Budjetin tasapainottaminen

[Rutja]

Suomessa verotus on jo nyt varsin lähellä verotuksella valtiolle saatavan tuoton maksiimia. Jos verotusta vielä kiristetään, niin se ei enää lisää verotuloja, mutta hyydyttää kansantalouden.

Tämän ymmärtää helposti seuraavalla tavalla: Jos kokonaisverotus on nolla, on tuotto nolla (kukaan ei maksa veroja) ja jos kokonaisverotus on 100% on tuotto myöskin nolla (kukaan ei tee rehellisiä töitä). Veroilla saatava tuotto piirtyy positiiviseksi käyräksi tuon kahden pisteen välille. Nyt Suomi on jo lähellä tuota verotuksellista maksiimia.

Mistäkö sitten leikataan? Jos minä saisin päättää, niin sakset napsisivat raskaasti seuraavilla aloilla:
- maahanmuutto
- kehitysapu
- yritystuet
- maataloustuet
- koulutus (etenkin yhteiskunnallis-humanistiset alat)
- sosiaalimenot
- kulttuuripolitiikka

[Atte Saarela]

Mistäkö sitten leikataan? Jos minä saisin päättää, niin sakset napsisivat raskaasti seuraavilla aloilla:
- maahanmuutto
- kehitysapu
- yritystuet
- maataloustuet
- koulutus (etenkin yhteiskunnallis-humanistiset alat)
- sosiaalimenot
- kulttuuripolitiikka

Minulla muuten samat kohteet, mutta pyrkisin pitämään sosiaali- ja koulutusmenot suunnilleen ennallaan.

Ehkä maanpuolustuksestakin voisi koettaa löytää säästökohteita jos saisi tarpeeksi hyvät turvatakuut Natolta tai EU:lta, joskin tätä pitäisi tutkia lisää.

[Rutja]

Mistäkö sitten leikataan? Jos minä saisin päättää, niin sakset napsisivat raskaasti seuraavilla aloilla:
- maahanmuutto
- kehitysapu
- yritystuet
- maataloustuet
- koulutus (etenkin yhteiskunnallis-humanistiset alat)
- sosiaalimenot
- kulttuuripolitiikka

Minulla muuten samat kohteet, mutta pyrkisin pitämään sosiaali- ja koulutusmenot suunnilleen ennallaan.

Kuulen monesti kysymyksen voidaanko näistä muka säästää? Mielestäni oikea kysmys on jo, että voimmeko olla enää säästämättä?

Vanhasen hallitusten talouspolitiikka on ollut täysin katastrofaalista ja nyt näyttää siltä, että narun pää on tulossa käteen.

[Atte Saarela]

Minulla muuten samat kohteet, mutta pyrkisin pitämään sosiaali- ja koulutusmenot suunnilleen ennallaan.

Kuulen monesti kysymyksen voidaanko näistä muka säästää? Mielestäni oikea kysmys on jo, että voimmeko olla enää säästämättä?

Miten vähentäisit sosiaalimenoja?

Entä koulutusmenoja? Kieltämättä yliopistossa on koulutusohjelmia joiden aloituspaikkoja voisi ehkä vähentää. Mikähän mahtaa olla esim. naistutkijoiden työttömyysprosentti..

[citizen]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

Kertokaahan miksi budjetti pitäisi tasapainottaa? Suomi saa kyllä velkaa markkinoilta ainakin kolme-neljä vuotta siis mitään hätää ei ole. Tuskin lama nyt kauempaa kestää.

Kyllä valtion pitäisi minusta minimoida velan määrä, koska korot tulevat aika kalliiksi. Valtionvelan korot ovat v. 2010 yli 2 miljardia (kaksi kertaa se mitä menee kehitysapuun)

Täysin mitätön summa. Jos otamme velkaa, ja ostamme vahvalla eurolla pörssistä kotimaisten firmojen osakkeita niin pelkästään osinkotulot jotka jäävät kotimaahan ovat moninkertaisia.

Haiskahtaa pahasti taikaseinäuskovaisuudelta. Jos valtio maksaisi itse veronsa ottamalla velkaa, olisimme varmaan kaikki rikkaampia? Kuka haluaa jatkaa työskentelyä yhtiöille, jos niiden tuotto menee valtiolle? Kommunistit ehkä...

Valtion velanotto on silkkaa sosialismia, koska se on tulevaisuuteen siirrettyä verotusta. Kun uutta rahaa pumpataan markkinoille sen arvo tulee velallisten kyvystä maksaa lainansa takaisin. Mikä on valtion takaisinmaksukyky laskevilla markkinoilla? Eikö kapitalismi perustukaan tasapainoon tulojen ja menojen välillä?

[Virkamies]

Eikö kapitalismi perustukaan tasapainoon tulojen ja menojen välillä?

Kapitalismi ei nähdäkseni perustu todellakaan kyseiseen tasapainoon vaan pikemminkin velanottoon.

Itse karsisin kuluja rankalla kädellä, mutta toisaalta taas on velanottokin ihan ymmärrettävä asia. Yritykset ottavat myös ajoittain velkaa, sillä he velkarahan ottamisen olevan tulevaisuuden kannalta parempi asia. Joskus on parempi pitää pyörät pyörimässä, jotta tulevaisuudessa yritys voi tuottaa voittoa.

Mutta nykyisessä tilanteessa karsisin kuluja. En usko, että nykyisellä menorakenteella voidaan tulevaisuudessa päätyä hyvään lopputulokseen. Koulutuksesta en karsisi pääsääntöisesti, mutta sosiaaliturvaan liittyvät etuudet on oikeasti pystyttävä ottamaan pöydälle jossain vaiheessa. Kaikki muu kalpenee sen menoerän rinnalla.

[citizen]

Eikö kapitalismi perustukaan tasapainoon tulojen ja menojen välillä?

Kapitalismi ei nähdäkseni perustu todellakaan kyseiseen tasapainoon vaan pikemminkin velanottoon.

Velkaa ei anneta ilman vakuuksia, eli jonkinlainen tasapaino siinäkin on olemassa. Lainan koroilla pyritään hallitsemaan siihen liittyvää riskiä. Ongelmana on korkojen pitäminen keinotekoisen alhaalla, mikä aiheuttaa inflaatiota.

Itse karsisin kuluja rankalla kädellä, mutta toisaalta taas on velanottokin ihan ymmärrettävä asia. Yritykset ottavat myös ajoittain velkaa, sillä he velkarahan ottamisen olevan tulevaisuuden kannalta parempi asia. Joskus on parempi pitää pyörät pyörimässä, jotta tulevaisuudessa yritys voi tuottaa voittoa.

Olisi hyvä, jos perustuslakiin lisättäisiin joku esim. BKT:een sidottu rajoite velkaantumiseen. Euro-alueella sellainen rajoite taitaa ollakin, mutta se ei taida olla mitenkään laillisesti sitova. Toisaalta BKT-luku voi olla harhaanjohtava, mikäli se koostuu lähinnä tuontitavaroiden kulutuksesta kuten Yhdysvalloissa.

