2016-01-19 HS: "Suomi ja Ruotsi kantavat kohtuutonta taakkaa pakolaiskriisissä"

[B52]

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1453095731329

HS-haastattelu: Ruotsin sisäministerin mukaan Suomi ja Ruotsi kantavat kohtuutonta taakkaa pakolaiskriisissä

Aivan aluksi Anders Ygeman alkaa luetella. Että minkälainenko oli sisäministerin vuosi Ruotsissa?

Oli parlamentaarisesti hankala aika hallituksessa, ja uudet vaalit vältettiin vain täpärästi. Oli useampia terrori-iskuja Euroopassa. Oli rasistinen kouluisku Ruotsin Trollhättanissa. Ja sitten valtava kasvu turvapaikanhakijoiden määrässä ja käännös pakolaispolitiikassa.

Vuosi oli poliittisesti musta.

"En voinut kuvitella, että tämä olisi tällaista", hän sanoo HS:n haastattelussa työhuoneessaan hallitusrakennus Rosenbadissa.

Hyllyssä on kirja nimeltä Flyktingen, pakolainen, ja ikkunalaudalla lautapeli nimeltä Minister i klister, ministeri pulassa. Siinä koetetaan pysytellä mahdollisimman pitkään hallituksessa.

Ygeman on yhdenlainen uutuus Ruotsin politiikassa. Ruotsissa ei ole ennen häntä ollut sisäministeriä sitten vuoden 1998. Kun Stefan Löfvenin punavihreä hallitus 2014 otti paikkansa, tämä muuttui.

Vasemmistodemariksi kuvattu Ygeman otti vastuun poliisiasioista ja sisäisestä turvallisuudesta. Kriisinhallinnan keskitetty työ siirrettiin pääministerin alaisuudesta hänen tontilleen.

Suurelle yleisölle Ygeman oli tuolloin pitkälti tuntematon, eivätkä poliisiasiat olleet lainkaan hänen ominta alaansa.

Sisäministerinä hänestä tuli silti nopeasti yksi Ruotsin näkyvimmistä poliitikoista. Ygeman on seissyt lukuisat kerrat parrasvaloissa kertomassa, miten Ruotsi aikoo selvitä milloin terroriuhasta, milloin pakolaiskriisistä. Joskus silloinkin, kun moni olisi odottanut kuulevansa pääministeristä.

Hallitus on saanut välillä risuja, mutta rauhallinen Ygeman on ollut pääkirjoittajien ja kolumnistien suosiossa.

Ministerin lyyrinen tyyli erottuu joukosta. Euroopan epävakaita aikoja voi varsin hyvin kuvailla vaikka David Bowien sanoin tai lukemalla John Donnen runoutta. Näin Ygeman teki vastikään Sälenin vuotuisessa puolustusseminaarissa.

Ruotsiin tuli syksyn kiivaimpina aikoina noin 10 000 turvapaikanhakijaa viikossa. Nykyään heitä tulee alle tuhat, vähemmän kuin syksyllä yhden päivän aikana. Säät ovat viilenneet, ja Ruotsi teki ennen vuodenvaihdetta täyskäännöksen pakolaispolitiikassa.

Muun muassa perheenyhdistämisiä vaikeutettiin. Ruotsi aloitti väliaikaiset rajatarkastukset marraskuussa. Tammikuusta alkaen Tanskasta Ruotsiin kulkeviin julkisiin liikennevälineisiin ei ole päässyt ilman henkilöpapereita.

Ygeman sanoo, että akuutti tilanne on nyt Ruotsissa ohi. "Olemme kääntäneet kehityksen, ja pakolaisten vastaanotossa on kohtuullinen taso."

Kriisin päättymisestä on silti liian aikaista sanoa. Välimeri ei tällä hetkellä ole varsinaisesti kulkukelpoinen, ja Ruotsiin pyrkivien määrästä saadaan varsinainen kuva keväämmällä.

"Tiedämme kuitenkin, ettemme aio enää palata siihen tilanteeseen, joka meillä oli joidenkin kuukausien ajan."

Ruotsin turvapaikkapolitiikan kiristyksissä oli hänen mukaansa osin kyse myös viestien lähettämisestä sekä tulijoille, että muille EU-maille. Ruotsi ei ole halunnut olla mukana kilvoittelussa siitä, kenellä on tiukin linja, Ygeman toteaa. "Mutta meidät on pakotettu siihen."

"On ollut aikoja, jolloin meidän on ollut vaikeaa tarjota ihmisille kattoa pään päälle, ja nyt ulkona on –17 astetta. Se ei ole mikään hyvä aika lämpimästä maasta tulijalle asua pahvilaatikon päällä."

Ruotsi vaatii kaikilta EU-mailta yhteistä vastuuta. EU:n ulkoraja on turvattava, Eurooppaan on luotava laillisia reittejä ja kaikki maat on saatava noudattamaan yhteisiä päätöksiä, esimerkiksi jakamaan turvapaikanhakijoita EU-maiden kesken.

Maat ovat päättäneet 160 000 turvapaikanhakijan jakamisesta, mutta tähän mennessä vain joitakin satoja on jaettu.

"On rajansa sille, miten kauan merkittävän taloudellisen vastuun hyvin monen vuoden aikana ottaneet maat voivat olla mukana, jos muilta mailta ei löydy vastaavaa solidaarisuutta."

