Tuntematon sotilas, vielä tuntemattomampi yleisö

[Muuttohaukka]

---
Jos se ei ollutkaan dokumentin omainen pätkä sodankäynnistä, niin sillä ei ole väliä. Pätkä ei ollut mikään "How-to-war-in-1944". Siinä ei kerrottu sodasta suorittamisena, vaan sotilaista, heidän tunnoistaan ja sodan olemuksesta ylipäätään.

Ja varmaankin olisi löydetty toiset kaksi ansioitunutta sotaveteraania, jotka olisivat pitäneet pätkästä, joten sou not.

Se oli juuri noin sotilaitten tuntojen kuvaamista sodan pitkittyessä, väsyminen, nälkä. Pelko ja kuolema, hätä omien vuoksi.
Rokka on tässä elokuvassa noitten tuntojen tulkki. Sota tuli lähemmäksi minua kuin mikään sotaelokuva ennen tätä.

Veteraaneja on paljon siinä kunnossa, ettei kolmituntinen elokuva enää ole  katsottavissa. Nuorimmat jatkosodan veteraanit - syntyneet 1924- ovat kuitenkin jo 93 vuoden ikäisiä.

Yllättävän paljon elokuvaa panettelevat henkilöt, jotka eivät ole elokouvaa nähneet. Olen katsonut sen kahdesti. Kolmas kerta on tulossa viikonloppuna. En nähnyt katsomossa yhtään veteraania kummallakaan kertaa, vaikka toinen oli iltapäivänäytös.

Hiljaista on katsomossa.

[Rubiikinkuutio]

Nuorimmat jatkosodan veteraanit - syntyneet 1924- ovat kuitenkin jo 93 vuoden ikäisiä.

Kyllä sinne etulinjaan vielä lähetettiin 18 vuotiaita vuonna 1944.

Ilmeisesti joissain tapauksissa nuorempiakin:
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-nuoria-ovat-nuorimmat-sotiemme-veteraanit

[JJohannes]

Meikäläisen toinen isoisä syntyi 1926 ja ehti aloittaa asepalveluksensa sodan aikana. Käytännössä tuolloin ei mitään asepalvelusta vissiin sen kummemmin ollut vaan hänet laitettiin lähes suoraan huoltamaan Brewstereita johonkin, en nyt muista mihin, lentotukikohtaan. Ei hän tietenkään etulinjaan joutunut tai mitään mutta "veteraani" periaatteessa myös hänkin.

[Rubiikinkuutio]

Ei hän tietenkään etulinjaan joutunut

Oma isoisäni sai juuri tälläisen "pikakoulutuksen" sodan aikana ja laitettiin kyllä suoraan etulinjaan.

[Pyhä Olavi]

1925 ikäluokasta puolet ehti varsumiehiksi, suurin osa rintamalle, 1926 vain vapaaehtoiset.

[JJohannes]

1925 ikäluokasta puolet ehti varsumiehiksi, suurin osa rintamalle, 1926 vain vapaaehtoiset.

Itseasiassa tuossa linkissä todetaan, että "Jatkosodan viimeisenä vuonna palvelukseen MÄÄRÄTTIIN vuonna 1926 syntyneitä yli 24 000 miestä". Eli ilmeisesti isoisäni tapauksessa ei virallisesti ollutkaan kyse "varusmiespalveluksesta" vaan tuollaisesta poikkeustilan palvelusmääräyksestä.

[Tulituki]

Ostin ja luin erään iltapäivälehden Tuntematon -liitteen. Siellä kerrottiin, että elokuvassa on muutettu joidenkin hahmojen kohtaloita. Minkähänlaisista muutoksista on kysymys? Onko joku huomannut mitään erikoista?

[Tulituki]

Kysyi että miksi ei voisi käsitellä muutakin, kuin sitä että on niitä miehiä siellä rintamalla.

Ei että miksi ei rintamalla ole muitakin kuin miehiä.

Tää ymmärrettiin väärin jo tuossa haastattelussa. Yritti kyllä korjata että "niin mutta kotirintamalla..."

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005430330.html

Tässä on linkki. Toimittaja ihmettelee, miksei naisia kuvattu rintamalla:

https://www.youtube.com/watch?v=CbbarAi80Bg

"...olisi voinut olla muitakin kuin miehiä rintamalla".

