Talvisodan päättymisestä 76 vuotta

[UgriProPatria]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001137185.html

Kaatuiko sukulaisesi tai naapurisi sodassa? Täältä näet tietoja hänen viimeisistä vaiheistaan

Suomalaissotilaita Kollaanjoella talvisodan aikana. (KUVA: SA-kuva)
Julkaistu: 13.3. 9:05 , Päivitetty: 14.3. 10:04

Sunnuntaina 13.3. tuli kuluneeksi 76 vuotta talvisodan päättymisestä.

NEUVOSTOLIITTO hyökkäsi Suomeen koko rajan pituudelta 30.11.1939. Aluksi suomalaiset saivat suuria voittoja muun muassa Tolvajärvellä Laatokan Karjalassa ja puna-armeijan hyökkäys pysähtyi myös hyökkäyksen painopistesuunnassa: Karjalankannaksella. Tammikuun asemasotavaihe päättyi puna-armeijan suurhyökkäykseen, joka alkoi helmikuussa. Sodan loppunäytös oli Suomelle raskas – varsinkin sen kaksi viimeistä viikkoa. Helmikuussa alkanut Neuvostoliiton suurhyökkäys johti läpimurtoon Karjalankannaksella Summassa, ja suomalaiset joutuivat perääntymään Viipurin tasalle: viimeiselle, hätäisesti valmistellulle puolustuslinjalle.

Tilanne oli paha lähes joka suunnassa Kannaksella, mutta tilanne kärjistyi äärimmilleen Viipurinlahdella, jossa puna-armeija aloitti hyökkäyksen jään yli tavoitteenaan päästä Kannaksen puolustajien selustaan.

VIIMEISENÄ maaliskuun sotaviikkona reservejä ei ollut. Tykistön ammukset alkoivat olla lopussa ja mikä pahinta, myös miehet alkoivat olla lopussa.

Kaatuneiden tietokannasta voi laskea, että maaliskuun toisesta päivästä eteenpäin talvisodan loppuun joka päivä kaatui yli 500 miestä. Oli selvää, että sellaista tahtia edessä olisi ollut armeijan täydellinen romahdus.

Talvisodan verisin päivä oli 6.3.1940. Kaatuneita oli yli 800 miestä. Viipurinlahdella sankarivainajia tuli yhdessä päivässä pari sataa, mutta pahin tragedia nähtiin Laatokan pohjoisrannalla: puna-armeija päätti pyyhkäistä kartalta Laatokan saarissa Kitilän suurmottia vartioineet suomalaiset. Petäjäsaareen ja lähisaariin ammuttiin tuhansia kranaatteja, jotka tekivät rumaa jälkeä kallioisessa maastossa. Petäjäsaaressa kaatui kahdeksan tunnin taistelussa 117 suomalaista. Saaresta ei pelastunut kuin muutama taistelija.

Ruumiit jäivät kentälle.

Sankarivainajat pyrittiin tuotiin kotiseurakuntien hautausmaille. Kuva Tohmajärveltä. (KUVA: Studio Korento / Harri Mäenpää)


SOTA päättyi 13.3.1940 Moskovan rauhaan. Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Petsamosta Kalastajasaarennon, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa muun muassa toiseksi suurimman kaupungin Viipurin. Raskas rauha ei tullut hetkeäkään liian aikaisin. Suomalaisten joukkojen tappiot kasvoivat ja reservejä ei enää juuri ollut.

Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannassa on tiedot Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneistä suomalaisista. Listaus ei ole täydellinen, mutta tällä hetkellä siitä löytyy yli 95 000 nimeä. Yksittäisten tietojen kohdalla voi olla puutteita.


TIETOKANTA näyttää esimerkiksi kuolinpaikan, menehtymisluokan ja hautauskunnan. Muista tiedoista voi olla listattuna esimerkiksi lasten lukumäärä ja ammatti.

Sodissa kaatuneita voi hakea tietokannan hakukoneella sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai vaikkapa kunnittain. Palvelu mahdollistaa tietojen hakemisen myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan.

Palvelussa oli sunnuntaiaamun aikana ruuhkaa ja palvelu kaatui suuren suosion takia. Kansallisarkisto sai sen kuntoon seuraavana päivänä.

Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokantaan pääset täältä.

Talvisotaa käsitellään myös uudessa IS:n erikoislehdessä Simo Häyhä ja 12 muuta sotien legendaa. IS Extran valikoimiin pääset tästä.

Timo Paunonen

Koska tietokantoihin on ruuhkaa, en voi laittaa linkkejä "täältä", vaan ne pitää etsiä Ilta Sanomien sivulta.

Omasta suvustani kaatui, eli nk. katosi yksi sukulainen. Ainoa "tieto", joka hänestä on, perustuu toisen sotilaan kertomukseen, että perääntymisvaiheessa nämä sotilaat uivat joen yli, venäläisten ampuessa heidän peräänsä. Tämä sukulaisemme ei saapunut joen toiselle puolelle. Hän joko hukkui, tai joutui neuvostoliittolaisten vangiksi. Todennäköisesti hukkui.