Turun yliopiston yleisöluentosarja ”Monikulttuurisuuden myytit” 12.4. alkaen

[Kallan]

Olen jotenkin jo aavistavinani että kun monikulttuurisuus halutaan saada näyttämään hienolta niin otetaan ne normaalisti pahiksina olevat eurooppalaiset hyviksiksi (saksalaiset, ruotsalaiset, Finlayson yms) samalla kertoen heidän menestyksestään täällä ja sitten suoritetaan aivonyrjähdys ja todetaan että kyllä afromiehet ja geelitukat saavat samanlaisia menestyviä yrityksiä aikaiseksi... jotenkin. Syötetään tarpeeksi verorahaa tälle yritykselle ja kirjataan se yrityksen voitoiksi = profit!

[C-Nile]

Minua kiinnostaisi tietää enemmän Suomen kotouttamiskäytännöistä. Miten metodimme eroavat esim. Belgiasta, Ranskasta ja Ruotsista? Miten kotouttamisen onnistumista mitataan ja onko tehty vertailua eri metodien välillä?

Selailin pikaisesti muutaman aiheeseen liittyvän artikkelin ja tässä jotain osviittaa:

Various theoretical perspectives make strong, but often contradictory, claims about effects of immigrant integration policies on immigrants' retention of their ethnic cultures and their adoption of the host country's culture. However, there is very little empirical research investigating these competing claims.
...
The results indicate that policies have only a modest effect on immigrants' degree of adoption and retention. The findings clearly contradict the reactive ethnicity and acculturative stress hypotheses, and provide support for a combination of the material cost/benefit and boundary permeability perspectives.

Tämän tutkimuksen mukaan kotouttamiskäytännöillä on korkeintaan maltillinen vaikutus kotoutumisen onnistumiseen. Jos kuitenkin halutaan mahdollisimman paljon kotouttamistoimia, kannattaa olla vasemmistohallitus:

Our framework highlights the importance for cities to have (1) left-leaning governments, (2) immigrants who constitute a large part of the city electorate and are part of local decision-making structures, and (3) an infrastructure of community-based organisations that actively represent immigrants' collective interests in local politics and policy-making. We show that when these three factors exist synergistically, cities are more likely to commit themselves to policies that promote immigrant integration even when the national context is not very hospitable to immigrant rights.

Recent urban scholarship celebrates the increased cultural and ethnic diversity of contemporary cities as promoting conviviality and intercultural sensibilities. The contact hypothesis and immigrant integration policies drawing on it similarly stress the importance of increased face-to-face contact for reducing inter-group prejudice and conflict.
...
We find that contact between Russian Aussiedler and local German residents in public and quasi-public spaces remains fleeting, often reinforcing pre-existing stereotypes. Local immigrant integration projects, despite their intentions of increasing contact between migrant and non-migrant residents, often fail to provide opportunities for deeper contact. On the other hand, sustained and close encounters are enabled in spaces of neighborhood community centers, where immigrants and native residents work side-by-side on common projects.

Kontaktiteorian mukaan kohtaamiset erirotuisten kanssa hälventävät etnisiä ennakkoluuloja. Edellä viitatun tutkimuksen mukaan tämä ei yleensä pidä paikkaansa, vaan jopa vahvistaa niitä.

Liitteenä vielä pari taulukkoa maahanmuuttajien integroitumisesta Belgiassa. Suomessa on varmaankin tehty vertailua näiden kanssa ja katsottu ettei olla menossa samaan suuntaan?

[Histon]

1. "Humanitäärisien" maahanmuutajien kotouttamiseen käytetyllä rahalla voisi tarjota ruuan, suojan ja koulutuksen moninkertaiselle määrälle ihmisiä paikanpäällä ja pakolaisleireillä. Miksi Suomi yhä jatkaa globaalin kärsimyksen lievittämisen näkökulmasta äärimmäisen tehotonta maahanmuuttopolitiikkaa?
2. Miksi Suomi ottaa vastaan lähinnä nuoria miehiä eikä kaikista heikompiosaisia kuten vanhuksia, vammaisia tai orpolapsia?

[C-Nile]

Vielä yksi kysymys: Juuri saamani tiedon mukaan talousguru Piketty kertoo, että EU voisi vastaanottaa miljoona siirtolaista vuodessa. Koska kyseessä on talousguru, oletan että ajatus liittyy taloudelliseen hyötyyn. Kuinka tämä taloudellinen hyöty jakaantuu?