[Elcric12]

Tässä on linkki. Toimittaja ihmettelee, miksei naisia kuvattu rintamalla:

https://www.youtube.com/watch?v=CbbarAi80Bg

"...olisi voinut olla muitakin kuin miehiä rintamalla".

Ei ihmettele, vaan sitä että miksi elokuvassa ei ollut enemmän naishahmoja/naiskuvausta ylipäänsä. Eli että olisi voinut olla muitakin kuin niitä "miehiä rintamalla". Kysymys oli epäselvästi muotoiltu, joten monille tuli käsitys että tarkoitti että naisia olisi pitänyt olla enemmän siellä rintamalla.

[JNappula]

Aamulypsyssä keskusteltiin viimeviikolla tästä Jenni-Maaritin aivopierusta ja Jaajo Linnonmaa kertoi itse olevansa järkyttynyt, ei suinkaan naisten puutteesta sotatehtävissä, vaan siitä ettei taisteluissa näkynyt suurmoskeijaa.

[Vaniljaihminen]

Ostin ja luin erään iltapäivälehden Tuntematon -liitteen. Siellä kerrottiin, että elokuvassa on muutettu joidenkin hahmojen kohtaloita. Minkähänlaisista muutoksista on kysymys? Onko joku huomannut mitään erikoista?

En huomannut mitään erikoista. Luulin tosin vähän aikaa, että Rokka olisi kuollut. Iltalehden erikoisnumero oli hyvä, muulta osin paitsi Enbusken höpinöiden. Oikein Mikko Kärnäkin oli tähdellistä vetää mukaan. Enbuske itse olisi sodan aikana ollut luultavasti Vallin rykmentissä politrukkina - se ainakin vastaisi hänen nykyistä tehtäväänsä mitä parhaiten.

Aamulypsyssä keskusteltiin viimeviikolla tästä Jenni-Maaritin aivopierusta ja Jaajo Linnonmaa kertoi itse olevansa järkyttynyt, ei suinkaan naisten puutteesta sotatehtävissä, vaan siitä ettei taisteluissa näkynyt suurmoskeijaa.

Ei jumaleisson Jaajo... 

[Kukko]

Veteraanien mukaan tämä versio ei millään muotoa kuvannut todellisia oloja....

Ja toiset veteraanit taas sanoo että "tuollaista se oli".

KOLMEN tunnin vyörytys on ohi. Sota palasi hetkeksi kahden vanhan miehen eteen elokuvana.
– Muistot herää. Tuollaista se oli.
Eino Pajunen, 93, tietää, mistä puhuu. Hän taisteli Suomen puolesta Syvärillä. Aku Louhimiehen uudelleenfilmatisointi Väinö Linnan romaaniklassikosta sijoittuu samoihin maisemiin.
– Filmi oli niin lähellä totuutta. Mitään ei tarvitse korjata. Noin kovia taisteluita moni ei kyllä käynyt, Pajunen sanoo.
Jyväskyläläinen Martti Mäkinen, 99, yhtyy kehuihin.
– Elokuva oli realistisempi ja yksityiskohtaisempi kuin Edvin Laineen versio. Jäljittelystä ei ollut kyse, vaikka jotkut arvostelijat ovat niin sanoneet.

Liikuttava artikkeli noin muutenkin, pikkupoikina seinänaapureita ja nyt kohta sataa käyvät herrat yhdessä katsomassa tätä.

Tuo esitetty kritiikki oli

– Elokuva oli turhanpäiväistä räiskimistä. En voi ymmärtää miksi pauke oli jatkuvaa, kertoo Veikko Holappa Helsingin Uutisille.
– Ei talvi- ja jatkosodassa kyllä tuollaista ollut, Holappa sanoi.
19-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan lähtenyt ja jatkosodassa ollut Holappa palveli eturintamassa kiväärimiehenä muun muassa Kuhmossa ja Löytövaarassa. Hänen mukaansa elokuva antaa väärän kuvan.
– Olihan siellä sodassa ammuskeluja, hyökättiin, torjuttiin ja tehtiin harhautuksia, mutta ei se ollut jatkuvaa.
– Vanhemmat elokuvaversiot antavat totuudenmukaisemman yleiskuvan, Holappa toteaa.

En ole oikein varma mitä tuolla tarkkaan ottaen tarkoittavat, oliko elokuvassa siis liikaa taistelukohtauksia suhteessa siihen mitä sota-aika rintamalla kokonaisuudessaan oli. Mutta onhan se tietysti selvä, että elokuvassa ja kirjassakin noin on. Ei sitä pelkästä korsuelämästä tai muusta odottelusta riittävästi draamaa saa.

