Päätoimittajien kannanotto: Luotettavan median puolesta

[Maastamuuttaja]

Miksi Harakka perustelee oivallustaan sillä, että a) "summat ovat pieniä" ja b) "valtio pysyy etäällä". Jos valtio pysyttelee etäällä (kuinka kaukana ja kuka tai ketkä muodostavat valtion?) niin miksi on samalla korostettava, että summat ovat pieniä? Onko siis niin, että jos summat nousevat, valtio alkaa lähestyä jakopäätöksiä?

Onko Elina Grundström sellainen osa Suomen valtiota, joka pysyttelee kaukana jakopäätöksistä?

[Maastamuuttaja]

Oudolta vaikuttaa, että tässä hyvin herkässä sananvapauskeskustelussa ei ole ilmeisesti kuultu maamme johtavan uskontokunnan edustajia. Islaminveljillämme on vuosisatainen kokemus sananvapauden ongelmista ja niihin liittyvistä säätelytarpeista, jotka ovatkin johtaneet lähes täydelliseen yksimielisyyteen muutoin niin hauraissa muslimivaltioissa.

[Roope]

[tweet]1257938834748309504[/tweet]

Merja Ylä-Anttila
Hieno ja toiveikas nimitys myös pohjoismaisen sananvapauden ja -vastuun näkökulmasta. Onneksi olkoon @AuraSalla

Aura Salla
Hyppy uuteen, haastavaan ja samalla todella innostavaan. Aiheiden pariin, jotka ovat meille kaikille läsnä joka päivä. Tieto, yksityisyyden suoja, väärä- ja valheellinen tieto - isoja eettisiä kysymyksiä, jotka vaativat avointa ja laajaa keskustelua. #digi HS: Kokoomus­poliitikko Aura Salla nousee Facebookin EU-asioista vastaavaksi johtajaksi Brysseliin

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila puolustamassa sananvapautta?

No, ei suinkaan. Huomaa sananvapauden yhteydessä mitätöivät koodisanat "pohjoismainen" ja "sananvastuu", jotka viittaavat ruotsalaisen yhteiskunnan suppeaan sananvapauskäsitykseen, jossa länsimaisen sananvapauden piiriin normaalisti kuuluvaksi katsotut konsensusta haastavat mielipiteet tukahdutetaan, poistetaan näkyviltä ja tarvittaessa sanktioidaan.

Suomi on sananvapaus- ja turvapaikkapolitiikan suhteen Ylä-Anttilan tarkoittamalla tavalla jo "pohjoismaisempi" kuin esikuvansa Ruotsi, kun taas muissa Pohjoismaissa ei olla "pohjoismaisia".

[Voitto Ankka]

Suomi on sananvapaus- ja turvapaikkapolitiikan suhteen Ylä-Anttilan tarkoittamalla tavalla jo "pohjoismaisempi" kuin esikuvansa Ruotsi, kun taas muissa Pohjoismaissa ei olla "pohjoismaisia".

Toisaalta, onhan Pohjois-Koreakin periaatteessa pohjoismaa...

j.

[Jorma M.]

[tweet]1257938834748309504[/tweet]

Merja Ylä-Anttila
Hieno ja toiveikas nimitys myös pohjoismaisen sananvapauden ja -vastuun näkökulmasta. Onneksi olkoon @AuraSalla

Aura Salla
Hyppy uuteen, haastavaan ja samalla todella innostavaan. Aiheiden pariin, jotka ovat meille kaikille läsnä joka päivä. Tieto, yksityisyyden suoja, väärä- ja valheellinen tieto - isoja eettisiä kysymyksiä, jotka vaativat avointa ja laajaa keskustelua. #digi HS: Kokoomus­poliitikko Aura Salla nousee Facebookin EU-asioista vastaavaksi johtajaksi Brysseliin

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila puolustamassa sananvapautta?

No, ei suinkaan. Huomaa sananvapauden yhteydessä mitätöivät koodisanat "pohjoismainen" ja "sananvastuu", jotka viittaavat ruotsalaisen yhteiskunnan suppeaan sananvapauskäsitykseen, jossa länsimaisen sananvapauden piiriin normaalisti kuuluvaksi katsotut konsensusta haastavat mielipiteet tukahdutetaan, poistetaan näkyviltä ja tarvittaessa sanktioidaan.

Suomi on sananvapaus- ja turvapaikkapolitiikan suhteen Ylä-Anttilan tarkoittamalla tavalla jo "pohjoismaisempi" kuin esikuvansa Ruotsi, kun taas muissa Pohjoismaissa ei olla "pohjoismaisia".

Tässä Ylä-Anttilan twiitissä kiteytyy Suomen median ällöttävyys, lierous ja haiseva korruptio. Hyi saatana.

[repo]

Kyselytutkimus: Journalismin opiskelijoista suurin osa kannattaa vasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja

Kyselytutkimuksessa Kenen joukoissa seisot selvitettiin journalismin opiskelijoiden arvomaailmaa.

Journalismia Turun ammattikorkeakoulussa opiskelleen Ville Mäkilän opinnäytetyönä tekemässä kyselytutkimuksessa ilmeni, että valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja.
[...]

Vihreät ja vasemmistoliitto ovat journalismin opiskelijoiden keskuudessa suosituimmat puolueet. Vastaajista 31 prosenttia ilmoitti äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa, mikäli vaalit olisivat nyt.

Perussuomalaiset on journalismin opiskelijoille etäisin puolue. 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia.
[...]

Kyselyyn pääsivät vastaamaan opiskelijat kaikissa suomalaisissa korkeakouluihin, joissa järjestetään journalismin tai journalistiikan opetusta. Kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 2020 yhteensä 93 journalismin korkeakouluopiskelijaa.

Kyselytutkimus on ensimmäinen, jossa selvitettiin kaikkien korkeakoulujen journalismin opiskelijoiden arvoja. Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden näkemyksiä selvitettiin vuonna 2015 osana tutkimusta, missä tutkittiin koulutusalan yhteyttä opiskelijan poliittiseen orientaatioon.

Kansalainen, 12.5.2020

Tämän opinnäytetyönä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan näyttää siltä, että vasemmistolainen tarinankerronta ja vasemmistoon sekä liberalismiin vinoutunut journalismi saa uusia vereksiä tekijöitä.

Lainaukseen korostamani herättää kysymyksen tutkimuksen luotettavuudesta. Juttu tarjoilee linkin opinnäytetyöhön. Itse en vielä vaivautunut katsomaan opinnäytetyötä, onko tutkimuksella mitään todellisuuspohjaa journalistiikan korkeakouluopiskelijoista vai ainoastaan kyselyyn vastanneista.

Pitänee luottaa Kansalainen -julkaisun kansalaisjournalistien tekemään taustatyöhön, että he ovat katsoneet opinnäytetyötä ja heidän jutun otsikointi välittää oikeaa tietoa.

[Roope]

Yle näyttää tänään kuvataitelija Teemu Mäen ohjaaman kömpelön propagandaelokuvan, jonka tekijä myöntää auliisti itsekin poliittiseksi. Maahanmuuttokriittisyys eli "muukalaiskammo" näytetään mahdollisimman ikävässä valossa musiikkia myöten ja turvapaikanhakijat hyvässä.

Maailman onnellisimmassa maassa turvapaikanhakijoiden elämä pysähtyy vuosiksi – dokumentti nostaa esiin kipeitä kohtia suomalaisesta yhteiskunnasta

Kamera ottaa ilmakuvaa kauniista Helsingistä. Ilta-aurinko paistaa, ruotsinlaiva lipuu reitilleen.

