Kulttuuri ja älykkyysosamäärä

[sr]

Millä perusteella yhteisön kulttuurin kompleksisuus on sen jäsenten älykkyyden mitta?

No, sanoisin, että on se parempi mitta kuin kylmässä selviytyminen. Mikään muu laji kuin ihminen, ei ole kyennyt kehittämään kompleksisia kulttuureja ja kaikki nyt varmaan ovat siitä samaa mieltä, että ihminen on lajina älykkäämpi kuin mikään muu. Mitä siihen kylmässä selviytymiseen tulee, niin moni muukin vähemmän älykäs laji kykenee selviytymään pohjoisessa.

Kulttuurin kehittyminen ja keksinnötkin edellyttävät lukuisia ihmisten välisiä vuorovaikutuksia. 

Niinpä ja niiden vuorovaikutusten hallinta vaatii todennäköisesti vielä lisää älykkyyttä. Minusta ei ole sattumaa, että maapallon älykkäin laji on erittäin sosiaalinen laji. Ja seuraavilta sijoiltakin (simpanssi, delfiini) löytyy juuri sosiaalisia lajeja. On siis todennäköisempää, että juuri sosiaalinen kanssakäyminen vaatii sitä erityistä älykkyyttä, ei niinkään jonkun teknisen ongelman ratkaisu omin päin. Ei siis ole kaukaa haettua, että kulttuurien kehittyminen, kaupungistuminen ja sitä kautta sosiaalisten kanssakäymisten räjähdysmäinen kasvu, ovat hyvinkin voineet olla älykkyyden kanssa itse itseään ruokkiva systeemi.

Jospa kulttuurien kehitys on seurausta väentiheyden kasvusta?  Toki kulttuuri mahdollistaa paremmin yhteisön älyllisten voimavarojen käytön, mutta onko se sinänsä indikaatio yhteisön yksilöiden keskimääräisestä älykkyydestä? 

Pelkkä yksilömäärä ei johda vielä mihinkään kulttuurin kasvuun. Afrikassa vaeltaa valtavia gnu-laumoja, jotka eivät ole kehittäneet mitään järkevää, vaikka niissä väentiheys on hyvin suuri. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että vaikka gnuita on paljon, ne eivät tarvitse toistensa vuorovaikutusta elämässään.

Noiden yhteisön voimavarojen käyttö juuri koko yhteisön hyväksi on se, mikä vaatii erityistä älykkyyttä. Ja tietenkin homma on sitä vaativampaa, mitä suuremmasta yhteisöstä on kyse. Ja sitten taas siellä yhteisön sisällä menestyvät lisääntymistouhussa ne, jotka ovat niitä parhaita johtajia (näin etenkin miesten osalta, koska naisilla status on se puoleensa vetävä seikka miehissä).

Voihan sitä myös spekuloida, että kulttuurin tuottama erikoistuminen vähentää tarvetta jokaisen yksilön olla neuvokas, jolloin tyhmemmätkin jäävät henkiin ja jatkavat sukua.  Erakkoina elävien puolestaan on pakko olla fiksuja selvitäkseen.  Ne jälkeläiset, jotka eivät pärjää itsenäisesti, kuolevat auttamatta pois.

Ensinnäkin, miksi erikoistuminen sinällään tarkoittaisi sitä, että tarvitaan vähemmän älykkyyttä? Nykyaikainen yhteiskunta on monin verroin erikoistuneempi kuin 1800-luvun omavaraistalous. Väittäisin kuitenkin, että niihin nyky-yhteiskunnan ammatteihin harjaantuminen vaatii vähintään yhtä pitkän koulutuksen kuin mitä omavaraisviljelijäksi tuleminen aikoinaan vaati. Iso osa ammateista on jopa sellaisia, että niihin ei edes ison osan väestöä älykkyys riiitä. Itse sanoisin siis, että juuri erikoistuminen mahdollistaa niille kaikkein älykkäimmille sen älykkyytensä maksimaalisen käytön. Tästä on muuten puhuttu viime aikoinakin liittyen kehitysmaihin. Ajatus on se, että seuraava Einstein voi ihan hyvin olla jossain kehitysmaassa päivät pitkät kantamassa vettä perheensä kotiin, eikä koskaan pääse toteuttamaan älykkyyttään, koska ei pääse kouluun ja sitä kautta etenemään hommiin, joissa älykkyydelle olisi käyttöä.

[sr]

Nuo asiat keksittiin niissä paikoissa missä ylipäätään oli ihmisiä.  Suomessa niitä ei keksitty koska niiden keksimisen aikaan Suomessa oli vielä Veiksel-jääkausi käynnissä, eikä täällä ollut ensimmäistäkään ihmistä, maakuopissa tai missään muuallakaan. 

Ensinnäkin, jääkausi loppui jotain 10 000 vuotta sitten. Ensimmäiset kirjoitukset ovat jostain 5000 eaa tienoilta. Mitä ne suomalaiset pyörittelivät peukkujaan ne muutama tuhat vuotta siellä maakuopissa, kun muualla keksittiin kirjoitustaitoa?

Raudan käyttö keksittiin vielä tuotakin myöhemmin (jotain 3000eaa lähi-idässä). Rautakauden sanotaan alkaneen Suomessa jotain 500eaa, eli siis tuhansia vuosia raudan keksimisen jälkeen. Kuitenkin Suomi oli asutettuna jo tuhansia vuosia ennen tuota.

Asioita "kopioitiin etelästä" koska niitä keksineet ihmiset toivat tiedon mukanaan kun Suomi asutettiin. Sitten kun oltiin täällä niin alettiin keksiä omia juttuja.

Siis onko väitteesi tosiaan, että jääkauden jälkeen Suomen asuttaneet ihmiset osasivat jo lukea ja kirjoittaa ja huitoivat rautamiekoilla? Jos näin, niin sitten pitää Suomen historiankirjat kirjoittaa kokonaan uusiksi.