[Pyhä Olavi]

Armeija toimii ikäluokittain, 1925 syntyneet olivat 1944 19 vuotiaita, joten varusmiespalvelus odotti automaattisesti. Ikäluokka 1926 kutsuttiin , jos niin voi sanoa, varusmiespalvelukseen ja osa oli koulutuskeskuksissa, joukko jopa rintamallakin Lapin sodassa. Ikäluokan virallinen varusmiespalvelus siirtyikin sitten kevääseen 1946.

[Pyhä Olavi]

Pieni lisäys : 1926 syntyneitä kaatui 275, 1925 syntyneitä 1 794 ja 1924 syntyneitä 2 665. Ikäluokat olivat suurin piirtein saman kokoisia, joten antanee perspektiiviä. 1920 syntyneitä meni 5 785, suurin tappio per ikäluokka.

[Uretaanipusla]

Viime viikolla kävin katsomassa ja tykkäsin kyllä. Nostaisin parhaaksi kotimaiseksi sotaelokuvaksi. Ilman pakollista sitomista Linnan repliikkeihin olisi ollut vielä parempi. Itse en laske lisäarvoa kotirintamakohtauksille. Varsinkin Vesalan laulut voisi leikata pois tunnelman kärsimättä. Sen verran korvia riipivää se on.

[anatall]

Viime viikolla kävin katsomassa ja tykkäsin kyllä. Nostaisin parhaaksi kotimaiseksi sotaelokuvaksi. Ilman pakollista sitomista Linnan repliikkeihin olisi ollut vielä parempi. Itse en laske lisäarvoa kotirintamakohtauksille. Varsinkin Vesalan laulut voisi leika pois tunnelman kärsimättä. Sen verran korvia riipivää se on.

Elokuva on vielä näkemättä mutta jo etukäteen vatuttaa tuon Vesalan joikhaaminen ja ylipäätään koko rooli. En pysty sietämään kyseistä "taiteilijaa" missään muodossa.

[Ajattelija2008]

Edvin Laineen Tuntemattomassa kuoli suuri osa elokuvassa seuratuista miehistä. Todellisuudessa kuolleisuus oli 10 % luokkaa. Suuri kuolleisuus elokuvassa oli dramatisointia tietysti.

Käsittääkseni melkein koko aika oikealla rintamalla oli rauhallista odottamista. Elokuvien keskittyminen taistelukohtauksiin on dramatisointia. Ei ole järkeä tehdä elokuvaa, joka olisi realistinen, koska yleisö kyllästyisi loputtamaan odottamiseen.

[anatall]

Edvin Laineen Tuntemattomassa kuoli suuri osa elokuvassa seuratuista miehistä. Todellisuudessa kuolleisuus oli 10 % luokkaa. Suuri kuolleisuus elokuvassa oli dramatisointia tietysti.

Käsittääkseni melkein koko aika oikealla rintamalla oli rauhallista odottamista. Elokuvien keskittyminen taistelukohtauksiin on dramatisointia. Ei ole järkeä tehdä elokuvaa, joka olisi realistinen, koska yleisö kyllästyisi loputtamaan odottamiseen.

Niin. Olisihan se hauska kuulla arviot sotaelokuvasta, jossa istuttaisiin kolme tuntia korsussa väkertämässä puhdetöitä ja pelaamassa tikkiä.

Se olisi toki realistinen sotakuvaus mutta kuka sen jaksaisi katsoa?

[Tappivanukas]

Joo, ja naisten tuntemattomassa olisi kolme tuntia lypsämistä ja aitan polulla tallustelua. Välillä ryystetään korviketta ja pyykätään. Verta saadaan kun ammu poikii.

[matti]

Edvin Laineen Tuntemattomassa kuoli suuri osa elokuvassa seuratuista miehistä. Todellisuudessa kuolleisuus oli 10 % luokkaa. Suuri kuolleisuus elokuvassa oli dramatisointia tietysti.

Tämä pitää paikkansa, jos ajatellaan kuolleisuutta yli koko kenttäarmeijan.