– Suomi on maailman onnellisin maa, juontaja kertoo viitaten YK:n tilastoon.

Entä mikä on tilanne Irakissa? Kuva vaihtuu lohduttomiin maisemiin, jossa tulenlieskat sylkevät mustaa savua pommien jäljiltä. Talot ovat korjauskelvottomia raunioita.

– Irak on yksi viidestä maailman turvattomimmasta maasta, juontaja muistuttaa.

Pakolaiskeskusteluja-dokumentin ohjannut ja käsikirjoittanut Teemu Mäki osaa rinnastusten taidon.


Pakolaiskeskusteluja on häpeämättömän poliittinen elokuva. Miksi ei olisi; Teemu Mäki ei ole koskaan hävennyt poliittisuutta taiteessaan, päinvastoin.

– Politiikka on keskustelua siitä, minkälainen yhteiskunnan pitäisi olla. Taide on mun mielestä ytimiään myöten poliittista toimintaa, hän sanoi taannoin Helsingin Sanomissa.

[...]

Sitten siirrytään Fortress Europe -mielenosoitukseen Helsingin Vuosaareen, jossa entinen perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari sanoo pitävänsä "ihan oikean vihapuheen" kansan hurratessa taustalla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho juhlii puolueen menestystä vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa. Hän katsoo maahanmuuttokriittisen näkökulman olleen ratkaisevassa asemassa.

Hänen mielestään humanitaarinen maahanmuutto pitäisi lopettaa kokonaan "etenkin takapajuisista islamilaisista maista".

Perussuomalaisten vaahtoajien vastapainona dokumentissa pääsee ääneen kolme irakilaista turvapaikanhakijaa. He puhuvat rauhallisesti ja punnitusti taustastaan, uskonnostaan, Suomesta ja haaveistaan.

Elokuvassa heidät tavataan kahdesti reilun parin vuoden välein. Koronavirus on pysäyttänyt monet suomalaiset koteihin, mutta nämä miehet pysäytettiin vuosikausiksi odottelemaan oleskelulupapäätöksiä vastaanottokeskuksiin.

Halla-ahon mielestä kielteisen päätöksen saaneet voisi lukita vastaanottokeskusten sisään säilöön.

– Lukko oveen on halpa ratkaisu.

Elokuvan vastakkainasettelu on tehokas. Sitä korostaa hetkittäin kakofonisen piinallinen musiikki ja Mäen itsensä raivokkaasti sosiaalisesta mediasta lukemat kansalaisten mielipiteet maahanmuuttajista.

Olemmeko me oikeasti tuollaisia? Elokuva pakottaa jokaisen onnellisen maan kansalaisen pohtimaan suhdettaan rasismiin.

Uusi kino: Pakolaiskeskusteluja, tiistaina 19.5. Teema & Fem klo klo 22.50

Ilta-Sanomat 19.5.2020

PAKOLAISKESKUSTELUJA

(Refugee Conversations)

Dokumenttielokuva
Käsikirjoitus & ohjaus: TEEMU MÄKI
Kesto: 92 minuuttia
Formaatti: 4K video, stereoääni
Tuotanto: Merja Ritola / Greenlit Productions, 2020
Rahoitus: YLE & AVEK

TEOSESITTELY

PAKOLAISKESKUSTELUJA / REFUGEE CONVERSATIONS on puolitoistatuntinen dokumenttielokuva. Sen aiheet ovat: pakolaisuus, rasismi, muukalaiskammo, islam, kristinusko ja myötätunto — tai sen puute.

Mikä on näiden ilmiöiden merkitys ja rooli Suomessa, joka monien tutkimusten mukaan on maailman onnellisin maa?

Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Teemu Mäki, tuottanut Merja Ritola / Greenlit Productions. Teoksen runsaasta musiikista vastaa säveltäjä Max Savikangas.


LISÄTIETOA

PAKOLAISKESKUSTELUJA-elokuva perustuu lähes samannimiseen radioteokseen Pakolaiskeskusteluja — radiofoninen dokumentti.

Radiofonia oli YLE:n tilaama 56-minuuttinen teos, jonka tein yhdessä säveltäjä Max Savikankaan kanssa vuodenvaihteessa 2016–2017. Kolme vuotta myöhemmin tekemämme 92-minuuttinen elokuva on paljon radiofoniaa laajempi teos.

Se on dokumenttielokuva, mutta käyttää myös kokeellisen elokuvan, mediataiteen ja essee-elokuvan keinoja. Teos koostuu viidestä eri materiaalista.

Ensimmäinen materiaali ovat haastattelut. Radiofoniaa varten haastattelin syksyllä 2016 kolmea irakilaismiestä — Bariq Hameed, Atheer Munder Saeed ja Badr Khudhair Hayal — jotka olivat tulleet Suomeen aikuisina turvapaikanhakijoina. Haastattelut tulkkasi iranilaissyntyinen anonyymi tulkki, joka on saapunut Suomeen lapsena vanhempiensa mukana ja saanut Suomen kansalaisuuden. Kolme vuotta myöhemmin haastattelin heitä vielä uudestaan, elokuvaa varten, selvittääkseni mitä heille oli tapahtunut, miten heidän elämänsä oli muuttunut, miten heidän kohtelunsa oli muuttunut tänä aikana Suomessa. Ja olivatko he saaneet turvapaikan vai ei.

Elokuvan toinen tärkeä materiaali ovat tilastot. Teoksessa käydään läpi paljon erilaisia, EU:n ja Suomen valtion julkaisemista tilastoista peräisin olevia numeraalisia faktoja, jotka koskevat muun muassa pakolaisuutta, muuttoliikkeitä, Islamia, tuloeroja ja turvallisuutta Suomessa ja muualla. Sitaatit äänitettiin radiostudiossa, jossa niitä esittivät YLEn uutistenlukija Jussi-Pekka Rantanen, YLEn toimittaja Anna-Maria Talvio ja näyttelijä Joonas Heikkinen. Minäkin puhuin joitakin teoksen teksteistä.

Kolmas tärkeä materiaali tässä elokuvassa on vihapuhe — tai niin sanottu maahanmuuttokriittinen puhe. Elokuvassa siteerataan muukalaiskammoisten tai rasististen poliitikkojen ja aktivistien kirjoituksista ja puheita. Tarkoitus ei ole tukea heidän ideologiansa levittämistä, vaan nostaa se kriittisen tarkastelun kohteeksi. Jotkut maahanmuuttovastaiset henkilöt pääsevät elokuvassa puhumaan ajatuksiaan myös ihan itse, katkelmissa jotka olen poiminut televisiouutisista ja videotallenteista, joita rasistiset järjestöt ovat itse internetissä julkaisseet.

Neljäs tärkeä leffan ainesosa on musiikki. Radiofonia oli musiikista, äänestä ja puheesta sommiteltu kokonaisuus. Siitä tuli myös elokuvamme elimellinen osa, sillä radiofonia muodostaa elokuvan alkupuolen ääniraidan. Leffaa varten Max Savikangas sävelsi lisäksi Maxams-nimisen kamarimusiikkikappaleen, joka sekin kuullaan elokuvassa kokonaisuudessaan. Elokuvan musiikin soittavat Veli Kujala, neljäsosasävelaskelharmonikka, Max Savikangas, alttoviulu, ja Sampo Lassila, kontrabasso.

