Työttömille työtä yrittämällä

[newspeak]

Tästä varmaankin on ketju jo jossain, mutta ketjuilla on tapana kadota, joten aloitan uuden.

Koska työllistyminen on yksi maahanmuuton suurimmista ongelmista, voisimme ehkä tarkastella niistä ongelmia, jotka työpaikkojen luomiseen liittyvät ihan perustasolla. Joten lähdetään perustasolta:

1) yritysidea

Monet Suomen kaupungit ovat täynnä kiinteistöjä. Mitä niissä myytiin aikaisemmin? Onko myynnille kysyntää? Miten kysyntää voisi kasvattaa? Miksi firma suljettiin?

2) rahoitus

Mikä on paras rahoitusmuoto tällä hetkellä? Nuorilla ja innokkailla ei yleensä ole varallisuutta. Starttiraha ja velka. Säästöt ovat myös yksi vaihtoehto.

3) asiakaskunta

Millaisia ihmisiä missäkin on? Palvelut keskittyvät. Niitä tulisi hajauttaa, jos emme kaikki halua asua yhdessä isossa Death Starissa.

Jne.

Tarinoita. Ajatuksia.

[Titus]

Kun kansalaisilla on ostovoimaa, syntyy yrityksiä.
Ei se sen enemmän ymmärtämistä vaadi.

Kaikki tukipaska tai helpotukset joilla laitetaan jotain pikkupuljuja pystyyn on
pois sellaisilta yrityksiltä jotka eivät näitä samoja tukia saa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuilla yrittäminen myymällä ulkomailla valmistettua rompetta toisille ei tuota yhtään mitään lisäarvoa. Pikemminkin tuotto on rajusti negatiivinen. Kouluttamalla työttömistä nuorista vientimyyjiä niin voi jopa tulla työpaikkoja. Mikseiköhän tällaista koulutusta tarjota nuorille?

[newspeak]

Laitteista voi myös pitää huolta. Osaava kaveri todennäköisesti osaa korjata suuren osan vaikkapa koneiden ongelmista. Tässä kannattaisi varmaan tuoda esille vaikkapa kone-, sähkö- ja huoltoliikkeiden suurimpia ongelmia, jos nuori haluaa perustaa yrityksen.

Raha ei synny painamalla. Sen arvo tulee siitä, kun ihmiset kierrättävät sitä toisillaan, luottavat toisiinsa ja tekevät toisilleen hyvää.

[yks vaan]

Suurin tuotto on aina verorahoissa.

[newspeak]

Verorahojen lypsäminen ei toisaalta tuota mitään todellista hyötyä. Vokkiteollisuus on hyvä esimerkki tästä.

Tarvitaan pääomaa. Sitä voidaan toki saada sijoitusten ja tukiaisten muodossa, mutta suosittelisin jokaiselle alkavalle yrittäjälle, että hänellä on itse ansaittua rahaa ihan omaa itseään varten vaikka tallessa. Muutama vuosi nuorelle työelämässä kartuttaa paitsi kokemusta myös pankkitiliä. Huijarit vievät kyllä oman siivunsa, mutta sen takia ei kannata velkahelvettiin joutua.

[nollatoleranssi]

Ei kaikista ole yrittäjiksi. Pitäisi olla hyvä idea ja konsepti. Eniten ongelmia voi olla siinä, että kuinka saadaan markkinoitua jotakin tuotetta tarpeeksi tehokkaasti. Nykyisinkin kaupat ovat pullollaan mitä erilaisempia tuotteita ja kaikista vaikeinta voi olla hyllytilan saaminen.

Ideoiden heittäminen on tosin paljon helpompaa kuin niiden toteuttaminen.

MT: Tuontikalan mussuttamiselle loppu särkikalojen pyynnillä

Tuossa on yksi hyvä idea, jota jo silloin aiemmin "Suomen tulevaisuuden kehitys"-raportissa (tai saattoi olla eri nimellä, joka julkistettiin laajasti muutama vuosi sitten(?)), mutta taisi jäädä vielä testaamisen tasolle. Särkikaloista voitaisiin tehdä mm. jauhettua kalaa, josta voitaisiin paistaa niin pullia kuin pihvejä laajempaan käyttöön. Nykyisin kalan käyttöaste on olematon.

