"Ei tarvitse rakastaa toista, mutta sen kanssa pitää tulla toimeen"

[Khalifatta]

Kokkolassa keskiviikkona järjestyssä keskustelussa puitiin maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Osin näkemykset niin syistä kuin seurauksista pysyivät kaukana toisistaan. Tutkijan toive toisistaan kaukana olevien stereotypioiden keskellä on se, että opittaisiin erottamaan oikeutettu suuttumus vihapuheesta.
Keskustelussa sivuttiin monia teemoja, tässä on lyhyesti kuvattu niistä laajimmin käsiteltyjä. Koko tilaisuuden voit katsoa ja kuunnella ohessa olevasta linkistä.

Turvattomuuden tunne

Poliisipäällikkö Risto Lammi kuvasi ajatusta turvapaikanhakijoiden näkymisestä rikostilastoissa mittakaavavirheeksi. Turvapaikanhakijoiden aaltoa ei Pohjanmaan alueella ole. Majoittuneita on alueella kyllä 2000. Järjestyshäiriöistä tai rikoksista vain murto-osa liittyy turvapaikanhakijoihin.

– Turvallisuusuhka ei ole merkittävä eikä viitteitä sellaisesta ole jatkossakaan, sanoi Lammi, mutta muistutti, ettei ennustajaksi kannata ryhtyä.

Maahanmuuttokriitikko Jari Väli-Klemelä muistutti puolestaan, että Pohjanmaan alueella on kaikkiaan harvemmassa vastaanottokeskuksia kuin muualla Suomessa. Hän uskoo, että kun lumet sulavat, tilanne muuttuu myös täällä. Risto Lammi täsmensi vastineeksi, että turvapaikanhakijoita on kuitenkin alueella 30 paikassa.
Suvaitsevaista linjaa keskustelussa edustanut, sosiaalialalla työskentenevä Alexandra Biaudet sanoi, että kyse on mielikuvista. Hänen mukaansa Suomessa on tapahtumassa muutoksia monella taholla, ja heille, joilla asiat ovat heikommin, muutokset ovat haastavia. Silloin aletaan helpommin etsiä syyllistä. Biaudetin mielestä on selvää, että Suomen taloudellinen tilanne tai toimet, joita hallitus pyrkii viemään läpi, eivät johdu turvapaikanhakijoista.

– Aletaan miettiä että uhka on se, mikä näyttää erilaiselta kun mihin on totuttu. Tämä on mielikuva ja pelko, ja pelko ei ole sama kuin totuus, sanoo Biaudet.

Suomeen vuonna 1992 tullut Mihrija Micki Behluli sanoo puolestaan, ettei usko suurimman osan suomalaisista pelkäävän tulijoita. – Kyseessä on kourallinen.

Tiedon pimittäminen

Ennakkoon tulleessa yleisökysymyksessä kysyttiin, miksi turvapaikanhakijat saavat kulkea vapaasti. Poliisipäällikkö Risto Lammi kertoi, että turvapaikanhakijan ottamiselle säilöön pitäisi olla peruste, joka löytyy ulkomaalaislaista.

– Jos ei ole erityistä syytä, hakijat odottavat vapaina eli eivät ole teljettyinä, vaan toimivat kuten kaikki muutkin.

Tilaisuudessa pohdittiin myös, lisääkö turvattomuutta mahdollinen tunne siitä, että pimitetään tietoa turvapaikanhakijoista.

Suomalaisen keskustelukulttuurin tutkija Jouni Tilli sanoi näin varmasti olevan, sillä tietoa on nykyään saatavilla monesta lähteestä. Hän näki tässä viranomaisretoriikan haasteen: yleensä viranomaiset tiedottavat sitä niukemmin mitä tiukempi on tilanne, kun pitäisi toimia toisin päin. Tillin näppituntuma on kuitenkin, että viime aikoina on menty avoimempaan suuntaan.
Tilli piti ongelmana myös sitä, jos "vedetään vessanpöntöstä" oikeutettuja pelkoja. Pelkoa ei hänen mukaansa saa tyrmätä ennakolta sen mukaan, kuka pelon esiittää.

Poliisipäällikkö Risto Lammi muistutti, että tiedottamisen säännökset löytyvät laista. Medialla taas on omat pelisääntönsä.

