Päätoimittajien kannanotto: Luotettavan median puolesta

[nollatoleranssi]

Helposti on voinut huomata, että hyvin valikoivasti suomalaiset valtamediat käsittelevät aiheita ja hyvin usein jätetään epämieluisat faktat kertomatta. Monesti ihmiset puuttuvat näihin asioihin tarkemmin.

Suurimpana ongelmana pidän silti täyttä pimitystä eli joistakin aiheista ei uutisoida yhtikäs mitään. Voi olla miten iso juttu tahansa, niin voidaan jättää täysin noteeraamatta.

Sekin on tullut huomattua eli jos yksi valtamedia uutisoi jonkun aiheen, niin muidenkin pitää usein uutisoida sama aihe. Tässä mielessä yhdenkin toimittajan merkitys nousee varsin isoksi, jos uskaltaa nostaa esiin hienoisia tabuaiheita.

[nollatoleranssi]

Kun huomioidaan että Yle toimii päättäjiin päin kuin pukki kaalimaan vartijana ja sen että sillä on käytännön veronkanto-oikeus niin Ylen röyhkeys ja ylimielisyys on vaikuttavaa luokkaa

Ehdotin joskus, että Ylen budjetista voitaisiin ottaa 100 miljoonaa euroa vapaille mediamarkkinoille. Tästä summasta jaettaisiin apurahoja pienmedioille. Miten tuo toteutettaisiin järkevästi niin on isompi kysymys.

Paikallista uutistarjontaa tarvitaan. Ihan vapaaehtoisvoimin tälläiset ei toimi.

[JT]

Paikallista uutistarjontaa tarvitaan. Ihan vapaaehtoisvoimin tälläiset ei toimi.

Kyllä sinänsä. Jos rahaa otetaan Ylen budjettiin varatusta kakusta, niin sitä pitäisi jakaa oikeasti pienille paikallislehdille, eikä näille päätoimittajien kerjuukirjeessä mainituille maakuntien masentaville minihesareille.

Parasta olisi laittaa Yle maksukortin taakse, kuten se tavallaan olikin aiemmin ja antaa vapaiden markkinoiden huolehtia muun median tulevaisuudesta.
Siperia opettaa mediatalojen osakkeenomistajiakin.

[simppali]

Yle:n radioituja läpätyksiä tulee jonkin verran kuunneltua,lähinnä yle:n puhe kanavaa kanavan kornisuuden vuoksi.

Surkuhupaisuuden maksimointia.. kolme tai neljä toimittelijaa keskustelee keskenään, ilmeisen hyvällä kk liksalla, välillä naurahtaen joko persuille tai Trumpille.

Tähän mitättömien toimittelijoiden paskan jauhantaan on jokaisen hieman enempi tienaavan osallistuttava, tv:stä tasatunnein uutiset, radioon kaksi kanavaa..yle yksi rauhoittavaa klassillista musiikkia, toiselle kanavalle hieman poppia ja musaa.

Nämä maksuttomina, ..halukkaat voisivat ostaa yle fanitus kortin, jolla voisi seurata erilaisten toimittajien monologeja ja teksti tv.n päivitystä.

[Maastamuuttaja]

Ylen saumaton yhteistyö poliisilaitoksen tähtikomissaarius Taposen kanssa on vahvistanut käsitystä kummankin tahon epäluotettavuudesta.

[Jorma M.]

Lisäisin aiempaani:

persujen kannattaisi ilman muuta tukea maakuntapaskojen vaatimusta. Siis taktisesti. Yle on erittäin vittumainen syöpä ja se tekee strategisissa asioissa pahaa jälkeä maan psyykkeelle. Jos Yle saisi vereniskua se hyödyttäisi persuja ja ehkä vapauttaisi osan muusta mediasta tästä järkyttävästä monikulttuuri-/EU-/kulttuurimarxismista. 

[F1nka]

...

Tähän mitättömien toimittelijoiden paskan jauhantaan on jokaisen hieman enempi tienaavan osallistuttava, tv:stä tasatunnein uutiset, radioon kaksi kanavaa..yle yksi rauhoittavaa klassillista musiikkia, toiselle kanavalle hieman poppia ja musaa.
...

Muuten komppaan, mutta musiikkikanavaksi mielestäni riittää yksi yleissivistävä. Toinen radiokanava viranomaistiedotteille kuten metsäpalovaroitukset, merisäälle ja uutisille.

[pjentti]

[tweet]1315984253717536768[/tweet]

Näinkö valtio torjuu valkoisen ylivallan edustajien vihapuhetta haavoittuvassa asemassa olevaa vähemmistön edustajaa kohtaan?

Edit: Lisätään vielä itsestäänselvyys. Epäilyttää, että tuo palkinto on enemmänkin tuen osoitus kuin ihan ansioista saatu.

[artti]

Massamediat ovat aggressoreita, joiden tehtävä on usuttaa väki vihaiseksi. Miksi luulette, että massamediat systemaattisesti päivästä toiseen tekisivät ihmisistä vihaisia, jollei se olisi massamedioille asetettu tehtävä. Massamediat lietsovat aggressiivisuutta siksi, että koneisto tuottaa, paitsi aseita, niin se tuottaa massamedioiden psyykkisesti valmentamia sotilaita aseita käyttämään. Massamedioiden taustavoimien motiivi on supervaltojen välillä vallitseva hegemoniataistelu.

[MW]

Tiedotusvälineet ovat aggressoreita, joiden tehtävä on usuttaa väki vihaiseksi. Miksi te luulette, että tiedotusvälineet systemaattisesti päivästä toiseen tekisivät ihmisistä vihaisia, jollei se olisi nimenomaan tiedotusvälineiden tehtävä. Tiedotusvälineet harjoittavat aggressiota siksi, että systeemi tarvitsee, paitsi aseita, niin se tarvitsee psyykattua tykinruokaa niitä aseita käyttämään, eli kaiken taustalla on siis hegemoniataistelu kilpailevia supervaltoja vastaan.

Tiedotusvälineet mussuttavat ihmisten käytöksestä somesta, mutta bongailkaa piruuttanne kuinka usein niiden uutisotsikoissa "raivotaan, pöyristytään, myrskytään" jne.

Eivät taida elää niin kuin opettavat.

[Paawo]

^Some on vastuumedian kilpailija kuten Ebay, Amazon jne ovat kilpailijoita perinteiselle vähittäiskaupalle.

Wahlroos totesi jo vuosia sitten että internetin kykyä mullistaa maailmaa on aliarvostettu alusta asti, aivan kuten aikanaan väheksyttiin Daimlerin, Benzin, Fordin ja muiden tekemisiä ja myöhemmin monen muun.

Aikansa virnuiltiin ja hoettiin että eletään rinnakkain jne. Ja kuinkas sitten kävikään. Jokaisella tavarataloketjulla on nettikauppansa ja jokaisella vastuumedialla verkkosivustonsa. Mutta niinkuin vesi purossa myös markkinatalous lopulta hakee uomansa ja prosessinsa jolla maailma sitten pyörii. Sama mikä toimii B to C toimii myös B to B kaupassa.

Globalismi ja markkinatalous ei ole kokonaisuus jossa voi poimia rusinat pullasta. Vaan koko soppa on lusikoitava jos mukaan lähtee.
Tämä on monella toimialalla realisoitunut, paitsi medialle ainakin näistä luonnehdinnoista päätellen.

[Roope]

Aina toisinaan saa nauraa omalle naiiviudelle.

Maailmanpolitiikan arkipäivää

Kansankiihottajan aika - Mihin Trumpin retoriikka perustuu?

Yhdysvaltain jyrkästi jakautuneessa poliittisessa ilmapiirissä vastustajia lyödään jopa kommunismin ja fasismin kaltaisilla leimoilla. Ohjelma pohtii, miten sanoilla luodaan poliittista todellisuutta. Ja kuinka presidentti Donald Trumpin aika on vaikuttanut poliittiseen puheeseen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi.

Yle 17.10.2020 (24 min, audio)

En yleensä viitsi kuunnella Ylen tuotoksia, koska niissä niin usein yhdistyy kaksi suomalaisten toimittajien helmasyntiä eli tyhmyys ja ylimielisyys. Siksi ilahduin, että kerrankin Ylellä käsitellään tasapuolisemmin yhdysvaltalaista poliittista kenttää ja analysoidaan valehtelevaa ja vastustajansa fasisteiksi leimaavaa valtamediaa ja Bidenin tukikampanjaa.

Ei tietenkään näin.

Ohjelmassa toimittaja Heikki Heiskanen marssitti esiin mieleisiään asiantuntijakommentaattoreita, jotka syyttivät Trumpia kansanmurhaaviin diktaattoreihin vertautuviksi fasistiksi, koska hän on antanut ymmärtää joidenkin vastustajiensa olevan sosialisteja ja kommunisteja. Trumpia mätkittiin kuuntelijoiden edessä oikein huolella "fasismin kaltaisilla leimoilla", aivan kuten ohjelmatiedoissa kuvattiin.