Ja mitä tuohon viiimeiseen lauseeseesi tulee, niin tarkalleen mitä keksintöjä Suomessa tehtiin sanotaan vaikka ennen vuotta 1900, jotka levisivät sitten muihin kulttuureihin? Sanoisin kyllä, että nuo ovat varsin harvassa ja keksintöjen virta johonkin vähintään johonkin 2. maailmansotaan asti oli kyllä lähes yksipuolisesti ulkoapäin Suomeen eikä päinvastoin. Viime vuosikymmeninä on Suomessakin kyetty tekemään keksintöjä, jotka ovat sitten levinneet muualle.

[koodari-inssi]

Yltäkylläisyys on ainakin luonut kuplan, jossa hölmöt uskovat että kaikille riittää kaikkea. Lyhyellä kaavalla kun ei ymmärretä mistä ruoka lopulta tulee, miten mittava prosessi se onkaan uskotaan naiivisti ettei muutamalla miljoonalla lisätuloijalla ole tähän mitään vaikutusta, kaikille riittää.

Ruoka tulee kaupasta ja sitä saa, kun on tarpeeksi pätäkkää. Tämä pätee todennäköisesti yli 99%:in suomalaisista. Joku pienen pieni joukko ehkä pystyy elättämään itse itsensä omavaraisviljelyllä. Laajemmalti tämä toimii maailmanmarkkinoilla, eli vaikkei itse tuottaisi ruokaa, niin sitä saa ostettua ulkomailta, jos on rahaa (=vientituotteita), joilla maksaa se ruoka.

Mitä tuohon viimeiseen tulee, niin ajatellaan nyt muodon vuoksi, että Suomen väkiluku kaksinkertaistuisi lisätulijoiden vuoksi ja otetaan vielä niin pessimistinen ajatus, että nämä lisätulijat eivät tuottaisi euron euroa lisäarvoa, vaan heidän elättämisensä kustannettaisiin sillä, että maan BKT/henki -luku puolitettaisiin. Tämä pudottaisi Suomen ostovoimakorjatun BKT:n nykyisestä $40 000:sta $20 000:en. Tämä olisi melko tarkkaan Kroatian taso. Päätellen siitä, ettei Kroatiassa ole mitään nälänhätää, tuolla BKT:lla olisi siis mahdollista ruokkia kaikki. Kroatialaiset ovat toki materiaalisesti paljon köyhempiä kuin suomalaiset, joten tuollainen pudotus BKT:ssa, kyllä vaikuttaisi ihmisten elämään, mutta vain hölmöt uskovat, että jos Suomeen tulisi noin suuri ihmismäärä, niin se johtaisi ruuan loppumiseen.

Tämän mukaan ryhmä "elintarvikkeet, juomat ja tupakka" vie n. 17% kotitalouksien kuluista. Siihen, että ruokaan ei olisi varaa, on siis aika huima matka.

Rajallisesti pitää paikkansa. Huomaa kuitenkin, että eläminen Suomessa maksaa huomattavan paljon enemmän kuin Kroatiassa. Täällä on pitkät välimatkat, puolet vuodesta hyvin kylmä ja kallista tuottaa ruokaa. Kyse on kuitenkin muustakin kuin materiasta. Lisäksi on tietysti verotus hyvin korkealla, koska meillä on (ainakin vielä jossain määrin) hyvinvointivaltio, jossa on ilmainen peruskoulutus ynnä subventoitu terveydenhuolto ja lääkkeet. Kannatan tätä mallia mutta se kyllä poissulkee mahdollisuuden ottaa lisää työtöntä ja kouluttamatonta jengiä tänne.

Tämä kuitenkin off-topic.

[Siili]

Ensinnäkin, miksi erikoistuminen sinällään tarkoittaisi sitä, että tarvitaan vähemmän älykkyyttä? 

Mielestäni sanoin sen jo.  Erikoistuneessa yhteiskunnassa on mahdollista peesata toisten älykkydellä.  Tottelevainen ja ahkera tyhmyri voi selvitä ja jopa jatkaa sukuaan, kun fiksummat ratkaisevat hänen puolestaan eksistentiaaliset ongelmat ja hän puolestaan palvelee näitä fiksumpia.

Nykyaikainen yhteiskunta on monin verroin erikoistuneempi kuin 1800-luvun omavaraistalous.

No shit, Sherlock!  Mutta mitä sitten?

Väittäisin kuitenkin, että niihin nyky-yhteiskunnan ammatteihin harjaantuminen vaatii vähintään yhtä pitkän koulutuksen kuin mitä omavaraisviljelijäksi tuleminen aikoinaan vaati.

Entä sitten? Systeemi ei kuitenkaan ole yhtä darwinistinen.  Nykyaikaisen koulutuksen aikana ongelman ratkaisematta jättäminen johtaa harvoin kuolemaan.  Dropoutitkin jatkavat sukuaan, ainakin jossain määrin.   

Itse sanoisin siis, että juuri erikoistuminen mahdollistaa niille kaikkein älykkäimmille sen älykkyytensä maksimaalisen käytön.

Totta kai. Vuorovaikutukset yhteisössä voivat niinikään olla omiaan voimistamaan kaikkien älykkyyden ei-geneettisiä komponentteja.  Toisaalta älykkäiden yksilöiden oivallusten yhteisölle tuottaman lisäarvon vuoksi loppujen ei tarvitse selviytyäkseen olla niin älykkäitä kuin silloin, kun he ovat omillaan. 

Miksi valintapaine geneettisen älykkyyden suhteen olisi voimakkaampi erikoistuneessa, heikkojakin tukevassa yhteiskunnassa kuin omavaraistaloudessa, jossa jokainen oli oman onnensa seppä?

[Kirjolohikäärme]

Ensinnäkin, jääkausi loppui jotain 10 000 vuotta sitten. Ensimmäiset kirjoitukset ovat jostain 5000 eaa tienoilta.

Jääkauden loppu ei ollut yksi päivä 10.000 vuotta sitten.  Ja kirjoitustaitoa ei keksitty eräänä päivänä 5.000 vuotta sitten.  Varhaisimmat tunnetut kirjoitusta sisältävät savisirut ovat noin 7000-5300 EKR Kreikasta ja Romaniasta. Mikä ei tarkoita, että kirjoitustaito on tuolloin keksitty, vaan että varhaisimmat tunnetut savisirut ovat tuolta ajalta.

