2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[Alaric]

Rupesi kyllä lievästi sanottuna ketuttamaan tuota ulinaa lukiessa. Ei se Suomeen pääseminen ole edelleenkään mikään helvetin ihmisoikeus. Jos perhettä on ikävä, niin helpointa kaikille lienee se, että "pakolainen" palaa takaisin sinne kotimaahan eikä tuo lisää elätettäviä tänne.

Nuo ääliöt voisivat välillä olla huolissaan vaikka kantasuomalaisten ihmisoikeuksista.

[Peltipaita]

Tulorajat ei liene ongelma näille koodareille ja muille korkeasti koulutetuille.

[koli]

Aisankannatuksenajaja Punto on kirjoittanut bloginkin aiheesta:

TURVAPAIKANHAKIJAT JA HALLITUS
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun siivittämänä hallitus ilmoitti kiristyksistä maahanmuuttopolitiikkaan, jotka kohdistuisivat oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin.
Jo terminologia on harhaanjohtava, koska oleskeluluvan saanut ei ole enää minkäänlainen hakija, vaan hän kuuluu Suomessa asuvaan väestöön. Kyseessä ei olekaan oleskeluluvan edellytysten kiristäminen, vaan Suomessa kansainvälisen suojelun perusteella asuvien ulkomaalaisten aseman heikentäminen. Hallituksen suunnitelmat koskevat keskeisesti sosiaalietuuksia. Lisäksi on ilmoitettu perheenyhdistämisen edellytysten kiristämisestä.

Suunnitelmat vaikuttavat ristiriitaisilta siihen nähden, että hallituksen johtavat poliitikot ovat julkisuudessa korostaneet oleskeluluvan myöntämistä niille, jotka tarvitsevat suojelua. Hallituksen suunnitelmissa näiden suojelun tarpeessa olevien asema pyritään kuitenkin tekemään mahdollisimman hankalaksi, keskeisesti perheenyhdistämistä kiristämällä. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen heikentää välittömästi suojelun tarpeessa olevien naisten ja lasten pääsyä Suomeen, vaikka julkisessa keskustelussa monet ovat toivoneet turvapaikanhakijoiden joukkoon juuri heikommassa asemassa olevia naisia ja lapsia. Jos perheenyhdistäminen ei kiristysten vuoksi jatkossa onnistu, vaimot ja lapset turvautuvat nuorten miesten ja perheen isien perässä ihmissalakuljettajien vaarallisiin reitteihin. Hallituksen suunnitelmat pelaavat ”ihmissalakuljettajien laariin”. Toisaalta Maahanmuuttovirasto on jo vuosia tehnyt näin estämällä kansainvälistä suojelua saaneiden, erityisesti Somalian kansalaisten ydinperheiden pääsyn Suomeen ”tosiasiallisen perheenjäsenen” käsitettä soveltamalla ja perheenyhdistämishakemuksia hylkäämällä. Ydinperhettä ei ole pidetty perheenä, koska yksi on täällä ja muu perhe ulkomailla.

Kansainvälistä suojelua saaneiden tai turvapaikanhakijoiden taloudellisen aseman heikentäminen ei ihmissalakuljetusta vähennä, koska kun valintana on sodasta aiheutuva hengenvaara tai vähäinen vastikkeeton raha, rationaalinen ihminen valitsee kuitenkin pakenemisen hengenvaarasta. Vastikkeellista rahaa eli työtä kun on Euroopassa kuitenkin enemmän tarjolla kuin sota-alueella. Oma-aloitteista tulojen hankintaa ei kuitenkaan tueta, koska turvapaikanhakija saa työnteko-oikeuden vasta 3 tai 6 kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen tekemisestä. Mikäli tällaisen henkilön minimitoimeentuloa vielä leikataan, on turha taivastella harmaan talouden lisääntymistä.

Hallituksen toimenpiteillä ja turvapaikanhakijoita koskevalla julkisella ns. ”kriittisellä” keskustelulla on yksi yhteinen heikkous. Molemmissa oletetaan, että turvapaikanhakijoiden motiivit hakumaan valinnassa olisivat taloudellisia ja riippuisivat sosiaalietuuksien tasosta. Samalla oletetaan, että turvapaikkaa hakevat olisivat kykenemättömämpiä töihin muut Suomeen muuttavat ulkomaalaiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan turvapaikanhakijat ovat aivan tavallisia ihmisiä. Milloinkaan en ole havainnut, että heistä kriittisesti puhuvilla olisi minkäänlaista omakohtaista kokemusta hakijoista tai minkäänlaista kontaktia heihin. Myöskään parempaa elämää etsivät hakijat eivät ajattele sosiaalietuuksia, vaan työllistymismahdollisuuksia Euroopassa. Hallituksen ja ”maahanmuuttokriitikoiden” suunnitelmat menevät auttamatta metsään poikkeuksellisen ihmiskuvan vuoksi?1? että Somaliasta, Irakista, Syyriasta tai Afganistanista tulevat ihmiset haluaisivat ensisijaisesti ilmaista rahaa eivätkä vastata itse toimeentulostaan. Tällaista ihmiskuvaa voidaan perustellusti pitää vääristyneenä. Turvapaikanhakua tai maahanmuuttoa on aivan turha arvioida taloudellisena kysymyksenä eikä se lopu vaikka etuuksia kuinka leikattaisiin. Hallituksen tulisi vähintään kertoa miten taloudelliset kiristykset voivat vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrään.

Vaikka maahanmuutto nähtäisiin taloudellisena ongelmana, ulkomaalaisuuteen perustuvat sosiaaliturvan leikkaukset, ovat paitsi perustuslain kannalta mahdottomia, herättävät myös kysymyksiä. Olisiko hyödyllisempää kuitenkin selvittää miten tarvetta sosiaalietuuksien varassa elämiseen noin ylipäätään saataisiin vähennettyä? Miksi on torjuttavampaa, että Ahmed ja Muhammed elävät sosiaalietuuksilla kuin että Juha ja Timo sellaisilla elävät? Miksi Juhalla ja Timolla on suurempi oikeus elää sosiaalietuuksilla kuin Suomessa asuvilla Ahmedilla ja Muhammedilla? Julkilausumattomana logiikkana on, että koska Juha ja Timo kuuluvat tänne, Ahmed ja Muhammed eivät. Tästä ajattelumallista ei ole kovin kaukana kansanedustaja Olli Immosen ja Suomen Sisun haaveilu etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta.

http://www.punto.fi/?p=6

[Roope]

Tutkija: Väärät tiedot ja stereotypiat sotkevat keskustelua perheenyhdistämisestä

Meneillään on lakihanke kiristää perheenyhdistämisen kriteerejä entisestään. Esimerkiksi toimeentulon edellytys laajentuisi koskemaan myös kansainvälisen suojelun kohteena olevia perheitä.