Kaatumisen todennäköisyys esim. jatkosodassa riippui suuresti siitä, missä aselajissa oli ja toisaalta siitä, missä joukko-osastossa sattui olemaan. Esimerkiksi jalkaväkimiehen todennäköisyys kaatua tai haavoittua oli paljon suurempi kuin vaikkapa rannikkotykkimiehen. Tuntemattomassa kuvataan kuitenkin konekiväärikomppanian eli jalkaväen vaiheita.

[Muuttohaukka]

Joo, ja naisten tuntemattomassa olisi kolme tuntia lypsämistä ja aitan polulla tallustelua. Välillä ryystetään korviketta ja pyykätään. Verta saadaan kun ammu poikii.

Onpa ikävän typerä ajatus naisten sota-ajan toiminnasta. Olen kuullut niin monen kotirintaman naisen tarinaa ja se ei ole todellakaan ollut kahvin ryystelyä ja tallustelua. Ei ole edes vitsinä nauruheroa kutittava.

[Tappivanukas]

Koko ajatus naisten Tuntemattomasta on absurdi. Tehköön joku elokuvan kotirintamasta jos haluaa.

Kk-komppania toimi niin että sen konekiväärit alistettiin hyökkääville jv-komppanioille tulitueksi, siinä syy kuolleisuuteen. Kaikki kuolleet eivät olleet kk-komppaniasta, vaan esim Kariluoto ja Autio jv-upseereita, Sarastie patajoonasta yms. Kirjan ensimmäinen 2/3 hyökätään, sitten henkiinjääneet tavataan asemasodassa ja lopuksi perääntymisvaiheessa jossa kaikki ravaavat jalkaväkimiehinä.

Plus että se on fiktio, ja tuttujen hahmojen tappaminen on tehokeino. Kuolemattomat päähenkilöt kuuluvat ihan eri kirjallisuuden lajiin.

[Vaniljaihminen]

Kuolleisuus riippuu aselejeista pitkälti, talvisodan panssarintorjuntamiehillä kuolleisuus oli kuulemma jotain 80%:n luokkaa.

Suomisen Perhe -elokuvat kuvaavat kotirintaman arkea ja vieläpä sangen autenttisesti. Yllättävän hyviä edelleen. Pöysti vaan ei kuulemma tykkää itse, kun ne vahvistavat hänestä syntynyttä kuvaa sympaattisena "Suomisen Ollina". Todellisuudessahan Pöysti on melko äreä ukko, ainakin omasta mielestään.

[Muuttohaukka]

Koko ajatus naisten Tuntemattomasta on absurdi. Tehköön joku elokuvan kotirintamasta jos haluaa.

---

Linnan romaanissa ei ollut naisten sotimista. Tuntematon jollain muulla tavoin on absurdi. Tehköön joku elokuvan muista "vinkusotilaista" tai mainitsemistasi naisista rintamalla taistelussa jatkosodan aikana. Naivismia.

Louhimiehen Tuntematon on Linnan romaani tänä päivänä ja tällaisena pienesti höystettynä kotirintaman tunteilla.

[Vaniljaihminen]

Sara Chafak esittää naissotilasta, tosin väärällä puolella eikä sitä edes huomaisi ellei joku olisi erikseen maininnut.

Jos joku ottaa lukeakseen sen uuden romaanin tuntemattomista naisista, lukekoon vaan kaikin mokomin. Tehtäköön vaikka elokuvaksi, vaikka onhan jo esimerkiksi Laila Hirvisaaren Hylätyt talot, autiot pihat nähty elokuvanakin. Sen elokuvan eräs erikoisuus on siinä, että siinä vedetään Suomen lippu Viipurin linnan salkoon. Kuka sanoi ettei Jörkalla olisi suhteita...

[BarkAtTheMoon]

Käytiin kattomassa filmi viime viikolla. Molemmat omat isoisät olivat sekä talvi-että jatkosodassa kannaksella ja kuultu/kirjattu ylös tapahtumia (ihan pyynnöstä jottei unohtuisi) ja sikälikin kiinnostava oli elokuvan päivitys.

Oma mielipide on, että paras tähänastisista kirjasta tehdyistä elokuvista, kokonaisuutena (huomoiden että kyse on kirjasta ja tietyn yksikön ei koko sodan kuvauksesta) oikeastaan täydellinen. Näyttelijät olivat loistavia, vastoin ennakko-odotuksia Aku Hirviniemi oli mielestäni jopa paras koko leffassa, Aho, Vatanen ja Holopainen loistavia, ohjaustakin on pakko kehua.