Siis onko väitteesi tosiaan, että jääkauden jälkeen Suomen asuttaneet ihmiset osasivat jo lukea ja kirjoittaa ja huitoivat rautamiekoilla?

Kiva olkiukko.  Oletko huomannut miten kun internet-keskusteluissa lause alkaa tyyliin "väitätkö tosiaan", loppuosa lauseesta on caca-poopoota?

Kartta ihmiskunnan varhaisista keksinnöistä on sama kuin kartta ihmiskunnan varhaisesta väestötiheydestä.  Ei älykkyyden tai kekseliäisyyden kartta.

XKCD-sarjakuva aiheesta väestötiheyskartta: https://xkcd.com/1138/

Sitten voitaisiin miettiä onko keksintölistasi valikoitu tietyltä maantieteelliseltä alueelta jossa kuvittelet noita asioita keksityn. Silviisiin kun poimii listalle sopivat keksinnöt saa "todisteita" omalle agendalleen.

[Purppura]

Musta tuntuu että ne silloin tulleet ihmiset olivat kovasti sellaista mikä selviäisi yhä jos tosi tuho tulisi. Lapinerämaissa on yhä alueita joissa tekniikka ei pelaa ja piiperöille tulee kotia ikävä. Tietyissä olosuhteissa professorin tutkinnosta on hyvin vähän hyötyä, perimätiedolla ja käytännön älykkyydellä paljon enemmän.

[Joutilas]

Mikä on sitten johtanut siihen, että maailman ensimmäiset korkeakulttuurit, jotka kehittivät esim. kirjoitustaidon, maatalouden, metallien käytön, kaupungit jne., kehittyivät juuri siellä "tyhmässä" etelässä, kun samaan aikaan "älykkäässä" pohjoisessa elettiin maakuopissa luku- ja kirjoitustaidottomina ja suunnilleen kaikki kehittyneen kulttuurin muodot omaksuttiin kopiomalla etelästä tulleita vaikutuksia?

Suomen nousu maailman valtioiden eliittiin tapahtui oikeastaan vasta 2. maailmansodan jälkeen, eli aikaan, kun käytännössä kukaan ei enää kuollut nälkään tai kylmään.

En ole alan asiantuntija ja en ole edes sivistävää lukemista tältä saralta selaillut, mutta olen aina ajatellut niin että kulttuurin keskimääräinen ÄO 60-70 on riittänyt luomaan kirjoitustaidon. Tuossa tilanteessahan kylän viisain on jo ÄO 80-90, millä läpäisee nykyäänkin AMK:n luokan primuksena.

Levittäytyminen pohjoiseen, missä kaikki on vittumaista ja maa aina roudassa, on vaatinut jonkinlaista kauaskatseisuutta ja heikkolahjaiset on karsiutuneet. Vaikeissa olosuhteissa ei ole riittänyt, että kylän viisain on käynyt ammattikoulun ja osannut raapustella siannahkaan riimuja, vaan kaikkien perheiden on oltava ollut taitavia ruuanhankinnassa ja suojautumisessa säätä vastaan. (Myönnän suhtautuvani asiaan kevyen romanttisesti...)

En usko, että suomalaisten luontainen älykkyys on ottanut merkittävää harppausta sotien jälkeen. Koulutus, ravinto, Seiska-lehti ja playstation-pelit kyllä ovat kehittäneet meitä.

[Veikko]

En malta olla laittamatta parin vuoden takaista artikkelia tähän miltei kokonaisuudessaan.


Juutalaiset ihmetelevät: "Miksi juuri me?"

Juutalaiset kahmivat Nobel-palkintoja

Martti Issakainen

   
Luin mielenkiintoisen artikkelin juutalaisista Nobel-palkituista tämän päivän tanskalaisesta Kristeligt Dagblad-lehdestä. Ohessa yhteenveto vapaana suomennoksena.

Nobeleiden jako on meneillään ja yksi ryhmä erottuu massasta – juutalaiset. Kun katsotaan miten kansa, jonka osuus on vain 0.2 % maapallon väestöstä on saanut tähän mennessä 22 % kaikista jaetuista Nobel-palkinnoista. Sama ilmiö on toistunut joka vuosi. Juutalaisten "ylisuuri" osuus palkinnoista  on sekä ylpeyden aihe että  vilkkaan keskustelun kohde sekä Israelissa että juutalaisten parissa muualla maailmassa.

Tänä vuonna, A.D 2013, kuusi syntyperältään juutalaista tutkijaa on saanut Nobel-palkinnot fysiikassa, kemiassa ja lääketieteessä. Kaksi heistä on israelilaista, mikä alleviivaa maan vaikuttavaa listaa kaikista Nobelilla palkituista. Väestöltään pieni maa, jonka itsenäisyystaival on vasta 65 vuotta.
Amerikkalainen aikakauslehti Jewish Journal arvioi miksi juutalaiset saavat muita enemmän nobeleita.

1. Klassinen David vastaan Goljat- syndrooma. Painostettuna kansana, juutalaiset ovat aina joutuneet ponnistelemaan äärimmilleen selviytyäkseen voittajina.

2. Juutalaisuuden uskonnollinen puoli. Juutalaisuus pitää sisällään opin ja sen analysoinnin. Juutalaiset ponnistelevat tiedon perässä kysyen missä ja miksi, heti kun elämä heittää heille haasteita. He myös arvostavat analyyseja. Muut uskonnot arvostavat dogmeja.

3.Eloonjäämismekanismi: "Jerusalemin temppelin hajottamisen jälkeen juutalaiset pakotettiin olemaan kirjallisia. Sitä on ollut etua keskiajasta saakka."