[Oho]

Ti 12.4. "Turku on suomalainen kaupunki"
Ti 19.4. "Suomi oli yhtenäinen 1990-luvulle asti"
Ti 26.4. "Eurooppaan ja Suomeen pääsevät kaikki halukkaat"
Ti 10.5. "Maahanmuuttajat vie rahat ja työpaikat"
Ti 17.5 "Monikulttuurisuus uhkaa suomalaista tasa-arvoa"
Ti 24.5. "Monikulttuurisuus on kriisissä"

Kovin montaa maahanmuuttoon ja monikultturisuuteen liittyvä epärealistisen positiivista näkemystä ei näy kumottavien myyttien listalla, piekmminkin tarkoitus lienee epäsuorasti vahvistaa niitä myyttejä.

[J. Lannan haamu]

Nuo ovat kaikki hyviä kysymyksiä, mutta nyt täytyy tässä vaiheessa sanoa että en usko että noihin kysymyksiin saadaan kommentteja. Koska nuo ovat aika kategorisesti ja tarkoitushakuisesti määriteltyjä noi teemat, paitsi noi jälkimmäiset, niin koittaisin pitää kysymykset mahdollisimman tarkkana aiheeseen liittyvinä, jotta kukaan ei voi kierrellä pois. Koska sitä ne tekevät lähes aina, kokemusta on.

[Näkkileipä]

Ajattelin, että täällä joitain saattaisi kiinnostaa tällainen luentosarja.

Tänne voi sitten raportoida, jos joku vaivautuu paikan päälle.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/yleisoluentosarja-purkaa-monikulttuurisuuden-myytteja.aspx

Yleisöluentosarja purkaa monikulttuurisuuden myyttejä   
Turun yliopisto, Siirtolaisuusinstituutti ja Turun kaupunginkirjasto järjestävät yleisölle avoimen, maksuttoman luentosarjan "Monikulttuurisuuden myytit". Luennot pidetään 12.4. alkaen tiistai-iltaisin kello 18.00–19.30 Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston luentosalissa (Linnankatu 2, Turku).
​Turun yliopiston tiedote 6.4.2016

Mediakeskusteluissa maahanmuutosta, vähemmistöistä ja monikulttuurisuudessa yksinkertaistetut "totuudet", väärinymmärrykset ja valheelliset väitteet vievät tilaa asiapohjaiselta keskustelulta. Monikulttuurisuuden myytit -luentosarjassa asiantuntijat analysoivat keskustelussa eläviä myyttejä: miten niitä rakennetaan ja muokataan? Ketkä niitä käyttävät ja miksi? Mitä tutkimustieto kertoo todellisuudesta myyttien takana? Jokaisella luentokerralla kaksi asiantuntijaa tarjoaa näkemyksensä yhteen monikulttuurisuuden myyteistä.

Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston Monikulttuurisuus-opintokokonaisuus, yleisen historian oppiaine ja RASTER-tutkijaverkosto, Avoin yliopisto sekä Siirtolaisuusinstituutti yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa.

Aiheina:

Ti 12.4. "Turku on suomalainen kaupunki"
Ti 19.4. "Suomi oli yhtenäinen 1990-luvulle asti"
Ti 26.4. "Eurooppaan ja Suomeen pääsevät kaikki halukkaat"
Ti 10.5. "Maahanmuuttajat vie rahat ja työpaikat"
Ti 17.5 "Monikulttuurisuus uhkaa suomalaista tasa-arvoa"
Ti 24.5. "Monikulttuurisuus on kriisissä"

Entäs maahanmuuttomyönteiset myytit, missä ja koska näitä aiheita käsitellään?

"Maahanmuutto on rikkaus"
"Emme saa eristäytyä muusta maailmasta"
"Maahanmuutto on täysin hallinnassa"
"Tiedämme kaikkien maahantulijoiden taustat"
...

[Gunnar Hymén]

Olen tässä kahdeksan kuukauden aikana huomannut, että en tule kotoutumaan Turkuun ikinä. Vaikka onkin rankka täysipäiväinen työ, asunto ja kielitaito sekä paljon kavereita. Tämä kaupunki haluaa olla liian elitistinen ja on varmaan viimeinen kaupunki Suomessa, joka tunnustaa monikulturismin epäonnistumisen ja hulluuden.