Pikaruokaketjuista luulisi löytyvän muitakin vaihtoehtoja kuin pizzeria-kebabit. Erilaiset take-away pihvi- tai vegepaikat voisivat olla hyvä lisä. Tuotekirjoa laajennettaisiin nykyisestä, mutta kokeiltaisiin uutta konseptia.

[nollatoleranssi]

Jos miettii hyötyä työttömille ja yhteiskunnalle, niin nykyinen "ilmaistyö/ilmaisharjoittelu" tuskin lisää kenenkään intoa ja motivaatiota palkata ketään, koska aina voidaan tarvitaessa ottaa uusi tilalle ja samanarvoisuus (vakityöntekijöiden/palkattavien) ei näy missään. Ilmaistyötä ei arvosta kukaan.

Parempi idea olisikin siinä, että työnantajat maksaisivat jotakin könttäsummaa tuon tuen lisäksi, joka ei toisaalta lakkauttaisi tukia, mutta nostaisi tulojen määrää ja lopettaisi nykyisen arvostamattoman orjatyövoimaidean. Tällä tavalla saataisiin ajatus siitä, että hyötysuhde nähdään molemminpuoliseksi. Nykyisin käytetään järjestelmää hyödyksi (mm. osa yrityksistä palkkaa koko ajan ilmaisharjoittelijoita, koska sillä saadaan omaa tulosta paremmaksi) tai sitä ei arvosteta ollenkaan (ilmaistyöntekijöitä pidetään pelkkänä turhakkeina).

Ei se alkuperäisidea välttämättä mikään huono ollut ja tuolla tavalla on voitu saada aktivoitumaan paljon ihmisiä. Mutta ei sillä mitään työttömyysongelmaa ratkaista.

[newspeak]

Itselläni oli tässä vähän ideana, että tuettaisiin nuorta yrittäjyyttä eettiseltä pohjalta. Nuorilla on kaikenlaisia ajatuksia ja niitä pitää tukea kuitenkin ohjaamalla heitä oikeaan suuntaan eikä suinkaan lannistamalla. Jokaisesta virheestä voi oppia jotain ja niitäkin voitaisiin täällä jakaa, jos jollakin hommayrittäjällä vain on pokkaa. Tai ehkä jollakin ulkopuolisella olisi jotain ideaa? Jari Sarasvuo, ideoita?

[nollatoleranssi]

Suomessa on paljon puhuttu mm. turvapaikanhakijoiden startupeista, joista ei tähän mennessä tainnut tulla yhtään mitään, mutta ideana tämä sama voitaisiin toteuttaa paikallisesti. Tue tuttua startup-yrittäjää palkkaamaan lisää väkeä.

Ihan taviskansalaisetkin voisivat palkata mm. läheltä väkeään ja maksaa jostakin oikean homman tekemisestä x-tuntipalkan tai tietyn könttäsumman.

[Marius]

Miksi pitserioissa ei ole koskaan asiakkaita?

Tai voi olla, pari kolme tupakalla ulko-oven vieressä?

Mitä pitserioitsija tekee/yrittää ?

[Marius]

Ei kukaan perusta yritystä maksaakseen rahaa mamuille.

Kannattaa muistaa, että jokainen suomalainen on velkaa yli 50 000 euroa,

ja velka kasvaa joka päivä.

Suurin osa siitä rahasta menee kehitysapuun, Abdeille.

Milloin he maksavat velkansa?

Vastaus: eivät koskaan, vaan sinä maksat.

[onni4me]

Tämä, että kaikista yritetään tehdä yrittäjiä ja he samalla tippuvat turvaverkkojen läpi, on mielestäni vastuutonta.

Yrittäjäsuvun vesana ja yrittäjänä itsekin pidän yrittämistä sangen suurta kokemusta ja näkemystä vaativana hommana.