Tuoreessa tietokirjassa valotetaan perheenyhdistämisen eri puolia: mitä perheenyhdistäminen tarkoittaa? Kenellä on oikeus saada perhe luokseen? Kirjassa käsitellään aihetta etupäässä turvapaikanhakijoiden ja humanitäärisen muuton näkökulmasta.

Ajantasassa keskustelijoina yksi kirjan kirjoittajista, etnologian professori Outi Fingerroos Jyväskylän yliopistosta ja perheenyhdistämisen lakihanketta vetävä ylitarkastaja Tuuli Tuunanen sisäministeriöstä.

Yle Ajantasa 19.4.2016

Tutkija Fingerroos valitti haastattelun alussa perheenyhdistämiskeskustelun vääristä tiedoista ja antoi sitten oman tyylinäytteensä:

11:00-
Etnologian professori Outi Fingerroos
"Tulee vain sellainen olo, että onko tässä nyt tarkoituksena, että Suomeen ei enää haluta perheitä, edes humanitäärisin perustein. Siltä se nyt pahasti näyttää. Sen mä vielä haluan tässä sanoa, että täähän on ilmiselvästi perussuomalaisen puolueen masinoima poliittinen hanke. Ja pikkusen pahalta tutkijan näkökulmasta, tutkijakunnan näkökulmasta, kansalaisjärjestöjen näkökulmasta tuntuu se, että tavallaan nyt mennään sellaiselle tontille pikkasen kyseenalaisin perustein minne ehkä ei pitäis mennä. Mä mielenkiinnolla kyllä odotan, että jos tämä lakiesitys eduskunnassa nyt läpi menee, niin miten tähän tulee reagoimaan esimerkiksi kansainvälinen yhteisö. Suomeen ei enää perheitä kyllä tän jälkeen juurikaan tuu, eikä niitä nyt oo niin valtavia määriä tähänkään mennessä tullut, että se nyt esimerkiks Suomen kansantaloutta jotenkin uhkais. (..) Mä haluan korostaa, että mikään valtava kustannuskysymys tää ei oo."

"Suomeen ei enää haluta perheitä, edes humanitäärisin perustein"

Perheenyhdistämisiä ei tehdä humanitäärisin perustein. Omaiset eivät ole turvapaikanhakijoita, eikä heidän tarvitse olla suojelun tarpeessa päästäkseen Suomeen.

"täähän on ilmiselvästi perussuomalaisen puolueen masinoima poliittinen hanke"

Hallintovaliokunta käynnisti keskustan ja kokoomuksen kansanedustajien johdolla vastaavan lakihankkeen jo ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, mutta myöhemmin sisäministeri Päivi Räsänen upotti sen.

"miten tähän tulee reagoimaan esimerkiksi kansainvälinen yhteisö"

Kansainvälinen yhteisö ei reagoi mitenkään siihen, että Suomen ääriliberaaleja perheenyhdistämiskäytäntöjä kiristetään EU:n perheenyhdistämisdirektiivin rajoissa lähemmäs muita Euroopan maita, joita koskevat samat kansainväliset sopimukset.

"Suomeen ei enää perheitä kyllä tän jälkeen juurikaan tuu"

Laki vaikuttaisi nykymuodossaan arviolta vain noin neljännekseen perheenyhdistämisistä, joten lain vaikutuksia ei välttämättä edes huomaa tulijoiden määrästä, joka on joka tapauksessa kasvussa.

"mikään valtava kustannuskysymys tää ei oo"

Aivan varmasti on. Maahanmuuttovirasto arvioi tänä ja ensi vuonna jätettävän peräti 45 000 perheenyhdistämishakemusta. Jos puoletkin niistä menee läpi, puhutaan helposti miljardien eurojen kustannuksista.

12:40-
Etnologian professori Outi Fingerroos
"Nyt tässä haetaan [EU:n perheenyhdistämis]direktiivistä sitä puolta, että voidaan lähteä kiristämään näitä perheenyhdistämisen kriteereitä. Ja se on mun mielestä kans vähän kyseenalainen peruste kyllä tässä kohtaa. Se on vähän niinkun direktiivin vastakarvaan lukemista ihan tarkoitusperäisesti."

Eli vaikka direktiivin mukaan jäsenmaat voivat asettaa perheenyhdistämiselle erilaisia tarkoin määriteltyjä edellytyksiä, niiden käyttöönotto on Fingerroosin mielestä vastoin direktiiviä, tarkoitusperäistä vastakarvaan lukemista. Melkoinen tutkija.

[Blanc73]

Miksi on torjuttavampaa, että Ahmed ja Muhammed elävät sosiaalietuuksilla kuin että Juha ja Timo sellaisilla elävät?

Juha&Timo--->Suomen kansalaisia, jotka kuuluvat suomalaisten veronmaksajien rahoittaman sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Ahmed&Muhammed--->maahantunkeutujia ja kutsumattomia kuokkavieraita, pyrkivät kuppaamaan heille kuulumatonta suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Ymmärsiköhän kajahtanein suwakkikin mitä ajan takaa vai pitääkö alkaa vääntämään rautalangasta?

[foobar]

Etnologian professori Outi Fingerroos

Ylipäänsä herää kysymys siitä, miksi etnologian professori on pätevä kommentoimaan asiantuntijana tätä aihetta valtakunnallisessa mediassa. Siksikö, että mielipide on täsmälleen toimittajan toivoma?

[Roope]

Lasten paikka on perheessä – miten käy yli 3000 yksin tulleelle lapselle?

