Kansallinen reformiseura?

[myötäjuoksija]

http://paddock.nukku.net/index.html

Mikä on tämä pulju? Joku Suomen Sisun spin-off? Onko hommalaisia jäseniä?

Lisäännymme jakautumalla, vai mites? Laitoin tämän nyt Tupaan, mode siirtäköön jos aihetta on.

[Jiri Keronen]

Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, minkä lisäksi kyse on turkulaisten toiminnasta. Kunhan nuo ilmoittavat yhteystietonsa, taidanpa pyytää heppuja pistäytymään Turun Hommakerhossa. Tosin isänmaallisuudesta puhuvat ryhmät, jotka viljelevät turhia vieraskielisyyksiä jo ryhmän nimessä, vaikuttavat aina jotenkin kummallisilta. No, se nyt ei mikään suuri ongelma ole.

[JaniAlander]

Joo, kyseessä on vuoden alkupuolelta saakka valmisteltu yhdistyshanke, jossa mm. allekirjoittanut on mukana, tällä hetkellä on jäljellä sääntöjen viimeistely yhdistysrekisterin haluamaan asuun, eli saanemme yhdistyksen rekisteriin syksyn aikana.

Koimme Sisussa vallinneen toimintakulttuurin sikäli jähmettyneeksi, että katsoimme järjestökentässä olevan tilaa uudelle yhdistykselle, joskaan emme uskoakseni tulekaan Sisun kanssa suoranaisesti kilpailemaan toimintatapojen ja periaatteiden eroavuuden takia. Luonnollisesti tulemme toimimaan muiden kansallismielisten organisaatioiden kanssa hyvässä yhteistyössä yhteisten tarkoitusten edistämiseksi.

Keroselle olen joskus sähköpostia lähetellytkin, mutta jos tietoni ovat hukassa toimitan yksityisviestinä.

[Rutja]

Lisäännymme jakautumalla, vai mites?

On parempi, että on olemassa useita yhdistyksiä, joilla on selkeä periaateohjelma, vaikka se tarkoittaisikin jäsenten vähäisempää määrä kuin se, että on olemassa yksi iso pulju jossa on paljon jäseniä, mutta kompromissihakuinen periaateohjelma.

Esimerkiksi Sisussahan jäsenistö on äärimmäisen heterogeeninen niin periaatteiltaan kuin päämääriltään. Tämä on nähdäkseni yksi - tosin vain yksi - syy, miksi Sisun toiminta on ollut viimeiset kolme vuotta täysin jäissä.

Ongelmaksi puljujen määrä käy vasta silloin, jos ne kokevat toisensa kilpailijoikseen ja alkavat heittämään lokaa toistensa päälle.

[IDA]

Joo, kyseessä on vuoden alkupuolelta saakka valmisteltu yhdistyshanke, jossa mm. allekirjoittanut on mukana, tällä hetkellä on jäljellä sääntöjen viimeistely yhdistysrekisterin haluamaan asuun, eli saanemme yhdistyksen rekisteriin syksyn aikana.

Arvasin muuten

Onnea hankkeelle!

[JaniAlander]

Kiitos!

[tommi]

Ongelmaksi puljujen määrä käy vasta silloin, jos ne kokevat toisensa kilpailijoikseen ja alkavat heittämään lokaa toistensa päälle.

Joo. Hyvä esimerkki esim. Itävallasta on FPÖ ja BZÖ. Molemmat ajavat suunnilleen samoja asioita, kuten maahanmuuton rajoittamista. Molemmat ovat kansalliskonservatiivisia, oikeistopopulistisia puolueita.

Silti niidet välitä taitaa olla aika kireät...  

Jos FPÖ ja BZÖ tekisivät yhteistyötä Itävallassa varmasti olisi jo nuiva hallitus.

[Johannes Nieminen]

Ongelmaksi puljujen määrä käy vasta silloin, jos ne kokevat toisensa kilpailijoikseen ja alkavat heittämään lokaa toistensa päälle.

Joo. Hyvä esimerkki esim. Itävallasta on FPÖ ja BZÖ. Molemmat ajavat suunnilleen samoja asioita, kuten maahanmuuton rajoittamista. Molemmat ovat kansalliskonservatiivisia, oikeistopopulistisia puolueita.

Silti niidet välitä taitaa olla aika kireät...  