--

http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151674-juutalaiset-kahmivat-nobel-palkintoja

[stefani]

Se, mitä olen kuullut ja lukenut, sekä vähäiset omat havaintoni joistain tuntemistani juutalaisista, tukevat sitä hypoteesia, että juutalaisilla älykkyysjakauma olisi jotenkin leveämpi kuin monella muulla ryhmällä. Heidän joukoista siis löytyisi monia, ketkä ovat huomattavasti keskivertoa vähä-älyisempiä, ja myös monia, ketkä ovat huomattavasti keskivertoa älykkäämpiä.

[zache]

Kaksi heistä on israelilaista, mikä alleviivaa maan vaikuttavaa listaa kaikista Nobelilla palkituista. Väestöltään pieni maa, jonka itsenäisyystaival on vasta 65 vuotta.

Israel valtiona ei näemmä ole ihan terävimmässä kärjessä vaan esim Ruotsi, Sveitsi ja Itävalta näyttäisivät samankokoisista valtioista olevan edellä per capita ja kpl vaikka huomioitaisiin se, että Israel on ollut olemassa vähemmän aikaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Nobel_laureates_per_capita

[Stone]

Aatu ja Josif apuharvensivat, ja monet muut ovat myös vainonneet juutalaisia. Vain älykkäät ovat selvinneet, että siitä noobelit. Vieraine tapoineenkin ovat edelleen rauhaa rakastavaa porukkaa liittoutuneiden heille antamassa luvatussa maassa pummilauman keskelllä. Samaa heimoa muuten.

Älykkyystestit ovat hyvin karkea mittari, kulttuurisidonnaisia, ja muutenkin heikko väline.

[Jack]

Aatu ja Josif apuharvensivat, ja monet muut ovat myös vainonneet juutalaisia. Vain älykkäät ovat selvinneet, että siitä noobelit.

Älykkyys ei välttämättä suojaa kansanmurhan uhriksi joutumiselta.

Älykäs yksilö pyrkii suojelemaan itseään mieluummin kuin tuhoutumaan tekemällä hyödytöntä vastarintaa. Niinpä hän vainon edessä mukautuu, jotta vaino säilyisi siedettävällä tasolla. Mukautuminen kuitenkin heikentää pitkällä aikavälillä hänen mahdollisuuksiaan selvitä, koska sen varaan kansanmurhaaja on laskelmoinutkin tekonsa. Vainon kohteena oleva ryhmä tapetaan vähitellen. Ryhmän jäsenet ajattelevat kukin omaa lyhytaikaista etuaan ja pyrkivät säilymään elossa päivä kerrallaan. Niinpä he eivät ole halukkaita vaarantamaan ja uhraamaan henkeään muiden puolesta eikä myöskään koko ryhmän puolesta. Jotta näin tapahtuisi, tarvitaan vahva johtaja, joka houkuttelee ja jopa pakottaa ryhmän taistelemaan yhteisen päämäärän hyväksi. Vahva aatekin on eduksi, koska tällaisten asioiden puolesta ihmiset ovat valmiimpia kuolemaan kuin pelkästään jonkun muun puolesta.

En väitä, että tyhmät selviäisivät kansanmurhista sen helpommalla. Ehkä "järjetön" tappeleminen ja vastarinta voi kuitenkin joissakin tapauksissa suojata ryhmää kokonaisuudessaan. Vainoaja onnistuu tappamaan muutamia, mutta samalla se huomaa, että kokonaisen kansanmurhan toteuttaminen vaatii liian suuret resurssit ja luopuu siitä tai siirtää sen myöhemmäksi, minä aikana tilanne voi muuttua ja vainottu kansa voi pelastua.

[Siili]

En usko, että suomalaisten luontainen älykkyys on ottanut merkittävää harppausta sotien jälkeen. Koulutus, ravinto, Seiska-lehti ja playstation-pelit kyllä ovat kehittäneet meitä.

Tarkoitatko "luontaisella älykkyydellä" älykkyyden geneettistä komponenttia? Eipä moinen populaatiotasolla muutu missään parissa-kolmessa sukupolvessa.  Eikä siinä koskaan tapahdu mitään harppauksia.  Flynnin ilmiö ei selity geneettisesti:

https://en.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect#Proposed_explanations

[Kansalainen kaksi]

Älykkyystestit ovat hyvin karkea mittari, kulttuurisidonnaisia, ja muutenkin heikko väline.

Niinhän kulttuurirelativistit väittävät. Kukaan ei vain ole koskaan eikä missään kyennyt luomaan sellaista älykkyystestiä joka olisi siten kulttuurisidonnainen, että tietystä kulttuurista lähtöisin olevat saisivat siitä paremmat tulokset kuin toisesta. Etnologiset tietokilpailut eivät ole älykkyystestejä. Tällaisia on yritetty tehdä vaikka kuinka ja aina tässä perinteisessä älyykkystestissä parhaiten pärjäävät ovat pärjänneet parhaiten myös siinä "kulttuurisesti sovitetussa". Siksi voidaan sanoa että älyykkyystestit EIVÄT OLE KULTTUURISESTI SIDONNAISIA eli väitteesi on täyttä tuubaa.

Älykkyystesti on edelleenkin paras olemassa olevat mittari, jolla mitataan yksilön todennäköistä tulevaa menestystä ympäröivässä yhteiskunnassa. Siitä paremmat tulokset saaneet menestyvät todennäköisimmin paremmin kaikilla muillakin käytettävissä olevilla mittareilla mitattaessa tulevaisuudessa kuin huonot lukemat saaneet. Se ei tarkoita sitä että kaikki, vaan että on todennäköisempää. Jos tätä että se mittaa todennäköistä pärjäämistä tai mahdollisuuksia pärjäämiselle, niin sitten sitä voidaan pitää "karkeana"   

Kun joku muualta tuleva saa täällä meillä älykkyystesteissä huonot lukemat, se tarkoittaa että hänen menestyksestään täällä ei kannata kovin suurilla summilla vetoa lyödä. Ja taas sellainen tulija joka saa kovat lukemat, todennäköisesti pärjää hyvin. Tai sitten ei, kukin ratkaisee itse miten eväänsä syö.