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on huolissaan niistä tuhansista lapsista, jotka hallituksen esitys uhkaa jättää Suomeen ilman perhettä. Perheenyhdistämisen vaikeuttamista koskeva lakiesitys on käsittelyssä tällä viikolla hallintovaliokunnassa. Järjestöt vaativat, että Suomen on turvattava lapsille oikeus perhe-elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Järjestöt vetoavat eduskuntaan lakiesityksen hylkäämiseksi.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 7000 lasta. Heistä 3024 saapui yksin maahan, tänä vuonna yksin tulleita lapsia on 198. Viime vuonna Suomessa ratkaistuista yksintulleita lapsia koskeneista turvapaikkahakemuksista 112 oli myönteisiä ja vain kaksi kielteistä. Suhdeluku on vuonna 2016 tehdyissä päätöksissä samaa luokkaa.

Tilastojen perusteella lähes kaikki 3000 yksin tullutta lasta tulevat jäämään Suomeen. Perheenyhdistämisen edellisten kiristysten seurauksena juuri kukaan heistä ei kuitenkaan saa vanhempiaan tänne. Tulevaisuudessa se on vielä vaikeampaa, jos hallituksen aikeet menevät eduskunnassa läpi. Uusien kiristysten sijaan tarvittaisiin helpotuksia nykyisiin käytäntöihin", sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Hallituksen lakiesityksessä suunnitellaan toimeentulovaatimuksen laajentamista kansainvälistä suojelua saaneille, myös lapsille. Jos Suomessa oleskelevan lapsen molemmat vanhemmat hakevat perheenyhdistämistä, juuri maahan muuttaneen pakolaislapsen nettotulojen tulisi olla yli 2000 euroa kuukaudessa. Summa nousee jokaisen perheenjäsenen kohdalla ja on siis korkeampi, jos perheessä on muita alaikäisiä sisaruksia.

"Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun. Lasta, hänen vanhempiaan tai muuta huoltajaa ei saa syrjiä millään perusteella. Lakiesityksen toimeentulorajat tarkoittaisivat käytännössä sitä, että Suomen valtio tietoisesti erottelee lapsia ja heidän huoltajiaan varallisuuden mukaan", Lastensuojelun Keskusliiton Taina Martiskainen sanoo.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun – esimerkiksi ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajan varallisuuteen perustuvaa erottelua.

Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen allekirjoittamissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdon vastaisesti ja valtion on käsiteltävä perheenyhdistämistä koskevat hakemukset myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Keinotekoiset ja käytännössä mahdottomat toimeentulorajat lapsille estävät heitä elämästä omien vanhempiensa kanssa.

"Tunnen syyllisyyttä siitä, että vanhemmat halusivat avustaa juuri minut turvalliseen paikkaan. Muu perhe joutuu edelleen elämään epävakaissa olosuhteissa. Olen epäonnistunut ja tuotan pettymyksen perheelleni, jos en menesty Suomessa ja pysty ansaitsemaan riittävästi rahaa auttaakseni perhettäni", kertoo yksin Suomeen tullut 16-vuotias afganistanilainen poika.

Perheellä on keskeinen merkitys onnistuneessa kotoutumisessa. Erityisesti lapsille perhe on kehityksen kannalta olennainen, ja huoli perheen turvallisuudesta aiheuttaa lapsille stressiä.

"Perheen läsnäolo suojaa lasta yksinäisyydeltä ja mielenterveyden järkkymiseltä, auttaa kiinnittymään ympäröivään yhteisöön ja estää radikalisoitumista. On sekä lapsen että suomalaisen yhteiskunnan etu, että nämä lapset saisivat perheen suojan", sanoo kehittämispäällikkö ja psykologi Kaisa Tervonen-Arnkil Pelastakaa lapsista.

Järjestöt pitävät perheenyhdistämisen tiukentamista erittäin huolestuttavana merkkinä siitä, että Suomi on hätäisellä valmistelulla valmis murentamaan lapsen oikeuksien ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten turvaamia ihmisten perustavimpia oikeuksia. Lapsen etu on aina ensisijainen, myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista lakiesitystä arvostelevat Suomen Pakolaisapu, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Plan International Suomi, Suomen Unicef, Väestöliitto, Amnesty International Suomen osasto, Pakolaisneuvonta ja Kirkon ulkomaanapu.

Lisätiedot:

Kaisa Väkiparta, viestintäpäällikkö, Suomen Pakolaisapu
Sanna Vesikansa, vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset

Pakolaisapu 30.5.2016

Juuri toive helposta perheenyhdistämisestä houkuttelee perheitä lähettämään lapsia vaaralliselle matkalle Eurooppaan, vaikka lapsi olisi paremmin turvassa perheensä luona. Perhettä ei pidä palkita tällaisesta laskelmoinnista.

Tilastojen perusteella lähes kaikki 3000 yksin tullutta lasta tulevat jäämään Suomeen. Perheenyhdistämisen edellisten kiristysten seurauksena juuri kukaan heistä ei kuitenkaan saa vanhempiaan tänne. Tulevaisuudessa se on vielä vaikeampaa, jos hallituksen aikeet menevät eduskunnassa läpi. Uusien kiristysten sijaan tarvittaisiin helpotuksia nykyisiin käytäntöihin", sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Lähes kaikki alaikäiset turvapaikanhakijat tosiaan jäävät Suomeen, mutta suurin osa heistä saa oleskeluluvan muusta syystä kuin suojelun tarpeen perusteella. Toisin sanoen he voisivat palata turvallisesti perheensä luo, mutta eivät sitä tee. On heidän oma valintansa, jos eivät halua perheensä luokse.

Pakolaisavun viestintäpäällikkö ei myöskään mainitse, että uuden lain kiristykset eivät käytännössä vaikuta niihin turvapaikanhakijoihin, jotka saavat turvapaikan ja pakolaisstatuksen.

Oikeus perhe-elämään on turvattu Suomen allekirjoittamissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdon vastaisesti ja valtion on käsiteltävä perheenyhdistämistä koskevat hakemukset myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Keinotekoiset ja käytännössä mahdottomat toimeentulorajat lapsille estävät heitä elämästä omien vanhempiensa kanssa.

Toimeentuloedellytys on EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukainen, joten siitä vaan purkamaan direktiiviä ihmisoikeussopimuksien vastaisena. Ei tule onnistumaan.