Tästä viisastuneena osasin jo olla varuillani, kun toimittaja Sari Taussi alusti ohjelman toista jaksoa kuvaamalla, että "merkitystään saattavat poliittisessa puheessa muuttaa esimerkiksi sanat sananvapaus, oikeusvaltio ja perhe". Erittäin totta, sillä leimallista nykyajalle on ollut näiden ja monien muiden käsitteiden tarkoituksellinen kääntäminen ylösalaisin niiden vakiintuneista merkityksistä. Vielä kun toisen osion toimittaja oli vanha tuttu Sampo Vaarakallio, tiesin jo täsmälleen, mihin oltiin menossa.

19:40-
"Erityisen hyvä esimerkki tästä on vaikka sananvapaus-käsitteen käytto populistisessa tai äärioikeiston puheessa. Siinä, kun länsimaiseen sananvapauskäsitykseen on sisäänrakentuneena vastuu ja tietyissä oikeudellisissa rajoissa toimiminen, niin oikeistopopulistiseen sananvapauden ajatukseen liittyy nimenomaan niiden rajojen kokeileminen. Sananvapautta halutaan puskea entistä laajemmalle, jolloin muun muassa vihapuhe ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan saadaan suljettua sananvapauden piiriin."

Näin Ylellä kirjoitetaan historiaa uusiksi.

Länsimaiseen sananvapauskäsitykseen perinteisesti liittyvä vastuu on jotain ihan muuta kuin se neuvostoaikainen käsitys, mitä sananvapautta katkerasti vihaavat suomalaiset poliittiset toimijat haluavat. Klassinen esimerkki laajan sananvapauden rajoista on ollut länsimaissa se, että huutaa täydessä elokuvateatterissa "Tuli on irti!". Silloin sananvapauden käyttö asettaa ihmiset suoraan ja konkreettiseen vaaraan. Tunteiden loukkaaminen tai "hyvän tavan vastaisuus" ei ole ollut pätevä argumentti sananvapauden rajoittamiseen esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta se on sitä sananvapausmallinsa islamistisesta Turkista omaksuneessa Suomessa. Suomalaiset oikeusistuimethan ovat perustelleet langettavia sananvapaustuomioitaan Turkin islamistisilla sananvapaustuomioilla, jotka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on hyväksynyt Turkin kansalliseen suvereniteettiin kuuluviksi.

Sen sijaan ne tapaukset, joissa Suomessa on jaeltu kiihottamistuomioita, kuuluvat useimmissa länsimaissa itsestäänselvästi sananvapauden piiriin. Suomessa syytteiden noston perusteet ovat jo kauan sitten ylittäneet universaalin absurdiuden tason. Taannoin perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen sai kiihottamissyytteen ja sananvapaustuomion jo siitä, että hänen julkaisemassaan muslimiterroristiluettelossa ei listattu terroristien taustatietoja kuten "koulutusta, varallisuutta mahdollista syrjäytymistä tai henkistä terveyttä".

Vaarakallion asiantuntijatodistajana oli valtio-opin emeritusprofessori Kari Palonen, joka naureskeli vähän väliä hysteerisesti kuin olisi ollut aineissa. Kummallista kuultavaa.

21:30-
Kari Palonen
"Siellä [perussuomalaisissa] on tämmösiä sovinnaisia ennakkoluuloja ja tavallaan vakiintuneita käsityksiä siitä, että ihmiset jakaantuu miehiin ja naisiin tai jotain tän tapaista!" [hekottelee katketakseen]

[foobar]

^ Yritetäänkö tuossa johdatella kuulijoita ajattelemaan että ihmisten miehiin ja naisiin jaettavuuden ajatuksen julkinen esittäminen alkaisi olla "länsimaisen sananvapauden" ulkopuolella olevaa kiihkoilua?

Jos näin on, kannattaisi ehkä etsiä niitä kiihkoillen toisten oikeuksia rajoittavia ihmisiä pikemminkin peilistä kuin inhokeistaan. On meinaan aika surreaalia settiä jo. (Erityisesti tätä korostaa tietenkin se että sama porukka hyväksyy kyllä koko islamin ja sen yhteiskuntamallin mukisematta oikeutetuksi, mutta niin pientä tai teoreettista mielipide-eroa ei PS:n kanssa voi olla etteikö sitä vastaan pitäisi hyökätä.)

[Roope]

Ylen tv-uutisten yhteydessä on viime aikoina puffattu säännöllisesti lapsille tarkoitetun Yle Mixin juttuja esittämällä niistä lyhyitä tiivistelmiä. Jutut ovat usein vaikuttaneet vastenmieliseltä propagandalta, jossa on yritetty syöttää lapsille oikeaa ajattelua esimerkiksi Trumpista, BLM-mielenosoituksista tai ilmastonmuutospolitiikasta.

Eilinen uutispuffi syyllisti lapsia eläinperäisten ruokien syömisestä.

Yle Uutiset 18.00 21.10.2020 (13:05-14:10)

Jutussa aktivisti Suvi Auvinen syytti asiantuntija-auktoriteettina, että "meidän" eli suomalaisten syöminen on eläinperäisten tuotteiden vuoksi pois muilta maailman ihmisiltä. 8-vuotias vegaani Oiva julisti, ettei syö lihaa, koska "eläinten elinalueiden pirstoutuminen ja sitten ilmastonlämpeneminen lihan tuotossa".

Katso uusin Yle Mix: Näin sun ruoka vaikuttaa maapalloon

Ylläty ymmärtäessäsi ympäristöystävällistä syömistä.

Maailman ihmismäärä kasvaa koko ajan, mutta villieläimiä on jatkuvasti vähemmän.

Yle Mixin uudessa videossa Jasmin ottaa selvää siitä, miten suomalaistenkin ruokatottumukset vaikuttavat lukuisten eläinlajien sukupuuttoon.

Kahdeksanvuotias Oiva kokkaa vegehodareita, ja kirjailija Suvi Auvinen kertoo, miksi uusia peltoja ei voi raivata loputtomasti.

Yle Mixin videot ilmestyvät Youtubeen ja Yle Areenaan keskiviikkoisin ja perjantaisin. Voit seurata meitä myös Tiktokissa tunnuksella @ylemix.

Yle 21.10.2020

Yle Mix: Miten SUN ruoka vaikuttaa MAAPALLOON? (7 min)

Jasmin Beloued, Yle Mix
On puhuttu jo pitkään siitä, että lihansyöntiä pitäisi vähentää, jos me halutaan, että meiltä ei lopu ruoka ja tila tältä planeetalta kesken ja saatas ilmastonlämpeneminen pysäytettyä.
...
Tän videon katsottuasi sä tiedät (..) mitä pitäis syödä, että planeetta pelastuisi.

Jasmin Beloued, Yle Mix
Villieläinten on entistä vaikeampi elää, kun ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta, tulvia ja saasteita on enemmän.
...
Villieläimet kärsii, ja luonnon köyhtyessä myös viruksia voi kehittyä helpommin.

Millaiset ihmiset oikein pelottelevat ja ohjailevat lapsia syyllistämällä heitä kuivuudesta, tulvista, villieläinten kärsimyksestä ja kulkutaudeista ja syyttämällä ruuan viemisestä muiden maailman ihmisten suista?

Näköjään ihan perusyleläiset toimittajat.

Edit:

Yle Mix tekee luotettavaa ja ymmärrettävää uutisjournalismia lapsille

Ylen uusi lasten uutispalvelu Yle Mix on startannut kaikissa kanavissaan. Yle Mix tekee videoita Yle Areenaan ja YouTubeen kahdesti viikossa, aina keskiviikkoisin ja perjantaisin. Lisäksi uutissisältöjä tehdään somepalvelu TikTokiin. Yle Mix on suunnattu erityisesti alakouluikäisille lapsille.

"On tärkeää, että julkisen palvelun mediatalo tekee uutisjournalismia myös lapsille. Lapset ovat fiksuja ja uteliaita ja haluavat seurata maailmaa, ja myös heidän pitää saada kuluttaa luotettavaa ja ymmärrettävää journalismia", Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen sanoo.

Yle 28.8.2020

[Roope]

Essi Sutinen: "Media ei ole tasapuolinen, eikä sen kuulu olla"

Ihmisillä on ihanan kirkassilmäisiä harhakäsityksiä median objektiivisuudesta tai sen puutteesta. Ihan järkevätkin ihmiset ryhtyvät baaripöydissä virittelemään ajojahtiskenaarioita median ja milloin minkäkin ryhmän välille. Media sensuroi, vaikenee ja levittää eliitin propagandaa.

[...]

Kaikki näkökulmat eivät kuitenkaan ole samanarvoisia, eikä median siksi pidä esittää niitä sellaisina.