Viides materiaali ovat kuvat — sellaiset kuvat, jotka eivät ole haastatteluista peräisin, eivätkä suoraan kuvita puhuttua tekstiä. Tämäntyyppisiä kuvia ovat esimerkiksi kuvat vanhoista kirkkomaalauksista.

Esitämme leffassa myös yhden Bertolt Brechtin runon, peräti kahteen kertaan.

Helsingissä 24.1.2020,

TEEMU MÄKI

http://www.teemumaki.com/film-refugee-conversations-suomeksi.html

Pakolaiskeskusteluja

Teemu Mäen dokumenttielokuva pakolaisuudesta ja muukalaisvihasta Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa. Elokuvassa haastatellaan kolmea irakilaispakolaista, jotka odottavat turvapaikkapäätöstä. Lisäksi dokumentissa ovat lähteinä pakolaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevät kirjoitukset, puheet, keskustelut ja Suomen valtion ja EU:n viralliset tilastot. T: Greenlit Productions, 2020.

Yle Areena (92 min)

Yle on viime vuosina näyttänyt ja suurelta osin myös rahoittanut (kuten tämänkin) jo kymmeniä vastaavia tarkoituksellisen yksisilmäisiä propagandaelokuvia ja "dokumentteja" turvapaikanhakijoista, eikä loppua näy.

[Uuno Nuivanen]

^ Ja vielä kissanrääkkääjäpervo Mäki. Miehimys, jolta kaikki apurahat olisi pitänyt evätä ikuisiksi ajoiksi + vankilatuomio. Mutta siellä vaan patsastellaan ihailtuna turhimuksena taiteilijana. 

[Golimar]

[tweet]1260859059747635203[/tweet]

https://tapahtumat.journalistiliitto.fi/faktantarkistuspaja62020

[tweet]1073227644500623360[/tweet]

[foobar]

^ Minulla on hiukan sellainen epäilys että Vehkoo ja aatesisaret ovat pitäneet huolta siitä että kielipullonkaula on estänyt eräiden hänen saagansa yksityiskohtien välittymisen suomea paljon laajemmin puhutuilla kielillä julkiseen tietoon. Aika isojenkin sellaisten siltä osin kun yksityiskohdat eivät ole olleet hänen ja aatesisartensa agendan mukaisia (joka ei ole mitenkään automaattisesti sama asia kuin esim. kansainvälisen journalistisen toiminnan kannalta hyödylliset arvot).

[Roope]

^^
Vehkoo sanoo tuolla, että "radikaalit nettifoorumit" pakottavat käyttäjänsä uskomaan, että he voivat kommentoida ja tehdä uhkauksia tavalla, joka on Suomen lakien vastaista. En ole koskaan kuullutkaan.

"In my interviews I've already spoken to quite a few women who now think twice before they publish something or before they tweet about something", Vehkoo says. "They're afraid that something might happen.

Vehkoo also analyses the identities of perpetrators. In addition to trolls – anonymous bullies who act without a particular ideology – Vehkoo says there is a second group of online users who attack journalists and others with death threats or similarly serious comments without necessarily knowing that their actions are illegal. In some cases, Vehkoo notes, these users are "coerced" by radical online discussion forms into believing that they can make statements or threats that are actually illegal under Finnish law.

IPI: VIDEO: Online abuse of women journalists 'already gone too far' 13.12.2018

[Luotsi]

^^
Vehkoo sanoo tuolla, että "radikaalit nettifoorumit" pakottavat käyttäjänsä uskomaan, että he voivat kommentoida ja tehdä uhkauksia tavalla, joka on Suomen lakien vastaista. En ole koskaan kuullutkaan.

"In my interviews I've already spoken to quite a few women who now think twice before they publish something or before they tweet about something", Vehkoo says. "They're afraid that something might happen.

Vehkoo also analyses the identities of perpetrators. In addition to trolls – anonymous bullies who act without a particular ideology – Vehkoo says there is a second group of online users who attack journalists and others with death threats or similarly serious comments without necessarily knowing that their actions are illegal. In some cases, Vehkoo notes, these users are "coerced" by radical online discussion forms into believing that they can make statements or threats that are actually illegal under Finnish law.

IPI: VIDEO: Online abuse of women journalists 'already gone too far' 13.12.2018

Ollaanko me radikaaleja? Tosin hihhulien joukossahan jo looginen ajattelukin sitä on 

[ismolento]

^ Ja vielä kissanrääkkääjäpervo Mäki. Miehimys, jolta kaikki apurahat olisi pitänyt evätä ikuisiksi ajoiksi + vankilatuomio. Mutta siellä vaan patsastellaan ihailtuna turhimuksena taiteilijana. 

Sen jälkeen kun YLE pääsi irti siitä vähäisestäkin vaikutusvallasta mitä tv-luvan maksajilla oli ja päässyt pelaamaan veronmaksajien rahoilla, se on häpeämättömästi heittänyt nurkkaan kaikki puolueettomaan tiedonvälitykseen viittaavatkin piirteensä ja antautunut avoimesti ajamaan vain vasemmistovihreää politiikkaa vaikka sen rahoittajina ovat kaikki Suomen veronmaksajat; myös ja varsinkin ne, jotka eivät kannata punavihreitä puolueita eikä niiden ajamaa politiikkaa.

[ApuaHommmaan]

Kyllä. Ihminen voi tehdä uhkauksia ja loihia lausumaan mitä vaan. Eikä sitä voi estää ainakaan kovin nopeasti. Poliisin ehtiessä paikalle, tai armottoman moden osuessa viesti sitten poistuu. Jälkeenpäin voi lakitupakin kutsua. Mutta foorumeille tyypilliseen tapaan sanon totuuden valetoimittaja Vehkoon sekoilujen sijaan.

[simppali]

^^
Vehkoo sanoo tuolla, että "radikaalit nettifoorumit" pakottavat käyttäjänsä uskomaan, että he voivat kommentoida ja tehdä uhkauksia tavalla, joka on Suomen lakien vastaista. En ole koskaan kuullutkaan.

"In my interviews I've already spoken to quite a few women who now think twice before they publish something or before they tweet about something", Vehkoo says. "They're afraid that something might happen.

Vehkoo also analyses the identities of perpetrators. In addition to trolls – anonymous bullies who act without a particular ideology – Vehkoo says there is a second group of online users who attack journalists and others with death threats or similarly serious comments without necessarily knowing that their actions are illegal. In some cases, Vehkoo notes, these users are "coerced" by radical online discussion forms into believing that they can make statements or threats that are actually illegal under Finnish law.

IPI: VIDEO: Online abuse of women journalists 'already gone too far' 13.12.2018

Vehkoolla on sähköinen polkupyörä lähtenyt näpeistä, toivottavasti Vehkoo todentaa mahdolliset uhkaukset ja ne palstat jotka ovat ..Vehkoon mielestä syyllistyneet lain vastaiseen toimintaan.

J.Vehkoon vastauksia voi joutua odottamaan pitkään, mutta odotellaan...ko. toimittaja on saanut yhden tuomion (ei lainvoimainen)..josta on kai tehty valitus hovioikeuteen..Lokka vs. Vehkoo.

https://yle.fi/uutiset/3-10781973

Kunnianloukkaustuomion saanut toimittaja Johanna Vehkoo valittaa saamastaan tuomiosta.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun).

Oulun käräjäoikeudesta vahvistetaan, että valitus on kirjattu saapuneeksi eilen maanantaina, joka oli viimeinen mahdollinen päivä jättää valitus.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon sakkoihin oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnianloukkaamisesta.