Perheellä on keskeinen merkitys onnistuneessa kotoutumisessa. Erityisesti lapsille perhe on kehityksen kannalta olennainen, ja huoli perheen turvallisuudesta aiheuttaa lapsille stressiä.

"Perheen läsnäolo suojaa lasta yksinäisyydeltä ja mielenterveyden järkkymiseltä, auttaa kiinnittymään ympäröivään yhteisöön ja estää radikalisoitumista. On sekä lapsen että suomalaisen yhteiskunnan etu, että nämä lapset saisivat perheen suojan", sanoo kehittämispäällikkö ja psykologi Kaisa Tervonen-Arnkil Pelastakaa lapsista.

Tervonen-Arnkil esittää vain oman mielipiteensä, ei tieteellistä näkemystä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perheenyhdistäminen päinvastoin vaikeuttaa kotoutumista ja ympäröivään yhteisöön kiinnittymistä. Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen ei ole ainakaan yhteiskunnan etu, sillä heidän perheensä on keskimäärin rasite yhteiskunnalle.

[Roope]

MTV: Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat: Perheenyhdistämisen oltava muiden Pohjoismaiden tasolla 7.6.2016

Kokoomuksen kolmen puheenjohtajaehdokkaan mielestä perheenyhdistämisen linjausten pitää olla Suomessa muiden Pohjoismaiden tasolla.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, joka tiukentaa joiltakin osin perheenyhdistämisen edellytyksiä. Vireillä olevat muutokset ovat viime päivinä nousseet esille paljon huomiota saaneen irakilaisperheen käännytystapauksen yhteydessä.

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin mielestä lakiehdotus on syytä valiokuntakäsittelyn yhteydessä katsoa vielä kertaalleen läpi.

– Etenkin siinä valossa onko se muiden Pohjoismaiden tasolla. Oma henkilökohtainen kantani on avoimempi kuin hallituksen esitys. Mutta nämä ovat kompromisseja, joiden takana hallituksen on seisottava, Stubb sanoi.

"Pohjoismaiden taso"? "Avoimempi kanta kuin hallituksen esitys"?

Sisäministeri Petteri Orpon mukaan on hyvä, että eduskunta voi käydä vielä lainsäädäntömuutoksista keskustelun.

– Erot turvapaikkapäätöskriteereissä voivat liikutella hyvinkin suuria määriä ihmisiä. Kunnes saadaan yhteiset eurooppalaiset käytännöt, kriteereidemme pitää olla samalla tasolla muiden Euroopan maiden ja erityisesti muiden pohjoismaiden kanssa, Orpo sanoi.

Ei ole mitään "pohjoismaista tasoa" ja vielä vähemmän eurooppalaista. Ruotsilla ja Tanskalla on erilaiset käytännöt, mutta kaikissa muissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa, on tiukemmat käytännöt kuin Suomessa.

Jäsenmaat joko kiristävät politiikkaansa tai eivät kiristä, mutta mitään Orpon mainitsemia "yhteisiä eurooppalaisia käytäntöjä" ei ole tällä tietoa tulossa, eikä Orpolla ole mandaattia yrittää edistää sellaisten tulemista.

[writer]

Ulkomaat 8.6.2016 klo 15:16

Safaa ja lapset Turkissa, Mohammed Suomessa – perheenyhdistäminen juuri nyt miltei mahdotonta

Pieni Jad-poika ja Safa.

Pieni Jad-poika oli vasta viiden päivän ikäinen, kun isä pakeni Suomeen.   Kuva: Jessica Stolzmann / Yle 

Safaalla on unelma. Hän haluaisi päästä miehensä luo Suomeen. Mies asuu Espoossa, ja Safaa heidän neljän lapsensa kanssa noin 4 000 kilometrin päässä Turkissa lähellä Syyrian rajaa.

Safaa al-Mustafan kallein omaisuus roikkuu seinällä muovilaukussa. Safaa ottaa laukun seinältä ja kaivaa esiin viisi upouutta passia ja muita asiakirjoja, jotka vahvistavat hänen ja lasten henkilöllisyyden. Näillä asiakirjoilla heidän on tarkoitus saada uusi elämä.

Safaa on vaarantanut niiden takia henkensä. Hän palasi Syyriaan hankkimaan asiakirjat, kun perhe oli jo paennut sieltä sotaa. Nyt he ovat olleet pakomatkalla kolme vuotta. Safaan oli pakko jäädä Syyriaan kuukaudeksi odottamaan tarvittavia papereita ja leimoja.

– Kaikki nämä asiakirjat tarvitaan, jotta voimme saada matkustusluvan Suomeen.

Pakolaisperheiden yhdistäminen on käytännössä usein mahdotonta, vaikkei laillisia esteitä olisi. Uusi laki perheenyhdistämisestä on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Safa lastensa kanssa.

Perheen passit ja muut asiakirjat ovat Safaan toivo.   Kuva: Jessica Stolzmann / Yle 

­ – Tarvitsen muun muassa todistuksen siitä, että mieheni Mohammed on nuorimman lapsemme Jad­-pojan isä. Jad oli vasta viiden päivän ikäinen, kun Mohammed lähti Eurooppaan, Safaa selittää.

Tapaan Safaan ja perheen neljä lasta Şanliurfassa Turkissa lähellä Syyrian rajaa. Perhe on asunut täällä siitä lähtien, kun Safaan mies Mohammed al-Khallouf pakeni Turkista Kreikkaan etsimään perheelle parempaa elämää Euroopasta.

Mohammedin pakoalus upposi lähellä Turkin rannikkoa, ja hänen oli pakko uida lähes koko matka Kreikkaan. Oltuaan 12 tuntia veden varassa Mohammed jaksoi enää vain kellua. Kalastamassa ollut vanhahko kreikkalaispariskunta pelasti hänet ja vei sairaalaan.

Nyt Mohammed silittää paitaa asunnossaan Espoossa. Hän opiskelee suomea joka päivä monta tuntia ja hakee töitä. Hän sai turvapaikan viime vuoden lopulla, ja nyt pitäisi enää saada perhe Suomeen.

Mohammed

Mohammed parvekkeellaan Espoossa.   Kuva: Jessica Stolzmann / Yle 

– Selitin Suomen viranomaisille, että vaimo oli jäänyt Turkkiin neljän pienen lapsen kanssa.