Mutta nykyisessä tilanteessa karsisin kuluja. En usko, että nykyisellä menorakenteella voidaan tulevaisuudessa päätyä hyvään lopputulokseen. Koulutuksesta en karsisi pääsääntöisesti, mutta sosiaaliturvaan liittyvät etuudet on oikeasti pystyttävä ottamaan pöydälle jossain vaiheessa. Kaikki muu kalpenee sen menoerän rinnalla.

Koulutuksessa on paljon karsimisen varaa ja rahat pitäisi kohdentaa vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Enemmän yhteistyötä yritysten kanssa ja yksityistä rahaa koulutukseen. Opintotuesta olisi hyvä siirtyä jonkinlaiseen stipendijärjestelmään. Jospa Suomeen saataisiin edes yksi huippuyliopisto tasaisen massatuotannon rinnalle. Sosiaaliturvaa voisi alkaa jakamaan ruokakupongeilla, jotta rahaa ei menisi niin paljon viinaan.

[Kaptah]

Minähän en taloudesta juuri mitään ymmärrä, mutta eikö säästökohteiden lisäksi olisi hyvä pohtia myös sitä, miten saadaan tulot kasvuun? Ymmärtääkseni kansakunnalla on varallisuutta juuri niin paljon kuin sitä tuotetaan. Miten saadaan tuotanto taas toimimaan?

[Atte Saarela]

Minähän en taloudesta juuri mitään ymmärrä, mutta eikö säästökohteiden lisäksi olisi hyvä pohtia myös sitä, miten saadaan tulot kasvuun? Ymmärtääkseni kansakunnalla on varallisuutta juuri niin paljon kuin sitä tuotetaan. Miten saadaan tuotanto taas toimimaan?

Yksi juttu mikä luultavasti heikentää useimpien EU-maiden kilpailukykyä suhteessa Yhdysvaltoihin on julkisrahoitteiset yliopistot. Hallitus kyllä pyrkii parantamaan niiden kilpailukykyä uuden yliopistolain myötä, ja näyttää jossain määrin hyvältä, mutta en tiedä kuinka helppoa on päästä esim. Yhdysvaltain huippuyliopistojen tasolle.

Esimerkiksi lääketieteessä EU-maat ovat jäämässä aika pahasti Yhdysvalloista jälkeen, koska biotieteiden tutkimus raahaa perässä.

Yksityisten yliopistojen perustaminen on haastavaa EU-maissa, koska julkisrahoitteiset yliopistot ovat ilmaisia. Ehkä EU-maat voisivat kehittää jonkinlaisen tukipolitiikan jonka avulla voisi halutessaan opiskella myös yksityisessä yliopistossa ja valtio tukisi sitä jonkin verran.

[escobar]

Jos Suomi olisi itsemäärävä valtio sen ei tarvitsisi kuuna päivänä ottaa velkaa. Kaikki nyt otetut velat - tai käytännös niiden korot, koska pääomaan ei voida koskaan maksaa takaisin - joudutaan maksamaan tuplana veroista takaisin. Jos rahavalta olisi siis kansanvallalla, jolle se kuuluu, tämä "velka" voitaisiin ottaa täysin korotta.

[M.E]

-- Toisaalta BKT-luku voi olla harhaanjohtava, mikäli se koostuu lähinnä tuontitavaroiden kulutuksesta kuten Yhdysvalloissa.
--

Itseasiassa tuontia ei laketa mukaan BKT:seen. BKT:n kaava on Yksityinen Kulutus + Julkinen Kulutus + Investoinnit + Vienti - Tuonti

[Virkamies]

Velkaa ei anneta ilman vakuuksia, eli jonkinlainen tasapaino siinäkin on olemassa. Lainan koroilla pyritään hallitsemaan siihen liittyvää riskiä. Ongelmana on korkojen pitäminen keinotekoisen alhaalla, mikä aiheuttaa inflaatiota.

Valtion lainanotto perustuu markkinoilla myös vakuuksiin. Yhdysvaltain kokoinen valtio saa enemmän lainaa, kuin Ecuador. Ecuadorilla ei ole esittää samanlaisia vakuuksia.

Koulutuksessa on paljon karsimisen varaa ja rahat pitäisi kohdentaa vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Enemmän yhteistyötä yritysten kanssa ja yksityistä rahaa koulutukseen. Opintotuesta olisi hyvä siirtyä jonkinlaiseen stipendijärjestelmään. Jospa Suomeen saataisiin edes yksi huippuyliopisto tasaisen massatuotannon rinnalle.

Varmaankin. Pyrkisin säilyttämään sellaisen systeemin, missä älykkäimpiä pystytään korkeakouluttamaan.

Sosiaaliturvaa voisi alkaa jakamaan ruokakupongeilla, jotta rahaa ei menisi niin paljon viinaan.

Sitäkin tapahtuu jo nyt.

Minähän en taloudesta juuri mitään ymmärrä, mutta eikö säästökohteiden lisäksi olisi hyvä pohtia myös sitä, miten saadaan tulot kasvuun? Ymmärtääkseni kansakunnalla on varallisuutta juuri niin paljon kuin sitä tuotetaan. Miten saadaan tuotanto taas toimimaan?

Pitää tuottaa jotain joka myy. Sikäli kun emme voi kilpailla aasialaisten kanssa palkoista, niin kaiketi investointeja tuotekehittelyyn täytyy tehdä, jotta voi tuottaa jotain sellaista, mitä muualla ei ole niin hyvää. Tai sitten keskittyä markkinointiin.

Palvelumarkkinoilla pätee sama homma. Palveluissa on vaan yleensä se etu, että kiinalaisen on vaikeampi kilpailla vaikkapa parturoinnin kanssa suomalaisen parturin kanssa.

Koska sisämarkkinamme eivät tuota eivätkä voi tuottaa kaikkea sitä mitä me koemme kuuluvan nykyiseen elämänlaatuun, niin me joudumme viemään jotain kaupaksi menevää ulkomaille saadaksemme sen kaiken. Pelkkiä palveluita toisillemme järjestämällä appelsiinit loppuvat kaupasta tai sitten otamme velkaa saadaksemme sen.

[citizen]

-- Toisaalta BKT-luku voi olla harhaanjohtava, mikäli se koostuu lähinnä tuontitavaroiden kulutuksesta kuten Yhdysvalloissa.
--

Itseasiassa tuontia ei laketa mukaan BKT:seen. BKT:n kaava on Yksityinen Kulutus + Julkinen Kulutus + Investoinnit + Vienti - Tuonti

Jaa, tuosta kaavasta en ollut tietoinen. Joka tapauksessa Yhdysvalloissa on kulutettu velaksi, kun moni on luullut asuntojen hintojen nousun myötä rikastuneensa. Moni on ottanut lainaa kiinnittäen talonsa, joiden arvo on arvioitu karkeasti yläkanttiin. Ilmeisesti lasketaan BKT:een investointien kautta? BKT on siis hataralla pohjalla kulutukseen nojautuvissa talouksissa kuten Yhdysvalloissa.

[citizen]

Valtion lainanotto perustuu markkinoilla myös vakuuksiin. Yhdysvaltain kokoinen valtio saa enemmän lainaa, kuin Ecuador. Ecuadorilla ei ole esittää samanlaisia vakuuksia.

Valtioiden lainansaanti perustuu pelkästään politiikkaan. Sillä ei ole mitään tekemistä vapaiden markkinoiden kanssa.