Vehkoo nimitti Facebook-päivityksessään Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.

Oikeuden mukaan arvostelu kohdistui Lokkaan henkilönä, kun Vehkoo kutsui häntä natsipelleksi. Oikeus katsoo, että kyse ei ollut Lokan arvostelemisesta poliitikkona, vaan ihmisenä.

Oikeuskäsittely sai paljon julkisuutta. Toimittajien ammattijärjestön Journalistiiiton mielestä Vehkoon saama tuomio tuntuu kohtuuttomalta.

Journalistiliitto maksaa toimittaja Johanna Vehkoolle tuomitut kulut.

[Bellum]

^ Ja vielä kissanrääkkääjäpervo Mäki. Miehimys, jolta kaikki apurahat olisi pitänyt evätä ikuisiksi ajoiksi + vankilatuomio. Mutta siellä vaan patsastellaan ihailtuna turhimuksena taiteilijana. 

Sen jälkeen kun YLE pääsi irti siitä vähäisestäkin vaikutusvallasta mitä tv-luvan maksajilla oli ja päässyt pelaamaan veronmaksajien rahoilla, se on häpeämättömästi heittänyt nurkkaan kaikki puolueettomaan tiedonvälitykseen viittaavatkin piirteensä ja antautunut avoimesti ajamaan vain vasemmistovihreää politiikkaa vaikka sen rahoittajina ovat kaikki Suomen veronmaksajat; myös ja varsinkin ne, jotka eivät kannata punavihreitä puolueita eikä niiden ajamaa politiikkaa.

Itse lähettelen YLE lle tekstisi kaltaista palautetta ihan omalla nimellä ja sähköpostiosoitteella, roskiinhan ne varmaan menee lukematta, mutta saapahan purkaa mieltänsä Tuskin voidaan maalittamisestakaan syyttää jos kehoitan muitakin lähestymään palautteella, itse palautetta toivovatkin.

Ainahan YLE on ollut rähmällään johonkin suuntaan ja nykyään voi pakkoveron turvin heittää loputkin puoluettomuudet haittaamasta kun ei voi protestoida edes v*ttuilemalla lupatarkastajalle ovenraosta.

[nollatoleranssi]

Yle näyttää tänään kuvataitelija Teemu Mäen ohjaaman kömpelön propagandaelokuvan, jonka tekijä myöntää auliisti itsekin poliittiseksi. Maahanmuuttokriittisyys eli "muukalaiskammo" näytetään mahdollisimman ikävässä valossa musiikkia myöten ja turvapaikanhakijat hyvässä.
....

Pakolaiskeskusteluja

Teemu Mäen dokumenttielokuva pakolaisuudesta ja muukalaisvihasta Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa. Elokuvassa haastatellaan kolmea irakilaispakolaista, jotka odottavat turvapaikkapäätöstä. Lisäksi dokumentissa ovat lähteinä pakolaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevät kirjoitukset, puheet, keskustelut ja Suomen valtion ja EU:n viralliset tilastot. T: Greenlit Productions, 2020.

Yle Areena (92 min)

Yle on viime vuosina näyttänyt ja suurelta osin myös rahoittanut (kuten tämänkin) jo kymmeniä vastaavia tarkoituksellisen yksisilmäisiä propagandaelokuvia ja "dokumentteja" turvapaikanhakijoista, eikä loppua näy.

Teemu Mäen dokumentti on hyvin suoraa ja keinotekoista propagandaa. Hyvänä puolena siinä näkyy eri puheenvuoroja, huonona puolena kaikesta on tehty propagandaa.

Dokumentti näyttäisi kovin erilaisemmalta, jos heti alussa näkyisi pari kantasuomalaista nuorta tyttöä roikkumassa hirressä. Tämä kuvastaisi todellisuutta, mitä on tapahtunut turvisaallon myötä Suomessa. Eivät turvikset ketään hirttäneet, mutta melko suoraan on väitetty törkeiden seksuaalirikosten johtaneen tähän. Tästä ei ollut tietenkään mitään mainintaa dokumentissa, kuten ei muistakaan turvisten tekemistä kepposista.

Huvittavasti dokumentissa oli näytetty mihinkään liittymätön pätkä PVL:n jäsenen hyppypotkusta. Dokumentissa valehdellaan edelleen vammojen johtaneen kuolemaan, vaikka oikeudessa ei mennyt läpi syyte kuolemantuottamuksesta, vaan ainoastaan törkeästä pahoinpitelystä.

Ylen alkuperäisten valeuutisten mukaan uhri kuoli heti paikan päälle, mutta todellisuudessa uhri kuoli vasta noin viikkoa myöhemmin kuin lähti sairaalasta kesken sairaalahoitoreissun (vastoin lääkärien suosituksia) ja oli niin sairaalassa kuin sairaalta päästyään käyttänyt päihdyttäviä lääkkeitä.

Dokumentissa näytettiin siis täysin asioihin mitenkään liittymätön pätkä, mutta sen sijaan dokumentista jätettiin kokonaan pois Turun terroristi-isku, jonka tekijä oli ihaillut ISiSin toimintaa kauan ennen Suomeen tuloaan. Toki muutkin Kajaanin, Puotilan, Porin murhatapaukset jäivät pois samoin kuin törkeät alaikäisten raiskaukset varsinkin Oulussa ja Turussa. Uhreina oli kuitenkin 10-17v tyttöjä.

Dokumentissa ei näytetty myöskään suomenkielen opetusvideoita tai Palefacen musavideota, jolla yksi törkeästä rikoksesta tunnettu turvis esiintyi.

Sen lisäksi ohjelmassa esitettiin Ylen toimittajien keksimiä väitteitä mm. maahanmuuttajien kohtaamista pahoinpitelyistä ilman todisteita (entinen Ylen toimittaja Husu tuli tunnetuksi vastaavista tarinoista), poliisi AMK:n keksityistä rasismisrikostilastoepäilyistä (eivät liity oikeuden päätöksiin, vaan mm. tilastokikkailulla keksittyihin sanalistoihin).

Samalla ohjelmassa puhuttiin lähinnä turvapaikanhakijoista, mutta välillä käytettiin yleisesti termiä maahanmuuttaja, kun haluttiin puolustaa mm. taloudellisia hyötyjä. Tätä samaa keinoa on käyttänyt toimittajat Suomessa.

Hyvänä puolena ohjelmassa ei puhuttu turvapaikanhakijoiden ja Karjalan evakkojen yhteydestä toisiinsa, kun tällä on rienattu evakkoja pidemmän aikaa. Huonona puolena rienattiin kristinuskoa.

[pyrokatti]

YLE antoi taas hyvän esimerkin siitä miten tärkeää erilaisissa kyselyissä on tietää tarkkaan se kysymys mikä ihmisille on esitetty. YLE on tehnyt "Mahdoton valinta" kyselyn erilaisista valinnoista koronaepidemian hoidossa. Ensimmäinen valinta on:

Suomalaisten on otettava rokote koronavirusta vastaan, sitten kun sellainen on saatu kehitettyä, jotta laumasuoja saadaan aikaan ja koronaviruksen uhka pienenee.

Tuloksissa väite on muuttunut muotoon:

Koronarokote pakolliseksi kaikille suomalaisille.

Alkuperäisessä kysymyksessä vastaus voi riippua siitä tulkitseeko sen pakolliseksi määräykseksi vai suositukseksi. Itse menin halpaan; tulkitsin sen suositukseksi ja vastasin Kyllä. Jos siinä olisi mainittu kyseessä olevan pakollinen määräys, olisin ehdottomasti vastannut Ei.