Mohammed kaivaa eteisen kaapista paperinivaskan. Hakuprosessia ei ole ihan helppo ymmärtää. Mohammed on joka tapauksessa varannut netin kautta Ankaran suurlähetystöstä ajan, jotta perhe voi käydä jättämässä perheenyhdistämishakemuksen.

– Meille löytyi aika vasta 18. elokuuta. Siihen on vielä kauan, mutta pitää vain olla kärsivällinen ja jaksaa odottaa. Toivoin tietenkin, että ajan olisi saanut aiemmin. Selitin tilanteeni Suomen viranomaisille ja kerroin, että vaimo oli jäänyt Turkkiin yksin neljän pienen lapsen kanssa.

Tyhjä jääkaappi

Syyrian ja Irakin kansalaiset saavat hakea perheenyhdistämistä ainoastaan Suomen Ankaran­suurlähetystöstä Turkissa. Tällä hetkellä hakemusten jättämiselle on neljän kuukauden jono.

Maahanmuuttovirasto arvioi, että tänä vuonna perheenyhdistämishakemusten määrä moninkertaistuu. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 770, ja tälle vuodelle arvio on 17 000. Jokaista turvapaikan saanutta kohden voi siis tulla hakemuksia useilta perheenjäseniltä.

Maahanmuuttoviraston mukaan hakemusten määrä ei ole kuitenkaan toistaiseksi kasvanut. Toisaalta perheenyhdistämisen hakeminen on tehty mahdollisimman hankalaksi.

Joulukuussa 2015 Suomen hallitus ilmoitti, että prosessia vaikeutetaan kaikin keinoin. Hallitus on valmistellut 80­-kohtaisen toimenpideohjelman, jolla on tarkoitus rajoittaa Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää.

Neljä vuotta sitten lakia muutettiin niin, että perheenyhdistämistä ei voi enää hakea Suomessa, vaan Suomeen pyrkivän perheenjäsenen on jätettävä hakemus ulkomailla.

Nyt prosessia halutaan hankaloittaa entisestään toimeentulovaatimuksella, jonka mukaan kansainvälistä suojelua saavilla pakolaisilla tulee olla riittävästi tuloja, jotta he voivat saada perheenjäsenensä Suomeen. Esimerkiksi Mohammedin tulot pitäisi olla yli 3 000 euroa kuussa.

Vaatimusta ei sovelleta niihin turvapaikan saaneisiin, jotka jättävät hakemuksen kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä. Käytännössä se on mahdotonta, koska hakemuksen jättämiseen on monen kuukauden jono.

Pyykkiä kuivumassa parvekkeella.

Syyrian rajan lähellä sijaitsevassa Şanliurfassa vuokrat ovat alhaisempia kuin Turkin isommissa kaupungeissa, kuten Istanbulissa.   Kuva: Jessica Stolzmann / Yle 


Hiljattaisen päätöksen nojalla perheenyhdistämistä hakevan on maksettava käsittelymaksu, jonka suuruus on 455 euroa aikuiselta ja 230 euroa lapselta.

Kolmen pakolaisvuoden jälkeen Mohammedin ja Safaan rahat ovat lopussa. Valtaosa pakolaisista on samassa tilanteessa, eikä rahan lainaaminen ole Safaan mukaan enää helppoa.

En tiedä, mistä saamme rahat kaikkiin kuluihin, Safaa kertoo. Perheen jääkaappi ammottaa tyhjänä lukuun ottamatta puurokulhoa, jonka hän antaa perheen nuorimmaiselle.

Jad syö puuron hyvällä ruokahalulla. Safaa näyttää pojalle puhelimellaan Mohammedin kuvan. Jad osoittaa puhelinta ja sanoo "isä".

Safa ja Jad.

  Kuva: Jessica Stolzmann / Yle 

­ – Emme ole saaneet oleskelulupaa Turkistakaan. Se maksaa sata dollaria jokaiselta perheenjäseneltä. Tällä hetkellä oleskelulupaa ei saa Şanliurfasta, vaan pitäisi mennä toiseen maakuntaan, mikä on kallista.

Safaa ei vielä tiedä, miten hän pääsee elokuussa Suomen suurlähetystöön. Todennäköisesti bussilla. Bussimatka Şanliurfasta Ankaraan kestää noin 12 tuntia ja maksaa perheelle sata euroa yhteen suuntaan.

Kun Safaa on jättänyt hakemuksen ja maksanut heidän tapauksessaan lähes 1 400 euron suuruisen käsittelymaksun, hän palaa lasten kanssa kotiin odottamaan kutsua haastatteluun.

Saatuaan kutsun haastatteluun koko perhe matkustaa uudestaan bussilla Ankaraan ja palaa haastattelun jälkeen taas kotiin odottamaan päätöstä. Mikäli päätös on myönteinen ja lentolippuihin on vielä rahaa, he voivat matkustaa Suomeen.

kartta

  Kuva: Yle Uutisgrafiikka 

Irakilaiset eivät pysty matkustamaan suurlähetystöön

Jos syyrialaisille Mohammedille ja Safaalle tilanne on hankala, vielä vaikeampi se on sellaisille irakilaisille, jotka ovat saaneet Suomesta turvapaikan ja haluavat perheensä tänne.

Vantaalla asuva Omar Hasan oli varannut Ankaran suurlähetystöstä ajan vaimolle ja lapsille, jotta nämä olisivat voineet jättää hakemuksen ja pyrkiä Suomeen.

Vaimo ja lapset eivät päässeet suurlähetystöön sovittuun aikaan, koska he oleskelevat Irakissa eivätkä saaneet viisumia Turkkiin. Suomen viranomaiset vaativat, että hakija oleskelee laillisesti siinä maassa, missä perheenyhdistämishakemus pannaan vireille.

Irakilaiset Suomessa sanovat, että Turkki ei myönnä enää viisumeja irakilaisille. Suomen ulkoministeriö taas katsoo, että Turkki myöntäisi viisumeja, mutta irakilaiset eivät ole niitä hakeneet.