Erityisesti nykyisin, kun suunnilleen kaikki tuotteet on ostettavissa netistä tai isoista myymälöistä, joilla on skaalaetu puolellaan eli voivat myydä satunnaisesti jotain tuotetta jopa tappiolla. Yritä siinä sitten kilpailla.

Tämä näkyy kaupunkien keskustoissa ja vapaiden toimitilojen markkinoilla. Ainoastaan ne puljut, joiden toimintaa ei voi muuttaa nettiin tai jotka tarjoavat sellaista palvelua, mihin asiakkaan täytyy fyysisesti saapua paikalle, jatkossa tulevat tarvitsemaan liiketilan kaupungin keskustasta. Tälläisiä ovat parturit, hammaslääkärit, optikkoliikkeet, erilaiset lääketieteellisiä tarvikkeita ja proteeseja mittauttavat firmat ja kenties erikoisliikkeet, kuten antiikkia tai vaikka sarjakuvadivarit. Tosin jälkimmäistenkin myynti on alkanut siirtyä nettiin.

Yrittämiseen - yleensä - tarvitaan muutamasta kymppitonnista satoihin tuhansiin euroihin rahaa tai takauksia. Siinä onkin työttömälle persaukiselle haastetta kerrakseen, vaikka tietotaitoa ja kokemusta muuten olisikin.

Samalla menettää työttömyysetuutensa ja paluu yrittämisen epäonnistuttua sosiaaliturvan piiriin voikin olla niin hankalaa, että poistuminen oman käden kautta tästä yrittämisen peräreiästä, mitä myös Suomeksi kutsutaan, voi tulla mieleen useammankin kerran. Yrittäjä kun on täysin lainsuojaton tarvitessaan itselleen ja perheelleen apua. Ai niin, sanoinko jo perhe? Yrittäjästatus kun vaikuttaa myös perheenjäsenten sosiaaliturvastatukseen. Tämä on monelle yrittäjälle itsestäänselvää vaan ei sellaisiksi aikoville.

Ai niin, pitäisi olla se pisnesideakin selvillä. Jos jollain on perhanan hyvä pisnesidea, niin lupaa ryhtyä rahoittamaan sitä. Olen tässä itsekin muutaman vuoden pähkäillyt, että mitä Suomessa kannattaisi tehdä, mutta laskeskellut veroja ja mahdollisia tuottoja sekä tutkaillut sen alan muita toimijoita, niin olen jättänyt väliin.

Kilpailu? Kovaa ja kovenemassa. Kaikessa on taatusti tehostettu ja kilpailutettu niin, ettei marginaalia paljon ole. Poikkeuksena tietysti maahantunkeutujien hyysääminen, mutta siihenkin saattaa tulla stoppi jossain vaiheessa kun talous oikein kyykkää.

Lopuksi tähän oma kommentti, että tilasin viime kesänä ja sen jälkeen pari kertaan isomman erän tavaraa ulkomailta. Ensimmäinen tavaratilaus tuli Virosta, jälkimmäiset Englannista ja kaikki toimitettiin kotiovelle/suoraan varastoon. Hintaero suomalaisiin toimittajiin oli seuraava:

Viro hinta -79%
UK hinta - 60%

Repikää siitä!

[Tapza]

Lopuksi tähän oma kommentti, että tilasin viime kesänä ja sen jälkeen pari kertaan isomman erän tavaraa ulkomailta. Ensimmäinen tavaratilaus tuli Virosta, jälkimmäiset Englannista ja kaikki toimitettiin kotiovelle/suoraan varastoon. Hintaero suomalaisiin toimittajiin oli seuraava:

Viro hinta -79%
UK hinta - 60%

Repikää siitä!

Noilla hinnoilla ei pitäisi olla ongelma eikä mikään myydä kyseistä tavaraa eteenpäin varastoltasi hyvällä katteella mutta silti reilusti muita suomilaisia toimittajia halvemmalla.

[Jaska Pankkaaja]

1) Kivijalkakaupan kulta-aika taitaa olla iäksi menetetty.
2) Säästöt tullevat aika harvoinkyseeseen jos kysymyksessä on työtön henkilö..
3) Haja-asutusalueet saataisiin elinkelpoisiksi ainoastaan rakenneremontilla; pienemmät palkat ja verot koska palvelutkin ovat huonompia -> parempi kannattavuus yrityksille -> oikeita työpaikkoja.