Jos FPÖ ja BZÖ tekisivät yhteistyötä Itävallassa varmasti olisi jo nuiva hallitus.

Jos tutustut näiden puolueiden politiikkaan niin, ne eivät kauhean konservatiivisia ole. FPÖ omaa vahvat siteet oikeistoliberalismiin, vaikka toisaalta haluaakin esim. julkisrahoitteista päivähoitoa. FPÖ voidaan luokitella liberaalipuolueeksi, ja BZÖ tältä osin hyvin keskustalaiseksi.

[tommi]

Ongelmaksi puljujen määrä käy vasta silloin, jos ne kokevat toisensa kilpailijoikseen ja alkavat heittämään lokaa toistensa päälle.

Joo. Hyvä esimerkki esim. Itävallasta on FPÖ ja BZÖ. Molemmat ajavat suunnilleen samoja asioita, kuten maahanmuuton rajoittamista. Molemmat ovat kansalliskonservatiivisia, oikeistopopulistisia puolueita.

Silti niidet välitä taitaa olla aika kireät...  

Jos FPÖ ja BZÖ tekisivät yhteistyötä Itävallassa varmasti olisi jo nuiva hallitus.

Jos tutustut näiden puolueiden politiikkaan niin, ne eivät kauhean konservatiivisia ole. FPÖ omaa vahvat siteet oikeistoliberalismiin, vaikka toisaalta haluaakin esim. julkisrahoitteista päivähoitoa. FPÖ voidaan luokitella liberaalipuolueeksi, ja BZÖ tältä osin hyvin keskustalaiseksi.

No joo. En ole niihin kauhean tarkkaan tutustunut. Wikipedia vaan ilmoittaa kummankin puolueen kohdalla poliittiseksi aatteeksi kansalliskonservatismin...

Mutta ainakin maahanmuuttoon suhtautuvat yhtä nuivasti. Itävallan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuo puolueet aloittaisivat mahd. pian yhteistyön.

[metsämies]

Tämähän tyyli on selvä ja tulee tod. näk. tapahtumaan tälle JM-K:n uudelle puolueelle.

Alussa on joukko äkäisiä ihmisiä jotka perustavat puolueen, se riitaantuu ja jakaantuu pieniksi äkäisiksi puolueiksi jotka vihoittelevat toisillen, ja ne taas jakautuvat edelleen kunnes jäljellä on sama mitä alussakin oli, eli joukko äkäisiä ihmisiä.

[tommi]

Tämähän tyyli on selvä ja tulee tod. näk. tapahtumaan tälle JM-K:n uudelle puolueelle.

Alussa on joukko äkäisiä ihmisiä jotka perustavat puolueen, se riitaantuu ja jakaantuu pieniksi äkäisiksi puolueiksi jotka vihoittelevat toisillen, ja ne taas jakautuvat edelleen kunnes jäljellä on sama mitä alussakin oli, eli joukko äkäisiä ihmisiä.

Jos viittaat FPÖ:n ja BZÖ:n niin eivät ne mitään kovin pieniä puolueita ole. FPÖ on kolmanneksi ja BZÖ neljänneksi suurin puolue Itävallassa. 

[Kowalski]

Eikö BZÖ:n syntyminen johtunut osittain Haiderin riidoista aiemman puolueensa väen kanssa? Nyt Haiderin kuoleman jälkeen ei ole varmaan mitään syytä hajauttaa kahden lähes identisen puolueen ääniä jos tosiaan kyse oli vain henkilökemioista.

[IDA]

Tässä tapauksessahan on kyse yhdistyksistä, eikä puolueista. Eli en nyt näe, että tuo reformiseura olisi mitenkään hajottamassa kenttää.

Aavistelen, vaan en tiedä mitä ekslusiivisuus yhdistyksessä tarkoittaa, mutta en usko sen tarkoittavan, että jäsen ei voisi olla myös muiden yhdistysten jäsen.

[Rutja]

Aavistelen, vaan en tiedä mitä ekslusiivisuus yhdistyksessä tarkoittaa, mutta en usko sen tarkoittavan, että jäsen ei voisi olla myös muiden yhdistysten jäsen.