Yleisöstä nostettiin esille viime vuonna iltapäivälehdessä ollut kommentti, jossa polisi totesi, että Pietarsaaressa nykyään isossa osassa jutuista on mukana ulkomaalaistaustaisia. Yleisön edustaja kaipasi suorempaa puhetta uhista.

Risto Lammi muistutti, että maahanmuuttoon liittyvässä ja ulkomaalaistaustaisessa rikollisuudessa puhuttaessa puhutaan eri asioista. Suoraa kommenttia toisen poliisin lausuntoon ei paikalla olleilta poliiseilta saatu.

Biaudet taas toi esiin sen, että "maahanmuuttotaustainen ihminen" voi olla suomalainen, täällä syntynyt tai toisen polven suomalainen. Toiseen kulttuuriin tulevilla nuorilla on hänen mukaansa suuri vaara syrjäytyä ja he voivat joutua rikosten tielle, jos töitä ei löydy ja kotouttaminen ei onnistu.

– Kohtalo on ihan sama, olkoon maahanmuuttotaustainen tai suomalainen nuori.

Suomeen tulon syyt

Turvapaikanhakijoiden syyt tulla Suomeen jakoivat keskustelijoita. Nuorten miesten yliedustus ihmetytti myös ennakkoon tulleissa kysymyksissa.

Biaudet sanoi, ettei pidä ajatella, miksi nuoret miehet pääsevät perille, vaan miettiä, ketä kaikikia on kaatunut matkalla. Raskaalla matkalla ehkä nuoret miehet ovat ne, jotka ovat jääneet eloon.

– Miettikää itse, miksi te jättäisitte perheenne jonnekin. Se ei varmaan ole se, että tekee mieli vähän parempaa palkkaa. Voi olla, että seassa on sellaisia, joille ei syytä antaa turvapaikkaa. Mutta kaikki jotka sen saavat, heilllä on legitiimi syy.
Väli-Klemelä taas viittasi haastatteluun, jossa irakilaistaustainen mies on kertonut, että 80 prosentilla sieltä lähteneillä ei ole hätäpäivää.

Jari Väli-Klemelä ei silti hänkään usko kaikkien tulevan rahan perässä, vaan osa on hädänalaisia. Suurin ongelma ovat hänen mukaansa kuitenkin ne, jotka tulevat rahan perässä; pienellä maalla ei ole varaa rajattomaan vastaanottoon.

Micki Behluli heitti, ettei Suomessa ole niin paljon rahaa että väki tulisi sen takia.

Keskustelun tyyli

Alexandra Biaudet sanoo miettineensä tapaa, jolla meillä tuntuu olevan oikeus puhua toisillemme. Monella on historiallisena jäänteenä kokemus syrjinnästä tai nöyryyttämisestä. Kun sitten enää ei tarvinnut herroitella, myös toisen huomioiminen on heitetty sivuun.

Väli-Klemelä huomautti, ettei hän Biaudetin tavatessaan tunne minkäänlaista vihaa tai suuttumusta tämän ajatusmaailmaa kohtaa. Hän ei vain voi ymmärtää sitä, vaan näkee sen hyvin tunnepitoisena. Oman ajatusmallinsa hän perustaa faktoihin.

Yleisökysymyksessä kaivattiin pehmeitä linjoja ystävälliseen keskusteluun.

Jouni Tilli muistutti, että suomalainen puhekulttuurissa on aina arvostettu suoraa puhetta. Netissä sen opettelu on vähän kesken.

– Se muistuttaa jätkien kanssa saunanlauteilla tapahtuvaa huulenheittoa. Pitäisi ymmärtää, että kaikki eivät ymmärrä sarkasmia tai inside-juttuja. Pitää olla tarkkana, mistä tykkäilee.

Myös mediaa Tilli kehottaa katsomaan peiliin ja miettimään, onko pakko hakea otsikoihin aina äärimmäistä tunnereaktiota.

Jouni Tilli kehotti myös opettelemaan erottamaan oikeutetun suuttumuksen ja vihapuheen. Suuttumus on tietty asia, josta ihminen ärtyy. Esimerkiksi raiskauksesta aiheutuvaa suuttumusta ei hänen mukaansa pidä mitätöidä esimerkksi tilastoilla siitä, kantasuomalaisetklin raiskaavat. Vihapuhe taas on oma lukunsa.