[Machine Head]

Teollisuuden tuottamille palveluille olisi Suomessa kysyntää, mutta ylimitoitettu byrokratia, sääntely ja EU-normit tekevät yrittämisestä haastavaa, jopa kannattamatonta. Teollinen toiminta kannattaa siirtää Viroon tai muihin "halpamaihin". Suomessa ilmastonsuojelu-, energia- ja ympäristönsuojelupolitiikka on sen verran korkeassa kurssissa, että talous ja teollinen yritystoiminta ollaan valmiita uhraamaan maailman pelastumisen vuoksi.

Kannattavaa bisnestä on bisnes, jossa veronmaksajat ovat rahoittajina, kuten maksusitoumuksien varassa toimivat fysikaaliset hoitolaitokset ja invataksipalvelut. Tosin nämäkin vaativat erilaisia lupia, säännöllisesti päivitettäviä täsmäkoulutuksia ja muovikorttikursseja.
Yrittäminen on tarkoituksella tehty Suomessa haastavaksi ja riskialttiiksi. Tästä on omakohtaista kokemusta lähes 25 vuotta.

[Faidros.]

Broidivainaan mukula perusti rakennusliikkeen, kun kävi vielä ammattikoulun rakennuslinjaa.
Teki hommia aliurakoitsijana jo loma-aikoina. Ei koskaan ole ollut työnpuutetta, vaikka tarvii hoitaa viljatilaa siinä sivussa, jolloin rakennustyöt aina keskeytyy.
Juttu on siinä, että työn teettäjä maksaa työstä vain silloin kuin sitä tarvitsee, eikä siitä ole muuta vaivaa kuin maksaa lasku, kaikki muu byrokratia puuttuu. Ja maksat vain siitä ajasta mihin työntekijän tarvitset. Eli simppelisti: jos tarvitset litran maitoa, miksi aina pitäisi ostaa koko lehmä?

Periaatteessa työntekijänä oleminen pitäisi laissa kieltää ja kaikkien työtä tekevien pitäisi olla yrittäjiä. Myös sosiaaliturvan eriarvoisuus poistuisi, kun kaikki olisivat samalla viivalla. Ja mikä tärkeintä, ihmisen vastuu oman elämänsä hoidosta kasvaisi. Nykyäänhän työttömän ei tarvitse muuta kuin heittäytyä selälleen lattialle kiljumaan Byää! Antakaa rahaa!

[Gunnar Hymén]

verkko-osaaminen taitaa uupua abdeilta tyystin, sitä ei paljon facebookkia tarvita kun autiomaassa kamelikilpaillaan. yrittää voi aina, itse en vain haluaisi tämänKIN lystin maksajiksi, mutta kai se taas on pakko.... 

[onni4me]

Lopuksi tähän oma kommentti, että tilasin viime kesänä ja sen jälkeen pari kertaan isomman erän tavaraa ulkomailta. Ensimmäinen tavaratilaus tuli Virosta, jälkimmäiset Englannista ja kaikki toimitettiin kotiovelle/suoraan varastoon. Hintaero suomalaisiin toimittajiin oli seuraava:

Viro hinta -79%
UK hinta - 60%

Repikää siitä!

Noilla hinnoilla ei pitäisi olla ongelma eikä mikään myydä kyseistä tavaraa eteenpäin varastoltasi hyvällä katteella mutta silti reilusti muita suomilaisia toimittajia halvemmalla.

Niinkö? Mihin minua välikätenä tarvittaisiin?

Ensimmäinen erä oli rakennusmateriaaleja peruskorjausta varten. Seuraavat kaksi erää olivat omaa työtäni varten tarvittavia tarvikkeita, joita satunnaisesti menee, kun vierailen Suomessa valmistelemassa tavaraa muualle.

Jos minä osaan ja pystyn tilaamaan kyseiset tuotteet netistä ja edullisesti, niin miksi arvelet ettei joku muu osaisi?

