White Flight suomessa

[ismolento]

Ja näin se savuverho toimii: JOS alueelle muuttaa itse itsensä omilla rahoillaan elättäviä, työssäkäyviä maahanmuuttajia länsimaista, niin totta, mitään huomattavaa rajaa tuskin on olemassa. Mutta silloin kun puhutaan siitä väestä, jonka synonyymiksi sana "maahanmuuttaja" on todellisuudessa muodostunut, niin raja todellakin on olemassa. Ja se raja on NOLLA. Heti kun alueelle rupeaa muuttamaan huma-hahmoja, geelitukkia, kaapukummituksia kakaralaumoineen, puikulapäitä ja muuta ns. vähemmän tuottavaa väkeä, niin jokainen vähääkään omilla aivoillaan ajatteleva ryhtyy miettimään asuinalueen tulevaisuutta ja omaa asumisviihtyvyyttään pitemmällä tähtäimellä.

Noinhan se menee. Maahanmuutto voi tosiaan alla rikkaus ja voimavara. Moni vanhempi saattaa jopa sijoittaa lapsensa tarkoituksella kouluun jossa on maahanmuuttajia ja toivoo että hänen lapsensa ystävystyisi maahanmuuttajalasten kanssa. Kysehän on pelkästään siitä millaisista maahanmuuttajista on kyse. Oikeastaan nuo sanat mamu ja matu kuvaavat hyvin tänne tulleita.

MENA-mamu sanaa voi hyvin käyttää suurimmasta osasta maahanmuuttajia, koska ne ovat pääsääntöisesti lähtöisin Lähi-idästä (ME) tai Pohjois-Afrikasta (NA) ja ovat muslimeita.

[Hamsteri]

Amerikan meininki on se, että jos asuinalueelle ilmestyy neemuja niin jengi läiskii pikaiseen tahtiin myynti-ilmoitukset. Sen jälkeen koko mesta on neemula. En tiedä Suomen meininkiä, koska puolet PK seutua on jonkinlaisella asumistuki/vuokrakämppä säädöllä. Jengi varmaan vaan alkaa vältellä radanvarsia. Omistusasunto ostaminen keskittyy omakotitalovaltaiseksi, koska neemut ei osaa sellaista. Jengi asuu mielummin vuokralla kuin maksaa kämpästä 300 000e ja arvo tipahtaa 50 000e, kun somput on floodattu sinne myöhemmin.

[Skeptikko]

Hesarin jutussa päivitellään, että maksukykyinen väki alkaa muuttaa pois ja pohditaan syyksi mm. koronaa. Kommenteista paljastuu kuitenkin whiite flight -henkisiäkin arvioita, kuten:

"Espoossa on nyt pelko, että se on muuttumassa Vantaaksi" – Asukkaat pakenevat Espoosta ennätyksellistä tahtia, tutkijatkin yllättyivät
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007682376.html

Espoota koskevassa muuttoliikkeessä on tapahtunut hyvin nopeita muutoksia, joiden seurauksena Espoo on nyt ensimmäistä kertaa muuttotappiokunta.

Tappiot johtuvat siitä, että Espooseen muuttavien määrä on pysynyt lähestulkoon aiempien vuosien tasolla, mutta samaan aikaan Espoosta pois muuttavien määrä on kasvanut nopeasti.

ESPOOSTA muualle suuntautuvien muuttojen määrä kasvoi ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden aikana 16,5 prosenttia edellisten viiden vuoden keskiarvoon verrattuna.

Ilmiö ei koske vain Espoota, mutta muutokset ovat siellä suurempia kuin Helsingissä ja Vantaalla.
...
Samaan aikaan Helsinkiin ja Espooseen suuntautuvien muuttojen määrä kasvoi vain hieman tai ei lainkaan edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Vantaa pärjäsi kolmikosta parhaiten, sillä Vantaalle myös muutettiin ahkerasti.

Espooseen muutti kuluvan vuoden aikana noin 15  000 uutta asukasta. Luku on melko samalla tasolla kuin aiempina viitenä vuotena. Samaan aikaan kaupungista muutti pois noin 16  000 asukasta. Lähtevien määrä kasvoi yhdessä vuodessa noin 2 000 muuttajalla edelliseen viiteen vuoteen verrattuna.

Maansisäinen muuttoliike on vain yksi kunnan väestökehitykseen vaikuttavista seikoista. Lisäksi väestökehitykseen vaikuttavat myös maastamuutto, maahanmuutto, syntyvyys ja kuolleisuus. Tässä jutussa käsitellään vain maansisäisen muuttoliikkeen muutoksia. Kaiken kaikkiaan Espoon asukasluku kasvaa myös tänä vuonna.