Nuo väitteesi halutaan tuoda jatkuvasti esille, vaikka ne ovat aivan täyttä valetta eivätkä perustu mihinkään tutkimukseen tai tieteeseen, tietenkin siksi, että näinhän asioiden vasemmistolaisen tabula rasa ihmiskuvan mukaan tulisi olla, eli kaikki lähtevät samalta viivalta tyhjänä tauluna ja kaikilla on siis täysin samat mahdollisuudet olla fysiikan nobelisteja, vain sorto ja epätasa-arvo estävät tämän. Ja koska toisista ryhmistä tulee vähemmän fysiikan nobelisteja, heitä sorretaan enemmän kuin muita. No, olisihan  se kiva jos noin olisi, valitettavasti elämä on karumpaa.

Tuollaisen väittäminen on sitä vihervasemmistolaisliberalistista paskaa, jossa toive siitä miten asioiden tulisi oikeassa ja kohtuullisessa maailmassa olla, muodostaa heidän käsityksensä siitä miten asiat oikeasti ovat. Heidän mielestään siis jos heidän haaveellinen maailmankuvansa on ristiriidassa todellisuuden kanssa, sen pahempi todellisuudelle.

Tämä näkyy hyvin tässä älykkyysjeesustelussa, mitä tämäkin ketju melkein kokonaan on. Ei, emme ole tasa-arvoisia. Toiset lähtevät liikkeelle jo synnytyslaitokselta ilman suvun omaisuuksiakaan reppu niin täynnä etteivät muut saa eläissään sitä reppua edes puoleen siitä.

[Veikko]

Kaksi heistä on israelilaista, mikä alleviivaa maan vaikuttavaa listaa kaikista Nobelilla palkituista. Väestöltään pieni maa, jonka itsenäisyystaival on vasta 65 vuotta.

Israel valtiona ei näemmä ole ihan terävimmässä kärjessä vaan esim Ruotsi, Sveitsi ja Itävalta näyttäisivät samankokoisista valtioista olevan edellä per capita ja kpl vaikka huomioitaisiin se, että Israel on ollut olemassa vähemmän aikaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Nobel_laureates_per_capita

Lainaamani kirjoituksen loppupuolella olikin tähän liittyvää asiaa. En vain pitänyt sitä relevanttina aihetta ajatellen.

[Aurelius]

Koomista miten ketjussa dissataan uskontoja ja samalla ylistetään vahvan uskonnollisen identiteettinsä kautta säilynyttä juutalaiskansaa. Ollaan niin älykkäitä, niin älykkäitä, mutta ei huomata oman ajattelun perusteissa olevaa ristiritaa. Tyypillistä ateistiburgeri-meininkiä.

[Siili]

Koomista miten ketjussa dissataan uskontoja ja samalla ylistetään vahvan uskonnollisen identiteettinsä kautta säilynyttä juutalaiskansaa. Ollaan niin älykkäitä, niin älykkäitä, mutta ei huomata oman ajattelun perusteissa olevaa ristiritaa. Tyypillistä ateistiburgeri-meininkiä.

Tuollainen herra Passiivin tekemisten yleistävä taivastelu ei minusta ole kovin älykästä. 

[koodari-inssi]

Koomista miten ketjussa dissataan uskontoja ja samalla ylistetään vahvan uskonnollisen identiteettinsä kautta säilynyttä juutalaiskansaa. Ollaan niin älykkäitä, niin älykkäitä, mutta ei huomata oman ajattelun perusteissa olevaa ristiritaa. Tyypillistä ateistiburgeri-meininkiä.

Omasta puolestani dissasin tiettyjen uskontojen passivoivaa, vastuunpoistavaa ja uhriuttavaa vaikutusta. Toisissa uskonnoissa ja uskovaisissa sitä ilmenee enemmän kuin toisissa.

[Purppura]

Koomista miten ketjussa dissataan uskontoja ja samalla ylistetään vahvan uskonnollisen identiteettinsä kautta säilynyttä juutalaiskansaa. Ollaan niin älykkäitä, niin älykkäitä, mutta ei huomata oman ajattelun perusteissa olevaa ristiritaa. Tyypillistä ateistiburgeri-meininkiä.

Tuollainen herra Passiivin tekemisten yleistävä taivastelu ei minusta ole kovin älykästä. 

Eikä siitä huomauttaminenkaan sen puoleen. (Kyllä, minä tiedän ettei siitä huomauttaminenkaan ole viisasta, mutten kertakaikkiaan voinut vastustaa kiusausta)

[sr]

Rajallisesti pitää paikkansa. Huomaa kuitenkin, että eläminen Suomessa maksaa huomattavan paljon enemmän kuin Kroatiassa. Täällä on pitkät välimatkat, puolet vuodesta hyvin kylmä ja kallista tuottaa ruokaa.

Juuri tästä syystä annoinkin BKT-luvut ostovoimakorjattuina, en nimellisinä. Ok, lämmityskulut ovat sellaiset, että niissä Suomessa on tosiaan sellainen kulu, jota Kroatiassa ei ole. Toisaalta Suomessa ei yleensä tarvita kesällä ilmastointia, joka taas Välimeren leveysasteilla alkaa tulla aika oleelliseksi. Mitä taas ruuan tuottamiseen tulee, niin tämä on käytännössä merkityksetöntä. Suomen BKT:sta jotain 5% tulee alkutuotannosta, joten sen kustannusrakenteella ei ole oikeastaan mitään merkitystä siihen, miten paljon suomalaiset tuottavat lisäarvoa, jolla voivat ostaa itselleen ruokaa.

Kyse on kuitenkin muustakin kuin materiasta. Lisäksi on tietysti verotus hyvin korkealla, koska meillä on (ainakin vielä jossain määrin) hyvinvointivaltio, jossa on ilmainen peruskoulutus ynnä subventoitu terveydenhuolto ja lääkkeet. Kannatan tätä mallia mutta se kyllä poissulkee mahdollisuuden ottaa lisää työtöntä ja kouluttamatonta jengiä tänne.

Noilla asioilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kannalta. Todellisuudessa juuri hyvinvointivaltion rakenteet takaavat sen, että  olisi teoriassa mahdollista pyörittää valtiota niin, ettei porukkaa kuole nälkään, vaikka BKT laskisikin.