Jälkimmäinen erä oli pääasiassa kanadalaisesta männystä tehtyä sahattua, höylättyä ja muotoiltua puuta. Ihmettelen, miten paljon puu maksaa Suomessa? Tavaranvälittäjänä toimi vielä englantilainen firma. Suomeen saapui reilussa viikossa ALVin ollessa 20% eli maksettiin britteihin.

Suomalainen systeemi vain ei pelaa perustarvikkeiden maksaessa reilusti tuplat tai tässä tapauksesssa 6 suomalaisen tuotteen hinnalla sai 15 samanlaista tilaamalla kaukaa. Ei ihme, ettei kauppa käy.

[Kni]

Ei kaikista ole yrittäjiksi. Pitäisi olla hyvä idea ja konsepti. Eniten ongelmia voi olla siinä, että kuinka saadaan markkinoitua jotakin tuotetta tarpeeksi tehokkaasti. Nykyisinkin kaupat ovat pullollaan mitä erilaisempia tuotteita ja kaikista vaikeinta voi olla hyllytilan saaminen.

Ideoiden heittäminen on tosin paljon helpompaa kuin niiden toteuttaminen.

MT: Tuontikalan mussuttamiselle loppu särkikalojen pyynnillä

Tuossa on yksi hyvä idea, jota jo silloin aiemmin "Suomen tulevaisuuden kehitys"-raportissa (tai saattoi olla eri nimellä, joka julkistettiin laajasti muutama vuosi sitten(?)), mutta taisi jäädä vielä testaamisen tasolle. Särkikaloista voitaisiin tehdä mm. jauhettua kalaa, josta voitaisiin paistaa niin pullia kuin pihvejä laajempaan käyttöön. Nykyisin kalan käyttöaste on olematon.

Pikaruokaketjuista luulisi löytyvän muitakin vaihtoehtoja kuin pizzeria-kebabit. Erilaiset take-away pihvi- tai vegepaikat voisivat olla hyvä lisä. Tuotekirjoa laajennettaisiin nykyisestä, mutta kokeiltaisiin uutta konseptia.

Tuo särkikalajuttu on hyvä esimerkki. Isoista kaupoista saa säilöttyä savusärkeä, mikä on aivan uskomattoman hyvää. (Kokeilkaa, oikeasti!)

Joku suomalainen huippukokki voisi lanseerata särjen uutena trendiherkkuna ja lähteä viemään sitä Keski-Eurooppaan ja Kauko-Itään. Suomalaisista puhtaista vesistä kalastettua luomukalaa. Jos japanilaiset hurahtavat siihen kuten suomalaisiin mustikoihin ja matsutakeen niin kyllä tulee kalastajille, käsittelijöille ja kauppiaille hommia.

[Tapza]

Jos minä osaan ja pystyn tilaamaan kyseiset tuotteet netistä ja edullisesti, niin miksi arvelet ettei joku muu osaisi?

Sillä ei ole merkitystä osaako joku muu vaan tekeekö niin myös kaikki muut näin. Ei tee jos kerran on vielä suomalaisiakin tavarantoimittajia.

[Faidros.]

Joku suomalainen huippukokki voisi lanseerata särjen uutena trendiherkkuna ja lähteä viemään sitä Keski-Eurooppaan ja Kauko-Itään. Suomalaisista puhtaista vesistä kalastettua luomukalaa. Jos japanilaiset hurahtavat siihen kuten suomalaisiin mustikoihin ja matsutakeen niin kyllä tulee kalastajille, käsittelijöille ja kauppiaille hommia.

Särjestä tehty kalakukko se vasta hyvää onkin!
Tässäkin on taas matkasssa mutkia, Myytäväksi menevä kala täytyy nykyään perata sisätilöissa ja kalanperkuu esimerkikisi leipomossa ei käy.
Rantaperkuu käy vain omaan käyttöön tarkoitetulle kalalle.