Esimerkiksi lihansyönnin ympäristövaikutuksia ei yksinkertaisesti voi puolustaa kasvisruokavalion rinnalla. Silti poliitikot yli puoluerajojen väittävät sitkeästi, että suomalainen liha on ekologisempaa kuin laivarahtina tuodut banaanit ja riisi. Yle tarkisti väitteet kevään eduskuntavaalien alla, ja ne paljastuivat paikkansapitämättömiksi. Suomalaisen naudanlihakilon hiilijalanjälki on 40–60 kertaa suurempi kuin brasilialaisen banaanikilon. Myös riisin hiilijalanjälki kiloa kohti on moninkertaisesti naudanlihaa pienempi.

Se, että joku on tästä yhä eri mieltä, ei ole peruste antaa hänelle medianäkyvyyttä. Mitäpä siitä tulisi, jos laitettaisiin Esko Valtaoja ja Flat Earth -teoreetikko vastakkain keskustelemaan avaruudesta? Väittely ei toisi meitä yhtään lähemmäs totuutta tai objektiivisuutta, jos vain toinen on oikeassa. Tämän takia ilmastoaktivisti Greta Thunberg on kieltäytynyt väittelyistä. Ilmastonmuutos ei ole asia, josta voisi väitellä tai jossa voisi valita puolen.

[...]

Tätä kutsutaan false balanceksi eli tasapuolisuusharhaksi. Se tarkoittaa sitä, että tasapuolisuuden nimissä esimerkiksi samaan keskusteluohjelmaan kutsutaan "vastapuolten" edustajat, jotta molempien ääni tulee kuuluviin. Sillä tavalla saa kyllä hyviä tarinoita ja ristiriitoja, ja media rakastaa niitä aivan yhtä varauksettomasti kuin yleisökin. Tasapuolisuus ei kuitenkaan ole objektiivisuutta.

[...]

Kirjoittaja on journalistiikan maisteriopiskelija, joka rouskuttaa sängyssä maissikakkuja ja lukee itselleen iltasaduksi Facebook-kommentteja.

Jylkkäri 28.10.2019

Rehellinen kirjoitus kuvaa hienosti nuoren suomalaisen toimittajan ja samalla toimitusten nykyistä ajatusmaailmaa.

Toimittajan tulee edustaa tekemisessään sataprosenttista oikeassa olemista, jonka ulkopuolella on vain väärässä olemista ja turhanpäiväistä tasapuolisuuden perään vollottamista. Esimerkkinsä tällaisesta absoluuttisesta oikeassa olemisesta on liikuttavan osuvasti Greta Thunberg.

Essi Sutisen gradulla on mielenkiintoinen aihe: Uusi uhka oikealta laidalta – Äärioikeistodiskurssit Ylen ja Helsingin Sanomien uutisoinnissa (pdf)

Tiedekunta Laitos
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kieli- ja viestintätieteiden laitos

Tekijä
Essi Sutinen

Työn nimi
Uusi uhka oikealta laidalta – Äärioikeistodiskurssit Ylen ja Helsingin Sanomien uutisoinnissa

Oppiaine Työn laji
journalistiikka Pro gradu -tutkielma

Aika Sivumäärä
6/2020 99

Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia äärioikeistodiskursseja Ylen ja Helsingin Sano-
mien uutisoinnissa esiintyy. Äärioikeistodiskursseilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan niitä äärioikeistoon liittyviä
mielikuvia ja käsityksiä, joita media rakentaa kielenkäytön kautta. Median määrittelyvalta on ratkaisevassa asemassa
sen suhteen, miten äärioikeisto ymmärretään ja mitä siitä voidaan tietää.

Tutkimuskysymys oli muotoa: "Millaisia äärioikeistodiskursseja Ylen ja HS:n verkkouutisoinnissa esiintyy?"
Tähän pyrittiin saamaan vastauksia laadullisen artikkeliaineiston avulla. Tutkimuksen aineisto koostui kaikkiaan 92
uutisartikkelista, jotka kerättiin Ylen ja HS:n verkkoarkistosta kolmen kuukauden ajalta keväältä 2019.

Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista diskurssianalyysiä, jossa hyödynnettiin erityisesti kriittisen
diskurssianalyysin periaatteita. Kolmivaiheisen analyysin avulla paikannettiin viisi dominoivaa diskurssia ja kolme
vaimeaa diskurssia. Dominoivat diskurssit olivat 1) äärioikeiston ja oikeistopopulismin nousu, 2) vihan yltyminen,
3) poliittinen väkivalta ja sen uhka, 4) fasismin ja uusnatsismin päännosto sekä 5) disinformaation levitys ja lietsonta.
Median tapa kirjoittaa äärioikeistosta tuottaa ja ylläpitää vahvasti näitä diskursseja. Lisäksi aineistosta oli
löydettävissä piiloisia, vaimeita diskursseja. Ne olivat 1) äärioikeisto kansan äänenä, 2) äärioikeisto marginaalisena
ilmiönä ja 3) äärioikeisto leimana. Nämä diskurssit esiintyivät vain muutamissa analysoiduissa artikkeleissa.

Aineiston diskurssikenttä tiivistyy kahteen abstraktin tason diskurssiin, joita kutsutaan uhkadiskurssiksi ja
muutosdiskurssiksi. Äärioikeisto näyttäytyy Ylen ja HS:n uutisoinnissa diskursiivisena uhkana, joka voimistuu ja
kasvaa. Tutkimuksen valossa myös näyttää siltä, että äärioikeiston käsite on kokenut mediassa diskursiivisen
inflaation. Äärioikeistoa käytetään mediakielessä kaatoluokkana, johon kuuluu keskenään hyvin erilaisia toimijoita,
kuten populistipoliitikoita, aktivisteja, valetilejä ja terroristeja. Lisäksi median diskursiiviset käytännöt normalisoivat
äärioikeistoa antamalla sille jalansijaa julkisuustilasta.

Tämän päivän medialle konfliktien ja vastakkainasettelujen korostuminen uutisoinnissa on tunnusomaista.
Uutisista on tullut yhä sensaatiohakuisempia ja pinnallisempia. Toimituksissa tulisikin pohtia kielellisten valintojen
seurauksia radikaalien liikkeiden normalisoimisen ja legitimoinnin suhteen. Lisäksi äärioikeistoon liittyvää
uutistermistöä olisi syytä yhdenmukaistaa.

3.1.3 Äärioikeistoliikkeet

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikon (2019, 104) mukaan muukalais-
vastainen ääriliikehdintä on nykyisin Suomen merkittävin poliittisen väkivallan
muoto. Monet Suomen maaperällä vaikuttaneista äärioikeistolaisista liikkeistä ovat
olleet lyhytikäisiä, mutta jotkin niistä näyttävät vakiintuneen kentälle (Sallamaa 2018,
9). Osa tänä päivänä aktiivisista liikkeistä syntyi vasta vuoden 2015 turvapaikkakriisin
jälkimainingeissa (esim. Soldiers of Odin, Rajat kiinni! -liike ja Suomi Ensin), osalla on
ollut toimintaa jo vuosia aiemmin (esimerkiksi Suomen Sisu, Finnish Defence League
ja PVL). Sikäli äärioikeistolainen liikehdintä ei ole aivan tuore ilmiö, mutta jonkinlai-
nen "momentum" vuoden 2015 loppupuolisko kenties oli.

6.1.2 Äärioikeistodiskurssien problemaattisuus

Uhkaskenaariot äärioikeiston ja oikeistopopulismin noususta olivat vahvasti läsnä po-
litiikan journalismissa keväällä 2019. Syynä tähän vaikuttaa olleen politiikan toimitta-
jien, tutkijoiden ja poliitikoiden omaksuma yhtenäinen näkökulma vallitsevaan tilan-
teeseen. Äärioikeisto kehystettiin Ylen ja HS:n uutisoinnissa poliittiseksi päävastusta-
jaksi, jonka aikeet tulee tukahduttaa perinteisten puolueiden yhteisvoimin. Lopulta
euromyönteiset puolueet säilyttivät enemmistönsä unionissa, kun taas äärioikeistolai-
siksi ja oikeistopopulistisiksi kutsutut puolueet saavuttivat vaalivoittoja lähinnä yk-
sittäisissä jäsenmaissa. Osa asiantuntijoista tarjosi myös tätä skenaariota ennen vaaleja
(ks. luku 5.2.2), mutta näkemys jäi uutisoinnissa selvästi taka-alalle. Spekulaatiot ja
jännitystarinat kuuluvat vaaliuutisointiin, mutta jyrkät puheet kahtiajaosta vaikutta-
vat jälkikäteen tarkasteltuina jokseenkin yliampuvilta.