[Kaptah]

Palveluissa on vaan yleensä se etu, että kiinalaisen on vaikeampi kilpailla vaikkapa parturoinnin kanssa suomalaisen parturin kanssa.

Mutta ymmärtääkseni valtion taloutta ei auta yhtään se, että ihmiset parturoivat toisiaan. Olenko oikeassa? Valtion taloutta auttaisi vain se, jos ulkomailta tulisi ihmisiä Suomeen parturoitaviksi. Saatan toki olla väärässäkin.

Jos ajatellaan alkuasukasheimolla sama asia: Mitä enemmän maata viljellään, sitä enemmän heimolla on ruokaa jaettavanaan. Vaihtoehtoisesti heimo voi valmistaa kanootteja ja vaihtaa niitä naapurisaaren maanviljelijäheimon kanssa ruokaan. Siitä, että heimo tatuoi toisiaan, ei seuraa yhtään enempää jaettavaksi heimon kesken.

[M.E]

-- Toisaalta BKT-luku voi olla harhaanjohtava, mikäli se koostuu lähinnä tuontitavaroiden kulutuksesta kuten Yhdysvalloissa.
--

Itseasiassa tuontia ei laketa mukaan BKT:seen. BKT:n kaava on Yksityinen Kulutus + Julkinen Kulutus + Investoinnit + Vienti - Tuonti

Jaa, tuosta kaavasta en ollut tietoinen. Joka tapauksessa Yhdysvalloissa on kulutettu velaksi, kun moni on luullut asuntojen hintojen nousun myötä rikastuneensa. Moni on ottanut lainaa kiinnittäen talonsa, joiden arvo on arvioitu karkeasti yläkanttiin. Ilmeisesti lasketaan BKT:een investointien kautta? BKT on siis hataralla pohjalla kulutukseen nojautuvissa talouksissa kuten Yhdysvalloissa.

BKT on niin kutsuttu virtasuurre eli se mittaa jonkin suureen muutosta verrattuna edelliseen vuoteen. Se ei siis huomioi jo aiempina vuosina kerättyä varallisuutta kuten kiinteistöt tai uudet maa-alueet. Osahan BKT:stä "häviää" samana vuonna kuten hiustenleikkuu mutta osa puolestaan "muuttuu" enemmän tai vähemmän pysyväksi varallisuudeksi, jota ei merkitä ylös. Tällaisia ovat juurikin rakennusteollisuuden tuotteet ja uusi tieto.

Yhdysvaltojen tapauksessa ihmiset ovat muuttaaneet asuntoihin varastoitunutta arvoa kulutukseksi. Vaikka 100% tästä menisi tuontitavaroihin, niin tämä ei keinotekoisesti (merkittävästi) nostaisi Yhdysvaltojen BKT:tä, koska
a) BKT:hen tehdään inflaatiokorjaus, jolloin tuotanto ei keinotekoisesti paisu nousevan nimellishinnan mukana
b) tuonnin osuus poistetaan laskuista.

Investoinneiksi lasketaan lähinnä yritysten tekemät investoinnit/kulutus. Pääsääntöisesti tähän erään sisältyvät laitteet, jotka yritykset ostavat. Yksityiset ihmisten ostamat tavarat lasketaan aina kulutukseen. Tässä on kuitenkin lievä ongelma, koska auto, jonka kuluttaja ostaa, merkitään kulutukseksi mutta jos yritys ostaa saman auto, se merkitään investoinniksi.

BKT ei ole hataralla pohjalla kulutukseen nojaavissa talouksissa. BKT mittaa mitä sen on suunniteltu mittaavan. Se ei ole jokin ihmemittari, joka kertoo kaiken talouden tilasta. Se mittaa ainoastaan talouden kykyä tuottaa tavaroita ja palveluita, joita kuluttajat haluavat.

Valtion lainanotto perustuu markkinoilla myös vakuuksiin. Yhdysvaltain kokoinen valtio saa enemmän lainaa, kuin Ecuador. Ecuadorilla ei ole esittää samanlaisia vakuuksia.

Valtioiden lainansaanti perustuu pelkästään politiikkaan. Sillä ei ole mitään tekemistä vapaiden markkinoiden kanssa.

Erehdys. Useimpien maiden valtioiden rahoittajina ovat yksityiset toimijat, eivät muut valtiot. Tämän takia obligaatiomarkkinoilla toimivat miltei samat vapaiden markkinoiden lait kuin muillakin markkinoilla. Eli ostajat punnitsevat riskin ja tuoton suhdetta sekä pyrkivät löytämään markkinoilta parhaan mahdollisen riski-tuotto-yhdistelmän.

[Virkamies]

Valtion lainanotto perustuu markkinoilla myös vakuuksiin. Yhdysvaltain kokoinen valtio saa enemmän lainaa, kuin Ecuador. Ecuadorilla ei ole esittää samanlaisia vakuuksia.

Valtioiden lainansaanti perustuu pelkästään politiikkaan. Sillä ei ole mitään tekemistä vapaiden markkinoiden kanssa.

Tuota. Eikö valtio ota lainansa pääasiassa vapailta markkinoilta? Jos vakuudet ovat huonot, niin korko on suurempi. Samoin, jos vakuudet ovat niin huonot, että lainoittaja ei näe mitään syytä investoida kyseisen valtion velkakirjoihin, niin eikö voi käydä niin, että valtio ei saa vapailta markkinoilta lainaa? Silloin voi aina laittaa setelikoneet pyörimään ja de facto devalvoida valuuttansa.

Ymmärtääkseni Pohjois-Korea ei välttämättä saa ihan samoilla ehdoilla lainaa kuin Suomi vapailta markkinoilta tällä hetkellä.

Mitä poliittista tässä nyt on muuta kuin se, että valtion taloutta hoidetaan osittain poliittisin päätöksin? Eikö vapaat markkinat toimi myös valtioiden lainanotossa? Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Mutta ymmärtääkseni valtion taloutta ei auta yhtään se, että ihmiset parturoivat toisiaan. Olenko oikeassa? Valtion taloutta auttaisi vain se, jos ulkomailta tulisi ihmisiä Suomeen parturoitaviksi. Saatan toki olla väärässäkin.

No auttaa se sen puolesta, että pää tulee ajelluksi. Totta kai auttaisi, jos Eestiläiset tulisivat Helsinkiin parturointia varten ja päinvastoin. Erilaiset palvelut luovat elintasoa.

Jos ajatellaan alkuasukasheimolla sama asia: Mitä enemmän maata viljellään, sitä enemmän heimolla on ruokaa jaettavanaan. Vaihtoehtoisesti heimo voi valmistaa kanootteja ja vaihtaa niitä naapurisaaren maanviljelijäheimon kanssa ruokaan. Siitä, että heimo tatuoi toisiaan, ei seuraa yhtään enempää jaettavaksi heimon kesken.

Seuraa siitä jaettavaksi tatuointeja. Jos ja kun perussubsistenssi on saavutettu, niin ihmiset yleensä haluavat tuotettuja asioita ja palveluita. Ajatellen hyvinvointia tarvitsemme varmaan molempia. Pelkästään tatuointien tuottaminen ei onnistu, mutta jos tuotetaan riittävästi kanootteja vientiin ja saadaan sillä tavoin ravinto, niin joku osa voi varmaan tatuoida. Nyt ihmisillä on todennäköisesti veneitä, ruokaa ja tatuointeja.

