Millainen on asumisen tulevaisuus Helsingissä?

[Golimar]

Millainen on asumisen tulevaisuus Helsingissä? Vaikuta Kotikaupunkina Helsinki 2016 -ohjelmaluonnoksen valmisteluun

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteuttamisohjelman 2016 valmistelu on käynnissä ja nyt on keskustelun aika. Minkälaisia asumisen vaihtoehtoja Helsinkiin tarvitaan lisää ja kenelle? Minkälaista sisällöllistä kehittämistä kaipaavat esimerkiksi kerrostalo- ja pientaloasuminen? Entä miten asuinalueita tulisi kehittää?

Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) laaditaan joka neljäs vuosi ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. AM-ohjelma on kaupunkitasoinen strateginen asiakirja. Ohjelmaluonnos laaditaan Helsingin kaupunginkansliassa yhteistyössä valmistelun kannalta keskeisten virastojen kanssa. Ohjelmaluonnoksesta pyydetään lausunnot keskeisiltä yhteistyötahoilta. Asukkailta toivotaan mielipiteitä ohjelmaluonnoksesta Kerro kantasi-sivujen kautta. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon jatkovalmistelussa, ja ehdotus AM-ohjelmaksi käsitellään kaupunginvaltuustossa keväällä 2016.

AM-ohjelma linjaa kaupungin asunto- ja maapoliittiset päämäärät ja tavoitteet kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ohjelma ottaa kantaa mm. tontinluovutukseen, asuntotuotannon määrään, hallinta- ja rahoitusmuotoihin, asuinalueiden ja asuntokannan kehittämiseen sekä eri asukasryhmien asumisen mahdollisuuksiin Helsingissä. Asukkaiden mielipiteitä varten ohjelmaluonnoksen yhteensä 12 tavoitteesta on nostettu esiin kolme tavoitetta, joiden arvellaan koskettavan ja puhuttavan kaupunkilaisia. Tavoitteet ovat asuinalueiden elinvoimaisuus, asuntokannan ja asuntorakentamisen kehittäminen sekä asukasrakenteen monipuolisuus.

Tutustu tavoitteisiin (osa-alueisiin) ja kerro

mielipiteesi tavoitteista
mitä pitäisi tavoitella
asuinalueisiin
asuntokantaan ja -rakentamiseen
eri väestöryhmien asumiseen liittyen?

https://kerrokantasi.hel.fi/asuminen

[Lalli IsoTalo]

Millainen on asumisen tulevaisuus Helsingissä?

https://kerrokantasi.hel.fi/asuminen

Sellaista kuin asuminen matalan intensiteetin sisällissota-alueella on.

[Toni R Jyväskylästä]

Kehitysmaalaisten asuttaminen Helsinkiin on järjetöntä ja johtaa väistämättä slummiutumiseen mutta ehkä se on typerien päättäjien tavoite.

Joku hommalainen ehti jo kertoa mielipiteensä?

[Uuno Nuivanen]

Asumisen tulevaisuuden Helsingissä määrittelevät kokoomuslaiset grynderit sekä vihreät maailman- ja puunhalaajat, että siitä varmaan voi jotain päätellä. Paetkoon ken voi.

[Gunnar Hymén]

pääasia että on mukavaa, kuha ei ghettoile

[Jorma M.]

populistinen visio Ilta-Sanomissa

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001120375.html

Slummiutuminen voi alkaa Suomessa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla

[Linkster]

Slummiutuminen alkoi Helsingissä silloin kun ekat somput tulivat v 1990. Mitäpä mahtaa visio olla vaikkapa toisen 25 vuoden rikastuksen jälkeen?

Veikkaan,että valkoinen muuttoliike on melko kova jo hyvän tovin ennen sitä,mutta myyn kyllä taloni helsinkiläiselle pakenijalle ja pakenen itse vielä kauemmas!