Varsinkin ulkomaiset äärioikeistolaisiksi kutsutut puolueet antoivat kevään ai-
kana paljon aihetta uutisointiin Ylen ja HS:n näkökulmasta. Mediat kirjoittivat muun
muassa puolueiden vaaliteemoista, johtohahmoista ja läpimurroista. Tällainen uuti-
sointi antaa positiivisia signaaleja myös kotimaisten ryhmien suuntaan, että tietynlai-
silla teoilla ja puheilla saa median kiinnostumaan. Tämä puolestaan voi edesauttaa
äärioikeistolaisten arvojen diffuusiota (ks. Rydgren 2005, 495) ja äärioikeistolaisena
pidettyä parlamentaarista siipeä valtavirtaistumaan. Median tulisikin kiinnittää
enemmän huomiota niihin diskursiivisiin käytäntöihin, joiden kautta mielikuvia ääri-
oikeistosta rakennetaan. Erityisesti vaalien yhteydessä valittujen näkökulmien merki-
tys korostuu entisestään, kun ihmiset etsivät uutisista tietoa omien valintojensa tueksi.

Analysoidussa aineistossa äärioikeistolaisten ja oikeistopopulististen puoluei-
den nähtiin uhkaavan politiikan normaalia päiväjärjestystä. Tämä on linjassa Stavra-
kakisin (2017) näkemyksen kanssa, jonka mukaan populismi kehystetään yleensä nor-
mien rikkojaksi, joka nostaa päätään aina väärällä hetkellä ja rikkoo politiikan vakiin-
tuneita konventioita.

Äärioikeiston ja väkivallan diskursiivinen korrelaatio oli analysoiduissa Ylen ja
HS:n uutisissa hyvin voimakas. Äärioikeiston väkivaltaisuus, aggressiivisuus ja viha-
mielisyys olivat keskeisiä uutisaiheita. Äärioikeistolaista väkivaltaa käsitellessään
media vaikutti erityisen pidättyväiseltä sen suhteen, kenelle se antaa puhevaltaa. Vain
poliisi sai kommentoida PVL:n lakkauttamisprosessia ja Awakening II -kokoukseen
liittyviä turvallisuusasioita. Tämäntyyppisillä viranomaisten selonteoilla rakennetaan
myös äärioikeistoon liittyvää väkivaltadiskurssia. Räjähdysherkäksi ja aggressii-
viseksi mielletylle äärioikeistolle ei sallita minkäänlaisia myönnytyksiä, eikä se saa
julkisessa keskustelussa määritellä itseään. Näiden diskursiivisten käytäntöjen kautta
äärioikeisto rajataan epäinhimilliseksi, vaaralliseksi objektiksi, jonka kaikki pääsyt
subjektiuteen halutaan estää.

6.1.3 Inflatoituuko äärioikeisto?

Tulokset vahvistavat muilla tieteenaloilla tehtyä havaintoa, että äärioikeiston käsitettä
käytetään huolimattomasti keskenään hyvin erilaisista toimijoista (esim. Pasieka 2017,
Husbands 2015). Äärioikeistolle ei tämän tutkimuksen valossa ole yhtä vakiintunutta
viittauskohdetta, vaan sillä voidaan uutiskielessä hyvin minimaalisin perusteluin tar-
koittaa esimerkiksi populistipuolueita, vihatilejä- ja sivustoja, aktivisteja sekä terroris-
teja. Mielikuvia rakennetaan toiston ja yksinkertaistamisen kautta, mikä on toisaalta
myös välttämätön osa uutistyötä (ks. Weaver 2015). Näiden prosessien seurauksena
äärioikeisto voi kuitenkin menettää kohosteisuuttaan, koska siitä on tullut arkipäiväi-
nen määrite myös sellaisille asioille, joiden äärioikeistolaisuus voidaan historiallisen
ja poliittisen kontekstin valossa kyseenalaistaa. Äärioikeisto-sanan käyttö voi tosin
olla perusteltua silloin, jos mitään muuta sopivaa termiä ei ole löydettävissä (Widfeldt
2003). Mielestäni useimmille analysoiduissa artikkeleissa esiintyneille äärioikeistoviit-
tauksille olisi kuitenkin olemassa parempia nimityksiä.

[justustr]

Ylen tv-uutisten yhteydessä on viime aikoina puffattu säännöllisesti lapsille tarkoitetun Yle Mixin juttuja esittämällä niistä lyhyitä tiivistelmiä. Jutut ovat usein vaikuttaneet vastenmieliseltä propagandalta, jossa on yritetty syöttää lapsille oikeaa ajattelua esimerkiksi Trumpista, BLM-mielenosoituksista tai ilmastonmuutospolitiikasta.

Eilinen uutispuffi syyllisti lapsia eläinperäisten ruokien syömisestä.

Yle Uutiset 18.00 21.10.2020 (13:05-14:10)

Jutussa aktivisti Suvi Auvinen syytti asiantuntija-auktoriteettina, että "meidän" eli suomalaisten syöminen on eläinperäisten tuotteiden vuoksi pois muilta maailman ihmisiltä. 8-vuotias vegaani Oiva julisti, ettei syö lihaa, koska "eläinten elinalueiden pirstoutuminen ja sitten ilmastonlämpeneminen lihan tuotossa".

Katso uusin Yle Mix: Näin sun ruoka vaikuttaa maapalloon

Ylläty ymmärtäessäsi ympäristöystävällistä syömistä.

Maailman ihmismäärä kasvaa koko ajan, mutta villieläimiä on jatkuvasti vähemmän.

Yle Mixin uudessa videossa Jasmin ottaa selvää siitä, miten suomalaistenkin ruokatottumukset vaikuttavat lukuisten eläinlajien sukupuuttoon.

Kahdeksanvuotias Oiva kokkaa vegehodareita, ja kirjailija Suvi Auvinen kertoo, miksi uusia peltoja ei voi raivata loputtomasti.

Yle Mixin videot ilmestyvät Youtubeen ja Yle Areenaan keskiviikkoisin ja perjantaisin. Voit seurata meitä myös Tiktokissa tunnuksella @ylemix.

Yle 21.10.2020

Yle Mix: Miten SUN ruoka vaikuttaa MAAPALLOON? (7 min)

Jasmin Beloued, Yle Mix
On puhuttu jo pitkään siitä, että lihansyöntiä pitäisi vähentää, jos me halutaan, että meiltä ei lopu ruoka ja tila tältä planeetalta kesken ja saatas ilmastonlämpeneminen pysäytettyä.
...
Tän videon katsottuasi sä tiedät (..) mitä pitäis syödä, että planeetta pelastuisi.

Jasmin Beloued, Yle Mix
Villieläinten on entistä vaikeampi elää, kun ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta, tulvia ja saasteita on enemmän.
...
Villieläimet kärsii, ja luonnon köyhtyessä myös viruksia voi kehittyä helpommin.

Millaiset ihmiset oikein pelottelevat ja ohjailevat lapsia syyllistämällä heitä kuivuudesta, tulvista, villieläinten kärsimyksestä ja kulkutaudeista ja syyttämällä ruuan viemisestä muiden maailman ihmisten suista?

Näköjään ihan perusyleläiset toimittajat.

Edit:

Yle Mix tekee luotettavaa ja ymmärrettävää uutisjournalismia lapsille

Ylen uusi lasten uutispalvelu Yle Mix on startannut kaikissa kanavissaan. Yle Mix tekee videoita Yle Areenaan ja YouTubeen kahdesti viikossa, aina keskiviikkoisin ja perjantaisin. Lisäksi uutissisältöjä tehdään somepalvelu TikTokiin. Yle Mix on suunnattu erityisesti alakouluikäisille lapsille.

"On tärkeää, että julkisen palvelun mediatalo tekee uutisjournalismia myös lapsille. Lapset ovat fiksuja ja uteliaita ja haluavat seurata maailmaa, ja myös heidän pitää saada kuluttaa luotettavaa ja ymmärrettävää journalismia", Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen sanoo.

Yle 28.8.2020

VMP!

Tämä on kertaluokkaa vakavampaa propagandaa kuin YLE:n aikuisille syöttämä varsinkin kun sitä perustellaan mm. koronalla ja netissä liikkuvalla ahdistavalla uutisoinnilla. Moni vanhempi siksi kuvittelee, että YLE mix on siis hyvä tapa tarjoilla uutisia jälkikasvulle tietämättä että kyseessähän onkin vain moderni versio Pirkkalan monisteesta

Onko tieto tästä vihervasemmistopropagandan syöttämisestä lapsille muuten välitetty jo perussuomalaisille kansanedustajille?

Tämä aihe pitää nostaa esille eduskunnassa. Ja tietenkin samalla muistuttaa, että kepu on hallituspuolueena projektissa mukana. Kyllä tupaillan isännät riemastuu kun kuulevat että oma puolue on mukana tuputtamassa lihavihaa ja vegaaniutta pikkulapsille. Samalla voisi kysyä Mikko Kärnältä mielipidettä Suvi Auvisesta noin toimittajavalintana 

[IDA]

Teki YLE nyt journalismiaan kenelle tahansa niin sen pitäisi osata sanoa "sinun ruokasi" Kun se ei edes tuota osaa se on laitoksena täysin turha.