[Kni]

Sipilä voisi laittaa pystyyn valtakunnallisen ideakilpailun, missä saa vapaasti kehitellä erilaisia liikeideoita, hyvin perustellen. Kunnon rahapalkinnot, ei pelkästään kolmelle parhaalle vaan vaikkapa sadalle parhaalle, jotta ideoita saadaan mahdollisimman paljon. Lisäksi ehdot niin, että joku kaupallinen toimija voi ottaa idean käyttöönsä kunhan maksaa idean keksijälle ennalta sovitut royaltit idean tuotoista.

Kaikista ei ole yrittäjäksi mutta näilläkin voi olla hyviä idoita. Pääasia että hyvät ideat saataisiin esiin niiden toteutettavaksi joilla on siihen resursseja.

Muutama miljoona palkintorahoja ei tunnu missään mokutusbudjetissa, mutta saattaisi tuoda monta mielessä uinuvaa liikeideaa toteutettavaksi.

[Kni]

Joku suomalainen huippukokki voisi lanseerata särjen uutena trendiherkkuna ja lähteä viemään sitä Keski-Eurooppaan ja Kauko-Itään. Suomalaisista puhtaista vesistä kalastettua luomukalaa. Jos japanilaiset hurahtavat siihen kuten suomalaisiin mustikoihin ja matsutakeen niin kyllä tulee kalastajille, käsittelijöille ja kauppiaille hommia.

Särjestä tehty kalakukko se vasta hyvää onkin!
Tässäkin on taas matkasssa mutkia, Myytäväksi menevä kala täytyy nykyään perata sisätilöissa ja kalanperkuu esimerkikisi leipomossa ei käy.
Rantaperkuu käy vain omaan käyttöön tarkoitetulle kalalle.

On totta, että Suomessa byrokratia heittää hiekkaa rattaisiin, mutta toisaalta on erittäin tärkeää että myytävä tuote on elintarviketurvallisuudeltaan huippuluokkaa. Pieniinkään virheisiin ei ole varaa.

Jos kysyntää on niin eiköhän käsittelyynkin löydy ratkaisu. Logistinen ja tekninen ongelma, mutta sitä varten meillä on insinöörejä.

[Skeptikko]

Ei kaikista ole yrittäjiksi. Pitäisi olla hyvä idea ja konsepti. Eniten ongelmia voi olla siinä, että kuinka saadaan markkinoitua jotakin tuotetta tarpeeksi tehokkaasti. Nykyisinkin kaupat ovat pullollaan mitä erilaisempia tuotteita ja kaikista vaikeinta voi olla hyllytilan saaminen.

Ideoiden heittäminen on tosin paljon helpompaa kuin niiden toteuttaminen.

Nykyään suuri ongelma on byrokratian raskaus ja se, että jos yrittämienn ei onnistukaan (mikä on hyvin todennäköistä), niin työttömyysturvan pariin pääseminen tai työllistyminen voi olla todella hankalaa. Yrittämisen riskejä pitäisi saada alemmaksi, jotta useampi uskaltaisia kokeilla siipiään ja osa niistä yrityksistä jäisi sitten henkiinkin.

[Totti]

Tämä, että kaikista yritetään tehdä yrittäjiä ja he samalla tippuvat turvaverkkojen läpi, on mielestäni vastuutonta.

Kirjoitinkin juuri tuosta asiasta toiseen ketjuun.

Jengiä halutaan tunkea yrittäjyyteen koska valtio pääsee eroon työttömästä ja "yrittäjä" maksaa ainakin jonkin aikaa oman elämisensä ennen kun menee konkkaan ja päätyy fattan luukulle.

Tällaisesta toiminnasta on paljon haittaa, ei vähiten markkinoiden ylisaturoiminen toimimattomilla yrityksillä, jotka myyvät tappiolla palvelujaan romuttaen koko alan kannattavuuden kaikkien harmiksi.

Yrittämien on lisäksi hyvin henkilön luonteesta riippuvainen asia. Yrittäjäksi ei voi ryhtyä kurssittamalla vaan se vaatii (tai pitää kehittää itselleen) ihan omanlaisensa luonteen, jonka puitteissa:

- On myyntihenkisyyttä.
- Ymmärtää lukujen päälle.
- On valmis uhraaman paljon yrityksensä puolesta.
- Ei ole sinisilmäinen.
- On huolellinen.
- Osaa kuunnella ulkopuolisia.
- On henkilösuhdetaitoja.