TIMO Aro sanoo pitävänsä Espoon suunnanmuutosta yllättävänä.

"Se on ollut tähän saakka vähän samanlainen toimija kuin kehyskunnat: jatkuvaa voimakasta kasvua keski- tai hyvätuloisista sekä koulutetuista, jotka tuovat hyviä verotuloja. Tämä romahdus on yllätys etenkin sitä vasten, että kaupunki on panostanut kasvuun viime vuosina."
...
Tutkijat eivät osaa sanoa, onko muutos pysyvää vai väliaikaista seurausta koronaviruksesta.
...
Kirkkonummelle on jo vuosien ajan muutettu erittäin ahkerasti juuri Espoosta, Aro sanoo. Se ei siis ole uusi ilmiö, mutta muuttajien määrä on kasvussa.

KIRKKONUMMELLA on jotain, mitä Espoossa ei ole tarjolla: kohtuuhintaisia tontteja kaukana muista ihmisistä.
...
Toisaalta Espoosta pois muuttavien joukossa on paljon myös niitä, joille oma tontti ja itse rakennettu koti eivät ole edes haaveissa. Heitä ajavat ulos Espoosta muut syyt.

Yksi niistä syistä voi olla raha. Siihen viittaa Espoosta naapurikuntiin suuntautuvan muuttoliikkeen uusi piirre: Espoo menettää nyt aiempaa enemmän asukkaita Vantaalle.

Vaikka Espoo ja Vantaa muistuttavat monessa suhteessa toisiaan, eroavat ne merkittävästi toisistaan juuri asuntojen hinnoissa.

Hyvätuloiset veronmaksajat ovat karkaamassa Espoosta ja tilalle muuttaa vähätuloisia migrantteja jotka eivät paljoa veroja maksele - vaan päinvastoin ovat usein yhteiskunnan elätettäviä, joten verotulot laskevat muutenkin pahoin velkaantuneessa Espoossa:

MUUTTOLIIKKEEN heilahteluilla on suuri merkitys, sillä se voi vaikuttaa kunnan verotuloihin.

Huolestumista on nähty jo Espoossa. Jo aiemmin syksyllä uutisoitiin kaupungin verotulojen kasvun hiipumisesta ja kaupungin laatimasta säästöohjelmasta.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) myöntää olevansa hieman huolestunut tilanteesta.
...
KYSYMYS ei kuitenkaan ole vain siitä, keitä Espoosta muuttaa pois.

Kaupungin kannalta vähintään yhtä oleellinen kysymys on: keitä Espooseen muuttaa tilalle? Espoo näyttäisi kasvavan nyt etenkin vieraskielisten ja pienituloisemman väestön muuttoliikkeestä, kerrotaan kaupungin konsernihallinnon tutkimukset ja tilastot -yksiköstä. Verotulot eivät ole lähivuosina kasvaneet muuttoliikkeen kanssa samassa tahdissa.

Tämä on pelästyttänyt päättäjiä ja jo syksyn säästöohjelman taustaksi esitetyssä aineistoissa viitattiin siihen, että Espoon asukkailleen tarjoamat laadukkaammat palvelut eivät houkuttele kuntaan asukkaiksi hyvätuloisia asukkaita. Tai pitäisikö sanoa, että laadukkaat palvelut eivät saa hyvätuloisia jäämään kuntaan.

"Espoossa on nyt pelko siitä, että se on muuttumassa Vantaaksi", Timo Aro kiteyttää asian.
...
NYKYINEN kehitys on kuitenkin looginen seuraus kaupungin ratkaisuista, Aro sanoo.

"Sitä saa mitä rakentaa. Kun liikkuminen helpottuu ja rakennetaan runsaasti pienempiä ja ehkä myös edullisempia asuntoja hyvällä sijainnilla, on selvää, että saadaan myös monenlaisia asukkaita. Pidän tätä kehitystä myös tervehdyttävänä. Kyllä muidenkin kuntien kuin Helsingin ja Vantaan pitää kantaa vastuuta, että huonompiosaisuus jakautuisi tasaisemmin."

Timo Aro huomauttaa, että Espoon profiilin muuttumisesta käytiin paljon keskustelua jo länsimetron suunnitteluvaiheessa.

"Se kehitys on alkanut, ja sitä on hyvin vaikeaa peruuttaa."
...
"Alueellinen eriytyminen on jo käynnissä. Espoo on halunnut kehittää hajanaista verkostokaupunkia, ja sen seurauksena on syntynyt hyväosaisuuden ja huono-osaisuuden taskuja ympäri Espoota."