[Kaptah]

Seuraa siitä jaettavaksi tatuointeja. Jos ja kun perussubsistenssi on saavutettu, niin ihmiset yleensä haluavat tuotettuja asioita ja palveluita. Ajatellen hyvinvointia tarvitsemme varmaan molempia. Pelkästään tatuointien tuottaminen ei onnistu, mutta jos tuotetaan riittävästi kanootteja vientiin ja saadaan sillä tavoin ravinto, niin joku osa voi varmaan tatuoida. Nyt ihmisillä on todennäköisesti veneitä, ruokaa ja tatuointeja.

Hyvä pointti. Pelkästään toisiaan parturoiva yhteiskunta ei siis tietenkään toimi. Osa ihmisistä siis voi palvella, mutta palvelualojen ihmisetkin käytännössä elävät kanootintekijöiden varassa. Ilman kanootintekijöiden heimolle ansaitsemaa rahaa/ruokaa kenelläkään ei ole varaa ottaa tatuointeja, jolloin tatuoijat jäisivät työttömiksi ja nälkiintyisivät. Palvelualoja voi siis olla vain sen verran kuin on tuottavaakin työtä, ellei palveluja voida myydä toiselle heimolle.

[Pliers]

Koulutuksesta karsimalla ei viedä tikkari ekaluokkalaiselta.

Suomessa koulutus on "ilmaista". Tämän johdosta maa on täynnä yo-merkonomi-tradenomi-kampaaja-kosmetologi-puutarhureita. Jos lähdettäisiin aluksi siitä, että maksettaisiin vain yksi loppututkinto. Miltä kuulostaisi, että ulkomailta tulevat opiskelijat maksaisivat omat opiskelunsa. AMK tutkinto on todellinen kummajainen. Amk-koulut pitäisi lakkauttaa samantein. Kauppa oppilaitos ja Kauppakorkea riittävät oikein hyvin.

Luokkakoosta piipitetään aika paljon. Mun luokalla oli alaasteella (Espoossa 80-luvulla) 33 oppilasta. Nykyisin sitä pidettäisiin ylisuurena luokkana. Itse en tuolloin osannut pitää sitä liian suurena luokkana, enkä pidä nytkään.

Tässä ei suinkaan kaikki, mutta hyvä alku.

Julkisen talouden budjetoinnin perusongelma on, että tämän vuoden budjetti on käytettävä aina kokonaan, jotta ensi vuoden budjetin korotuksen voi perustella. Tämä lihottaa kulupuolta joka vuosi, ja pääosin keinotekoisesti.

Minulla muuten samat kohteet, mutta pyrkisin pitämään sosiaali- ja koulutusmenot suunnilleen ennallaan.

Kuulen monesti kysymyksen voidaanko näistä muka säästää? Mielestäni oikea kysmys on jo, että voimmeko olla enää säästämättä?

Miten vähentäisit sosiaalimenoja?

Entä koulutusmenoja? Kieltämättä yliopistossa on koulutusohjelmia joiden aloituspaikkoja voisi ehkä vähentää. Mikähän mahtaa olla esim. naistutkijoiden työttömyysprosentti..

[M.E]

Palveluissa on vaan yleensä se etu, että kiinalaisen on vaikeampi kilpailla vaikkapa parturoinnin kanssa suomalaisen parturin kanssa.

Mutta ymmärtääkseni valtion taloutta ei auta yhtään se, että ihmiset parturoivat toisiaan. Olenko oikeassa? Valtion taloutta auttaisi vain se, jos ulkomailta tulisi ihmisiä Suomeen parturoitaviksi. Saatan toki olla väärässäkin.

Jos ajatellaan alkuasukasheimolla sama asia: Mitä enemmän maata viljellään, sitä enemmän heimolla on ruokaa jaettavanaan. Vaihtoehtoisesti heimo voi valmistaa kanootteja ja vaihtaa niitä naapurisaaren maanviljelijäheimon kanssa ruokaan. Siitä, että heimo tatuoi toisiaan, ei seuraa yhtään enempää jaettavaksi heimon kesken.

Valtion taloutta ajateltaessa on hyvä erottaa ns. realisuureet kirjanpitosuureista. Kaikki sellaiset palvelut ja tuotteet, joita ihmiset ostavat ja haluavat ostaa ovat realisuureita.

Kaikki sellaiset tuotteet ja palvelut, jotka merkitään kirjanpitoon, ovat kirjanpitosuureita. Kotiäitien tuottamat lastenhoitopalvelut ovat oikeastii haluttuja reaalisuureita, joita ei merkitä kirjanpitoon ja ne eivät siten kasvata kirjanpitoa. Sen sijaan valtion rahoittama monikulttuurikeskus voi tuottaa palveluita, joita kukaan ei halua, mutta koska kyseessä on valtion tuottama palvelu, niin se merkitään kansantalouden kirjanpitoon.

Kukin voi itse mielessään miettiä, että kumpi noista tuottaa enemmän reaalista hyvinvointia. Kyseessä on siis myös

Valtion taloutta auttaa se, että parturipalvelut merkitään tilinpitoon markkinahinnoilla. Ts. on yhdentekevää, mistä asiakkaat tulevat, jos mietitään vain BKT:n kokoa. Vienti on täysin hyödytöntä, jos emme voi vastavuoroisesti tuoda saman verran tuotteita ulkomailta.

[Pliers]

Eikö kapitalismi perustukaan tasapainoon tulojen ja menojen välillä?

Kapitalismi ei nähdäkseni perustu todellakaan kyseiseen tasapainoon vaan pikemminkin velanottoon.

Olen hieman erimieltä. Julkisella puolella ei vipuvaikutuksesta ole sanottavaa hyötyä (varsinkaan laskusuhdanteessa), pikemmin päin vastoin (ehkä ennemmin laskuvarjo). Yksityissektorilla näkemyksesi on perustellumpi, mutta enmmän asiaan vaikuttaa kilpailutilanne ja valittu startegia. Tosin olisin taipuvainen ajattelemaan, että pelkkä vipuvaikutukseen vetoaminen on yksisilmäistä ja ehkä jo vanhan koulun periaatteita.

[Virkamies]

Eikö kapitalismi perustukaan tasapainoon tulojen ja menojen välillä?

Kapitalismi ei nähdäkseni perustu todellakaan kyseiseen tasapainoon vaan pikemminkin velanottoon.

Olen hieman erimieltä. Julkisella puolella ei vipuvaikutuksesta ole sanottavaa hyötyä (varsinkaan laskusuhdanteessa), pikemmin päin vastoin (ehkä ennemmin laskuvarjo). Yksityissektorilla näkemyksesi on perustellumpi, mutta enmmän asiaan vaikuttaa kilpailutilanne ja valittu startegia. Tosin olisin taipuvainen ajattelemaan, että pelkkä vipuvaikutukseen vetoaminen on yksisilmäistä ja ehkä jo vanhan koulun periaatteita.

Esitin näkemyksen ylipäätänsä kapitalismista. Näkisin, että olennainen stimulantti talouden kehitykselle on ollut likvidimpi pääoma, jossa lainapääoman mahdollisuus on ollut ratkaiseva. Ei se, että tulot ja menot on pidetty tasapainossa.