[Tommi Korhonen]

Myös pelkästään taloudellinen tarkastelu riittäisi, edes ilman minkäänlaista rikos- tai moraaliasioiden käsittelyä. Ei tarvitsisi (tässä asumis- ja asukaskeskustelussa) edes ottaa elinkaarianalyysiä tai sivukuluja huomioon, vaan toteaisi että nämä eivät työllisty kuin pieneltä osaltaan, ja heistä ei tule olemaan taloudellista hyötyä Suomelle.

Lisäpihviksi voi ottaa faktan siitä, että nykyisellä politiikalla mamut ovat aina etunenässä asuntojen haussa julkisilta tahoilta, eli sosiaaliselta asuttamiselta. Se + tulotasot kertovat että Helsingillä ei mene hyvin.


Ja kaikilla mahdollisesti minut tunteville suvaitsevaisille: kyllä minä edelleen kannatan kulttuurivaihtoa ja tarvittaessa myös pakolaisten ottamista ja elättämistä. Mitä sillä on tekemistä haittamaahanmuuton ja taloudellisilla perusteilla pyrkivien siirtolaisten osalta?

[Sydämistynyt]

populistinen visio Ilta-Sanomissa

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001120375.html

Slummiutuminen voi alkaa Suomessa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla

Nyt se on sanottu jo Iltasanomissa, minkä kuka tahansa kansalainen on pystynyt näkemään jo vuosia: slummiutuminen uhkaa myös Suomessa.

Vaan ei, eihän meillä sellaista, kun Suomessa osataan ottaa mallia Ruotsista ja välttää maahanmuuton lieveilmiöt.  Muslimit sijoitetaan reippaasti hajalleen ympäri Suomea, jolloin iloinen monikulttuurinen naapurusto kotouttaa kaikki ihan itsekseen. Etnoruokapaikkoja nousee ja maailmanmusiikki soi...

Tämänkin poliisikorkeakoulun tutkimuksen umpisuvaitsevat kyllä kuittaavat olankohautuksella, elleivät peräti pahoita mieltään.  Eilisessä A-studiossa Emma Kari vihapuheista keskusteltaessa kuittasi presidentti Niinistön maahanmuuttorealistisen puheen jotenkin näin: "pari viikkoa sitten, kun presidentin puhe tulkittiin väärin, jotkut saivat siitä oikeutuksen vokkirakentajien ja poliitikkojen uhkailulle"...

[nitkunatku]

populistinen visio Ilta-Sanomissa

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001120375.html

Slummiutuminen voi alkaa Suomessa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla

Vittu, että turkulaisena pelottaa Turunkin slummiutuminen. Ei kai sitten muu auta kuin paeta vaikka Raisioon tai Naantaliin, jotka vielä tylsinä ja ankeina paikkoina tarjoavat halpoja asuntoja Turun asuntojen ollessa kalliita. Tulevaisuudessa onkin sitten toisinpäin. Kauppatorin laidalta saa huumeita diilaavan somalin naapurista sadan neliön asunnon pilkkahintaan ja jossain Kaarinan korvessa saa maksaa itsensä kipeäksi keskellä-ei-mitään sijaitsevassa 17 neliön boxissa. Ja sama tietty näkyy kaikissa yli 70 000:n asukkaan kaupungeissa.

[Toni R Jyväskylästä]

Kehitysmaalaiset varmaankin auttavat meitä kaikkia pääsemään eläkkeelle,koska niiden avulla ME TIENATAAN! Toivottavasti se eläke voidaan nauttia mahdollisimman kaukana Helsingistä.

Voi ei, vääränlaisia mielipiteitä eksynyt sekaan.

[-PPT-]

Sama kuin Tukholmassa jossa kaikki toimittajat ja poliitikot asuvat Södermalmilla ja Kungsholmenilla joissa kämpillä on hintaa ja kehareita ei näy kuin kadulla kerjäämässä niin sama stadissa. Ei pullahalaajat ja päättäjät maahan haluamiansa tulijoita kuitenkaan omille nurkillensa norkoilemaan. He ovat tekopyhiä mutta eivät sentään tyhmiä.