Tämä on aika yleinen ongelma Kyllä tai Ei kyselyissä. Jos kysymystä ei pystytä yksilöimään hyvin tarkasti niin silloin vastaus riippuu siitä miten kysymyksen tulkitsee. Ja silloin jos tuloksissa väite esitetään eri muodossa, saadaan tuloksia muokattua haluttuun suuntaan.

[Alex Jones]

YLE antoi taas hyvän esimerkin siitä miten tärkeää erilaisissa kyselyissä on tietää tarkkaan se kysymys mikä ihmisille on esitetty. YLE on tehnyt "Mahdoton valinta" kyselyn erilaisista valinnoista koronaepidemian hoidossa. Ensimmäinen valinta on:

Suomalaisten on otettava rokote koronavirusta vastaan, sitten kun sellainen on saatu kehitettyä, jotta laumasuoja saadaan aikaan ja koronaviruksen uhka pienenee.

Tuloksissa väite on muuttunut muotoon:

Koronarokote pakolliseksi kaikille suomalaisille.

Alkuperäisessä kysymyksessä vastaus voi riippua siitä tulkitseeko sen pakolliseksi määräykseksi vai suositukseksi. Itse menin halpaan; tulkitsin sen suositukseksi ja vastasin Kyllä. Jos siinä olisi mainittu kyseessä olevan pakollinen määräys, olisin ehdottomasti vastannut Ei.

Tämä on aika yleinen ongelma Kyllä tai Ei kyselyissä. Jos kysymystä ei pystytä yksilöimään hyvin tarkasti niin silloin vastaus riippuu siitä miten kysymyksen tulkitsee. Ja silloin jos tuloksissa väite esitetään eri muodossa, saadaan tuloksia muokattua haluttuun suuntaan.

Heh, kuulun harvoihin joiden mielestä ei kannata ottaa rokotetta ja hoitajille ei ole pakko maksaa enempää
palkkaa. Kapitalistina olen kaikkea menolisäyksiä vastaan ja kannatan liikkumisvapautta omassa maassa.

[Supernuiva]

YLE antoi taas hyvän esimerkin siitä miten tärkeää erilaisissa kyselyissä on tietää tarkkaan se kysymys mikä ihmisille on esitetty. YLE on tehnyt "Mahdoton valinta" kyselyn erilaisista valinnoista koronaepidemian hoidossa. Ensimmäinen valinta on:

Suomalaisten on otettava rokote koronavirusta vastaan, sitten kun sellainen on saatu kehitettyä, jotta laumasuoja saadaan aikaan ja koronaviruksen uhka pienenee.

Tuloksissa väite on muuttunut muotoon:

Koronarokote pakolliseksi kaikille suomalaisille.

Alkuperäisessä kysymyksessä vastaus voi riippua siitä tulkitseeko sen pakolliseksi määräykseksi vai suositukseksi. Itse menin halpaan; tulkitsin sen suositukseksi ja vastasin Kyllä. Jos siinä olisi mainittu kyseessä olevan pakollinen määräys, olisin ehdottomasti vastannut Ei.

Tämä on aika yleinen ongelma Kyllä tai Ei kyselyissä. Jos kysymystä ei pystytä yksilöimään hyvin tarkasti niin silloin vastaus riippuu siitä miten kysymyksen tulkitsee. Ja silloin jos tuloksissa väite esitetään eri muodossa, saadaan tuloksia muokattua haluttuun suuntaan.

Heh, kuulun harvoihin joiden mielestä ei kannata ottaa rokotetta ja hoitajille ei ole pakko maksaa enempää
palkkaa. Kapitalistina olen kaikkea menolisäyksiä vastaan ja kannatan liikkumisvapautta omassa maassa.

Hoitajien palkkataso ei ole nytkään erityisen alhainen, se on noussut huomattavasti 1970-luvun tasoon verrattuna - kun siis verrataan suhteellisia ammattien välisiä eroja.

Miksi veroista pitäisi maksaa toiselle ammattikunnalle enemmän kuin toiselle? Miksi media haluaa ajaa näitä korotuksia? Mitä enemmän veroilla kerättäviä palkkoja maksetaan, sitä vähemmän muilla ihmisillä on rahaa muuhun kulutukseen - kuten valtamedian paperiprinttiin esimerkiksi.

[qwerty]

Harakan mediatukipaketti on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Tavoitteet ja tuotokset

Esityksen tavoitteena on lisätä monimuotoista journalistista sisältöä () sekä sen tarjontaa ja kehittää journalismia erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki mediatukilautakunnasta. Mediatukilautakunnan tehtävänä olisi toimia valmisteluelimenä Liikenne- ja viestintäviraston myöntäessä valtionavustuksia journalismin edistämiseen.

Asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset journalistisen sisällön edistämiseen annettavan avustuksen tarkoituksesta ja tavoitteista, myöntämisperusteista sekä hakijoilta vaadittavista selvityksistä.

Tuen tavoitteena on tukea sananvapautta (). Tukimallin tavoitteena (miksei ehtona?) on varmistaa tuen myönnön riippumattomuus.

15.6.2020 – 31.7.2020 Lausuntokierros

Lausuntokierros journalismin tuen säädöksistä

Lausuntopalvelu.fi

Tuolta löytyy pitkä lista tahoista joille tämä on jaettu. Jakelussa mainittujen tahojen ohella lausunnon voivat jättää myös muut toimijat.

[F1nka]

Keiltä lausuntoa ei kaivata:
Lapuan sanomat ja
PT-media.

Positiivinen yllätys, että tasapäisesti kaikki puoluelehdet on jätetty pois listasta.

[ismolento]

Keiltä lausuntoa ei kaivata:
Lapuan sanomat ja
PT-media.

Positiivinen yllätys, että tasapäisesti kaikki puoluelehdet on jätetty pois listasta.

Harakan tarkoitus on, että punavihreää lehdistöä ja muitakin saman genren aviiseja kuten Sanoma Oy:n päivälehdet, alettaisiin kustantamaan verovaroilla, koska niiden tilaajat ja irtonumeron ostajat ovat huolestuttavasti viime vuosina vähentyneet. Hesariakin jaettaisiin ilmaiseksi sekä tilaajille että irtonumeroina. YLE onkin jo päässyt tähän rälssiin.

[qwerty]

Totuusministeri täsmentää

KK 437/2020 vp

... Perinteisesti ammattimaisen journalismin tunnusmerkkejä ovat muun muassa riippumattomuus, neutraalisuus, epäpoliittisuus ja monipuolisuus. Valitettavasti suomalainen valtavirtajournalismi ei ole kuitenkaan enää pitkään aikaan täyttänyt näitä kriteereitä. Suomen mediakenttä on keskittynyt muutaman harvan toimijan käsiin. Myös johtavien tiedotusvälineiden alueellinen sijainti on keskittynyt Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Kyseisten tiedotusvälineiden harjoittama journalismi nojaa vahvasti liberaaliin vihervasemmistolaiseen ideologiaan. Journalismin yleinen tila maassamme on tällä hetkellä huolestuttava, ja sitä kuvaa laaja vaihtoehdottomuus. Tätä vaihtoehdottomuuden tilaa ei saa ruokkia enää yhtään enempää poliittisilla ja ideologisilla journalismin tukimalleilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että suomalaisia tiedotusvälineitä ei sidota koronakriisin varjolla laadittavan tukimallin kautta poliittiseen ohjaukseen ja että ne voivat toimia mahdollisimman riippumattomina valtiovallasta ja 

miten hallitus varmistaa, että suunniteltu tukilautakunta toteutuessaan on aidosti poliittisesti puolueeton elin ja että tukea jaetaan journalistisille toimijoille oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti journalismin poliittiseen ja ideologiseen sisältöön katsomatta?