[Skeptikko]

Essi Sutinen: "Media ei ole tasapuolinen, eikä sen kuulu olla"
...
Esimerkiksi lihansyönnin ympäristövaikutuksia ei yksinkertaisesti voi puolustaa kasvisruokavalion rinnalla. Silti poliitikot yli puoluerajojen väittävät sitkeästi, että suomalainen liha on ekologisempaa kuin laivarahtina tuodut banaanit ja riisi. Yle tarkisti väitteet kevään eduskuntavaalien alla, ja ne paljastuivat paikkansapitämättömiksi. Suomalaisen naudanlihakilon hiilijalanjälki on 40–60 kertaa suurempi kuin brasilialaisen banaanikilon. Myös riisin hiilijalanjälki kiloa kohti on moninkertaisesti naudanlihaa pienempi.

Ekologisuushan ei tarkoita ainoastaan hiilidioksidipäästöjä, vaan on laajempi käsite. Lisäksi esimerkiksi riisi ei ole kovin suoraan verrannollinen lihaan, koska niillä täytetään erilaisia ravitsemuksellisia tarpeita. Esimerkiksi lihassa taitaa olla noin kertaluokkaa enemmän proteiinia kuin riisissä.

Se, että joku on tästä yhä eri mieltä, ei ole peruste antaa hänelle medianäkyvyyttä. Mitäpä siitä tulisi, jos laitettaisiin Esko Valtaoja ja Flat Earth -teoreetikko vastakkain keskustelemaan avaruudesta? Väittely ei toisi meitä yhtään lähemmäs totuutta tai objektiivisuutta, jos vain toinen on oikeassa. Tämän takia ilmastoaktivisti Greta Thunberg on kieltäytynyt väittelyistä. Ilmastonmuutos ei ole asia, josta voisi väitellä tai jossa voisi valita puolen.

Tällainen väittelyhän tarjoaisi mahdollisuuden kumota väärässä olevien väitteitä sekä niiden esittäjän suhteen, että myös niihin uskovan yleisön kohdalla. Jos näitä virheellisiä väitteitä ei ota selvän väittelyn kohteiksi, niin ne jäävät joinkin ihmisten keskuuteen elämään omaa elämäänsä, koska niitä ei ole käytännössä heille välittyvllä tavalla ainakaan julkisesti kumottukaan.

Lisäksi ilmastonmuutoksen luonne, siihen reagoimisen kiireellisyys tai järkevät reagointitavat eivät varmastikaan ole asioita asioita, joissa vallitsisi täydellinen tietämys tai joihin vastaukset olisivat edes yksiselitteisiä. Ja tällä Essin logiikallahan esimerkiksi ydinvoimaa vastustaneille vihreille ei pitäisi tarjota julkista esiinrymisalustaa, eikä myöskään esimerkiksi tahoille jotka levittävät näitä väsyneitä valheita siitä kuinka esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto parantaisi (taloudellista) huoltosuhdetta tai olisi monin muin tavoin muka jotenkin hyödyllistä, vaikka käytännössä kaikki näyttö osoittaa päinvastaista - eikä myöskään tahoille, jotka väittävät EU:n koronatukipakettia taloudellisesti meille hyöyllisiksi toinen toistaan älyttömämmin väittein.

Essi Sutisen gradulla on mielenkiintoinen aihe: Uusi uhka oikealta laidalta – Äärioikeistodiskurssit Ylen ja Helsingin Sanomien uutisoinnissa (pdf)

Silmäilin hyvin pintapuolisesti tuota ja sen pikasilmäilyn perusteelta tuo vaikuttaa edes jossain määrin kriittiseltä esimerkiksi valtamedian "äärioikeistoon" kohdistamien kyseenalaisten temppujen suhteen, vaikka toki tuossakin joitain heikkouksiakin pisti silmään.

[nollatoleranssi]

Ylen tv-uutisten yhteydessä on viime aikoina puffattu säännöllisesti lapsille tarkoitetun Yle Mixin juttuja esittämällä niistä lyhyitä tiivistelmiä. Jutut ovat usein vaikuttaneet vastenmieliseltä propagandalta, jossa on yritetty syöttää lapsille oikeaa ajattelua esimerkiksi Trumpista, BLM-mielenosoituksista tai ilmastonmuutospolitiikasta.

Eilinen uutispuffi syyllisti lapsia eläinperäisten ruokien syömisestä.

Yle Uutiset 18.00 21.10.2020 (13:05-14:10)

Jutussa aktivisti Suvi Auvinen syytti asiantuntija-auktoriteettina, että "meidän" eli suomalaisten syöminen on eläinperäisten tuotteiden vuoksi pois muilta maailman ihmisiltä. 8-vuotias vegaani Oiva julisti, ettei syö lihaa, koska "eläinten elinalueiden pirstoutuminen ja sitten ilmastonlämpeneminen lihan tuotossa".

Katso uusin Yle Mix: Näin sun ruoka vaikuttaa maapalloon

Ylläty ymmärtäessäsi ympäristöystävällistä syömistä.

Maailman ihmismäärä kasvaa koko ajan, mutta villieläimiä on jatkuvasti vähemmän.

Yle Mixin uudessa videossa Jasmin ottaa selvää siitä, miten suomalaistenkin ruokatottumukset vaikuttavat lukuisten eläinlajien sukupuuttoon.

Kahdeksanvuotias Oiva kokkaa vegehodareita, ja kirjailija Suvi Auvinen kertoo, miksi uusia peltoja ei voi raivata loputtomasti.

Yle Mixin videot ilmestyvät Youtubeen ja Yle Areenaan keskiviikkoisin ja perjantaisin. Voit seurata meitä myös Tiktokissa tunnuksella @ylemix.

Yle 21.10.2020

Yle Mix: Miten SUN ruoka vaikuttaa MAAPALLOON? (7 min)

Jasmin Beloued, Yle Mix
On puhuttu jo pitkään siitä, että lihansyöntiä pitäisi vähentää, jos me halutaan, että meiltä ei lopu ruoka ja tila tältä planeetalta kesken ja saatas ilmastonlämpeneminen pysäytettyä.
...
Tän videon katsottuasi sä tiedät (..) mitä pitäis syödä, että planeetta pelastuisi.

Jasmin Beloued, Yle Mix
Villieläinten on entistä vaikeampi elää, kun ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta, tulvia ja saasteita on enemmän.
...
Villieläimet kärsii, ja luonnon köyhtyessä myös viruksia voi kehittyä helpommin.

Millaiset ihmiset oikein pelottelevat ja ohjailevat lapsia syyllistämällä heitä kuivuudesta, tulvista, villieläinten kärsimyksestä ja kulkutaudeista ja syyttämällä ruuan viemisestä muiden maailman ihmisten suista?

Näköjään ihan perusyleläiset toimittajat.

Edit:

Yle Mix tekee luotettavaa ja ymmärrettävää uutisjournalismia lapsille

Ylen uusi lasten uutispalvelu Yle Mix on startannut kaikissa kanavissaan. Yle Mix tekee videoita Yle Areenaan ja YouTubeen kahdesti viikossa, aina keskiviikkoisin ja perjantaisin. Lisäksi uutissisältöjä tehdään somepalvelu TikTokiin. Yle Mix on suunnattu erityisesti alakouluikäisille lapsille.

"On tärkeää, että julkisen palvelun mediatalo tekee uutisjournalismia myös lapsille. Lapset ovat fiksuja ja uteliaita ja haluavat seurata maailmaa, ja myös heidän pitää saada kuluttaa luotettavaa ja ymmärrettävää journalismia", Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen sanoo.

Yle 28.8.2020

Yle mix tarjosi propagandaa täyden lähetyksen verran. Epämääräinen viittaus vielä koronavirukseen kaiken huipuksi. Sattumalta haastatteluun löytyi päivystävä Antifan johtaja, joka on kehunut mm. autojen tuhopoltolla talon eteen Twitterissä.

YouTubessa Fennomania 2.0 kanava teki hyvän koosteen mitä siellä sanottiin ja miten ne tiedot olivat oikeasti, mutta video poistettiin tekijänoikeussyiden takia (=sai liikaa suosiota). Kanavan pitäjä voisi tosin tuoda tiedot esiin ilman Ylen materiaalia.

Tähän voisi liittää pari kuvaa aiheesta.