– Moni ystäväni on yhtä hankalassa tilanteessa. Tiedustelin suurlähetystöstä kirjeitse, mitä nyt tehdään, mutten ole saanut vielä vastausta. Tuskin auttaa, että meille varataan uusi aika, koska viisumin saaminen Turkkiin vaikuttaa mahdottomalta. Olen kysynyt Suomen viranomaisilta, voiko hakemuksen jättää Teheraniin, mutten ole saanut vastausta, Hasan kertoo.

– Jos en saa perhettäni Suomeen, minun täytyy palata Irakiin henkeni kaupalla.


Omar Hasan

Omar Hasan ei tiedä, miten hän saa perheensä Suomeen.   Kuva: Jonna Nupponen / Yle 


Toiveissa kalastaminen isän kanssa

Mohammedin tilanne on parempi kuin monen muun, koska Safaa ja lapset ovat onnistuneet pääsemään Turkkiin, missä hakemuksia käsittelevä suurlähetystö sijaitsee.

Nyt syyrialaistenkin on vaikea päästä Turkkiin. Perheenyhdistäminen voi onnistua, jos perhe saa raavittua kokoon riittävästi rahaa.

– Olo on hieman turvaton, kun olen yksin täällä Turkissa neljän lapsen kanssa, Safaa kertoo.

Hän on jo alkanut unelmoida tulevaisuudesta Suomessa Mohammedin kanssa.

– Tytöt kaipaavat isää todella paljon. Emme uskalla liikkua ulkona. Pysymme lähinnä neljän seinän sisällä kaiket päivät.

Tytöt pursuavat energiaa ja ovat rakentaneet isosta liinasta keinun, jonka he ovat ripustaneet portaisiin kotioven ulkopuolelle. Perhe asuu vuokralla talon katolla olevassa asunnossa Şanliurfan laitamilla. Vuokrataso on huomattavasti alhaisempi kuin Ankaran ja Istanbulin kaltaisissa kaupungeissa.

– Haluamme keinua isän kanssa. Haluamme, että hän antaa vauhtia, viisivuotiaat kaksoset sanovat.

Samoilla linjoilla on sisaruksista vanhin, kahdeksanvuotias Angi.

– Ilman isää elämä on tylsää. Turkissa emme voi käydä edes koulua, koska meillä ei ole oleskelulupaa. Isä on kertonut, että Suomessa on järviä. Hän on luvannut viedä meidät kalastamaan ja grillata meille kalaa.

Yara, Lara ja Angi.

Yara, Lara ja Angi kaipaavat isää.   Kuva: Jessica Stolzmann / Yle 


Juttua muutettu klo 18.48. Lisätty Suomen ulkoministeriön näkemys irakilaisten viisumimahdollisuuksista Turkissa.

Lisää aiheesta A-studiossa tänään keskiviikkona klo 21.

Teksti: Jessica Stolzmann, Yle Svenska. Käännös: Arto Paljakka.

http://yle.fi/uutiset/safaa_ja_lapset_turkissa_mohammed_suomessa__perheenyhdistaminen_juuri_nyt_miltei_mahdotonta/8939871

Syyrialaiselle perheelle EI pitäisi myöntää perheenyhdistämistä vaan pitäisi kehottaa hakemaan oleskelulupa Turkista.
Suomeen oleskeluluvan saaneen syyrialaisen isän oleskelulupa pitäisi peruuttaa koska hän on ollut 3 vuotta pakomatkalla eli Turkissa joten mitään suojeluntarvetta ei ole enää pitkäaikaisen Turkissa oleskelun takia.
Perheellä on vuokra-asunto Turkissa ja voivat hakea sieltä oleskeluluvat maksamalla 100 dollaria eli perheelle oleskeluluvat Turkista ja mies palautetaan Turkkiin ja asuntohan siellä on jo valmiina jonka vuokrakin on edullinen.

Irakilaiselle perheelle EI pitäisi myöntää perheenyhdistämistä vaan pitäisi kehottaa siirtymään irakin sisällä turvallisemmalle alueelle jolleivat jo ole turvallisella alueella kuten vaikuttaa sen perusteella että pärjäävät siellä ilman isää ja aviomiestä.
Oleskeluluvan saaneen irakilaisen oleskelulupa pitäisi peruuttaa koska on ilmeistä että Maahanmuuttovirasto rikkoi todennäköisesti sen myöntäessään ulkomaalaislakia koska ei sen myöntämisen aikaan vielä noudattanut Ulkomaalaislain mahdollistamaa hylkäysmahdollisuutta sisäisen paon mahdollisuuden perusteella koska Maahanmuuttovirasto otti sen käyttöön vasta Toukokuussa 2016.

[Uimakoulutettava]

Safaa ja lapset Turkissa, Mohammed Suomessa – perheenyhdistäminen juuri nyt miltei mahdotonta

Pieni Jad-poika ja Safa.

Pieni Jad-poika oli vasta viiden päivän ikäinen, kun isä pakeni Suomeen.Kuva: Jessica Stolzmann / Yle 

Safaalla on unelma. Hän haluaisi päästä miehensä luo Suomeen

YLE:n traagista, jälleen kerran.

Ongelma on siinä, että perheenyhdistäminen ei ole täysin mahdotonta.

Myös turvapaikan hakemisen tulisi olla mahdotonta.

Turvaa haetaan ja tarjotaan aivan väärillä mantereilla niiden kaikkien tuhoksi.

[Augustus]

Asiaan sen enempää perehtymättä, ankkurilapsen sijasta onkin ankkurimies. No, onhan sekin jo edistystä. Perheen isä tekee sen mitä isän pitääkin tehdä.

[Alaric]

Musulmaaniakka on pystynyt palaamaan sodan keskelle kuukaudeksi Syyriaan odottamaan asiakirjoja, mutta silti siellä ei pysty elämään? Turkissa ei ole sotaa, mutta jostain syystä sielläkään ei pysty elämään? Ai niin, hölmöjen vääräuskoisten ylläpitämä taikaseinä taitaa puuttua.

Eiköhän tämäkin perheenyhdistäminen kuitenkin lopulta onnistu, kun tarpeeksi ulistaan mediassa ja somessa...

[seuraa_tilannetta]

A-Studio juuri valittaa, että maahan haluavien täytyy maksaa toistatuhatta euroa Turkissa perheenyhdistämisten anomuksista ja matkoista.
Vain rikkaiden perheet pääsevät Suomeen.. onhan se eräänlaista evoluutiota?