Helsingissä 26.5.2020
Olli Immonen ps

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus esittää neljännessä lisätalousarviossaan journalismin tukemiseen 5 miljoonaa euroa tukea vuodelle 2020. Toimenpiteellä tuettaisiin koronaviruksen takia talousvaikeuksiin joutuneita tiedotusvälineitä. Koronavirusepidemia on vienyt huomattavan osan esimerkiksi mainostuloista, joista suuri osa kaupallista mediaa on tilaustuottojen lisäksi riippuvaisia. Samaan aikaan tiedon tarve on valtava.

Tukea voisi hakea paikallisen ja alueellisen journalismin, tutkivan journalismin ja tavanomaista perusteellisempien juttukokonaisuuksien tuottamiseen sekä digitaalisen sisällön lisäämiseen. Tuki kohdentuisi erityisesti suurimmassa tarpeessa oleville toimijoille, erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla.

Tuen valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota riippumattomuuteen ja siihen, että tuen jakoon ei voida vaikuttaa poliittisesti. Lisäksi tuen tulee täyttää muun muassa valtiontukisääntöjen reunaehdot (tukea monikulttuurisuutta ja/tai "tasa-arvoisuutta" tms. sosialistien tavoitteita?) sekä lautakunnan osalta julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvät ehdot.

Ehdotuksia lautakunnan kokoonpanosta on tarkoitus pyytää keskeisiltä järjestöiltä ja toimijoilta. Lautakunnan tulee olla riippumaton ja se hoitaisi arvioissaan julkista hallintotehtävää.

Tuen, hakemusten ja tuen kohdentumisen arvioinnissa nojattaisiin selkeisiin ja objektiivisiin kriteereihin (). Lautakunta ei siis suoraan arvioisi yksittäisiä juttuja tai muita sisältöjä.

Tukijärjestely vastaisi pitkälle pohjoismaisia mediatuen käytäntöjä.

Muun muassa tukimallin kriteereitä sekä riippumattoman tukilautakunnan tehtäviä koskeva sääntely lähetetään lausuntokierrokselle lähiaikoina. Tuen valmistelussa ja tukikriteerien sekä riippumattomuuden osalta kuullaan alaa ja asiantuntijoita laajasti.

Tarkoituksena on, että tukea voitaisiin jakaa syksyllä.

Helsingissä 17.6.2020
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

Tai ehkä Harakka tarkoitti EU säädöksiä.

Euroopan parlamentti: Alueellinen valtiontuki

Valtiontuella tarkoitetaan yleisesti minkä tahansa muotoista tukea, jota kansalliset viranomaiset myöntävät tietyille taloudellista toimintaa harjoittaville yrityksille. Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, tällainen tuki ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan.

Yhtään lausuntoa ei ole vielä saapunut. Onhan tuossa toki yli kuukausi aikaa.

[qwerty]

Totuusministeriön rahanjakoautomaatista pyydettiin lausuntoja. Tähän mennessä niitä on saapunut 11. Takaraja on perjantai 31.7.

Juosten kustu koko viritys. Ullatus. Mistäköhän niille tusinoille avustajille oikein maksetaan? Hyvä että edes oikeusministeriössä on järjellistä toimintaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa.

Oikeusministeriö on lausunnossaan tarkastellut esitysluonnosta valtiosääntö- ja hallinto-oikeudellisesta näkökulmasta sekä arvioinut yksinomaan ehdotetun sääntelyn oikeudellista toteuttamiskelpoisuutta.
---
Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi valtionavustukset, ja tätä avustaisi asiantuntijoista koostuva riippumaton ja itsenäinen mediatukilautakunta.

Luonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa on arvioitu, että lautakunta olisi perustuslain 124 §:ssä tarkoitettu viranomaiskoneiston ulkopuolinen taho, jolle siirrettäisiin julkisina hallintotehtävinä pidettäviä valtionapuviranomaisen tehtäviä...

...Luonnoksen valossa vaikuttaa siltä, että mediatukilautakunta ei olisi viranomaiskoneiston ulkopuolinen toimija.

Lautakunta organisoitaisiin ehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintäviraston yhteyteen (1 §), jolloin se olisi erillään poliittisesta päätöksenteosta. Kuitenkin perusteluiden valossa jää epäselväksi se, minkä vuoksi lautakunta tulee organisoida virastossa itsenäiseksi ja riippumattomaksi toimijaksi suhteessa virastoon, kun luonnoksessa esitettynä tavoitteena oli organisoida lautakunta erilliseksi poliittisesta päätöksenteosta.

Kuten edellä on todettu, lautakuntaa on pidettävä luonnoksessa esitettyjen tietojen valossa viranomaisen sivuelimenä, ei viranomaiskoneiston ulkopuolisena toimijana, jolloin 5 §:n säännöstä julkisen hallintotehtävän hoitamisen valvonnasta on tarkasteltava uudelleen. Epäselvää on lisäksi se, miten lautakunnan valvonta on ajateltu järjestettävän, kun kyseessä on itsenäinen viraston yhteydessä toimiva toimielin, ja erityisesti se, mitä tällainen itsenäiseen ja riippumattomaan lautakuntaan kohdistettu valvonta olisi.

Luonnoksen perusteluissa on todettu, että laissa ei säädettäisi erikseen lautakunnan jäsenten kelpoisuusvaatimuksista. Omaksutun ratkaisun perustelut jäävät epäselviksi.

Ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin, että valtionapuviranomaisena toimii virasto, jolle hakemus toimitetaan. Kuitenkin lakiluonnoksen 4 §:n 1 momentin mukaan lautakunta käsittelee tukihakemukset, mikä ilmeisesti tarkoittaisi sitä, että viraston tulisi siirtää sille toimitettu hakemus välittömästi lautakunnalle, jos lautakunta on viranomaiskoneiston ulkopuolinen toimija. Jos taas lautakunta on osa virastoa, katsotaan hakemus toimitetuksi lautakunnalle sen saapuessa virastoon. Asetus ja lakiteksti vaikuttavat olevan ristiriidassa, kun laissa säädettäisiin siitä, että lautakunta hoitaa valtionapuviranomaisen tehtäviä valmisteluelimenä.

Kaiken kruunaa se että koko esitys on väärässä ministeriössä

Todettakoon, että valtionavustuslaki on valtiovarainministeriön hallinnonalan laki.

Ym. Ym. Ym.

[qwerty]

Määräaika umpeutui ja lausuntoja saapui yhteensä 20.

Keskisuomalainen Oyj
Suomi-Seura ry, Strandberg Tina
Julkisen sanan neuvosto
Discovery Networks Finland Oy, Roth Taina
Medialiitto ry, Holmberg Jukka

Kaleva Media
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Suomen Journalistiliitto ry
Nieminen Hannu, Viestintäpolitiikan professori, Helsingin yliopisto
Neuvonen Riku, Viestintäoikeuden dosentti

OM
Mediapooli (Huoltovarmuusorganisaatio)
Oikeuskanslerinvirasto, Apulaisoikeuskansleri, Salo Maija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö, Salomaa Saara
Posti Group Oyj

Liikenne- ja viestintävirasto
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Niemi Timo
ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, Melgin Elina
RadioMedia ry, Halkola Johanna
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry

Kuten listasta näkee niin montaa tuen mahdollista saajaa ei kiinnostanut edes lausunnon vertaa. Harmi. Olisi kiinnostanut mm. Ylen, Telian, Bonnierin, AlmaMedian ja Sanoman kannat.