Monesti nämä asiat tulevat suurena yllätyksenä innokkaille yrittäjille, jotka vasta yrityksen perustettuaan tajuaa miten puutteelliset heidän taidot ovat. Jotkut ymmärtävät korjaa ongelmat nopeasti oppimalla tai ostamalla osaamista, mutta useimmat odottavat kunnes firma on konkassa ennen kun parantavat juoksuaan.

Tyypillistä onkin, että yrittäjä vasta kalliiden oppirahojen jälkeen saa firmansa ja oman toimintansa sellaiseen kuntoon, että se ylipäätään pysyy pystyssä ilman ulkopuolista rahoitusta. Tämä oppimis- ja sopeutumisprosessi kestää helposti vuosia.

Erityisesti nykyisin, kun suunnilleen kaikki tuotteet on ostettavissa netistä tai isoista myymälöistä, joilla on skaalaetu puolellaan eli voivat myydä satunnaisesti jotain tuotetta jopa tappiolla. Yritä siinä sitten kilpailla.

Suomi ei tarvitse lisää rihkamakauppoja. Kuten sanot, ulkomaisten nettikauppojen kilpailu on niin brutaalia, ettei niiden kanssa pärjää mitenkään ellei myy ihan omia tuotteita, joita ei muualta saa.

Yritys, joka perustuu kulutustavaran maahantuontiin on sen myötä tuhoon tuomittu jo alkumetreillä ellei kyse ole jostain erikoisalan tuotteista, joita ei netistä voi ostaa helposti.

Sanoisin, että Suomessa pärjää firma jolla on omat fyysiset tuotteet tai tarjoaa laadukkaita palveluja.

Yrittämiseen - yleensä - tarvitaan muutamasta kymppitonnista satoihin tuhansiin euroihin rahaa tai takauksia. Siinä onkin työttömälle persaukiselle haastetta kerrakseen, vaikka tietotaitoa ja kokemusta muuten olisikin.

Minusta ei edes pidä harkita yrittämistä ellei rahoitusta ole reippaasti muualta kun pankista. Pankkirahoitus on ehkä huonoin vaihtoehto kaikista.
Oikeastaan korkea rahoituskynnys on ihan hyvä koska se pitää seikkailijat ja kokeilijat pois markkinoilta.

Monella alalla on ongelmana juuri nämä kokeilijat, jotka tulevat aivan liian pienellä panoksella ja valmistautumattomina sisään. He sotkevat markkinat jonkin aikaa vieden muiden asiakkaat yleensä alihinnoittelemalla. Hetken päästä ne ovat konkassa ja seuraava kokeilija on jo jonossa.

Tällainen markkinoiden puukottaminen on erittäin huono asia koska se nakertaa kannattavuutta ja heikentää jo etabloituneiden firmojen työllistämismahdollisuuksia.

Ai niin, pitäisi olla se pisnesideakin selvillä. Jos jollain on perhanan hyvä pisnesidea, niin lupaa ryhtyä rahoittamaan sitä.

Minulla on niitä koko liuta. Paljon rahaa sinulla on?

[Tapza]

On totta, että Suomessa byrokratia heittää hiekkaa rattaisiin, mutta toisaalta on erittäin tärkeää että myytävä tuote on elintarviketurvallisuudeltaan huippuluokkaa. Pieniinkään virheisiin ei ole varaa.

Niin totta. Ennen wanhaan kun ei ollut hygieniapasseja eikä muutakaan niin raskasta elintarvikebyrokratiaa ja sääntelyä kuoli satoja ihmisiä vuodessa väärin valmistettujen kalakukkojen takia! Välillä ihmetyttää miten kansa ylipäätään selvisi hengissä noista pimeistä ajoista jolloin kuka tahansa sai voidella voileipiäkin.