Se, että kuinka paljon julkisyhteisöjen kannattaa ottaa velkaa on toinen asia.

[Rutja]

Minulla muuten samat kohteet, mutta pyrkisin pitämään sosiaali- ja koulutusmenot suunnilleen ennallaan.

Kuulen monesti kysymyksen voidaanko näistä muka säästää? Mielestäni oikea kysmys on jo, että voimmeko olla enää säästämättä?

Miten vähentäisit sosiaalimenoja?

Entä koulutusmenoja? Kieltämättä yliopistossa on koulutusohjelmia joiden aloituspaikkoja voisi ehkä vähentää. Mikähän mahtaa olla esim. naistutkijoiden työttömyysprosentti..

En tiedä tarkalleen mutta ajatellaanpa sitä, miltä se pahimman tapauksen skenaario nyt näyttä näyttää, että mikäli näin emme tee tai mitään taikaiskua taloudessa ei tapahdu, niin seurauksena on se, että meillä ei ole kohta mitään sosiaaliturvaa, ei mitään julkista tervedenhuoltoa, ei mitään julkista koulutusta, ei yhtään mitään sen jälkeen kun valtio on ajautunut siihen pisteeseen, että se on ottanut lainaa tähtitieteelisiä määriä, nostanut verot niin korkealle, että kaikki merkittävät yritykset ovat paenneet Euroopasta ja viimeinen seinä tulee vastaan, kun valtio ei enää saa lainaa mistään.

Voitte muuten lopettaa tuon toisten parturoinnista puhumisen. Tietenkään emme elä toisiamme parturoimalla. Me elämme sillä, että leivomme leipää, annamme parturille leipää ja se leikkaa tukkamme, sillä nykyisen talouden tehokkuus perustuu siihen, että ei pyritä tekemään kaikkea itse, vaan keskitytään siihen missä ollaan vähiten huonoja. Me emme tietenkään elä pelkillä palveluilla vaan tarvitsemme sekä palveluita että hyödykkeitä.

Vertaus; sinä olet kiinalaisen miehen kanssa autiolla saaralla ja teidän pitää tulla toimeen jotenkin. Kiinalainen osaa tehokkaammin sekä kalastaa ja poimia hedelmiä, kun sinä taas osaat vain poimia hedelmiä. Kannattaako sinun a) poimia hedelmiä sillä välin kun kiinalainen kalastaa vaiko b) jäädä istumaan paikalleen ja murjottaa sitä, että kiinalainen osaa poimia hedelmätkin nopeammin. Tämä on se mille kaikki talous perustuu.

Se, että välissä on raha välineenä ja puhutaan vaihtotaseista ja veloista ei muuta miksikään tätä talouden peruspohjaa. Ne ovat vain istrumentteja, joilla pyritään siihen, että sinun ei tarvitse fyysisesti viedä sitä leipää parturille, vaan sinä annat leipomossa palkkana saamaasi rahaa tälle parturille, jolla se voi sitä leipää ostaa.

Jokainen varmaan ymmärtää myös sen, että edellä ilmenevistä syistä johtuen protektionismi ei paranna taloutta kuin korkeantaan hyvin lyhyellä ajanjaksolla.

[Pliers]

Nyt ymmärrän. Tämä vastannee aika hyvin totuutta.

Eikö kapitalismi perustukaan tasapainoon tulojen ja menojen välillä?

Kapitalismi ei nähdäkseni perustu todellakaan kyseiseen tasapainoon vaan pikemminkin velanottoon.

Olen hieman erimieltä. Julkisella puolella ei vipuvaikutuksesta ole sanottavaa hyötyä (varsinkaan laskusuhdanteessa), pikemmin päin vastoin (ehkä ennemmin laskuvarjo). Yksityissektorilla näkemyksesi on perustellumpi, mutta enmmän asiaan vaikuttaa kilpailutilanne ja valittu startegia. Tosin olisin taipuvainen ajattelemaan, että pelkkä vipuvaikutukseen vetoaminen on yksisilmäistä ja ehkä jo vanhan koulun periaatteita.

Esitin näkemyksen ylipäätänsä kapitalismista. Näkisin, että olennainen stimulantti talouden kehitykselle on ollut likvidimpi pääoma, jossa lainapääoman mahdollisuus on ollut ratkaiseva. Ei se, että tulot ja menot on pidetty tasapainossa.

Se, että kuinka paljon julkisyhteisöjen kannattaa ottaa velkaa on toinen asia.

[Virkamies]

Voitte muuten lopettaa tuon toisten parturoinnista puhumisen. Tietenkään emme elä toisiamme parturoimalla. Me elämme sillä, että leivomme leipää, annamme parturille leipää ja se leikkaa tukkamme, sillä nykyisen talouden tehokkuus perustuu siihen, että ei pyritä tekemään kaikkea itse, vaan keskitytään siihen missä ollaan vähiten huonoja. Me emme tietenkään elä pelkillä palveluilla vaan tarvitsemme sekä palveluita että hyödykkeitä.

Eikö juuri siihen edellisessä keskustelussamme päädytty? En ole oikein varma, miksi kirjoitat esimerkkisi. Totesimme vain, että palveluillakin on merkitystä hyvinvoinnin kannalta.

Jokainen varmaan ymmärtää myös sen, että edellä ilmenevistä syistä johtuen protektionismi ei paranna taloutta kuin korkeantaan hyvin lyhyellä ajanjaksolla.

Tietyissä tilanteissa varmaan protektionismistakin on hyötyä jollekin yhteisölle. Jos kuitenkin halutaan kiinalaiselta kalaa, niin pitänee varmaan tehdä jotakin asian eteen.

[Rutja]

Jokainen varmaan ymmärtää myös sen, että edellä ilmenevistä syistä johtuen protektionismi ei paranna taloutta kuin korkeantaan hyvin lyhyellä ajanjaksolla.

Tietyissä tilanteissa varmaan protektionismistakin on hyötyä jollekin yhteisölle. Jos kuitenkin halutaan kiinalaiselta kalaa, niin pitänee varmaan tehdä jotakin asian eteen.

Ei tule kyllä mieleen yhtään tapausta, jossa protektionistinen toiminta olisi osoittaunut missään tapauksessa hyödyllisemmäksi.

Protektionismin periaatteellahan esimerkiksi Joensuun kannattasi "turvata" tuotantonsa kieltämällä - tai tullittamalla - kaupan Kuopion kanssa. Jostain syystä näin ei tehdä. Syy on se, että se lopulta heikentää sekä Joensuun, että Kuopion taloutta.

[hattiwatti]

Minähän en taloudesta juuri mitään ymmärrä, mutta eikö säästökohteiden lisäksi olisi hyvä pohtia myös sitä, miten saadaan tulot kasvuun? Ymmärtääkseni kansakunnalla on varallisuutta juuri niin paljon kuin sitä tuotetaan. Miten saadaan tuotanto taas toimimaan?

Erittäin hyvä pointti mitä muut tuovat ihmeellisen vähän esille. Minunkin mielestäni keskeinen kysymys ei ole oikeastaan se, paljonko Suomi ottaa velkaa nyt kun kaikki muutkin maat sitä tekevät, vaan se miten Suomi elää globaalitaloudessa tulevaisuudessa jolloin näitä velkoja tulisi maksella.