[Jaska Pankkaaja]

Suomi ja Helsinki tosiaan eroavat politiikaltaan muusta maailmasta. Normaaleissa maissa haittaväestö asuu suurelta osin tietenkin kaupungin ulkopuolella lähöissä jolloin kupla kestää paremmin. Helsingissä ja muissa pikkukaupungeissa paska on talikoitu ympäri ei-"ruåtsin"kielistä asujaimistoa joten rikastus näkyy ja kuuluu. Huomenna toki paljon enemmän kuin tänään.

[UgriProPatria]

Esim. nk. omistusasunnon säästämisessä ei ole paljonkaan järkeä, kun kaupunki ja kaikenlaiset hyväntekeväisyysyhdistykset vuokraavat samasta talosta asuntoja esim. epäsosiaalisille perheille ja talon aiempi taso laskee hetkessä slummin tasolle.

Nämä eri yhdistykset pitävät itseään hyvinkin hyveellisinä "auttaessaan vähäosaisia", mutta samalla aiheuttavat vahingon taloyhtiön muille asukkaille.

Tämä tason laskeminen näkyy esim. tällaisten asukkaiden sosiaalisessa käyttäytymisessä: kovaäänisenä käytöksenä rappukäytävässä ja asunnoissa, riitoina ja pahoinpitelyääninä, sekä pihamaalla, pieninä omaisuusrikoksina, piha-alueen tärvelemisenä epäsiistiksi esim. liitupiirroksilla, kasvien ja pihaesineiden tuhoamisena ja kaikinpuolisena muiden asukkaiden huomioon ottamattomuutena, omavaltaisuuksina.

Talon omistusasuntojen omistajathan olivat vuosien ajan omilla rahoillaan rakentaneet talosta ja pihamaasta viihtyisän, istuttaneet kasveja, ym., joten talon omaisuuden, samaten kuin aiemman hillityn ilmapiirin tuhoaminen on tavallaan myös yksityisomaisuuden tuhoamista.

Eletään kuin eläimet pellossa.

[törö]

Asumisen tulevaisuuden näkee väestörakenteen kehityksestä, koska asuinalue on prikulleen sellainen kuin sen asukkaat ovat.

Asuinalueen väestö yleensä vaihtuu pikkuhiljaa ja moni nykyinen slummi on ennen ollut hienoston aluetta, ja nykyisen ankeuden ja näköalattomuuden jälkeen tulevat hipsterit ja alkavat viihtyä.

Vastaavasti on olemassa alunperin slummeksi suunniteltuja alueita, joihin hipstereillä ei ole enää varaa, koska hienosto on muuttanut niihin järkälemäisiin kerrostaloihin, joissa ei aluksi onnistuttu viihtymään sitten millään ilveellä.

Ne, jotka eivät viihdy kerrostaloissa, saavat ulinallaan muut järjestämään heille omakotitaloja, joissa alkaa sama ulina ja jossain vaiheessa väki siirtyy taas kerrostaloihin voimaan pahoin ja niin edelleen.

Missään ei ole koskaan hyvä olla, mutta tämän väestönosan hajasijoittamisestakaan ei koskaan tule mitään, koska se vain haittaa vähän aikaa muiden elämistä ja kasaantuu taas jonnekin ulisemaan isolla joukolla.

[kriittinen_ajattelija]

Veikkaisin, että ns. lisää kaupunkia kaupunkiin trendi voimistuu - eli ihmiset haluaa elää vielä entistä tiiviimmin ja pienemmissä asunnoissa jossa vain nukutaan. Lisäksi suurin osa asunnoista on yhden hengen asuntoja koska suurin osa kaupunkilaisista kuitenkin haluaa elää sinkkuelämää, paitsi kehitysmaamuslimit joilla on 10 lasta.

Jonkin verran slummiutumista tulee tapahtumaan, mutta virtual-reality lasien tulo markkinoille lähivuosina tulevat takaamaan sen, että niin kantaväestö kuin mamutkin pysyvät kotonaan virtuaalimaailmassa zombeina - eivätkä lähde kaduille riehumaan muutakuin pari kertaa vuodessa.

