-siltaa (H-bridge) moottorinohjaukseen. Yhteen suuntaan DC-moottoria voi ohjata myös ilman H-siltaa ja osaa askelmoottoreista myös kumpaankin suuntaan. Tosin tällöinkin täytyy väliin laittaa esimerkiksi sopiva FET-transistori tai (Darlington-)transistori (ja lisäksi induktiiviselta piikiltä suojaamaan diodi), koska Arduinon IO-nastat eivät kestä niin suuria virtoja, kuin mitä moottori tarvitsee. Tämän vuoksi ennen tällaisia kytkentöjä kannattaa netistä googlata joku esimerkki tällaisesta.

Arduino ei ole teknisesti mikään superloistokas systeemi. Sen vahvuus on kuitenkin siinä, että se on halpa ja helposti lähestyttävä. Ja ennen kaikkea se, että netistä googlailemalla löytyy niin hyvin esimerkkejä sen käyttämisestä erilaisten sensorien, näyttöjen, moottorien yms kanssa.

[Tabula Rasa]

Pitäsköhän aloitteleville koodaajille laittaa oma ketju peräkammariin? Täällä saadaan sitten ihastella kuinka puoli vuotta sitten luku ja kirjoitustaidoton musumatu koodaa mennen tullen kaikki suomalaiset kumoon.

[nevahood]

IT-alan töitä ei ilmeisesti pidetä ammattitaitoa/tutkintoa vaativina. Vai, voisitteko kuvitella, että joku väittäisi tekevänsä turviksista esimerkiksi kirvesmiehiä kuudessa kuukaudessa?

Oulun kirvesmies valitettavasti menehtyi, onneksi uusia potentiaalisia kirvesmiehiä on tuhansia.

[Mr.Reese]

IT-alan töitä ei ilmeisesti pidetä ammattitaitoa/tutkintoa vaativina. Vai, voisitteko kuvitella, että joku väittäisi tekevänsä turviksista esimerkiksi kirvesmiehiä kuudessa kuukaudessa?

Oulun kirvesmies valitettavasti menehtyi, onneksi uusia potentiaalisia kirvesmiehiä on tuhansia.

Oli sentään sen verran kotoutunut ja valitsi Fiskarsin, eikä motonetin halpakirvestä.

[Uuno Nuivanen]

Naps
Oli sentään sen verran kotoutunut ja valitsi Fiskarsin, eikä motonetin halpakirvestä.

Eihän matuille ennenkään ole kelvannut kuin paras, jos sekään.