"Maat kuten Ruotsi, Saksa, Itävalta, Tanska ja Suomi, me olemme olleet nettomaksajia EU-järjestelmässä. Ei voi odottaa, että niin on, jolleivät muut tule avuksi, kun me tarvitsemme apua. Vaikkei tilanne uhkaisi muodollisesti EU:ta, on niin käytännössä. Se, että rajajärjestelmä ei toimi, uhkaa tietenkin Schengen-yhteistyötä."

Entä Ruotsin toimet? Myös Ruotsin voi katsoa olleen päätöksillään romuttamassa vapaan liikkuvuuden Schengeniä. Ruotsin aloitettua henkilöpapereiden tarkastukset Tanskan puolella tammikuussa, aloitti Tanska oitis väliaikaiset rajatarkastukset rajoillaan. Nyt paine kasvaa entisestään Saksassa.

"Tietenkin. On epäonnistuminen Schengenille, kun yksikin maa tekee päätöksen rajatarkastuksista ja nyt niin on tehnyt viisi maata", Ygeman sanoo.

"Toisaalta meidän päätöksemme rajatarkastuksista ei ole ongelma, vaan se, että emme ole onnistuneet tekemään riittäviä toimia jotta rajakontrolli toimisi Kreikassa."

Pakolaiskriisin toinen ulottuvuus Euroopassa on kasvava vastakkaisasettelu ja esimerkiksi verkkoviha, joka Ruotsissa kuten Suomessakin velloo voimakkaana. Ygeman toteaa, että ainoa keino on pyrkiä avoimesti torjumaan epäluulojen kärjistymistä on kohdata pelot ja puhua niistä avoimesti. Epäluuloja torjutaan myös saavuttamalla taloudellista ja sosiaalista kasvua, hän sanoo.

"On aivan selvää, että ne maat, jotka ovat ottaneet vastaan eniten pakolaisia, ovat myös maita, joilla paras talouskehitys ja alhaisin työttömyys. Se on hiukan erikoista, mutta niin se vain on. Vertailla voi tässä mielessä vaikka Suomen ja Ruotsin kehitystä", hän toteaa.

[Skeptikko]

HS-haastattelu: Ruotsin sisäministerin mukaan Suomi ja Ruotsi kantavat kohtuutonta taakkaa pakolaiskriisissä

Mitä, eikö nämä turvapaikanhakijat enää olekaan kilpailuetu, niin kuin pajunköytenä yritti joku Ruotsin ministeri vasta aivan vähän aikaa sitten Suomelle väittää?

Muun muassa perheenyhdistämisiä vaikeutettiin. Ruotsi aloitti väliaikaiset rajatarkastukset marraskuussa.

Huokaus, Suomi ei ole Orpon kyvyillä onnistunut saamaan aikaan edes näitä toimia.

Ruotsi vaatii kaikilta EU-mailta yhteistä vastuuta. EU:n ulkoraja on turvattava, Eurooppaan on luotava laillisia reittejä ja kaikki maat on saatava noudattamaan yhteisiä päätöksiä, esimerkiksi jakamaan turvapaikanhakijoita EU-maiden kesken.

Mikäs järki siinä olisi, että luotaisiin lisää reittejä laittomien reittien rinnalle ja houkuteltaisiin taas entistä enemmän väkeä tänne? Ja mitä se muka hyödyttäisi, että turvapaikanhakijoita jaettaisiin entistä laajemmalle EU:ssa? Sehän vain levittäisi ongelman entistä laajemmalle ja tekisi tilanteen EU:n tasolla entistä vaikeammaksi.

Tämä tulijavirta on käytännössä loputon, kun köyhissä ja muutenkin surkeissa oloissa asuu miljardeja ihmisiä ja väkiluku näissä maissa kasvaakymmenillä miljoonilla vuodessa. Edes kaikkien länsimaiden resurssit yhdessä eivät mitenkään riittäisi ottamaan vastaan kaikkia näitä kehitysmaiden edesvastuuttoman lisäntymisen aiheuttamia ylijäämäihmisiä. Ainoa kestävä keino on alkaa rajoittaa voimakkaasti tai lähestulkoon lopettaa tänne humanitaarisina tapauksina tuleminen.

Entä Ruotsin toimet? Myös Ruotsin voi katsoa olleen päätöksillään romuttamassa vapaan liikkuvuuden Schengeniä.

Juu, kaikkihan alkoi niistä uskomattoman naiivista kutsuhuudoista Ruotsin ja Merkelin johdolla, vaikka muut yrittivät varoittaa ja puhua järkeä. Ruotsissa ei ilmeisesti edelleenkään tajuta tätä.

"On aivan selvää, että ne maat, jotka ovat ottaneet vastaan eniten pakolaisia, ovat myös maita, joilla paras talouskehitys ja alhaisin työttömyys. Se on hiukan erikoista, mutta niin se vain on.

Mitä ihmeellistä siinä on, että elintason parantamisen perässä muuttavat muuttavat setelien kuvat silmissä juuri rikkaimpiin maihin? Sen sijaan nämä maahanmuuttajat eivät näytä pelastaneen esimerkiksi Kreikkaa talousongelmistaan...

[Sydämistynyt]

Ensin pidetään ovet ja ikkunat auki ja sitten kun talo on täynnä väkeä, aletaan parkumaan, että on näitä on liikaa.  Ja lisää tulee...

[Kyklooppi]

Mitä tekee orpo? Ei mitään kun ei taidot riitä.

[Micke90]

Taas Hyysäri jätti mainitsematta Ikean puukotuksen, jonka teki mamu.