[sr]

Ensinnäkin, miksi erikoistuminen sinällään tarkoittaisi sitä, että tarvitaan vähemmän älykkyyttä? 

Mielestäni sanoin sen jo.  Erikoistuneessa yhteiskunnassa on mahdollista peesata toisten älykkydellä.  Tottelevainen ja ahkera tyhmyri voi selvitä ja jopa jatkaa sukuaan, kun fiksummat ratkaisevat hänen puolestaan eksistentiaaliset ongelmat ja hän puolestaan palvelee näitä fiksumpia.

Tuo pätee vain nyky-yhteiskunnassa, jossa kukaan ei kuole ja kaikilla on periaatteessa samat mahdollisuudet lisääntyä. Sen sijaan se ei ole pätenyt niissä varhaisissa yhteiskunnissa, jossa ensinnäkin yhteisön sisällä status, joka on todennäköisimmin tullut juuri siitä älykkyydestä, on tuottanut huomattavasti paremmat lisääntymismahdollisuudet kuin muilla (on sanottu, että iso osa Euraasian miehistä kantaa Tshingis Khaanin geenejä). Toiseksi juuri ne älykkäät populaatiot ovat syrjäyttäneet vähemmän älykkäät aikaan, jolloin sodan häviäminen tarkoitti usein kansanmurhaa tai vastaavaa.

No shit, Sherlock!  Mutta mitä sitten?

No sitä sitten, että erikoistuneessa yhteiskunnassa menestyminen vaatii vähintään yhtä paljon älykkyyttä kuin ei-erikoistuneessa.

Itse sanoisin siis, että juuri erikoistuminen mahdollistaa niille kaikkein älykkäimmille sen älykkyytensä maksimaalisen käytön.

Totta kai. Vuorovaikutukset yhteisössä voivat niinikään olla omiaan voimistamaan kaikkien älykkyyden ei-geneettisiä komponentteja. 

Miksi vain ei-geneeettisä? Kyllä ne parimarkkinat toimivat edelleen monimutkaisissa yhteisöissä. Näin etenkin, jos otetaan mukaan moniavioisuus, joka oli varsin yleistä vielä siihen aikaan, mitä keskustelumme koskee (Suomen kivikausi, kehittyneet kulttuurit lähi-idässä). Moniavioisuus on yhtä tehokas tapa harrastaa evoluutiota kuin se, että ne ei-kilpailukykyiset yksilöt kuolisivat pois.

Toisaalta älykkäiden yksilöiden oivallusten yhteisölle tuottaman lisäarvon vuoksi loppujen ei tarvitse selviytyäkseen olla niin älykkäitä kuin silloin, kun he ovat omillaan. 

Edelleenkin, tuo pätee ehkä nykyaikana, kun kaikki jäävät henkiin, ei harrasteta kansanmurhia ja vielä kaiken päälle yksiavioisuus on normi. Se ei pätenyt sen puoleen kivikauden Suomessa kuin missään muuallakaan maaillmassa ennen 1800-lukua. Syy sille, että maailman väestöräjähdys tapahtui vasta teollisen vallankumouksen myötä, ei ollut siinä, että ihmiset yhtäkkiä alkoivat haluta lisääntyä paljon enemmän kuin ennen, vaan siinä, että porukka lakkasi kuolemasta samalla tavoin läjittäin kuin oli kuollut aiemmin.

Tämä liittyy myös siihen toiseen juttuun, jota näissä rotu vs. älykkyys -keskusteluissa jatkuvasti kuulee, eli että Afrikassa elämä oli niin helppoa verrattuna pohjoisempaan, ettei älykkyyden kasvulle ollut mitään tarvetta. Jos elämä oli Afrikassa niin helppoa, niin mikä oli se seikka, joka piti väestönkasvun siellä niin kurissa, että edelleenkään siellä väentiheys ei ole lähelläkään Euroopan tasoa?

Miksi valintapaine geneettisen älykkyyden suhteen olisi voimakkaampi erikoistuneessa, heikkojakin tukevassa yhteiskunnassa kuin omavaraistaloudessa, jossa jokainen oli oman onnensa seppä?

Siksi, että älykkyydellä oli siellä enemmän käyttöä statuksen hankinnassa ja sitä kautta tehokkaamassa geenien eteenpäin siirtämisessä. Palaan jälleen kerran siihen, mitä jo kirjoitin. Jos älykkyydestä olisi ennen kaikkea hyötyä luonnonvalinnassa lajeille, jotka ovat pääosin erakoita, eivät maailman eläinkunnan lajeista olisi älykkäimmiksi kehittyneet ne, joilla on monimutkaiset sosiaaliset verkostot. Minusta on siis päivänselvää, että sosialistumisella on yhteys myös älykkyyden kehitykseen, mistä tietenkin esimerkkinä on se, että nisäkkäistä älykkäimmällä on myös kaikkein monimutkaisimmat sosiaaliset järjestelmät ja vaikka joissain asioissa (esim. joissain muistitesteissä) simpanssi kykenee saman tason toimintaan kuin ihminen, niin sosiaalisella puolella ihminen on täysin suvereeni. Jos ajatellaan, että ihmisen älykkyys on kehittynyt luonnonvalinnan seurauksena vielä sen jälkeenkin, kun se hajaantui ympäri maailmaa, niin minusta se teoria, että siinä tärkeänä ohjaavana tekijänä olisi juuri sosiaalisten yhteisöjen monimutkaisuus eikä "ilmaston kylmyys". Arktisilla kansoilla (esim. inuiitit) ei ole erityisen korkea älykkyys ja heitä rankempia oloja kylmyyden suhteen on aika vaikea ajatella.