Äärimmäinen harmi, koska se kolikon toinen puoli tässä kaupungissa on aivan loistava...

tilinumero jakoon, autetaan miestä mäessä jaksamaan tämäKIN monikultturelli paskanjauhajien kerho - mies paikalla on parempi kuin 10 netsiä netissä!

[Nikolas]

Nuo ovat kaikki hyviä kysymyksiä, mutta nyt täytyy tässä vaiheessa sanoa että en usko että noihin kysymyksiin saadaan kommentteja. Koska nuo ovat aika kategorisesti ja tarkoitushakuisesti määriteltyjä noi teemat, paitsi noi jälkimmäiset, niin koittaisin pitää kysymykset mahdollisimman tarkkana aiheeseen liittyvinä, jotta kukaan ei voi kierrellä pois. Koska sitä ne tekevät lähes aina, kokemusta on.

Niinhän se tietysti käy, että jos esitetty kysymys ei liity luennon asiaan, kysymys sivuutetaan asiaankuulumattomana, ja näin kysymykseen saatu vuoro menetetään.

[J. Lannan haamu]

En minä jaksa mennä tuonne, ketuttaa niin nuo olkiukkoaiheetkin ja en jaksa istua 1,5 tuntia kuuntelemassa jonkun kiintiömulaatin höpinöitä täysin epäoleellisista asioista. Tosin tuonne viimeiseen täytyy ehdottomasti päästä, siellä voi tuoda esiin sitten koko monikulturismin hulluuden...

[Nikolas]

Monikultturismin kriisin ydin on mielestäni tämä:

• Monikulttuurilla ei ole tieteellistä perustaa.
• Ei ole olemassa teoriaa monikulttuurin toiminnasta, jota voisi koetella ja kritisoida.
• Monikultturismi pysyy vain siksi, että kuplaan puhalletaan.
• Kaikki monikulttuurin tieteellinen käsittely on ollut sen kritiikkiä.
• Monikulttuurisissa yhteiskunnissa ei ole pystytty ratkaisemaan ryhmäoikeuksien ja yksilöiden oikeuksien välistä suhdetta.

[siviilitarkkailija]

Monikultturismin kriisin ydin on mielestäni tämä:

• Monikulttuurilla ei ole tieteellistä perustaa.

....

• Monikulttuurisissa yhteiskunnissa ei ole pystytty ratkaisemaan ryhmäoikeuksien ja yksilöiden oikeuksien välistä suhdetta.

Tästä olen erimieltä. Historiasta tunnetun tai kerrotun perusteella ns monikulttuuriset yhteiskunnat ovat pysyneet pystyssä vain äärimmäisen  ja kollektiiviseen syyllisyyteen perustuvan väkivallan ja äärimmäisen rahanpalvonnan avulla.

Eli monikulttuurikaaoksen aikana ihmiset muuttavat omien heimojensa tai etnisten ryhmien suojaan. Järjestelmässä rikos voidaan kostaa kenelle hyvänsä ao epäillyn ryhmän jäsenelle. Samoin kosto voidaan toteuttaa summittaisena koko asuinalueen tuhopolttona.

Usein tämä johtaa siihen että vaarassa oleva ryhmä kerää kollektiivisen korvauksen ja maksaa sen uhkaajalle riippumatta siitä onko syyllinen tai ei. Näin vältytään kollektiiselta rangaistukselta.

On huomioitava että monikulttuurikaaoksen lopullisena korjausvoimana on valtion tai keisarin tai liittovaltion armeija. Tällöin lain tai lähinnä järjestyksen palautustoiminta on agressiivista sotilashallintoa ja miehitystä. Tuolloin vastatoimet ja hallinnollinen väkivalta osuvat sattumanvaraisesti kaikkiin osapuoliin tekemisistä riippumatta. Mikä ohjaa ihmisryhmiä luonnollisesti hoitamaan itse omat asiansa ilman oikeuslaitoksen puuttumista.

[Nikolas]

Tarkoitin vain sanoa että monikulttuuri on alusta alkaen huuhaata ja onnistumisen edellytykset sen mukaiset.