Oikeusministeriön lisäksi kriittisen kannan esittää myös Discovery.

Valitettavaa on, että tuki on rajoitettu koskemaan journalistista sisältöä tuottavaa mediaa ja perustelumuistiosta päätellen journalismi on määritelty kapeasti eikä se todennäköisesti kattaisi useimpien TV-yhtiöiden ohjelmatarjontaa. Tämä vaarantaa markkinoiden toimivuutta. Avustusten tulisi kohdella media-alaa yhdenvertaisesti ja kilpailuneutraalisti.

---

Asetuksen 5 §:n ehdot viittaavat siihen, että käytännössä journalistista tukea voisivat saada lähinnä lehdet ja verkkojulkaisut, tietyt radiokanavat ja yksi TV-kanava. Pykälän 3. momentin mukaan tiedotusvälineen sisällöstä 50 % on oltava itse tuotettua aineistoa, joka käsittelee paikallisia, alueellisia sekä kotimaan uutisia tai ajankohtais- ja kulttuuriaiheita.

Suomalaisista TV-kanavista asetuksen 5 §:n mukaista omaa ohjelmatarjontaa on vain yhdellä TV-kanavalla ja käytännössä siis vain tämä kanava voisi täyttää tuen myöntämisen edellytykset. Tuen myöntäminen vain yhdelle toimialan toimijalle olisi omiaan vääristämään kilpailua tässä erittäin kriittisessä markkinatilanteessa.

Discoveryn ohjelmakartan keskiössä ovat tosielämän ilmiöt ja ihmiset sekä heidän harrastuksensa ja mielenkiinnon kohteensa. Joku voi kutsua joitakin ohjelmia ns. tositelevisioksi, joku toinen taas journalismiksi, jonkun mielestä journalismia televisiossa ovat vain uutiset ja puhtaat ajankohtaisohjelmat. Tuen kohdistaminen journalistista sisältöä tuottavaan mediaan on omiaan vääristämään kilpailua jo muutoinkin erittäin kilpaillulla TV-mainosmarkkinalla.

Laitetaan tasapuolisuuden vuoksi myös muutama ihannoiva kannanotto.

Kaleva Media

Laadukas journalismi on juomaveden kaltainen julkishyödyke, johon kansalaisilla on oikeus ja jota valtioiden kannattaa tukea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laadukkaalla journalismilla on iso merkitys demokratian toimivuuden kannalta niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin. Tämän vuoksi pysyvä journalismin tuki olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja perusteltua.

Medialiitto ry, Holmberg Jukka

Journalistisen sisällön edistämisen tuki vahvistaa monimuotoisen ja ammattimaisen kotimaisen journalismin elinvoimaisuutta, kansalaisten oikeutta luotettavan tiedon saantiin ja vastuullista sananvapautta.

ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, Melgin Elina

Valtion on tärkeä tukea riippumattoman ja faktantarkistusta harjoittavan median elinkelpoisuutta, jotta kansalaisille voidaan tarjota journalistisia sisältöjä propagandan ja disinformaation sijasta.

[Roope]

Internet purskautti valloilleen journalismiksi naamioidun propagandan, ja nyt moni länsimainen media muistuttaa kiinalaista tai venäläistä

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ihmisistä haluaa puolueetonta raportointia. Suomessa luotetaan uutisiin eniten maailmassa.

Helsingin Sanomat 29.7.2020

Muuttivat otsikkoa ja laittoivat maksumuurin taakse, ennen kuin ehdin siteeraamaan.

Muistaakseni haukkuivat muiden maiden journalismia ja kehuivat suomalaista, vaikka ei kai yksikään suomalainen tiedotusväline enää kehtaa väittää raportointiaan puolueettomaksi. Niin toimittajat kuin tutkijatkin päinvastoin peräänkuuluttavat journalismilta kannanottoja ja puolen valitsemista, mikä kyllä näkyy ja kuuluu vaikkapa Ylen tv-uutisten USA-uutisoinnissa.

Despite this, our survey shows that the majority (60%) still
prefer news that has no particular point of view and that only
a minority (28%) prefer news that shares or reinforces their
views. Partisan preferences have slightly increased in the
United States since we last asked this question in 2013 but
even here a silent majority seems to be looking for news that
at least tries to be objective.

Reuters Institute - Digital News Report 2020 (pdf)

Ilmastonmuutosuutisoinnista:

The majority of our respondents express serious concern about
climate change, with only a minority that disagrees. But at least part
of this group have different news consumption habits about climate
change than the rest. They are highly critical of the mainstream
media and often use alternative sources including social media.
These attitudes are not unique to climate change but the issue
reflects the existing strong divisions among different segments of
the population – especially in countries that already have high levels
of political polarisation.

Young people are not as disapproving of the mainstream media
while still embracing alternative media sources in a search for
authenticity and more diverse points of view. All of this is challenging
for news organisations in terms of catering for different audiences
and producing content in new formats. There is also a new level of
competition with influencers and celebrities where journalists are
now just one source amongst many.

Some media organisations are responding to these trends by
taking a clearer stand. The Guardian, for example, has started to
talk about 'climate emergency' rather than climate change. Other
publications have started to take more content that is sponsored
by NGOs and foundations with an interest in shifting policy choices.
But any shift towards more campaigning journalism will also need
to bear in mind the partisan differences in attitude to the subject
revealed in this report and the widespread desire for a lack of
hidden agendas if trust is to be maintained.

[Leijona78]

Internet purskautti valloilleen journalismiksi naamioidun propagandan, ja nyt moni länsimainen media muistuttaa kiinalaista tai venäläistä

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ihmisistä haluaa puolueetonta raportointia. Suomessa luotetaan uutisiin eniten maailmassa.

Helsingin Sanomat 29.7.2020

Muuttivat otsikkoa ja laittoivat maksumuurin taakse, ennen kuin ehdin siteeraamaan.

Niin, se alkuperäinen otsikko oli:

HS-analyysi | Länsimaiden media on jakautunut luotettavaan ja puolueelliseen – Fox ja Breitbart muistuttavat monessa venäläistä ja kiinalaista propagandaa, sanoo tutkija

Kuin luin tuon, mietin tuosta naurettavasta -oikeasti- otsikosta että Hesarissa on todennäköisesti taas jotakin vasemmistolaista sössötystä. mitä olikin:

Mari Manninen HS

Ensin toimittaja kauhistuu: kiinalainen kaveri syyttää New York Timesia samanlaisesta propagandasta kuin mistä "toimittajat" kaikkea The Guardianista oikealle olevaa mediaa syyttävät:

KESKUSTELIN oppineen, länsimaissa pitkään asuneen kiinalaisen kaverini kanssa länsimaisen median luotettavuudesta.

(...)

Kaverini arveli kuitenkin, että yhdysvaltalainen The New York Times on yhtä lailla oman maansa hallituksen propagandan tuottaja.

(...)