Ja mitä tuohon lauseeseesi tulee, niin onko jotain todisteita siitä, että heikkoja olisi erityisesti autettu niissä varhaisissa kaupunkiyhteisöissä yhtään sen enempää kuin metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä? Puhun nyt siis altruistisesta auttamisesta, en vastavuoroisesta kaupankäynnistä. Itse väittäisin, että siihen asti, kun on kehitetty hyvinvointivaltiot, niin kaupungistuminen on saattanut johtaa jopa raaempaan suhtautumiseen heikkoihin siksi, että heihin ei ole tarvinnut ottaa suoraa kontaktia niin kuin piti pienessä metsästäjä-keräilijä-heimossa.

[sr]

Ensinnäkin, jääkausi loppui jotain 10 000 vuotta sitten. Ensimmäiset kirjoitukset ovat jostain 5000 eaa tienoilta.

Jääkauden loppu ei ollut yksi päivä 10.000 vuotta sitten.  Ja kirjoitustaitoa ei keksitty eräänä päivänä 5.000 vuotta sitten.  Varhaisimmat tunnetut kirjoitusta sisältävät savisirut ovat noin 7000-5300 EKR Kreikasta ja Romaniasta. Mikä ei tarkoita, että kirjoitustaito on tuolloin keksitty, vaan että varhaisimmat tunnetut savisirut ovat tuolta ajalta.

Voi olla, mutta se on päivänselvää, että Suomeen ensimmäisenä tulleet ihmiset eivät osanneet kirjoittaa. Tämä on oleellista sinun väittesi kannalta.

Siis onko väitteesi tosiaan, että jääkauden jälkeen Suomen asuttaneet ihmiset osasivat jo lukea ja kirjoittaa ja huitoivat rautamiekoilla?

Kiva olkiukko.  Oletko huomannut miten kun internet-keskusteluissa lause alkaa tyyliin "väitätkö tosiaan", loppuosa lauseesta on caca-poopoota?

Sinun väitteesi oli liittyen niihin mainitsemiini keksintöihin (joista tuossa yllä mainitsen kaksi):"Asioita "kopioitiin etelästä" koska niitä keksineet ihmiset toivat tiedon mukanaan kun Suomi asutettiin." Ainakin minä ymmärrän tuon niin, että väitteesi on, että Suomen asuttaneet ihmiset toivat mukanaan esim. kirjoitustaidon. Jos et tuota väittänyt, niin mitä tuo lainaamani lause sitten tarkoittaa?

Sitten voitaisiin miettiä onko keksintölistasi valikoitu tietyltä maantieteelliseltä alueelta jossa kuvittelet noita asioita keksityn. Silviisiin kun poimii listalle sopivat keksinnöt saa "todisteita" omalle agendalleen.

Saat minun puolestani ottaa jotain muita ihmiskunnan historian merkittäviä keksintöjä, jos ne antamani eivät kelpaa. Olen varsin yllättynyt, jos sieltä listasta löytyy yhtään, joka olisi keksitty Suomessa.

[sr]

En ole alan asiantuntija ja en ole edes sivistävää lukemista tältä saralta selaillut, mutta olen aina ajatellut niin että kulttuurin keskimääräinen ÄO 60-70 on riittänyt luomaan kirjoitustaidon. Tuossa tilanteessahan kylän viisain on jo ÄO 80-90, millä läpäisee nykyäänkin AMK:n luokan primuksena.

Ensinnäkin, mistä nuo luvut revit, jos omien sanojesi mukaan et ole asiantuntija? Olisi kiva nähdä tuohon jokin viittaus.

Levittäytyminen pohjoiseen, missä kaikki on vittumaista ja maa aina roudassa, on vaatinut jonkinlaista kauaskatseisuutta ja heikkolahjaiset on karsiutuneet. Vaikeissa olosuhteissa ei ole riittänyt, että kylän viisain on käynyt ammattikoulun ja osannut raapustella siannahkaan riimuja, vaan kaikkien perheiden on oltava ollut taitavia ruuanhankinnassa ja suojautumisessa säätä vastaan. (Myönnän suhtautuvani asiaan kevyen romanttisesti...)

Ensinnäkin miksi nuo seikat koskisivat vain ihmistä? Mikseivät vaikkapa napaketut ole maapallon älykkäimpiä olentoja, kun ne elävät vielä karummissa oloissa kuin Etelä-Suomen ihmiset?

Toiseksi, ovatko sinun mielestäsi siis inuiitit tai saamelaiset maapallon älykkäimpiä, kun ne elävät tundralla, eli oloissa, joissa maa todellakin on "aina roudassa", toisin kuin suuressa osassa Suomea.

En usko, että suomalaisten luontainen älykkyys on ottanut merkittävää harppausta sotien jälkeen. Koulutus, ravinto, Seiska-lehti ja playstation-pelit kyllä ovat kehittäneet meitä.

Mitä on luontainen älykkyys verratuna johonkin muuhun älykkyyteen? Eikö koulutuksella ja ravinnolla saavutettu älykkyyden kasvu ole ihan yhtä hyödyllistä älykkyyttä kuin mikä tahansa muukin? Käsittääkseni Flynn-efekti on havaittu Suomessa ihan niin kuin muissakin maissa. Siitä, onko tämä "merkittävä harppaus" voidaan sitten tietenkin kinastella.

[sr]

Koomista miten ketjussa dissataan uskontoja ja samalla ylistetään vahvan uskonnollisen identiteettinsä kautta säilynyttä juutalaiskansaa. Ollaan niin älykkäitä, niin älykkäitä, mutta ei huomata oman ajattelun perusteissa olevaa ristiritaa. Tyypillistä ateistiburgeri-meininkiä.

Ok, ei dissata sitten. Juutalaisuus on hieno juttu. Kaikki Suomen kristityt nyt kääntymään siihen, jotta saadaan kansakunnan älykkyys nousuun. No, Aurelius, joko kirosit Jeesuksen valheellisena messiaksena ja sait älykkyytesi nousuun?

[Skeptikko]

Älykkyysosamäärällä ja uskonnolla ei vähäisen ymmärrykseni mukaan ole korrelaatiota. Jostain syystä älykkäätkin hurahtavat. Hihhuli hei aivoja ei.