Mutta tässä tulee kysyä sitä, mikä on sellaista mitä Suomessa voisi tuottaa jotenkin muuta maailmaa menestyksekkäämmin? Paperi ei sellainen enää ole. Kun eucalyptyksen viljelykierto on 10x nopeampi Brasiliassa, voidaan tänä päivänä lukea kauppalehdestä että Stora Enso on maksanut melkoisia vaalirahoja paikallisille poliitikoille saadakseen paikallisten pienviljelijöiden maat omia bisneksiään varten. Suomeen ei ole vaalirahoja makseltu, mikä tavallaan on indikaattori siitä ettei Suomea lasketa tulevaisuuden kannalta olennaiseksi alueeksi paperiyhtiöiden toiminnalle. Sinne se siirtyy, väistämättä missä halvemmalla tehdään, tätä on globalisaatio.

Se mitä Suomella nyt lähinnä on, on korkeatekninen osaaminen ja innovaatiot. Näistä tehtiin viime lamassa esimerkiksi Nokia. Mutta kännykkäteollisuus on jo kyllästetty, ja uusia juttuja tulisi keksiä.

Eli siis niiden kehittelyyn tulisi suunnata melkoisesti resursseja. Ei se sen tyhmempää ainakaan olisi kuin kouluttaa tolkuttomasti jonninjoutavia maistereita joiden koulutuspotentiaalille ei tule koskaan olemaan mitään käyttöä.

Eli täällä voisi innovoida joitain tuotteita, joitain sellaisia joilla voisi olla hyvin suuret markkinat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Mitäköhän se mahtaa olla, niin mitäköhän?

http://www.samassaveneessa.info/energia-alan-yhteenveto
http://www.taloussanomat.fi/talous/2009/08/08/ibm-vesiteknologiassa-muhii-miljardeja/200917838/133

No tietenkin erityisesti uusiutuva energiatekniikka, ja kaikki ympäristötekniikka, jätevesipuhdistus ynnä muu. Se mitä nyt selkeästi tarvitaan siinä osassa maailmaa, missä 80% ihmiskunnasta elää. Juuri ne 80% jotka eivät ole saaneet tarvitsemaansa tekniikkaa vielä, mutta tulevaisuudessa tulevat sen joskus hankkimaan. Juuri se ala, jonka alasampumiseksi ja rämettämiseksi Fortumilta, TVO:lta ja PVO:lta ynnä muilta suurilta talouspoliittisilta yhteenkietoutumilta privilegioita vastaanottavat poliitikkomme ovat nähneet niin paljon vaivaa. Onneksi sentään on ollut jotain yksittäisiä firmoja taistelemassa tätä ilmiötä vastaan ja heidän tuotteillaan tulee olemaan suuret markkinat. Tälläisiä suuren markkinapotentiaalin omaavia tuotteita vaan voisi olla 10 kertaa enemmän kevyesti ellei suomessa olisi harrastettu sitä politiikkaa mitä on tehty.

Vaikka tälläkin foorumilla on paljon ateisteja jotka ovat samalla fanaattisia uskovaisia vapaan markkinatalouden suhteen, on kiistatonta ettei se tule olemaan mikään tuhoontuomittua ihmiskuntaa pelastava jumala itsellään. Esimerkiksi kun öljyn hinta nousee, joudutaan kaikki se miten ruoantuotanto planeetallamme on integroitu öljytalouteen korvaamaan tai muuten edessä on massiivinen ruokakriisi ja maailmanlaajuinen poliittinen epästabiloituminen. Tähän operaatioon tarvitaan aikaa esimerkiksi 20 vuotta. Missä oli tämä tekniikka silloin kun öljyn hinta oli viime kesänä 147 taalaa per tynnyri ja ruoantuotantoon iski kriisi, mikä aiheutti hallitusta horjuttavia mellakoita mm. Egyptissä mistä pakolaisvirrat suuntautuisivat suoraan Eurooppaan? Ei missään. Tämä on markkinamekanismin ongelma. Se herää toimimaan vasta siinä vaiheessa kun joku asia tulee taloudellisesti kannattavaksi, mutta kun kyse on asiasta missä pitää panostaa aikaa infran uusiksirakentamiseen, kvartaalitalous herää vasta kun on jo liian myöhäistä. Eli mielestäni julkisen vallan tehtävä on laskea sen varaan, että näihin haasteisiin kyetään vastaamaan ajoissa. Markkinamekanismilla voi olla hyvän rengin mutta huonon isännän rooli. Rahaa tulee panna rutkasti tuotekehittelyyn, koska tämä on niitä aloja missä raha tulee maksamaan itsensä takaisin. Se millä on tietyt innovatiot ensiksi, tulee olemaan pelin voittaja.


Ongelmina siinä miksi Suomen osaamis, korkeakoulutus ja innovaatiopotentiaalia ei voida hyödyntää on isot alalla toimivat konglomeraatit, jotka imevät innovaatiotuet itselleen joitain hyvin kapeita asioita varten joita voivat itse patentoida. Tämä on heidän itsensä kannalta kannattavinta.

Olin hiljattain kehitysrahasto TEKESin seminaarissa ja oli kyllä karmea kokemus nähdä miten lahjakkaasti Suomen taloudellisen tuleavaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä asia oli kustu. Toisaalta herätti minut huomaamaan mikä tässä kuviossa niin pahasti kusee.

Näemmä kyseinen lafka jakaa tuotekehittelyrahaa verovaroista vain niille suurkorporaatioille joilla itselläänkin tätä varaa olisi. Tämähän ei tietenkään ole mitenkään kummallista, koska tälläisillä korporaatiolla on vaalirahoituksen ja virkamiesvoitelun kautta suurimmat edellykset vaikuttaa päätöksentekokoneiston toimintaan.

Sen sijaan rivikansalaisille kalibroidun edullisten perustuotantoinnovaatioiden parissa toimivia keksijöitä ei Suomessa rahoita juuri kukaan, vaikka juuri tälläinen olisi tärkeintä. Tälläisiä neroja löytyy Suomesta yllättävän paljon, tunnen heitä itsekin eri puolilta maata. Mikään instanssi ei pyri hyödyntämään heidän innovaatioitaan, vaan kaikki valuu hukkaan. He tekevät omaksi huvikseen sitä mitä myös rivikansalaiset tarvitsevat. Vaikka joku pienviljelijä ei omaa suurta pääomaa, on heitä planetaallamme kuitenkin melkoinen määrä joten he ovat suurin markkinapotentiaali.

Ongelma on siinä, että yksinkertaiset innovaatiot perusjutuissa ovat luonteeltaan aina sellaisia että milloin vain kuka tahansa muukin voi tehdä niistä omat versionsa, eikä patenttisuojalla ole juurikaan merkitystä. Kansankapitalismi ei patenttisuojaa mihinkään kaipaakaan, vaan toimii parhaiten niin että kukin firma voi tehdä samoja omistusuojattomia yksinkertaisia asioita miten kukin kustannustehokkaimmin voi ne tehdä. Jos joku yritys kykenee muita kustannustehokkaampaan tuotantoon, ei sen tarvitse välittää kilpailijoistaan eli tekijänoikeussuojalla ei ole pientuotannossa suurtakaan merkitystä. Siksi patenttisuojaton pientuotantomekanismi pyrkii suuria korporaatioita tehokkaammin kustannustehokkaaseen tuotantoon.