[dothefake]

Vieläkö ne myyntiin menevät erilaiset järvikalat pitää laittaa eri astioihin?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei kaikista ole yrittäjiksi. Pitäisi olla hyvä idea ja konsepti. Eniten ongelmia voi olla siinä, että kuinka saadaan markkinoitua jotakin tuotetta tarpeeksi tehokkaasti. Nykyisinkin kaupat ovat pullollaan mitä erilaisempia tuotteita ja kaikista vaikeinta voi olla hyllytilan saaminen.

Ideoiden heittäminen on tosin paljon helpompaa kuin niiden toteuttaminen.

MT: Tuontikalan mussuttamiselle loppu särkikalojen pyynnillä

Tuossa on yksi hyvä idea, jota jo silloin aiemmin "Suomen tulevaisuuden kehitys"-raportissa (tai saattoi olla eri nimellä, joka julkistettiin laajasti muutama vuosi sitten(?)), mutta taisi jäädä vielä testaamisen tasolle. Särkikaloista voitaisiin tehdä mm. jauhettua kalaa, josta voitaisiin paistaa niin pullia kuin pihvejä laajempaan käyttöön. Nykyisin kalan käyttöaste on olematon.

Pikaruokaketjuista luulisi löytyvän muitakin vaihtoehtoja kuin pizzeria-kebabit. Erilaiset take-away pihvi- tai vegepaikat voisivat olla hyvä lisä. Tuotekirjoa laajennettaisiin nykyisestä, mutta kokeiltaisiin uutta konseptia.

Tuo särkikalajuttu on hyvä esimerkki. Isoista kaupoista saa säilöttyä savusärkeä, mikä on aivan uskomattoman hyvää. (Kokeilkaa, oikeasti!)

Joku suomalainen huippukokki voisi lanseerata särjen uutena trendiherkkuna ja lähteä viemään sitä Keski-Eurooppaan ja Kauko-Itään. Suomalaisista puhtaista vesistä kalastettua luomukalaa. Jos japanilaiset hurahtavat siihen kuten suomalaisiin mustikoihin ja matsutakeen niin kyllä tulee kalastajille, käsittelijöille ja kauppiaille hommia.

On myös erinomainen esimerkki siitä että mikä näyttää hyvältä paperilla on liki mahdotonta kaupassa.

1  Särjet liikkuvat isoissa parvissa lähinnä kutuaikaan ja syksyllä jolloin niitä voi pyytää sellaisia määriä kannattavasti mitä teollinen toiminta vaatii.


2  Suomessa purkitettu särki on yksiselitteisesti liian kallista maailmanmarkkinoille.  Meidän pitäisi tehdä iso byrokratian ja verojen lasku talkoot jotta kilpailukyky paranisi.

Purkitettu kilohailikin on hyvää, ja maksaa kaupassa kolmanneksen siitä, mitä purkkisärki.

[Kni]

2  Suomessa purkitettu särki on yksiselitteisesti liian kallista maailmanmarkkinoille.  Meidän pitäisi tehdä iso byrokratian ja verojen lasku talkoot jotta kilpailukyky paranisi.

Purkitettu kilohailikin on hyvää, ja maksaa kaupassa kolmanneksen siitä, mitä purkkisärki.

Ei Suomesta mitään halpiskalaa kannata mihinkään viedä. Tuotteesta on brändättävä kaviaarin veroinen herkku, jolloin tuotetta ei osteta hinnan perusteella.

En osaa sanoa onko särki juuri se, millä homma onnistuu. Muistan lukeneeni että markka-aikaan ahvenfileet maksoivat Sveitsissä 500 mk/kg eli n 85 €, nykyrahassa varmaan 100 €.

Tärkeää olisi siis saada aikaiseksi tuotteita, joita voi myydä kovalla hinnalla ja hyvällä katteella. Hyviä esimerkkejä on Venäjällä kaviaari, Ranskassa shampanja, USA:ssa Applen puhelimet, Suomessa myös Nokian puhelimet n.s. vanhaan hyvään aikaan, vain muutaman mainitakseni. Suomi ei voi kilpailla työn hinnalla joten kilpailuvaltiksi on valittava joku muu, vaikka puhdas luonto elintarvikkeissa. Kiinalaisten bulkkituotteiden kanssa on mahdoton kilpailla.