Kansallinen reformiseura on muutoksellinen, kansallismielinen, itsenäinen, riippumaton, periaatteellinen ja eksklusiivinen kansalaisjärjestö ja ekslusiivisuus tarkoittaa sitä, että yhdistys ei harjoita avoimien ovien politiikkaa siinä, että kuka tahansa voisi päättää yhdistyksen luonteesta liittymällä tarpeeksi suurella porukalla siihen, vaan jokaisen jäsenen liittyminen harkitaan tapauskohtaisesti. KRS ei hyväksy konsistoriksi kutsuttuun hallitukseen kuuluvilta kytköksiä poliittisiin puolueisiin mahdollisten eturistiriitojen takia. Suoraan säännöistä lukien järjestön tarkoituksena on koota yhteen kansallisesti ajattelevia suomalaisia ja kehittää keskuudessaan ja toimintaympäristössään kansallismielistä aatetta ja sen kehittymismahdollisuuksia sekä edistää laajempaa kansallismielistä muutosta yhteiskunnassa.

Järjestön tehtävänä on suojella ja kehittää kansallismielisen aatteen keskeisiä periaatekysymyksiä ja vastustaa yhteisössä ilmeneviä epäterveitä taipumuksia. Järjestön tehtävänä on edelleen turvata kansallismielisen aatteen jatkuvuus ja elinvoimaisuus sekä suojella yleisestikin kansallismielisesti ajattelevien toiminnanvapautta ja toimintaedellytyksiä.

Toiminnallaan järjestö suojelee kansallismielisten muutosvoimien toimintaedellytyksiä ja edistää kansallismielisten aatteellista yhtenäisyyttä; suojelee ja säilyttää suomalaista kulttuuriperinnettä ja Suomen luontoa sekä edistää Suomen kansan hyvinvointia ja menestystä, suomen kielen asemaa, suomalaisuutta, isänmaallisuutta, kiintymystä kotimaahan sekä vastustaa epäkansallisia sekä kansallismielistä muutosta haittaavia ilmiöitä.

Nettisivut ovat tulossa julkisiksi jossain vaiheessa kuluvaa vuotta.

[JaniAlander]

Tässä tapauksessahan on kyse yhdistyksistä, eikä puolueista. Eli en nyt näe, että tuo reformiseura olisi mitenkään hajottamassa kenttää.

Aavistelen, vaan en tiedä mitä ekslusiivisuus yhdistyksessä tarkoittaa, mutta en usko sen tarkoittavan, että jäsen ei voisi olla myös muiden yhdistysten jäsen.

Ei tarkoita. Aika moni hankkeessa mukanaolija on edelleenkin Sisun jäsen, ja aikoo kaiketi pysyäkin.

Ekslusiivisuus tarkoittaa tiukempaa jäsenseulaa, eli periaatteessa pyrimme seulomaan jäsenhakemukset tarkemmin kuin Sisu aikanaan, ja pitämään järjestön hallittavan kokoisena, pystymme myös näin hyödyntämään uusien jäsenten mahdollista erityisosaamista paremmin. Sisunhan kanssa viimeisinä aikoina tuli jossain määrin ongelmaksi jäsenistön hallitsematon paisuminen ja valtavan työmääärän kasautuminen muutamalle aktivistille, kenelläkään ei ollut aikaa tutustua tarkemmin uusiin jäseniin ja pistää heidän kykyjään hyötykäyttöön, suurin osa jäsenistä jäi vain ns. kuolleiksi sieluiksi. Reformiseura tulee vaatimaan aktiivisuutta jäseniltään, eli emme halua mittavaa määrää ns. kuolleita sieluja, mikä on yksi syy jäsenhankinnan periaatteeseen suosia pikemminkin laatua kuin määrää.

Yleisesti ottaen juttu lähti aikanaan siitä, että todettiin Sisun kaipaavan mittavaa uudistamista. Valitettavasti vain kaikki organisaatiot kehittävät oman toimintakulttuurinsa jota on hyvin vaikea muuttaa, ja organisaation kerran kunnolla urauduttua tiettyyn malliin on melkoisesti helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä ilman vanhaa painolastia kuin yrittää muuttaa ja uudistaa vanhaa. Katsottiin järjestökentässä olevan tilaa pienemmälle ja dynaamisemmalle toimijalle, aika tulee näyttämään olimmeko arvioissamme oikeassa.


Omalta kohdaltani toivon menestystä Sisun nykyiselle hallitukselle uudistamishankkeissaan, kateeksi ei kyllä käy.