Väkivallan kasvava uhka?

Jari Väli-Klemelä sanoi keskustelussa, ettei hyväksy väkivaltaisia tekoja, mutta pelkää että niitä tulee tämän vuoden puolella lisää. Suomalaisen mitta alkaa täyttyä.

Biaudet kysyi, eikö Väli-Klemelä koe tuollaisella kommentilla ikään kuin antavansa lupaa tekoihin. Väli-Klemelä piti kommenttia ala-arvoisena.

Poliisipäällikkö Risto Lammi sanoi, ettei uhkakuvaa ole tiedossa, mutta kaikkeen varaudutaan kyllä.

– Väkivallalle ei ole toleranssia. Ei voi ennustaa, mutta viesti on, että poliisilla on hyvä kyky puuttua näihin. Turvaamme kaikkien oikeudet.

Jouni Tilli näki tässä kilpistyvän retoriikan ongelman eli asioita tulkitaan eri tavalla.

– Vaikka ei legitimoisi uhkaa (eli kannustaisi väkivaltaan), pitää olla älyttömän tarkkana, miten asioita muotoilee.

Jari Väli-Klemelä näki olevansa samoin ajattelevien ihmisten kanssa ennaltaehkäisevässä yksikössä kuten nettipoliisi Juha Puurula omalla puolellaan.

– Emme pyri sisäiseen sotatilaan tai terroritekoihin, ei missään tapauksessa. Haetaan avoimuutta ja keinoja ratkaista ongelmia.

http://yle.fi/uutiset/ei_tarvitse_rakastaa_toista_mutta_sen_kanssa_pitaa_tulla_toimeen__katso_iso_maahanmuuttokeskustelu/8697534

Tuo mielen sekavuus taitaa olla bidee-suvun geneettinen erityispiirre.

[Kim Evil-666]

Nämä Biaudet tuntuvat olevan jonkinasteinen vitsaus.

Jos Jumala on olemassa, sanoisin suoranainen kirous jälkimaailmalle.

[Tabula Rasa]

Ei vääryyden kanssa tulla toimeen. Se oikaistaan. Liikaa vääryyttä suomalaisia kohtaan tulee kostautumaan. Yksinkertaisesti vokkiparonit rikastuu suomalaisilta leikatuilla rahoilla, puolet kansasta on leipä ja sairaalajonoissa, tai siinä kunnossa että tarvitsisivat hoitoa mutteivat enää itse kykene hakemaan. Ei käy mihinkään oikeustajuun antaa vanhusten ja mt-ongelmaisten, vammaisten jne heikompien mädäntyä hoidon puutteeseen samalla kun yhdet valittaa ilmaisesta rahastakin. Edes puuttumatta valtavaan turvallisuusvajeeseen joka on puhtaasti maahanmuutolla rakennettu.

[CaptainNuiva]

"Biaudetin mielestä on selvää, että Suomen taloudellinen tilanne tai toimet, joita hallitus pyrkii viemään läpi, eivät johdu turvapaikanhakijoista."

Joopa joo, se 0,6 miljardia jonka verran toistaiseksi on oettu lisälainaa, ei vaikuta leikkauksiin eikä veroihin.
Sama laulu jatkunee vielä silloinkin kun velkaa on otettu 10 miljardia extraa vokkibisneksen pyörittämiseen ja vielä senkin jälkeen.

"Biaudet taas toi esiin sen, että "maahanmuuttotaustainen ihminen" voi olla suomalainen, täällä syntynyt tai toisen polven suomalainen. Toiseen kulttuuriin tulevilla nuorilla on hänen mukaansa suuri vaara syrjäytyä ja he voivat joutua rikosten tielle, jos töitä ei löydy ja kotouttaminen ei onnistu."