Religiosity and intelligence
https://en.wikipedia.org/wiki/Religiosity_and_intelligence

[Skeptikko]

Esimerkkinä idiootista olkoon vaikka diploomi-insinöörin tutkinnon suorittanut pääministerimme. Viisaus ja elämänkokemus eivät testaudu kovinkaan hyvin?

Noh, hänhän on valmistunut Oulun yliopistosta. Oulun yliopistohan on tunnettu heikosta tasostaan muutenkin, kuten:

Skeptikko_2_2012_netti (2).pdf
http://www.skepsis.fi/lehti/2012/Skeptikko-2012-2_Taikavarvulla_tohtoriksi.pdf

Taikavarvulla tohtoriksi?

Uskomaton väitöstilaisuus yliopistolla: maasäteilyä ja sähköallergiaa

[newspeak]

Uskontoon katsomatta, oli ihminen sitten kristitty, ateisti tai muslimi, perin yleistä on, että kyseinen ihminen pyrkii pitäytymään omalla mukavuusalueellaan. Mukavuusalueella pysymisestä tulee hyvin helposti tärkeämpää kuin uskomuksista, joista henkilö pyrkii pitämään kiinni mukavuusalueella pitäytymällä. Tämä pyrkimys toisaalta luo ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisen suhteen siihen, mutta toisaalta ei välttämättä kannusta haastamaan itseään älyllisesti. Kuitenkin uskonnoilla on myös älykkyyden eri osa-alueita kehittäviä ominaisuuksia, joita ei suinkaan kannata vähätellä uskontoon katsomatta.

Seuraavassa Nabeel Qureshin haastattelu, jossa käydään läpi hänen kokemuksiaan matkalla muslimista kristityksi:

https://www.youtube.com/watch?v=GvBM64gDLnY

Haastattelussa olennaista ei mielestäni ole lopputulema, vaan kaikki ne elämän osa-alueet, jotka tulevat Qureshille eteen hänen käydessään omaa sisäistä kamppailuaan uskonsa puolesta ja etsiessään sitä.

[sr]

Älykkyysosamäärällä ja uskonnolla ei vähäisen ymmärrykseni mukaan ole korrelaatiota. Jostain syystä älykkäätkin hurahtavat. Hihhuli hei aivoja ei.

Religiosity and intelligence
https://en.wikipedia.org/wiki/Religiosity_and_intelligence

Kiitos, en nyt juuri ehtinyt lukea koko potaskaa.l Negatiivinen korrelaatio. ei shaitan!

Jos nyt siis ymmärsin kirjoituksesi oikein, niin koska johtopäätös ei sopinut agendaasi, niin tutkimuksen pitää olla kokonaisuudessaan paskaa. Tämä on muuten juuri se, mitä uskonnolliset harjoittavat. Moni hyväksyy esim. tieteellisen metodin käytön ja siinä mukana monetkin tieteen tulokset, mutta sitten evoluution tullessa keskustelussa vastaan, niin yhtäkkiä tieteen tulokset ovatkin yhtä potaskaa, kun eivät sovi yksiin uskonnollisen doktriinin kanssa.

[Purppura]

Uskontoon katsomatta, oli ihminen sitten kristitty, ateisti tai muslimi, perin yleistä on, että kyseinen ihminen pyrkii pitäytymään omalla mukavuusalueellaan. Mukavuusalueella pysymisestä tulee hyvin helposti tärkeämpää kuin uskomuksista, joista henkilö pyrkii pitämään kiinni mukavuusalueella pitäytymällä. Tämä pyrkimys toisaalta luo ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisen suhteen siihen, mutta toisaalta ei välttämättä kannusta haastamaan itseään älyllisesti. Kuitenkin uskonnoilla on myös älykkyyden eri osa-alueita kehittäviä ominaisuuksia, joita ei suinkaan kannata vähätellä uskontoon katsomatta.

Seuraavassa Nabeel Qureshin haastattelu, jossa käydään läpi hänen kokemuksiaan matkalla muslimista kristityksi:

https://www.youtube.com/watch?v=GvBM64gDLnY

Haastattelussa olennaista ei mielestäni ole lopputulema, vaan kaikki ne elämän osa-alueet, jotka tulevat Qureshille eteen hänen käydessään omaa sisäistä kamppailuaan uskonsa puolesta ja etsiessään sitä.

ja lopulta Leonardo da Vinci oli roomalaiskatolinen..

[zache]

Toinen, epäoleellisempi pointti on sitten se, että vaikka Flynn kuroo umpeen kehittyneiden ja kehittymättömien maiden ÄO-kuilua, niin mikäli asiaa tarkastellaan raa'asti ottamalla huomioon koko populaation koon räjähdysmäinen kasvaminen, niin on aivan selvää, että heikommin testeissä menestyneiden suhteellinen osuus koko porukasta kasvaa koko ajan ja hurjasti.

Palaankin tähän vielä nyt kun jaksoin pyöritellä lukuja taulukkolaskennassa. Eli jos otetaan edellä mainitusta Lynnin artikkelista IQ arvot valtioille ja niiden väkiluvut vuosille 1950, 2000 ja 2050. Sekä Lynnin maiden IQ-arvot, että väkilukuennusteet ovat muuttuneet hiukan artikkelin julkaisusta, mutta ne ovat ihan riittäviä väkiluvun kasvun ja Flynnin ilmiön vaikutusten arviointiin:

Vuosi	1950	2000	2050
Lynnin ennustama IQ-keskiarvo	92.8	90.3	86.7
Lynn + Flynn (+3 IQ pistettä per vuosikymmen)	92.8	105.3	116.7

Käytin tuossa yllä olevassa Flynnin ilmiön voimakkuutena 3 IQ pisteen kasvua per vuosikymmen, joka tuntuisi olevan yleisesti käytetty arvo, mutta vaikka arvo olisi paljon pienempikin niin keskimääräinen älykkyys olisi silti nousussa. Lynnin artikkelin luvuista nähdään myös se, että jo 3 pisteen kasvu per 50 vuotta riittäisi pitämään IQ-keskiarvon samana joten aika kaukana ollaan siitä, että ketjun aloitusviestin mukaisesti keskimääräinen älykkyys olisi laskussa.