Tästä syystä isot pääomavaltaiset firmat eivät ole mieltyneitä tälläiseen koska niiden patentoinnin kautta tapahtuva voitonmaksimointi ei ole niin helppoa kun kyse yksinkertaisista esim. energianperustuotanto innovaatioista joista kukin voi äkkiä kehitellä omat variaationsa.

Sen sijaan kaikkien yksinkertaisesti nerokkaiden innovaatioiden sijainti on miltei aina kehitysmaissa eri tutkimusinstituuteissa. Olen jonkun verran kartoittanut tätä alaa. Ihan vain siksi, että siellä kehitellään asioita suoraan sitä varten mitä miljardi maanviljelijää siinä ympärillä tarvitsee. Suurkorporaatiot eivät tee sitä. Tällöin ei koskaan voi olla kyse mistään monimutkaisesta kalliista yhden korporaation peukalon alla olevasta asiasta. Ei sellainen hyödytä tavallisia ihmisiä. Vain halvat, yksinkertaiset, hajautetut ratkaisut hyödyttävät tavallisten ihmisten perustuotannon tarvetta.

Minä olen hyvin samoilla linjoilla paljon täällä haukutun Timo Soinin kanssa, kuka eräässä keskustapuolueen paljon haukkumassa lausunnossaan mainitsi mieluiten jyvittävänsä maataloustukia erilaisiin innovaatioihin. Ne ovat sellainen tuen muoto, mikä voisi myös maksaa itsensä takaisin. Niin minäkin tekisin, ja niin että setvittäisiin suoraan maaseudun asukkien kanssa, minkälaisia innovaatiotia he tarvitsisivat / mitä puuttuu. Annetaan vaikka reunaehdoksi se, että öljyn hinta on sitten tulevaisuudessa 250 taalaa tynnyri, mitä he näkisivät järkivimpänä tapana vastata tuohon. Näin syntyisi ihan erilaisia näkemyksiä kuin mitä suurkorporaatiot viljelevät. Tavalliset ihmiset oletettavimmin tahtoisivat sellaisia innovaatioita jotka voisivat hyödyttää heitä itseään parhaiten ja se tietenkin muistuttaisi sellaista pientä, simppeliä ja hajautettua mihin kehitysmaissakin innovaatiot aina kulkevat.
Sitten kun tarpeet on kartoitettu voidaan keksijöitä ja korporaatioita alkaa hyödyntämään, mutta vain palvelijoina kohderyhmän tarpeille koska omaavat paremmat resurssit kehitystyössä. Asian on pakko toteutua näin.

Suurkorporaatioita ei saa päästää päättämään itse siitä miten haluavat kehittelymäärärahoja suunnattavan. Ei ainakaan pääsääntöisesti.
Jos näin tapahtuu, kehitetään vain sellaisia kapeita ja monimutkaisia asioita (kuten esim. joku tekniikka miten tietynlaisella polttotekniikalla tietyn firman patentoimassa voimalassa voi saada 5% enemmän tehoa)  jotka jäävät aina tiettyjen yksittäisten firmojen haltuun heitä hyödyttämään, mutta eivät oikein anna elinkeinoedellytyksiä rivikansalaisille.

Ja suurin markkina-alue on siellä, missä on ne muutama miljardi pientalonpoikaa jotka haluavat erilaisia innovaatioita omien tiluksiensa omaehtoiseen energia, vesi ynnä muu tekniseen valtionhallinnosta tai korporaatioista riippumattomaan tuotantomekanismiin. Tämä on se suurin potentiaalimarkkina, mihin tarpeisiin suuret firmat eivät ikinä halua vastata. Mutta suomalainen samassa todellisuudessa ja samankaltaisia tarpeita omaava pientalonpoika voisi hyvinkin ymmärtää millaisten asioiden kehittelyyn tulisi varoja suunnata.

[Rutja]

Se mitä Suomella nyt lähinnä on, on korkeatekninen osaaminen ja innovaatiot. Näistä tehtiin viime lamassa esimerkiksi Nokia. Mutta kännykkäteollisuus on jo kyllästetty, ja uusia juttuja tulisi keksiä.

Eli siis niiden kehittelyyn tulisi suunnata melkoisesti resursseja.

Ei tulisi. Valtion ei tule suunnata resursseja yhtään mihinkään, sillä poliitikot ovat kelvottomia päättäämään siitä, mitkä innovaatiot ovat kannattavia ja mitkä eivät. Vai antaisitko sinä Matti Vanhasen päättää, mihin sijoittaa rahasi?

Yhteiskunnan pitää olla mahdollisimman houkutteleva niille henkilöille, joilla on osaamista. Tämä tarkoittaa matalaa verotusta innovaatioista saataville tuotoille. Jos valtio ei ottaisi ihmisiltä rahaa veroina ja kohdistaisi niitä ties mihin puuhasteluihin, olisi taloutemme paljon terveemmällä ja joustavammalla pohjalla.

Valtion "innovaatiohankkeet" eivät ole kovin mairittelevia. Muistaakseni vain noin 5-10% rahoitetuista innovaatiokohteista koskaan tuottaa mitään. Muuten nämä kohteet ovat luokkaa "tehdään seinään pultattu hammasharja, jolla ihmiset voivat pestä päätään heiluttamalla."

Vaikka tälläkin foorumilla on paljon ateisteja jotka ovat samalla fanaattisia uskovaisia vapaan markkinatalouden suhteen, on kiistatonta ettei se tule olemaan mikään tuhoontuomittua ihmiskuntaa pelastava jumala itsellään.

Lopeta tuo olkinukkien idioottimainen polttaminen. Toisekseen ateismi ei millään tavalla liity asiaan - paitsi ehkä siinä, että liberaalit pyrkivät ajattelemaan johdonmukaisesti ja rationaalisesti ideologisen tai uskonnollisen tunteilun sijaan.

KUKAAN libertaari ei pidä vapaata markkinataloutta minään pelastavana jumalana. Vapaa markkinatalous on yksinkertaisesti vain tehokkaampi järjestelmä kuin mikään kilpaileva järjestelmä. Se ei ole täydellinen, mutta se on parempi kuin muut. Jokainen liberaalia talouspolitiikkaa harjoittanut valtio niin länsimaissa, kuin kehitysmaissakin on kaikilla mittareilla menestynyt paremmin kuin muutoin samassa tilanteessa resurssien y.m.s. suhteen ollut protektionistinen ja säännöstelty valtio.

Mikäli joku sitten arvostaa hyvinvointivaltion sääntelyä, hän voi palkata jonkun toisen sääntelemään elämäänsä ja tarjoamaan hänelle esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja eläkkeen. Jos hyvinvointivaltion kannatus on niin korkealla kuin ihmiset yleensä väittävät sen olevan, poliitikkojen tarjoamilla elämänhallintapalveluilla olisi runsaasti kysyntää. Samalla eri hyvinvointivaltiota kannattavien puolueiden välinen ero tulisi selväksi, kun ihmiset kilpailuttaisivat niitä ja vähitellen siirtyisivät sen asiakkaiksi, joka tuottaa heille tehokkaimmin hyvinvointia. Näin eri ideologioita kannattavat voisivat testata oman aatteensa kantavuutta ilman vähemmistön vastustusta. Kaikki voisivat elää elämäänsä rinta rinnan ilman jatkuvaa aatteellista taistoa.