[Titus]

Riippuu kuinka pitkälle tulevaisuuten katsotaan, tässä noin sadan vuoden oma ennuste:

lähiöasumista
http://www.dailystormer.com/wp-content/uploads/2015/07/black-ghetto_thumb.jpg

keskustan yleisilme:
http://www.finlandtimes.fi/assets/images/news_images/2013/04/16/for_details/image_769_0.jpg

[Muuttohaukka]

Esim. nk. omistusasunnon säästämisessä ei ole paljonkaan järkeä, kun kaupunki ja kaikenlaiset hyväntekeväisyysyhdistykset vuokraavat samasta talosta asuntoja esim. epäsosiaalisille perheille ja talon aiempi taso laskee hetkessä slummin tasolle.

Riippuu alueesta! Omistimme asunnon Helsingissä Oulunkylässä ja siinä talossa ei silloi ollut yhtään mutiaista. Pieni kaksirappuinen talo. Sitten muutto isompaan Malmille ja sinne yläkertaan isoihin asuntoihin muutti vietnamilaiset- no problem- toiseen somppuperhe.
Toiseen rapun yläkerroksen isossa asunnossa asui arabilääkäri perheineen- no problem. Muuttivat sitten Ranskaan.

Se somppusakki oli yksi lisäsyy lähteä koko kaupungista huisinv1ttuun.

Tosin elimme aikaa ennen suurta matutulvaa. 2002 lähdin, vuokrasin asuntoni vuodeksi.Seuraavana kesänä hain kaiken pois ja kiitos ja näkemiin.

En ole katunut. Sain pääkaupungista paljon mutta nyt en vaihtaisi tätä mihinkään lähiöön sillä suunnalla. Lähiö se on nykyinenkin mutta hieman erilainen.

Kyllä omistusasuminen on aina kannattavaa, jos se paikka on oikea. Nykyisillä hinnoilla en taitaisi enää saada etelän mamumarkkinoilta kuin jonkun kämäsen yksiön Itä-Helsingistä.

Jos olisi mahdollista, niin ostaisin pienen yksiön Puu-Vallilasta ja kävisin sieltä vain kyläilemässä. En vuokraisi kenellekään.

[Kim Evil-666]

En tiedä, mutta on helppoa kuvitella tulevaisuuden Helsinki. Se on sen luokan paskakaistale, etten todellakaan aio sitä jäädä katselemaan.

Jo nyt on tilanne sellainen, että ei tarvitse kulkea kuin Kampin läpi, niin mieleen tulee, mikä maa, mikä valuutta!?

Helsingin tulevaisuus on monikulttuurinen matuläävä.

[ISO]

Asumisen tulevaisuus Helsingissä on se, että on olemassa aidattuja vartioituja varakkaan väen asuntoalueita, ja sitten on alueita, joita hallitsevat jengit ja rikolliset, joihin virkavallalla ei ole mitään asiaa eikä valkoisella miehellä.

Maailmalla on esimerkkejä, miltei kaikissa maisssa.

Suomea sanottiin turvalliseksi maaksi sen vuoksi ettei meillä noita vielä ollut, jatkossa on sitten toisin.

Kiitos hallitsemattoman maahanmuuton, ja monikulttuurisuushulluuden.

[UgriProPatria]

Ihan noin yleinen ihmetyksen aihe: mitä ihmeen asiaa ihmisillä pitää olla toisilleen juuri kävellessään rapussa? Hirveä, kovaääninen pälätys kaikuu läpi rappukäytävän jokaiseen hiljaiseen asuntoon. Asiaa on kamalasti ja sitä pitää selittää toiselle kovaan ääneen, huutamalla. Niin päivällä, kuin yöllä.

Samaten askelten pitää tömistä. Plömp, plömp, plömp! Ja ovi pitää paiskata kiinni.