Ja tasan tarkkaan on tiedossa "Kotouttamisen" vaikutus, uhrattuun rahamäärään nähden tulokset ovat onnettomia ja tulevat edelleen olemaan sitä surkeampia mitä enemmän on tulijoita.
Tänne haalitaan tulevaisuutta varten oikein urakalla rikollisuutta ja tätä menoa nyt sitten puolustellaan, taas kerran, han-kortilla 

"ari Väli-Klemelä ei silti hänkään usko kaikkien tulevan rahan perässä, vaan osa on hädänalaisia. Suurin ongelma ovat hänen mukaansa kuitenkin ne, jotka tulevat rahan perässä; pienellä maalla ei ole varaa rajattomaan vastaanottoon.
Micki Behluli heitti, ettei Suomessa ole niin paljon rahaa että väki tulisi sen takia."


Micki taitaa olla ihminen mikä ei ole seurannut mediaa ja tulijoiden lausumia.
Micki ei myöskään pysty hahmottamaan sitä asiaa että hänen kuuluisi pystyä hahmottamaan tulijoiden vajavainen hahmotuskyky "Odottavista rikkauksista ja ilmaisesta elämästä"
Karmeaa millä tietämyksen tasolla nämä Mickit ajavat käärmettä piippuun.

"Suomeen vuonna 1992 tullut Mihrija Micki Behluli sanoo puolestaan, ettei usko suurimman osan suomalaisista pelkäävän tulijoita. – Kyseessä on kourallinen."

Väsynyttä läppää taas kerran "Pelosta", papukaijamaisesti tätä tarjoillaan.
Kyse on huolesta yhteiskunnan rakenteiden kaatumisen suhteen mutta nämä vajakit eivät sitä tunnu ymmärätävän, Paskastanian omasta maastaan tehneille ja sieltä tuleville tulee tarjota kaikki koska muutoin pelko ja kun tämä maa on muutettu Paskastaniaksi niin nämä samat tahot ovat niitä jotka alkavat etsimään syyllisiä omaan todelliseen pelkoonsa menettää kaiken saavuttamansa.

[UgriProPatria]

He eivät ole turvapaikanhakijoita, vaan ihan muuta joukkoa.

Alunperin turvapaikka luvattiin syyrialaisille pakolaisille. Heidän mukanaan, kuten arvata saattoi, lähti koko Lähi-itä liikkeelle. Itse pidän tuota joukkoa aina vihollisena, myös heidän täällä syntyviä lapsiaan. Heistä ei koskaan tule aitosuomalaisia, edes osin suomalaisilla juurilla. Heidän suomalainen vanhempi kääntyi omaa kansaansa vastaan ja liittyi viholliseen.

[Roope]

Tilaisuudessa pohdittiin myös, lisääkö turvattomuutta mahdollinen tunne siitä, että pimitetään tietoa turvapaikanhakijoista.

Suomalaisen keskustelukulttuurin tutkija Jouni Tilli sanoi näin varmasti olevan, sillä tietoa on nykyään saatavilla monesta lähteestä. Hän näki tässä viranomaisretoriikan haasteen: yleensä viranomaiset tiedottavat sitä niukemmin mitä tiukempi on tilanne, kun pitäisi toimia toisin päin. Tillin näppituntuma on kuitenkin, että viime aikoina on menty avoimempaan suuntaan.

Ei suinkaan, vaan poliisijohto on ohjeistanut, ettei yksittäistapauksista saa tiedottaa.

Poliisipäällikkö Risto Lammi muistutti, että tiedottamisen säännökset löytyvät laista. Medialla taas on omat pelisääntönsä.

Kyllä ja ei. Laissa todellakin määrätään tiedottamisesta, mutta laki ei aseta poliisin tiedottamiselle rajoituksia kuin poikkeustapauksissa. Todelliset rajoitukset asettaa poliisijohdon uusi ohjeistus.

Sama median kanssa. Toimittaja päättää, mitä tietoja katsoo journalistisesti relevantiksi esittää, mutta toimittajien käsiä yritetään sitoa ylhäältä ja sivuilta päin vetoamalla esimerkiksi Journalistin ohjeisiin ja vihapuheen uhkaan. "Väärin" toimivaa toimittajaa nuhtelee SPR:n "antirasistinen" Quick Response -tiimi.

[Skeptikko]

Jo jutun otsikko on lapsellista lässytystä ja sisältökin on olennaisten keskeisten kriittisten kysymysten kiertämistä. Aivan kuin joku opettajar yrittäisi sormi pystyssä valistaa pikkulapsia suurella viisaudellaan - "kaikkia ruokia pitää maistaa".