[simppali]

Lauri Nurmi ei kai viellä ole päätoimittaja, mutta kai tämä tajunnanvirtaa seurailevan  kirjoituksen tänne voi liittää, osittain.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7a43d53a-9468-47d6-bdd6-fb8caba76cd3

– Kenenkään ei pidä ymmärtää väärin, ei herra Putinin eikä kenenkään muun. Tämä on koskematonta aluetta. Piste. Piste. Piste, Biden sanoi elokuussa 2016 Ruotsissa.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven vastasi samana syksynä Ahvenanmaalla kysymykseen siitä, onko Ruotsilla salaiset turvatakuut Yhdysvalloilta.

– Totean sen, että kun Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden vieraili Ruotsissa, hän sanoi, että tämä [Ruotsi] on koskematonta aluetta, Löfven painotti ja katsoi kysyjää suoraan silmiin tavalla, joka ei jättänyt sijaa tulkinnoille.

Neljä vuotta myöhemmin Biden on mahdollisesti nousemassa Yhdysvaltain presidentiksi ja Löfven on edelleen Ruotsin pääministeri.

Totta kai ruotsi tarvitsee turvatakuut, koska ruotsi ei pysty laittamaan edes sisäistä tilaansa järjestykseen, saati sotimaan jotain toista valtiota vastaan.

Kun Venäjä tavoittelee itselleen etupiiriä, Suomen on 2020-luvulla valittava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puolensa, ellemme sitten halua joutua läntisten demokratioiden silmissä osaksi Putinin etupiiriä.

Uudesta kylmästä sodasta ei ole kyse, koska eri valtioiden ja kansojen poliittisessa asemassa on tapahtunut suuria muutoksia.

Nurmella ajatus rientää,,miten Suomi voisi joutua Putinin etupiiriin?,,Suomea ei voi siirtää vaikkapa keskelle indonesiaa teleporttaamalla, raja on ja pysyy Venäjän kanssa.

Niinistö ja Trump ovat tulleet ilmeisen hyvin keskenään toimeen. Jos Trump valitaan jatkokaudelle, tämän kahdenvälisen henkilösuhteen merkitys korostuu entisestään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Silti kannattaa kiinnittää huomio siihen, missä amerikkalaiset ovat ja missä he eivät ole.

Ruotsin puolustusvoimat tiedotti torstaina, että amerikkalaisjoukot harjoittelevat Etelä- ja Keski-Ruotsin rannikkoalueiden puolustamista maassa, merellä ja ilmassa.

Jo viikkoja ennen maiden yhteisharjoitusta Karlskronaan on saapunut Yhdysvaltain merivoimien aluksia ja sotilaita.

Trump onkin hyvä jeppe koska tulee Niinistön kanssa toimeen. Amerikkalaisjoukot harjoittelevat...pakkohan se on joidenkin harjoitella ruotsin puolustamista, kun ruotsalaiset ei siihen itse pysty.

[l'uomo normale]

https://en.unesco.org/commemorations/endimpunityday

Tänään on International Day to End Impunity for Crimes against Journalists.

Unescon sivuilta:

In the past fourteen years (2006-2019), close to 1,200 journalists have been killed for reporting the news and bringing information to the public. On average, this constitutes one death every four days. In nine out of ten cases the killers go unpunished. Impunity leads to more killings and is often a symptom of worsening conflict and the breakdown of law and judicial systems. UNESCO is concerned that impunity damages whole societies by covering up serious human rights abuses, corruption, and crime. Governments, civil society, the media, and everyone concerned to uphold the rule of law are being asked to join in the global efforts to end impunity.

It is in recognition of the far-reaching consequences of impunity, especially of crimes against journalists, that the United Nations General Assembly adopted Resolution A/RES/68/163 (link is external)at its 68th session in 2013 which proclaimed 2 November as the 'International Day to End Impunity for Crimes against Journalists' (IDEI). The Resolution urged Member States to implement definite measures countering the present culture of impunity. The date was chosen in commemoration of the assassination of two French journalists in Mali on 2 November 2013.

Vietetäänkö päivää Suomessa mitenkään?

[Pentecost]

Taas pukkaa Luotettavaa Mediaa YLEn sivuilla. Mielipide se kai tuokin. Joku voisi jaksaa tehdä listan, jossa esitetyt faktat debunkattaisiin. Ei vaan jaksa... 

Sen vaan sanon, että mahtaa poliisi-isoisä pyöriä haudassaan ja en laittaisi lastani tälläisen "opettajan" aivopestäväksi.

Ja koska olemme maksaneet tästä laadusta veroilla, niin laitan koko vuodatuksen tähän:

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?
Poliisin kaasuttamat ilmastoaktivistit ovat yhteisen turvallisuutemme asialla, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Ilmastonmuutoksen Hillitseminen
5.11. 06:45

Lokakuussa poliisi suihkutti voimakasta kipua tuottavaa OC-kaasua rauhanomaisten mielenosoittajien silmiin. Tapaus herätti pohtimaan, mitä tai keitä poliisi suojelee. Vastausta kannattaa etsiä poliisilaitoksen historiasta.

Moderni poliisi sai alkunsa Napoleonin Ranskassa. Sotilasdiktatuurissa haluttiin tukahduttaa poliittinen vastarinta ja suojella vallanpitäjiä, mutta aiheuttamatta kapinaa. Armeijaa kevyemmin aseistetun poliisin toimenkuvaan kuului myös arkisen rikollisuuden torjunta, ja sen oli helpompi voittaa kansalaisten luottamus puolelleen.

Yhdysvalloissa poliisin juuret ovat Etelävaltioiden orjien valvonnassa ja rankaisemisessa. Myöhemmin poliisin tehtävänä oli kukistaa työväen lakkoja väkivalloin.

Suomessa ensimmäinen merkittävä panostus poliisivoimiin tapahtui tsaarinvallan aikaisessa Helsingissä vuonna 1906, kun rikkaat pelkäsivät katkeroitunutta työväenluokkaa. Toisen maailmansodan aikaan Valtiollinen poliisi oli tiiviissä yhteistyössä natsien kanssa ja surmasi Pohjois-Suomessa "rodullisia ja ideologisia vihollisia". Sotien jälkeen poliittinen tilanne muuttui jälleen ja siitä muotoutui Neuvostoliiton komennossa "punainen Valpo".

Historia kertoo, että valtaapitävät ryhmät ja aatteet muuttuvat ajan saatossa, mutta poliisin tehtävä säilyy samana. Ensi sijassa se suojaa valtaapitäviä ja pyrkii turvaamaan yhteiskuntajärjestyksen pysyvyyden.

Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin.

Mistä poliittisista realiteeteista Suomen poliisin nykyinen toiminta kertoo? Punavihreä kansalaistottelemattomuus koetaan ainakin uhaksi. Kauppapolitiikkaa kritisoiviin Smash Asem -mielenosoittajiin, turkisbisneksen vastustajiin ja talonvaltaajiin on kaikkiin käytetty vuosien varrella suhteettoman kovia otteita.

Samantyyppisiin pikkurikkeisiin ei vastata väkivallalla silloin, kun niiden motiivit eivät ole poliittisia. Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin. Väkivallan käytön sijaan poliisi suositteli autoilijoita välttämään Kauppatorin ympäristöä.

Viime vuosina poliisin valtuuksia on laajennettu ja Suojelupoliisin budjetti on kasvanut räjähdysmäisesti. Poliisille on hankittu satojen tuhansien eurojen panssariautoja ja kaikki partiot on varustettu konepistoolein.

Kehitykselle ei ole turvallisuuteen liittyviä perusteita. Rikosten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla jatkuvasti järeämmäksi muuttunut poliisilaitos selvittää väkivaltarikoksista yhä pienemmän osan. Ja sotilaskäyttöön suunniteltu kalusto tuskin auttaa selvittämään talousrikoksia, jotka ovat kasvussa ja aiheuttavat satojen miljoonien eurojen vahingot vuosittain.

Suomen poliisin militarisoiminen heijastelee kansainvälistä trendiä, josta Yhdysvallat on räikein esimerkki. Sitä puoltava retoriikka – johon liitetään usein erityisesti ääri-islamistisen terrorismin uhka – on myös suurelta osin amerikkalaista tuontitavaraa.

Ulkoisiin sotilaallisiin uhkiin vastataan lisäämällä puolustusvoimien vahvuutta. Kun valta on uhattuna yhteiskunnan sisältä, lisätään poliisin rahoitusta ja valtuuksia. Otsikon kysymystä voi siis jatkaa pohtimalla ketä poliisi suojelee – ja keneltä?

Ilmastonmuutos ei ole abstrakti poliittinen aate, vaan ihmislajin kohtalonkysymys.