Sitten on naapurit, jotka ilmeisesti ovat lähtöisin maalaistalosta, sillä ulko-ovi ja rappukäytävä on heille erittäin rakas. Ovessa tullaan ja mennään, tunnissa hyvinkin parikin kertaa. Mennään edes ja mennään takas. Ovea paiskotaan. Tai sitten ovi on auki rappuun ja äiti huutaa asioitaan lapsilleen, jotka istuvat rapussa portailla. Ja lapset huutavat vastauksiaan rapusta.

Ovikello ei toimi (rikottu) ja taloon mennään koputtamalla oveen ja huutamalla läpi "Se olen minä, avaa ovi!", kuin kotona Kainuun korvessa.

Näin "hienostoalue" slummiutetaan.

[ISO]

Näin "hienostoalue" slummiutetaan.

Riittää toki myös, että ottaa rappuun asumaan somaliklaanin.

[-PPT-]

Aina ei ole kyse piittaamattomuudesta vaan monasti nimenomaan maalta muuttaneet eivät ymmärrä että elementtitaloissa seinät ovat kuin paperia; äänet kuuluvat helposti läpi.

[Muuttohaukka]

Ovikello ei toimi (rikottu) ja taloon mennään koputtamalla oveen ja huutamalla läpi "Se olen minä, avaa ovi!", kuin kotona Kainuun korvessa.

Näin "hienostoalue" slummiutetaan.

Pakko puolustaa meitä maalaisia. Omat isovanhempani olivat syvän etelän Pohjanmaan asukkaita, itse olen asunut lapsuuteni, käynyt perusopinoni maalla.
Meillä ei huudeltu pihalta, meillä olivat ovet auki, jos joku oli kotona. Ellei ollut, oli lapinlukko oven edessä kertomassa, ettei ketään ole kotona.

Muutin Helsinkiin Itä-Pasilan HOAS:in asuntoon ja siellä asui monenlaista ja monesta muuttanutta porukkaa. En ole kokenut tuota huutamista, en plömps-plömpsöttelyä. Tai se ei siihen aikaan häirinnyt!
Ääntä tuli rakennustyömailta, Mäkelänkadulta, ratikat huristelivat, bussit ja autot tööttäilivät. Kumma, etteivät ne ollenkaan häirinneet.
Opiskelijat tulivat kotiin milloin sattuivat ja varmaan oli meteliä mutta väliovi piti metelin rapun puolella.

Mutta myöhemmin opin sen lasten huudon: Äitiii!!! Tuuu ikkunaan!!! Täällä huutaa AnuPetteri! Ihan taisivat olla syntyperäistä stadilaista sakkia. Maallla tuota pihahuutoa ei ollut.

Eivät maalta tulleet mitään tolloja ole. Kyllä heillä itselläänkin on korvat ja kuulevat metelin ja osaavat pääätellä, että se omakin ääni saattaa kuulua naapuriin.

Mutta eniten otti nuppiin ne kerrostalojen kyttääjäakat. Valitusta ja mafrmatusta, lippua ja lappua tuli meni milloin mistäkin. Äänet kuuluvat kaupunkiasumisen. Jos on ollut pakko valita se asumismuoto, niin siihen kuuluu myös enemmän ääntä kuin ok-talossa. Kainuun korvessa lienevät samat kohteliaisuussäännöt naapureita kohtaan kuin muuallakin maassa- paljon paremmat kaiken lisäksi.

Hienostoalueita ei hevin slummitella. Hienostoalueilla ei rikota ovikelloja, eikä sotketa paikkoja, saunaa, pesutupaa etc. Kyllä ne "hienostoalueet" taitavat olla vuokrakämppiä.
Niissäkin on eroja. Asukkaat voivat tehdä itse talonsa ja asumisensa miellyttävyyden tai epämukavuudeneteen oman osuutensa.

Monta maalasystävääni asui eri puolella kaupunkia: Tapanila, Puistola, Käpylä, Eerikinkatu, Jakomäki. Ongelmia ei noissa etenkään vanhoissa taloissa ollut.