The New York Timesia kykenen puolustamaan pystypäin, mutta entä jos väittelyssä olisivatkin olleet länsimaisina esimerkkeinä vaikkapa yksipuolisin tai jopa valheellisin argumentein brexitiä puolustaneet brittitabloidit? Tai yhdysvaltalainen televisiokanava Fox News tai Breitbart-verkkouutissivusto?

Näitä yhdysvaltalaisen radikaalin oikeiston äänitorvia ja niiden suosittuja toimittajia ei näytä painavan totuuteen pyrkimisen tavoite. He valikoivat tarinoista ja haastateltavista sen osan, joka tukee heidän toivomaansa "totuutta", oli se sitten ilmastonmuutoksen tai koronaviruksen vaarallisuuden vähättely tai presidentti Donald Trumpin tukeminen.

Sitten löydetään ns asiantuntijoita, jotka kritisoivat konservatiivimediaa:

Tämä uusi konservatiivimedia on luonut oman arvojen universuminsa ja tieto-oppinsa, arvioi Tampereen tiedotusopin professori Heikki Luostarinen sähköpostitse.

"Se ohittaa kysymyksen totuudenmukaisuudesta liberaalimedian tekopyhyytenä ja vannoo kulttuurisodan ja vihollisuuden nimeen. Faktoilla on merkitystä vain, jos ne tukevat meikäläisiä ja nuijivat heikäläisiä."

Se on propagandaa, kuten Propagandan lumo -tietokirjan tehnyt Joonas Pörsti sanoo. "Heidän rummuttamansa sanoma noudattaa propagandan peruskaavaa: ongelmista ei tarvitse välittää, tai ne ovat aina vastapuolen syytä tai keksimiä."

Hesari, YLE- tai muut valtavirtamediat eivät tietenkään ole koskaan sortuneet seuraavaan:

Faktoilla on merkitystä vain, jos ne tukevat meikäläisiä

ongelmista ei tarvitse välittää, tai ne ovat aina vastapuolen syytä tai keksimiä

Hyvä homma.

Suomessa toimittajan työtä ohjaavat linjaukset on kirjattu Journalistin ohjeisiin.

Näitä seurataan vankkumatta.

Esimerkiksi aina konservatiivisena pidetty The Washington Post noudattaa perinteistä journalistista etiikkaa.

What the actual fuck?

Wikipedia:

In the mid-1970s, some conservatives referred to the Post as "Pravda on the Potomac" because of its perceived left-wing bias in both reporting and editorials

Myös:

The Washington Post, AllSides Media Bias Rating: Lean Left
https://www.allsides.com/news-source/washington-post-media-bias

Sitten siellä on lyhyt Johanna Vehkoo - haastattelu.

Lopussa viitataan toimittaja-tietokirjailija Salla Nazarenkoon joka -aivan oikein- kertoo että "myös vapaissa demokratioissa, kuten Suomessa valtamedia alkaa heijastaa oman maansa järjestelmää" (kuten Suomessa vasemmistoa):

Radikaali oikeisto on kokenut, että valtamedian katse on kapea ja jättää osan näkökulmista vaille huomiota ja analyysia. Tämä kritiikki on osin aiheellista, sanoo toimittaja-tietokirjailija Salla Nazarenko, joka tekee väitöskirjaa siitä, mitä venäläistoimittajat ajattelevat työstään ja sananvapauden rajoituksista.

Nazarenko uskoo, että valtamedia alkaa heijastaa oman maansa järjestelmää – ei ainoastaan Venäjällä vaan myös vapaissa demokratioissa, kuten Suomessa.

Kiinan valtiollisen median ja uuden amerikkalaisen konservatiivimedian tärkein yhdistävä tekijä on kaikenkattava poliittisuus, joka määrittelee jokaisen julkaistavan sanan ja kuvan arvon, Luostarinen sanoo. Kaikki siis edistää omaa poliittista agendaa.

Jaa? Samalla, suomalaisen median ykköslähde, The Guardian on peräti suomalaisen median mukaan vasemmistolainen, joka kävi ilmi suht tuoreessa STT:n virkkeessä (en muista tarkkaa otsikkoa, voi tarvittaessa kaivaa esiin). Millä tavalla se The Guardian, tai esimerkiksi CNN, jossa on patologista Trump-vihaa, ei ole poliittinen? Kuitenkin näitä medioita pidetään suomalaisessa mediassa olennaisen tärkeinä lähteinä.

[Jorma M.]

Maakuntalehtien verenhimoisia lahtarikustantajia vituttaa Yleen kohdistuva hyysäys.

https://www.satakunnankansa.fi/a/9e30006e-8f50-4cb6-a055-278e65acfd8c?c=1528874183846

Maakuntalehdet ovat kuin pysähtynyt kello. Näyttää aina joskus oikeata aikaa

Päätoimittajat lakimuutoksesta: Yle laihdutuskuurille
Yhdeksän maakuntalehtien päätoimittajaa vaatii valtiota lopettamaan verorahoitteisen Ylen suosimisen digitaalisen median markkinoilla.

Aiemmin kesällä Euroopan komissio edellytti Suomelta, että se tarkentaa Ylen roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttaa yhtiötä koskevaa sääntelyä EU:n valtiontukisäännösten mukaiseksi. EU selvitti asiaa vuosina 2017–2019 ennen päätöksen antamista.

Päätoimittajien lauantaina julkaistun yhteiskirjoituksen mukaan EU on oikeassa vaatiessaan, että Yle muiden pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden tapaan keskittyisi liikkuvan kuvan ja äänen tuottamiseen. Sen sijaan Ylen ylläpitämä verkkolehti eli teksti- ja kuvajutut verkossa ovat kilpailua vääristävää toimintaa. Tekstiuutisiin Yle käyttää Medialiiton arvion mukaan 30–40 miljoonaa euroa vuodessa.

Ylen koko julkinen rahoitus vuodelle 2020 on 532 miljoonaa euroa eli 96,25 euroa asukasta kohden.

Päätoimittajat korostavat, että heidän huolensa kohdistuu itsenäisen ja moniarvoisen median toimintaedellytysten turvaamiseen. Maakuntamedian tilauksiin perustuvan liiketoiminnan resursseja syö kilpailuasetelma valtion rahoittaman Ylen kanssa. Tarkoitus ei ole kieltää Ylen kaikkea toimintaa, kuten kulttuurisesti tärkeitä sisältöjä, joita ei olisi muuten kansalaisten saatavilla.

Päätoimittajien yhteiskirjoituksen allekirjoittivat Kari Vainio Turun Sanomista, Sanna Keskinen Kalevasta, Antti Kokkonen Lapin Kansasta, Markku Mantila Ilkka-Pohjalaisesta, Tiina Ojutkangas Keskipohjanmaasta, Päivi Bisi Kainuun Sanomista, Janne Rantanen Länsi-Suomesta, Mikko Soini Hämeen Sanomista ja Forssan Lehdestä sekä Tomi Lähdeniemi Satakunnan Kansasta

Kun huomioidaan että Yle toimii päättäjiin päin kuin pukki kaalimaan vartijana ja sen että sillä on käytännön veronkanto-oikeus niin Ylen röyhkeys ja ylimielisyys on vaikuttavaa luokkaa

[JT]

Yhdeksän maakuntalehtien päätoimittajaa vaatii valtiota lopettamaan verorahoitteisen Ylen suosimisen digitaalisen median markkinoilla.

On vaikeata ottaa kantaa maakuntamedian puolesta. Yle on kuin lihansyöjäbakteeri suomijournalismin korruptoituneessa ruumiissa. On vaikeata päättää kumman pitäisi kuolla ensin.