[Maininki]

Musulmaaniakka on pystynyt palaamaan sodan keskelle kuukaudeksi Syyriaan odottamaan asiakirjoja, mutta silti siellä ei pysty elämään? Turkissa ei ole sotaa, mutta jostain syystä sielläkään ei pysty elämään? Ai niin, hölmöjen vääräuskoisten ylläpitämä taikaseinä taitaa puuttua.

Eiköhän tämäkin perheenyhdistäminen kuitenkin lopulta onnistu, kun tarpeeksi ulistaan mediassa ja somessa...

Tällaista linssiin viilaamista on ollut viimeiset 20 vuotta. Aiemmin on voinut hankkia erilaisia yksilöllisiin tekijöihin liittyviä lausuntoja tueksi. Nyt on onneksi tämä reikä tukkeutumassa. Järkyttävää on se, että kun tästä vehkeilystä kertoo, niin kokemusperäistä tietoa ei uskota, vaan se leimataan heti kättelyssä negatiiviseksi asenteellisuudeksi. Suurin osa tunteiden kuohunnasta viimeaikaisten julkisuudessa olleiden tapausten tiimoilta jäisi, mikäli niihin liittyvä taustatieto olisi kaikkien saatavilla. Suomalaiset kun ovat varsin oikeudentajuista kansaa.

[ISO]

Kusettamista kusettamisen perään.

Suvaitsevaisto itkee verta ja huutaa ihmisoikeuksia näille elämäntapaloisijoille.

Pelkkiä kuluja näistä tulee, ei mitään hyvää.

[von Manstein]

Vaatimusta ei sovelleta niihin turvapaikan saaneisiin, jotka jättävät hakemuksen kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä. Käytännössä se on mahdotonta, koska hakemuksen jättämiseen on monen kuukauden jono.

Tämä on muuten pirun olennainen kohta jos pitää paikkansa. Tähän astihan on ollut pelkona, että kaikkien tp-statuksen omaavien sukumannet jättävät heti tp-päätöksen jälkeen perhehakemukset ja se 3 kuukautta olisi vain muodollisuus.

Mutta jos todella on noin, että kaikille ei edes heru varattua aikaa hakemuksen jättämiseen tässä aikaikkunassa ja näin ollen osa tp-statuksellisistakin vanhoista perheistä todella siirtyisi tuloharkintaan, niin sehän rajaisi määriä huomattavasti. Sillä vaikka tulorajat eivät oikeasti ole isoja (lapsilisien, asumistuen ym. käsittely huomioiden), kuitenkin todella moni ei pääse edes niihin, koska monet tulevat roikkumaan pitkään sosiaalitoimiston asiakkaina.

Mutta pitäneekö paikkansa? Pelkän yhden Ylen kakkajutun perusteella en vielä niele tätä. Mitä mieltä Roope & co?

[takalaiton]

- SSB:n [Norjan tilastokeskus] mukaan keskimääräisen syyrialaisen pakolaisen aiheuttamat elinkaaren mittaiset kustannukset ovat 800.000 euroa, jos integroituminen onnistuu kuten naapurimaasta Irakista tulleiden pakolaisten kohdalla. Mainittujen 8.000 pakolaisen ja 5.600 perheenyhdistämisen kautta tulleen aiheuttamat kustannukset tulevat nousemaan siten yhteensä 11 miljardiin euroon.

http://hommaforum.org/index.php/topic,101347.msg1908239.html#msg1908239

Migrin käsissä on elinkaarikuluina yli kymmenen miljardin päätökset. Ja tämä siis pelkästään yhtenä vuonna.

[Spesialisti]

12 tuntia veden varassa..

Ei jumalaare. Suvakkimedian hommawatchille kysymys: eikö yhtään hävetä tällainen viemärijournalismi?

[Khalifatta]

Tytöt pursuavat energiaa ja ovat rakentaneet isosta liinasta keinun, jonka he ovat ripustaneet portaisiin kotioven ulkopuolelle

Jos ja kun se kotiovi on kotona ja koti on Turkissa, niin mitä muumia tuo lasten heitteille jättäjä Suomessa tekee? Etsii uutta vaimoa?
Taharrushtelee?
Vai onko tässä tarkoitus lähettää kotiovi Suomeen?
---------------- 

[writer]

Vaatimusta ei sovelleta niihin turvapaikan saaneisiin, jotka jättävät hakemuksen kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä. Käytännössä se on mahdotonta, koska hakemuksen jättämiseen on monen kuukauden jono.

Tämä on muuten pirun olennainen kohta jos pitää paikkansa. Tähän astihan on ollut pelkona, että kaikkien tp-statuksen omaavien sukumannet jättävät heti tp-päätöksen jälkeen perhehakemukset ja se 3 kuukautta olisi vain muodollisuus.

Mutta jos todella on noin, että kaikille ei edes heru varattua aikaa hakemuksen jättämiseen tässä aikaikkunassa ja näin ollen osa tp-statuksellisistakin vanhoista perheistä todella siirtyisi tuloharkintaan, niin sehän rajaisi määriä huomattavasti. Sillä vaikka tulorajat eivät oikeasti ole isoja (lapsilisien, asumistuen ym. käsittely huomioiden), kuitenkin todella moni ei pääse edes niihin, koska monet tulevat roikkumaan pitkään sosiaalitoimiston asiakkaina.

Mutta pitäneekö paikkansa? Pelkän yhden Ylen kakkajutun perusteella en vielä niele tätä. Mitä mieltä Roope & co?

En tiedä mitä mieltä Homman ykkös-faktan kaivaja on mutta Roopen inspiroimana maahanmuuttokriittisenä olen sitä mieltä että YLE:n toimittaja sekoittaa todennäköisesti asioita.

Veikkaan että 3 kuukauden aikana tapahtuvaksi vireillelaittamiseksi lasketaan tapaamisajan varaamisen joka onnistunee 3 kuukaudessa vaikka itse tapaaminen ja varsinainen hakemus tehdään myöhemmin kuin 3 kuukautta.

Tähän viittaa se että Migri ennustelee 17 000 perheenyhdistystä.