[Titus]

Ihan noin yleinen ihmetyksen aihe: mitä ihmeen asiaa ihmisillä pitää olla toisilleen juuri kävellessään rapussa? Hirveä, kovaääninen pälätys kaikuu läpi rappukäytävän jokaiseen hiljaiseen asuntoon. Asiaa on kamalasti ja sitä pitää selittää toiselle kovaan ääneen, huutamalla. Niin päivällä, kuin yöllä.

Muutoin äärirauhallisessa taloyhtiössämme asui hetken aikaa joku afrikan ihme, jolla oli tapana
mennä huutamaan puhelunsa rappukäytävään, rappu kaikui ja älämölöä riitti. Naapuri kävi sitten
kertomassa, että jos nyt pysyisit siellä kämpässäsi huutamassa kun sellainen on: "sorrysorry jeesjees no proplem".

Ja sama meno jatkui seuraavana päivänä/yönä.

Naapuri kävi nappaamassa sen puhelimen kesken huutamisen ja heitti alas viidennen tuuletusparvekeelta.

= ei enää älämölöä

Kun tällaiset konkreettisesti vastaanlaittavat asukkaat nostavat kytkintä, niin slummi on aina askeleen lähempänä.

[Pyöräilijä]

New Yorkin Harlem olkoon varoitusvalona kohti monikulttuurista Helsinkiä

Harlem oli tuhansien suomalaisten ensimmäinen kotipaikka Yhdysvalloissa.

Harlemiin muutti vuosina 1860-1920 suomalaisten lisäksi juutalaisia ja italialaisia, jotka löysivät työtä New Yorkista. Siirtolaiset olivat köyhää, mutta ahkeraa ja kunniallista väkeä, joka varastui niin, että Harlemiin nousi talkoovoimin jopa kuuluisa Finlandia Hall suomalaisten yhteiseen käyttöön.

Harlemissa oli vain kymmenen prosenttia mustia vuonna 1910. Mustien joukkomuutto etelästä pohjoisen teollisuuskaupunkeihin nosti mustien osuuden 70 prosenttiin jo 1930. Ja mitä enemmän Harlemiin muutti mustaa väkeä, sitä enemmän valkoista väkeä muutti pois Harlemista.

Suuri lama 1930-luvulla köyhdytti koko Yhdysvallat, mutta varsinkin mustat.

Lamakausi toi rappion ja rikollisuuden Harlemiin, jonne se juurtui näihin päiviin saakka. Mustien elinikä oli Harlemissa 1950-ja 1960 luvuilla matalampi kuin useimmissa mustan Afrikan maissa.

Yhdysvaltain liittovaltio puuttui Harlemin kauhistuttavaan tilanteeseen 1970-luvulla ja päätti myöntää 100 miljoonaa dollaria tukitoimiin kitkeäkseen köyhyyttä, lukutaidottomuutta, huonovointisuutta ja rikollisuutta Harlemissa - ja tulos oli lähes nolla. Suostuttelu ja avustusprojektit tuottivat täyden vesiperän - mikä kuvannee kukkahattuhankkeita laajemminkin.

Vasta ne kovat otteet, jotka pormestari Rudolph Giuliani 1994-2001 toi New Yorkiin alkoivat tehota. Giulianin vaatima nollatoleranssi pudotti Harlemissa rikollisuutta käsittämättömän nopeasti. Ryöstöjen määrä putosi 6.500 ryöstöstä 1.100 ryöstöön vuosina 1981- 2010. Sama menestys näkyi muissakin rikosnimikkeissä huumeista henkirikoksiin.

Toinen ase, jolla New York pääsi eroon vanhoista Harlemin ongelmista oli luopua kaupungin sosiaalisesta asuntokannasta Harlemissa. Vuodesta 1985 lähtien New York ryhtyi myymään omistamiaan vuokra-asuntoja yksityisille ostajille, jotta asukkaat alkaisivat itse huolehtia omasta asuinympäristöstään. Kaupunki teetti myytäville asunnoille täyden sisä- ja ulkoremontin ja huutokauppasi asunnot tarvittaessa alle markkinahintojen, jotta alueelle muuttaisi uusia työssäkäyviä asukkaita.