Sisäministeriö julkaisi elokuussa selvityksen väkivaltaisista ääriliikkeistä, jossa Elokapina ja muu rauhanomainen ympäristöaktivismi niputetaan yhteen äärioikeistolaisen väkivallan kanssa. Raportin mukaan "ei ole mahdotonta", että ilmastomuutos "poliittisena kysymyksenä" aiheuttaisi väkivaltaista toimintaa joskus tulevaisuudessa. Näin olemattomin perustein jokaisen poliittisen liikkeen voisi leimata epäilyttäväksi ja vaaralliseksi.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole mikään abstrakti poliittinen aate, vaan ihmislajin kohtalonkysymys. Jopa Yhdysvaltojen puolustusvoimien mukaan se on aikamme suurin turvallisuusuhka. Kumpi osapuoli oli siis yhteisen turvallisuuden asialla, Elokapinan mielenosoittajat vai poliisi?

Maailmanlaajuisesti kuva on synkkä. Politiikan ja talouden päättäjät ovat olleet kyvyttömiä tai haluttomia suojelemaan väestöä ilmastokriisiltä. Samalla on vahvistunut taipumus maalata ilmastoaktivismi turvallisuusuhaksi ja käyttää resursseja sen tukahduttamiseen.

Tämän ei pidä antaa tapahtua. Aktivismi on demokraattisen yhteiskunnan elinehto ja kansalaistottelemattomuus yksi sen tärkeimpiä muotoja. Sitä ilman juuri mitään merkittäviä edistysaskeleita ei olisi saavutettu. Suomen historiassa tästä löytyy monia esimerkkejä, itsenäistymisestä alkaen.

Suoraan kansalaistoimintaan osallistuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Meidän kaikkien on syytä kunnioittaa ja tukea sitä. Kykyjemme ja elämäntilanteidemme puitteissa meidän on alettava laittaa peliin energiamme ja aikamme lisäksi myös oma fyysinen turvallisuutemme.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija, opettaja ja rikoskomisarion lapsenlapsi.

https://yle.fi/uutiset/3-11623493

[Melbac]

Nykyistä suomen "mediaa" voisi kuvailla "keltaiseksi lehdistöksi"(toi että noita kuvaillaan keltaiseksi ole käsittääkseni tullut virtsan väristä vaikka niin voisi kuvitella) ja jutut on lähinnä joidenkin toimittajien mielipiteitä kuin uutisia.Miten noi muuten kuvittelee että ketään kiinnostaa sellaiset aiheet kuin että trumpin kannattajat eivät antaneet haastattelua maski päässä olevalle toimittajalle tai että kuinka monta seksilelua suomalaiset on ostaneet?.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltainen_lehdist%C3%B6

[Roope]

Yle ryhtyy viiden vuoden kampanjallaan todistelemaan, että muita loukkaavaa sananvapautta ei tarvita. Mukana kymmeniä yhteistyötahoja kuin syksyllä 2015 konsanaan.

Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Yle ryhtyy parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria

Hyvin sanottu -hankkeen taustalla on tuore tutkimus, jonka mukaan neljäsosa suomalaisista vaikenee ajatuksistaan pelon takia.

Yli puolet suomalaisista (60 %) kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Asia selviää Ylen teettämästä tutkimuksesta. Sen perusteella käynnistetty uusi Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke pyrkii parantamaan suomalaisten tapaa keskustella.

– Vihapuhe, negatiivinen keskustelusävy ja tahallinen väärin ymmärtäminen ovat asioita, jotka ovat nousseet esiin kaikkialla. Ne huolestuttavat ja ihmisille on alkanut tulla mitta täyteen, Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoo.

Viisi vuotta kestävä hanke pyrkii innostamaan ihmisiä toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Hanke tulee näkymään Ylen kanavien lisäksi laajasti yhteiskunnassa. Siihen on lähtenyt mukaan jo kymmeniä yhteistyötahoja. Niihin kuuluvat muiden muassa Tasavallan presidentin kanslia, Palloliitto ja Puolustusvoimat.

Ylen kanssa hanketta vetää Erätauko-säätiö, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman parhaiten keskusteleva kansa.

Joka neljäs pelkää kertoa ajatuksistaan

Iso osa tutkimukseen vastanneista (79 %) oli sitä mieltä, että yhteiskunnallista keskustelua ei käydä kunnioittavaan sävyyn. Hallitseva mielipide (68 %) oli, että jotkin näkemykset jäävät keskusteluissa jyrän alle.

Peräti joka neljäs (24 %) suomalaisista pelkää muiden reaktioita omien ajatustensa kertomiseen.

Keskustelun koventuminen näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Ylä-Anttilan mukaan syy on siinä, että kyseessä on uusi ilmiö.

– Se on lähtenyt liikkeelle vähän kuin villi länsi. Nyt me koitetaan, että voitaisiinko jokainen tykönänsä miettiä, millä tyylillä haluaa keskustella.

Tutkimuksesta käykin ilmi, että suomalaisten ihanne hyvästä keskustelusta on kaunis. Vastaajista lähes kaikki (98 %) olivat sitä mieltä, että kuunteleminen kuuluu hyvään keskusteluun. Melkein yhtä moni (97 %) piti keskustelukumppanin kunnioittamista osana keskustelua.

Lähes kaikki (95 %) kokivat, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Toisaalta miltei kaksi kolmesta (61 %) vastaajasta oli samaan aikaan sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa.

"Peili ensin oman nenän eteen"

Tutkimustulosten perusteella suomalaiset kuuluvat keskustelijoina viiteen eri ryhmään. Niitä ovat huomaavaisesta keskustelusta nauttivat, rakentavampaa keskustelua kaipaavat, epävarmat sivuun jäävät, kehitykseen tyytyväiset ja mielipiteeleen tilaa vaativat keskustelijat.

Oman keskustelijatyypin tunnistaminen on ensimmäinen askel tiellä kohti parempia keskusteluja. Tästä klikkaamalla pääset testiin, jossa voit selvittää, mitä keskustelijatyyppiä sinä edustat.

– On tärkeä tiedostaa, miten voi tuoda oman mielipiteen esiin ilman että haavoittaa toista osapuolta tai pahoittaa tämän mieltä. Minusta se lähtee meistä jokaisesta. Sen oivaltamisesta, että näin olemme ihmisiksi toistemme kanssa, Ylä-Anttila sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan peili pitää aina ensiksi nostaa oman nenän eteen.

– Olen itsekin kohtuullisen aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä ja olen päättänyt, että en halua sanoa enää yhtään pahasti. Napakasti voi sanoa, mutta ei tarvitse sanoa pahasti.

Ylä-Anttila toivoo hankkeen näkyvän yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun Yle reilun viiden vuoden päästä täyttää sata vuotta.

– Koitetaan jos silloin olisi jo kyselyssä toisenlaiset tulokset ja meillä vähän toisenlainen tapa kohdata toisemme.

Tästä alta voit lukea lisää eri keskustelijatyypeistä:

Huomaavaisesta keskustelusta nauttivat

Tämä keskustelijatyyppi arvostaa syvällisiä keskusteluja. Hän juttelee mielellään yhteiskunnallisista asioista ja nauttii siitä, kun pääsee oppimaan keskustelukumppaninsa ajatuksista. Toisinaan hän kaipaa keskusteluihin lisää asiallisuutta. Sananvapautta ei hänen mielestään saa käyttää toisen ihmisarvon loukkaamiseen.

[...]

Rakentavampaa keskustelua kaipaavat

Yhteiskunnallisista asioista jutteleminen on tärkeää tälle keskustelijatyypille. He kaipaavat keskusteluun lisää asiallisuutta ja toisten kunnioittamista. Toisaalta he pelkäävät kommentoida asioita, sillä vastaukset ovat usein kärkkäitä. Lähes riitelymäinen keskustelu on heidän mukaansa lisääntynyt ja heitä vaivaa se, että asioita ymmärretään toisinaan tahallaan väärin.

[...]

Epävarmat sivuun jäävät

Tähän ryhmään kuuluva keskustelija kokee, että hän ei tiedä tarpeeksi osallistuakseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siksi hän puhuu näistä asioista mieluiten vain lähipiirinsä kanssa. Hänellä ei ole voimakkaita mielipiteitä ja yhteiskunnallisen keskustelun kiivas sävy ja yksittäisten henkilöiden tuomitseminen vaivaavat häntä. Hän pelkää kommentoida asioita, koska vastaukset ovat usein kärkkäitä.

[...]

Kehitykseen tyytyväiset

Kehitykseen tyytyväiset tuovat mielellään oman äänensä kuuluviin vaikka heillä ei olisi voimakkaita mielipiteitä. He kommentoivat keskusteluja ja kokevat, että keskustelua käydään aiempaa kunnioittavampaan sävyyn. Heidän mukaansa eri näkemyksiä edustavien tahojen välinen rakentava keskustelu on lisääntynyt ja eri taustoista tulevat ihmiset saavat hyvin tilaa keskustelussa.

[...]

Mielipiteelleen tilaa vaativat

Tämä keskustelijatyyppi on sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa. Hän on valmis edistämään omaa asiaansa myös kovin sanoin. Hän keskustelee mielellään yhteiskunnallisista asioista, mutta toisinaan hänestä tuntuu, että hänen ajatuksensa eivät tule kuulluksi. Keskustelut tuntuvat hänestä usein tulenaroilta ja hänestä tuntuu, että asioita ymmärretään tahallaan väärin.