[Roope]

Vaatimusta ei sovelleta niihin turvapaikan saaneisiin, jotka jättävät hakemuksen kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä. Käytännössä se on mahdotonta, koska hakemuksen jättämiseen on monen kuukauden jono.

...
Mutta pitäneekö paikkansa? Pelkän yhden Ylen kakkajutun perusteella en vielä niele tätä. Mitä mieltä Roope & co?

Tuskin aikarajaa sovelletaan tuolla tavalla jäykästi vaan se tulkitaan hakijan hyväksi. En nyt heti löytänyt päätöstä, mutta muistaakseni tänä keväänä tuli KHO:n tulkinta, jonka mukaan Maahanmuuttovirastolta oli kestänyt liian kauan tutkia alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämishakemuksia, kun heistä oli tullut tutkinnan aikana täysi-ikäisiä. Näin siitä huolimatta, että ei voitu osoittaa Maahanmuuttoviraston tarkoituksella vitkastelleen hakemusten käsittelyssä.

Eli luultavasti myös kolmen kuukauden rajasta joustetaan vastaavasti, mikäli jonot ovat kuukausien pituiset. Pessimisti ei pety, ei etenkään Suomen maahanmuuttofarssia seuratessa.

[Java]

12 tuntia veden varassa..

Pikkujuttu moniosaajalle, kirjoitti vielä runonkin siinä kelluessa ja tappoi nälkäänsä pari haita mitkä paistoi evääksi kullatulla zipollaan.

[guest12632]

Yleltä taas taattua mokupropagandaa nyyhkytarinan muodossa.

Nyt Mohammed silittää paitaa asunnossaan Espoossa. Hän opiskelee suomea joka päivä monta tuntia ja hakee töitä. Hän sai turvapaikan viime vuoden lopulla, ja nyt pitäisi enää saada perhe Suomeen.

Ihan jees, että jamppa yrittää. Faktat on kuitenkin faktoja. Syyrialainen elelee Suomessa sosiaalituilla, ja jos perheenyhdistäminen toteutuisi, täällä olisi todennäköisesti yhden sijasta 6 sosiaalituilla elelijää.

[-PPT-]

Jokaista kielteistä päätöstä tulee seuraamaan valtaisa julkinen nyyhkytarina.

[Tabula Rasa]

17 000x keskimäärin 3 perheenjäsentä per elintasopakolainen=68 000 työvoimapulanpaikkaajaa. Ja jos ei uskota suvakkimediaa vaan Packalenia niin 5 per läpsyttäjä eli 102 000 yhteensä.

[Roope]

17 000x keskimäärin 3 perheenjäsentä per elintasopakolainen=68 000 työvoimapulanpaikkaajaa. Ja jos ei uskota suvakkimediaa vaan Packalenia niin 5 per läpsyttäjä eli 102 000 yhteensä.

Hakemukset ovat nykyään henkilökohtaisia. 17 000 hakemusta = 17 000 oleskelulupaa hakevaa.

[Eino P. Keravalta]

17 000x keskimäärin 3 perheenjäsentä per elintasopakolainen=68 000 työvoimapulanpaikkaajaa. Ja jos ei uskota suvakkimediaa vaan Packalenia niin 5 per läpsyttäjä eli 102 000 yhteensä.

100 000 läpsyttelijän elinkaarikulut ovat noin 100 000 000 000 euroa eli 100 miljardia.

[Uimakoulutettava]

Yleltä taas taattua mokupropagandaa nyyhkytarinan muodossa.

Nyt Mohammed silittää paitaa asunnossaan Espoossa. Hän opiskelee suomea joka päivä monta tuntia ja hakee töitä. Hän sai turvapaikan viime vuoden lopulla, ja nyt pitäisi enää saada perhe Suomeen.

Ihan jees, että jamppa yrittää.

Ei ole. Jamppa nimittäin yrittää aivan väärällä mantereella.

Merkelin-Sipilän hallituksella ei ole eikä tule olemaan pienintäkään aikomusta kyseenalaistaa väestönsiirtojen lähtökohtaista mielettömyyttä.

[von Manstein]

Veikkaan että 3 kuukauden aikana tapahtuvaksi vireillelaittamiseksi lasketaan tapaamisajan varaamisen joka onnistunee 3 kuukaudessa vaikka itse tapaaminen ja varsinainen hakemus tehdään myöhemmin kuin 3 kuukautta.

Tähän viittaa se että Migri ennustelee 17 000 perheenyhdistystä.

Tuskin aikarajaa sovelletaan tuolla tavalla jäykästi vaan se tulkitaan hakijan hyväksi. En nyt heti löytänyt päätöstä, mutta muistaakseni tänä keväänä tuli KHO:n tulkinta, jonka mukaan Maahanmuuttovirastolta oli kestänyt liian kauan tutkia alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämishakemuksia, kun heistä oli tullut tutkinnan aikana täysi-ikäisiä. Näin siitä huolimatta, että ei voitu osoittaa Maahanmuuttoviraston tarkoituksella vitkastelleen hakemusten käsittelyssä.

Eli luultavasti myös kolmen kuukauden rajasta joustetaan vastaavasti, mikäli jonot ovat kuukausien pituiset. Pessimisti ei pety, ei etenkään Suomen maahanmuuttofarssia seuratessa.

Kuulostaa pahaenteiseltä, vaikkakin suomalaisiin viranomaisiin sopivalta käytännöltä.

Asia oli kuitenkin Ylen jutussa hyvin suoraan sanottu: "käytännössä se on mahdotonta". Eli tuossa kohtaa oli joko suoraa valehtelua toimittajalta tai sitten prosessiin liittyy jotain monimutkaisuuksia siinä kohtaa. Mutta tosiaan, sehän oli vain yksi Ylen lause.

[Maija Poppanen]

12 tuntia veden varassa..

Ei jumalaare. Suvakkimedian hommawatchille kysymys: eikö yhtään hävetä tällainen viemärijournalismi?

Eikä pelkästään veden varassa, vaan tästä saa käsityksen, että 12 tuntia hän ui, ja vasta sen jälkeen kellui veden varassa.

Mohammedin --- oli pakko uida lähes koko matka Kreikkaan. Oltuaan 12 tuntia veden varassa Mohammed jaksoi enää vain kellua.