Tämäkin hanke onnistui yli odotusten. Mustien väestöosuus putosi 2008 Harlemissa ensimmäisen kerran alle 50 prosentin sitten 1930-luvun. Valkoisten osuus väestöstä on Harlemissa jo 10 prosenttia ja kasvaa edelleen. Ja yhä useampi musta on lähtenyt töihin hankkiakseen oman asunnon. 

     

[törö]

Hienostoalueita ei hevin slummitella. Hienostoalueilla ei rikota ovikelloja, eikä sotketa paikkoja, saunaa, pesutupaa etc. Kyllä ne "hienostoalueet" taitavat olla vuokrakämppiä.
Niissäkin on eroja. Asukkaat voivat tehdä itse talonsa ja asumisensa miellyttävyyden tai epämukavuudeneteen oman osuutensa.

Tuossa on yhden New Yorkin hienostoalueen historiikki. Siitä piti tulla slummi, mutta slummi ei ehtinyt muuttaa sinne vaan muut ehtivät ensin.

Halvalla rakennettu satavuotta vanha kerrostalo on täsmälleen niin tasokas paikka kuin sen asukkaat ovat.

https://books.google.co.id/books?id=9dPPEk7FUs8C&pg=PA170&lpg=PA170&dq=The+Shively+Sanitary+Tenements+history&source=bl&ots=Gm6HvoNnxx&sig=1X9uZkZhqJnsZ3yeuAl-2sP6zDw&hl=fi&sa=X&redir_esc=y#v=onepage&q=The%20Shively%20Sanitary%20Tenements%20history&f=false

[Titus]

Suuri lama 1930-luvulla köyhdytti koko Yhdysvallat, mutta varsinkin mustat.

Tämä lamassa köyhtyminen on mielenkiintoinen ilmiö ja asiasta ei ole Suomessa puhuttu käytännössä yhtään:
sosiaalitukien varassa elävät perheet nousevat lähemmäksi "keskituloista" sitä mukaa kuin keskiluokka
köyhtyy erilaisten tasaverojen (maksut joita sosiaaliperheet eivät maksa, sähkö, vuokrat, lastenhoitomaksut)
ja kulutuksen verotuksen myötä (työmatkat, auto, omistusasuminen, tulojen ja omistamisen kiristynyt verotus).

[Golimar]

Kuinkahan paljon somalien elätys maksaa Suomessa, riittääkö 200 miljoonaa € vuodessa?

Sosiaaliturvalla elävät somalit  siirettiin 2,5 miljoonan € talosta 1,7 miljoonan € taloon.

http://mvlehti.net/2016/02/17/tyoton-somalipakolaisperhe-siirettiin-25-miljoonan-talosta-17-miljoonan-taloon/

http://www.dailymail.co.uk/news/article-3450746/Jobless-Somali-refugee-family-rehoused-2m-mansion-1-3m-semi.html

[Siili]

Toinen ase, jolla New York pääsi eroon vanhoista Harlemin ongelmista oli luopua kaupungin sosiaalisesta asuntokannasta Harlemissa. Vuodesta 1985 lähtien New York ryhtyi myymään omistamiaan vuokra-asuntoja yksityisille ostajille, jotta asukkaat alkaisivat itse huolehtia omasta asuinympäristöstään. Kaupunki teetti myytäville asunnoille täyden sisä- ja ulkoremontin ja huutokauppasi asunnot tarvittaessa alle markkinahintojen, jotta alueelle muuttaisi uusia työssäkäyviä asukkaita.

Tuon omistamisen autuuden korostamisella oli kenties myös haittoja.  Eikö tuon jenkkien asuntolainakriisin yksi syy ollut siinä, että persaukisillekin tupattiin asuntolainoja, joita he eivät sitten klaaranneetkaan?