[Johannes Nieminen]

KRS ei hyväksy konsistoriksi kutsuttuun hallitukseen kuuluvilta kytköksiä poliittisiin puolueisiin mahdollisten eturistiriitojen takia.

Jos säännöissä tämä menee lävitse, niin sitten on yhdistysrekisterissä munattu. Viimeistään ongelma tulee vastaan silloin, jos tällä perusteella on joku erotettu, ja tämä erotettu vetää asian oikeuteen (erottaminen muusta syystä, kuin maksamattomista jäsenmaksuista on itseasiassa aika hankalaa riippumatta siitä mitä yhdistyksen säännöt sanovat). Jos kyse olisi esim. jonkin puolueen alajärjestöstä, niin silloin voidaan määritellä, ettei saa kuulua muuhun puolueeseen. Todennäköisesti tätä yllämainittua ei kuitenkaan ole säännöissä, vaan sitä pidetään periaatteena?

[JaniAlander]

Sääntöjen kanssa on tosiaan pientä säätöä, suurin osa meni ihan kiltisti rekisterissä läpi, mutta muutoksiakin on haluttu.  Jollei asiaa sääntötasolla saada läpi, niin periaatetasolla se on voimassa. Halutaan vain varmistaa ettei synny eturistiriitoja, jotka voisivat vaikuttaa järjestön toimintaan.

[Johannes Nieminen]

Ongelmaksi puljujen määrä käy vasta silloin, jos ne kokevat toisensa kilpailijoikseen ja alkavat heittämään lokaa toistensa päälle.

Joo. Hyvä esimerkki esim. Itävallasta on FPÖ ja BZÖ. Molemmat ajavat suunnilleen samoja asioita, kuten maahanmuuton rajoittamista. Molemmat ovat kansalliskonservatiivisia, oikeistopopulistisia puolueita.

Silti niidet välitä taitaa olla aika kireät...  

Jos FPÖ ja BZÖ tekisivät yhteistyötä Itävallassa varmasti olisi jo nuiva hallitus.

Jos tutustut näiden puolueiden politiikkaan niin, ne eivät kauhean konservatiivisia ole. FPÖ omaa vahvat siteet oikeistoliberalismiin, vaikka toisaalta haluaakin esim. julkisrahoitteista päivähoitoa. FPÖ voidaan luokitella liberaalipuolueeksi, ja BZÖ tältä osin hyvin keskustalaiseksi.

No joo. En ole niihin kauhean tarkkaan tutustunut. Wikipedia vaan ilmoittaa kummankin puolueen kohdalla poliittiseksi aatteeksi kansalliskonservatismin...

Mutta ainakin maahanmuuttoon suhtautuvat yhtä nuivasti. Itävallan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuo puolueet aloittaisivat mahd. pian yhteistyön.

Näköjään enkkuwikipediassa on jossain vaiheessa muutettu ideologia kansalliskonservatiiviksi. Strache kuitenkin itse pitää vapauspuoluetta ennemmänkin kansallisliberaalina. Historiallisesti puolue on ollut liberaalinen, mutta ilmeisesti maahanmuuttokysymys katsotaan nykyisin liberalismin vastaisena

[Johannes Nieminen]

Sääntöjen kanssa on tosiaan pientä säätöä, suurin osa meni ihan kiltisti rekisterissä läpi, mutta muutoksiakin on haluttu.  Jollei asiaa sääntötasolla saada läpi, niin periaatetasolla se on voimassa. Halutaan vain varmistaa ettei synny eturistiriitoja, jotka voisivat vaikuttaa järjestön toimintaan.

Säännöissä on aina pientä säätöä, jollei käytetä ennakkotarkastettuja tai yhdistysrekisterin mallisääntöjä. Joskus säännöissä saa lävitse mitä ihmeellisimpiä asioita (nimimerkillä kokemusta on). En kuitenkan tuudittaudu siihen, että ne pätisivät oikeuskäsittelyssä. Eräs hassu kohta mikä on tullut vastaan on kokouskutsut. Olen nähnyt sääntöjä joissa on mennyt lävitse mm. sellainen kohta, että kutsut lähetetään sähköpostitse mikäli jäsen on antanut sähköpostiosoitteensa. Hämmentävintä tässä oli se, että ei ollut mitään mainintaa mitä tehdään silloin jos jäsen ei ole antanut sähköpostiosoitetta 

[IDA]

Siirretty pois asiaankuulumatonta keskustelua