Yle 15.11.2020

Tämä sen jälkeen, kun Yle on haukkunut viisi vuotta pidäkkeittä Trumpia.

Lähes kaikki (95 %) kokivat, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Toisaalta miltei kaksi kolmesta (61 %) vastaajasta oli samaan aikaan sitä mieltä, että kaikenlaiset mielipiteet pitää saada sanoa.

[Roope]

Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke kutsuu parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria

Hyvin sanottu – Bra sagt on viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

"Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke on Ylen tehtävän ytimessä. Yle on julkisen palvelun mediana yksi osa demokratiaa ja sen ilmentymä. Haluamme auttaa siinä, että ihmiset kokevat olevansa osa ympäröivää yhteiskuntaa. Ylen uudessa strategiassa todetaan, että missiomme on lisätä ymmärrystä toisistamme ja maailmasta, ja tämä hanke on juuri sitä. Parantamalla suomalaista keskustelukulttuuria yhä useammalla on mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun ja osaltaan edistää demokratiaa", sanoo Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Yle teetti ennen hankkeen käynnistämistä tutkimuksen, jossa kuusi kymmenestä suomalaisesta koki kotimaan keskustelukulttuurin kehittyneen huonompaan suuntaan. Neljännes suomalaisista kokee, ettei uskalla kertoa ajatuksiaan yhteiskunnallisista asioista muiden reaktioiden pelossa.

"Tutkimuksessa näkyi myös ihmisten vahva kyllästyminen niin sanottuun tahallaan väärin ymmärtämiseen. Tämä erityisesti somessa leviävä ilmiö on noussut keskusteluihin myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Tahallaan väärin ymmärtäminen on yksi niistä asioista, joita lähdemme yhdessä ratkomaan", toteaa Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeen päätuottaja Markus Liimatainen.

Hanke sijoittuu vuosille 2021–2026 ja siinä on mukana laaja joukko yhteistyökumppaneita. Tällä hetkellä mukaan ovat ilmoittautuneet muun muassa Tasavallan presidentin kanslia, Puolustusvoimat, Suomen Palloliitto sekä kymmeniä muita toimijoita. Yle vetää hanketta yhdessä Erätauko-säätiön kanssa.

Hankkeessa mukana
Akava, Baltic Sea Action Group, Bildningsalliansen, Cultura-säätiö, DialogiAkatemia, Eduskunta, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, Eläkeliitto, e2 Tutkimus, Folktinget, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin yliopisto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Horisontti-radio-ohjelma, Kvs-säätiö, Lahden kaupunki, Lasten ja nuorten keskus, Lujasti lempeä Oy, kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll, Maaseudun Sivistysliitto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Malmin seurakunta, Opetushallitus, Plan International Suomi, Poliisihallitus, Puolustusvoimat, Sisäministeriö, Sitra, Someturva, #sovinto-hanke, STTK, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Suomen Palloliitto, Suomen Partiolaiset, Suomen Salibandyliitto, Suomen Voimisteluliitto, Svenska kulturfonden, Sylva-säätiö, Taideyliopistot, Tampereen ev. lut. seurakunnat & Tampereen hiippakunta, Tasavallan presidentin kanslia, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Tuusulan kunta, Valtaamo Oy, Valtion kehitysyhtiö Vake, Valtiovarainministeriön Avoin hallinto -ohjelma, WSOY

Ylen tiedote 16.11.2020

En ymmärrä, mutta ei kai ole tarkoituskaan. Nimenomaan tahallinen väärinymmärtäminen on Ylen kuten yleensäkin suomalaisen journalismin ydinosaamista. Konkretia loistaa tiedotteessa poissaolollaan, mutta "turvallisen keskusteluympäristön luominen" tarkoittaa uuskielessä väärinajattelijoiden poistamista keskustelusta.

Hankkeessa mukana olevasta Folktingetistä tuli mieleen, että Yle ei mainitse kampanjassaan keskustelun ongelmaksi esimerkiksi valheiden levittämistä. Eikä sanaakaan laajan sananvapauden tukemisesta nyt Ranskan islamististen terrori-iskujen jälkeen.

Tulee mieleen myös sisäministeriön kovalla tohinalla perustamat ja sittemmin lakkautetut Puhetta maahanmuutosta -sivut, joilla ei voinut keskustella maahanmuutosta.

[Roope2]

Nimenomaan tahallinen väärinymmärtäminen on Ylen kuten yleensäkin suomalaisen journalismin ydinosaamista.

Ohisalo maahanmuutosta:


...tämän hallituksen aikana laitettiin rajat kiinni...

...koskaan ennen ei ole ollut niin vähän tulijoita kuin nyt...

[qwerty]

Journalismin edistämiseen myönnetään koronatukea 7,5 miljoonaa euroa

Luulitteko että tämä on kertaluontoinen voiteluraha?

Mediatukityöryhmälle jatkoaikaa

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama mediatukityöryhmä jatkaa työskentelyään maaliskuun 2021 loppuun saakka. Toimikauden jatkon aikana on tarkoitus valmistella ehdotus pidempiaikaisesta journalismin tukimallista tarkempaa arviointia varten.

Hankkeen sivut
Hallitus esitti lisätalousarviossaan journalismin tukemiseen 5 miljoonaa euroa tukea vuodelle 2020.

Lausuntokierroksella Discovery esitti kritiikkiä, ja kas kummaa eivät saaneet euroakaan. En tosin tiedä hakivatko. Yksittäisiä hakemuksia ja päätöksiä en äkkivilkaisulla löytänyt. Pitäisi olla julkisia?

Valtionavustuksen tavoitteena on lisätä monimuotoista journalistista sisältöä ja sen tarjontaa sekä tukea journalismia paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Koronatukea saaneet 97 yritystä kohdentavat avustuksen yhteensä 236 tiedotusvälineelle. Tiedotusvälineiden joukossa on määrällisesti eniten sanomalehtiä, mutta myös aikakauslehtiä, radiokanavia, televisiokanava ja verkkojulkaisuja.

Avustusta haki kaikkiaan 121 media-alan yritystä. Traficom hylkäsi 20 hakijan hakemuksen, jotka eivät täyttäneet tuen saamisen edellytyksiä. Lisäksi muutama hakija veti hakemuksensa pois haun edetessä.

Yli 100 000 saaneet jatkossakin täysin riippumattomat ja puolueettomat tahot ovat

A-lehdet Oy 431 388,54 €
Alma Media Suomi Oy 385 596,22 €
Alma Talent Oy 402 656,19 €
Bauer Media Oy 197 456,11 €
Etelä-Suomen Media Oy 133 078,61 €
Fokus Media Finland Oy 110 047,80 €
HSS Media Ab 284 638,14 €
Hämeen Sanomat Oy 273 776,42 €
I-Mediat Oy 370 739,06 €
Kaakon Viestintä Oy 180 734,33 €
Kaleva365 Oy 714 415,19 €
KPK Yhtiöt Oyj 194 128,40 €
KSF Media AB 393 080,91 €
Mediatalo Esa Oy 100 235,53 €
MTV Oy 445 036,90 €
Salon Seudun Sanomat Oy 175 917,47 €
Sanomalehti Karjalainen Oy 207 659,84 €
Savon Media Oy 124 499,34 €
SLP-Kustannus Oy 185 724,17 €
Suomen Hevosurheilulehti Oy 105 855,46 €
Turun Sanomat Oy 388 596,31 €

[Näkkileipä]

Onko tuo tuki sidottu "luotettavan median periaatteisiin"? Jos on niin mikään media ei saisi euroakaan

[haermae]

Onko tuo tuki sidottu "luotettavan median periaatteisiin"? Jos on niin mikään media ei saisi euroakaan

Eikun se menee juuri toisinpäin, jos "luotettava media" on kriteerinä. Yksinkertaistettuna esim. niin, että kaikki muut paitsi Persujen omistamat mediat saavat tukea.

[Chrattac]

Ei mitään uutta, mutta oli pakko tänne lainata. Luin Robert A. Heinleinin vuonna 1966 julkaistua kirjaa The Moon is a Harsh Mistress ja pisti hymyilyttämään seuraava lainaus:

-[...]Kerala had a planned famine last year. Did you see it in the news?
-No.
-Because it wasn't in the news. A managed democracy is a wonderful thing, Manuel, for the managers... and its greatest strength is a 'free press' when 'free' is defined as 'responsible' and the managers define what is 'irresponsible'.[...].
-[...]
-[...] Limiting the freedom of news 'just a little bit' is in the same category with the classic example 'a little bit pregnant'. We are not yet free nor will we be as long as anyone – even our ally Mike – controls our news.[...]