Edelleen odotan kunnollista ja vaihteeksi isänmaallista nykytehosteilla varustettua elokuvaa/sarjaa sodista, jossa on unohdettu tuntemattoman aikakauden"synnit" ja laitettu neuvostohirviön eteen isänmaallinen Suomen armeija mitä se tuolloin(kin) todellakin oli ja neukkurosvoporukan pysäytys kaikkine hienouksineen, tullaanko näkemään moista..en pahemmin pelimerkkejäni nykymenollakaan laittaisi kyseisen puolesta pöydälle

[Leickmann]

Edvin Laineen Tuntemattomassa kuoli suuri osa elokuvassa seuratuista miehistä. Todellisuudessa kuolleisuus oli 10 % luokkaa. Suuri kuolleisuus elokuvassa oli dramatisointia tietysti.

Käsittääkseni melkein koko aika oikealla rintamalla oli rauhallista odottamista. Elokuvien keskittyminen taistelukohtauksiin on dramatisointia. Ei ole järkeä tehdä elokuvaa, joka olisi realistinen, koska yleisö kyllästyisi loputtamaan odottamiseen.

Näinhän se on. Elokuvaan on tiivistettävä enimmäkseen niitä hetkiä kun tapahtuu. Toisaalta, ei myöskään voi edellyttää, että ollakseen realistinen, kirjan tai leffan on tarkalleen toteutettava todellisten tapahtumien tilastollisia keskiarvoja. Löytyy varmasti kenttäarmeijasta joukkueita, joissa ei tullut kuin 3 kuollutta sodan aikana. Ja niitä, joista kuoli 35 ukkoa 30:stä, kun täydennysten täydennykset aina uusine tappioineen vuosien varrelta lasketaan. Panssaridivisioonan jääkäripataljoonia hyökkäytettiin päin vihulaisen tankkeja, ja jotkut joukkueet pyyhkiytyivät kerralla olemattomiin. Että miten missäkin ja kaikki yhtä autenttista tapahtumaa kuitenkin.

Linnahan itse alikersanttina menetti heti sodan alussa tykistön täysosumassa oman ryhmänsä kokonaan. En muista moniko kuoli ja moniko haavoittui, mutta yksin tuo jäi jäljelle. Sai sitten uudet miehet aikanaan. Saattoipa pelkästään jo tuo tapahtuma jättää fiiliksen, että liian moni vierestä meni. Koko armeijan keskiarvo ei yhden joukkueen tai komppaniankaan kohdalla kerro mitään.

[Syämmistynyt]

Rokan Lyytin osuus nostaa mukaan olennaisen osan sota-ajan historiaa, eli karjalaisten evakkoon joutumisen.

Lavi levytti itse suurimman osan lauluistaan, mutta hän kirjoitti lauluja myös muille. Muun muassa Anneli Saariston hitti "Evakon laulu", joka syrjäytti "Karjalan kunnailla" -laulun karjalaisten toivekappaleen paikalta, on kokonaan Lavin käsialaa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veikko_Lavi

Tässä moderni, elokuvan katsomisen jälkeen aika koskettavalta tuntuva versio.  Nuoret soturit ja lapsenkasvoiset vänrikit... 

https://youtu.be/GxE0SXef0Y4

[Maija Poppanen]

Onpa ikävän typerä ajatus naisten sota-ajan toiminnasta. Olen kuullut niin monen kotirintaman naisen tarinaa ja se ei ole todellakaan ollut kahvin ryystelyä ja tallustelua. Ei ole edes vitsinä nauruheroa kutittava.

Se on ollu kovaa duunia, kun lennosta on opeteltu sekä naisten että miesten työt. Mut eihän Linna kai ylipäätänsä mainitse naisia muutamaa huorahtavaa lottaa enempää kirjassaan.

Ehkä hiukan enemmän - mut kyllä hän teki selväksi, kuinka paljon esim. lottien toimintaa arvosti.

[törö]

Näinhän se on. Elokuvaan on tiivistettävä enimmäkseen niitä hetkiä kun tapahtuu.

Tuo ei ole totta vaan joku nykyaikainen pakkomielle. Joskus 50-vuotta sitten isoja taistelukohtauksia oli jossain kalliissa spektaakkeleissa ja muutoin tarinat pidettiin mahdollisimman pienimuotoisina, ettei syntynyt sitä vaikutelmaa, että on tehty komempi leffa kuin mihin oikeasti olisi ollut varaa.