Useimmiten hyvinvointivaltion kannatus kuitenkin lähtee haluttomuudesta maksaa omia laskuja. Tätä libertaarit eivät ymmärrä tai hyväksy—mikäli haluaa palveluja tai hyödykkeitä, tuottajalle pitääkin joutua maksamaan. Jos joku palvelee sinua, hänellä on täysi oikeus pyytää työstään korvaus. Kenelläkään ei myöskään ole oikeutta vaatia kolmansia osapuolia korvaamaan käyttämiään voimavaroja: yhteiskunta on vuorovaikutteinen prosessi jossa apua ei voi vaatia ellei vastavuoroisesti auta muita. Libertaarien mielestä vain varkaat unohtavat tämän perusperiaatteen.

Libertaarin teoriarakennelman kaikki osat ovat joskus toteutuneet, jossakin. Jopa anarkokapitalistiset instituutiot—näistä voisivat toimia esimerkkeinä suvereenien valtioiden välinen nykyinen anarkia, keskiaikaisen Islannin hajautunut oikeusjärjestelmä tai vaikkapa myöhemmin anglosaksiseen lakiin kirjautunut ns. "law merchant", eli kauppalaki, joka syntyi täysin yksityisenä kaupankäynnin koodistona. Kaikki ne yksityiset instituutiot joita libertaarit ehdottavat hyvinvointivaltion eri osien korvaamiseksi ovat joskus olleet olemassa ja hoitaneet tehtävänsä—vakuutusyhtiöt, veljeskunnat, laajasti sääntelemätön vapaa ulkomaankauppa, hyväntekeväisyysjärjestöt, vartiointiliikkeet, yksityiset sovittelijat, erilaiset lainoitusinstituutiot, sertifiointi- ja juorumekanismit, yksityiset majakat ja armeijat, ja niin edelleen. Tietyissä tapauksissa suuri osa niistä on jopa toteutunut samaan aikaan, kuten aikaisissa Yhdysvalloissa, tuottamatta kaaosta tai humanitaarisia ongelmia. Myös libertarismin ihmiskuva ja vaatimukset oikeudelliselle prosessille ovat varsin kohtuullisia—nykylänsimainen yhteiskuntamalli rakentuu laajalti liberaalille perinnölle, eikä libertarismi oleta ihmisistä mitään uutta siihen verrattuna. Selvästikin libertarismi voi toteutua, jos sen vain annetaan toteutua.

Samoin, historiallinen ja taloustieteellinen todistusaineisto kertovat, että libertaarien ennustukset kehittyvistä instituutioista ovat melko vakaita ja uskottavia. Taloudellisen tehokkuuden, meritokratian, äärimmäisen moniarvoisuuden tai yhteiskunnan ohjaamattomuuden tapaisista seurauksista ei ole pakko pitää, mutta ne ovat varsin hyvin perusteltuja eikä niistä ole pystytty osoittamaan merkittävämpiä johdonmukaisia haittoja. Libertaarit eivät todellakaan väitä, että vapauteen perustuva yhteiskunnallinen kehys ratkaisisi itsekseen kaikki ongelmamme, mutta väitteemme yksityisen toiminnan kyvystä järjestäytyä tehokkaasti on kyllä uskottava ja hyvin perusteltu. Tunnetun tiedon nojalla libertarismi saa aikaan sen minkä väittääkin saavansa aikaan.

[citizen]

Tuota. Eikö valtio ota lainansa pääasiassa vapailta markkinoilta? Jos vakuudet ovat huonot, niin korko on suurempi. Samoin, jos vakuudet ovat niin huonot, että lainoittaja ei näe mitään syytä investoida kyseisen valtion velkakirjoihin, niin eikö voi käydä niin, että valtio ei saa vapailta markkinoilta lainaa? Silloin voi aina laittaa setelikoneet pyörimään ja de facto devalvoida valuuttansa.

Ymmärtääkseni Pohjois-Korea ei välttämättä saa ihan samoilla ehdoilla lainaa kuin Suomi vapailta markkinoilta tällä hetkellä.

Mitä poliittista tässä nyt on muuta kuin se, että valtion taloutta hoidetaan osittain poliittisin päätöksin? Eikö vapaat markkinat toimi myös valtioiden lainanotossa? Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Ongelma on siinä, että valtiot eivät pelaa samoin pelisäännöin kuin muut toimijat. Kyse on toki markkinoista, mutta ei vapaista sellaisista. Esimerkiksi valtio ei voi mennä konkurssiin, koska se voi käytännössä aina painaa lisää rahaa (siis ottaa lainaa). Obligaatioille antaa arvoa nimenomaan niiden riskittömyys, ainoa todellinen uhka sijoitukselle on inflaatio. Puhumattakaan siitä, että velan takaisinmaksu tapahtuu poliittisilla päätöksillä eli verottamalla. Yhdysvaltojen velan todellinen "vakuus" onkin armeijan ylivoimainen sotilaallinen voima. Minkä takia luulet esim. Latvian saavan vielä lainaa? Geopolitiikka ja talous kulkevat käsi kädessä.

[M.E]

Jokainen varmaan ymmärtää myös sen, että edellä ilmenevistä syistä johtuen protektionismi ei paranna taloutta kuin korkeantaan hyvin lyhyellä ajanjaksolla.

Tietyissä tilanteissa varmaan protektionismistakin on hyötyä jollekin yhteisölle. Jos kuitenkin halutaan kiinalaiselta kalaa, niin pitänee varmaan tehdä jotakin asian eteen.

Ei tule kyllä mieleen yhtään tapausta, jossa protektionistinen toiminta olisi osoittaunut missään tapauksessa hyödyllisemmäksi.
--

[pilkun_viilaus]Itseasiassa on olemassa tilanteita, jossa protektionismi on kannattavaa toiselle osapuolelle (globaalisti katsoen toiminta on parhaimmillaankin nollasumma peliä).

Ajatellaan, että talous on jonkin tuotteen osalta merkittävä tekijä maailmanmarkkinoilla sillä tavalla, että sen tekemät tullipäätökset vaikuttavat tuotteen maailmanmarkkinahintaan.

Tällaisessa tilanteessa on mahdollista, että valtion saamat tullimaksut ovat suuremmat kuin kuluttajien häviö korkeampien hintojen muodossa eli valtion hyvinvointi kokonaisuutena on korkeampi kuin ilman tulleja. Tämä ylimääräinen hyvinvointi ei kuitenkaan synny tyhjästä vaan se on pois muiden maiden tuottajilta, jotka saavat tuotteistaan matalammat hinnat.

Käytännössä on kuitenkin kyseenalaista kannattaisiko tullia asettaa sillä tullin uhreiksi joutuneet valtiot saattaisivat ryhtyä kostotoimenpiteisiin ja asettaa tulleja maamme vientituotteille.[/pilkun_viilaus]