Hyvin toimeentulevien kalliit asuinalueet ovat omia saarekkeitaan, ja ne ovat harvoin tekemisissä niiden asuinalueiden kanssa, joille pienituloiset ovat keskittyneet. Uutta rakentamista tuovien ja ehkä sosiaalista sekoittumista aiheuttavien kaavahankkeiden viemistä vastustetaan joskus voimakkaasti.
...
"Espoossa pitää nyt pohtia, että miten rakennetaan sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Tämä Vantaata ja Helsinkiä jo vuosien ajan koskenut asia on nyt yhä enemmän myös Espoon asia."

Tässä puolestaan joitain kommentteja:

Josko muutamia syitä listaisi, ihan vaikka tutkijoille vinkiksi mistä päästä purkaa asiaa...

Iso joukko on muuttanut pois, mutta on tilallekin ollut tulijoita. Käykääpä pyörimässä Espoon ostoskeskuksissa ja katsokaa, millä profiililla tulijat ovat. Sitä integroitumista odotellessa osa porukasta mielummin integroituu muualle, eli vaihtaa joko kaupunginosaa tai koko kaupunkia/kuntaa. Eri asia on, kehtaako kukaan myöntää muuttaneensa pois sen takia että...

Hintataso. Espoo on kallis kun suhteuttaa siihen, mitä sillä rahalla saa. Hinta ja laatu eivät kohtaa, oikeastaan mitenkään. Kuka tosiaan haluaa sen postimerkkipihan ison omakotitalon hinnalla?

Autoilun vihamielisyys. Vaikka Espoo on rakennettu autoilun varaan, ei sitä ole toinen toimiala ymmärtänyt. Sitä parkkikieltojen, rajoitusten ja parkkipirkkojen määrää... Voisivat vaikka toimialajohtajat jutella keskenään, että millä strategialla nyt halutaankaan mennä eteenpäin.

Ison kaupungin jähmeys ja byrokraattisuus. Aina halutaan tehdä eri lailla kuin muut, kaikki on vaikeaa ja hankalaa. Kauankohan on vatvottu sitä kaupungintalon purkuakin? Säädöksiä, määräyksiä, byrokraattien päätöksiä, johdon irtautumista tavallisesta kansasta. Mielikuvat OVAT tärkeitä.
...
Hienoa huomata että olen ollut jo vuosia oikeassa että muuttoliike kaupunkeihin hyytyy.Nyt muutetaan kaupungeissa metsäisemmälle alueelle lähelle luontoa ja samalla saadaan rahalle parempaa vastinetta asuntojen koossa ja hinnassa.Keskusta saa tilalle vieraskielistä maahanmuuttajaporukkaa enimmäkseen pakolaisia joiden vuokrat maksaa yhteiskunta.Ainoat mitkä vetää asumaan lähelle keskustaa on virastojen ja koulujen sijainti.Entä jos tuleekin valistuneempi väki eduskuntaan ja päätetään että kouluthan vois olla halvemmalla ja väljemmällä aluella luonnon ympäröimänä missä oppilaillekin löytyis edullisia asuntoja?Ehkä joku vois funtsata miksi asuntotukiin menee niin mielettömästi rahaa!Mutta tärkeintä on että suunta on oikea.Tietenkin päättäjät jotka itse ovat sijoittaneet kalliisiin asuntoihin ja ehkä jopa vuokraavat niitä eivät helpolla suostu tyyliään muuttamaan mutta uskon sen valkenevan heilleki.Ei tarvita monta vuotta nykymenolla kun itämeri alkaa haista ja rannoille ei ole ryntäystä.Öljyvahingotkin odottavat tuloaan eikä mitään todella tehokasta toimintaa niiden estämiseksi ole tehty.Toivon kuitenkin ettei katastroofeja tule.
...
Vantaan imago on huono. Se ei ole kaavoituksessaan lainkaan huomionut sitä, että se tarvitsee kipeästi myös hyviä veronmaksajia, jotka ovat jo pitkään ruvenneet karttamaan Vantaata. Ilmiö on monesta muustakin maasta tuttu. Kun ei suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä ylittää 20%, niin valtaväestö muuttaa alueelta. On eri asia olla kansainvälisessä koulussa kuin maahanmuuttajakoulussa. Vantaan tulevaisuuskaan ei näytä valoisalta. Monikeskuksinen kaupunki kehittää rahapulassaan vain Tikkurilaa ja Aviapolista. Muissa asutuskeskuksissa palvelut näivettyvät ja työpaikat häviävät kiivaan asuntorakentamisen tieltä. Hädin tuskin peruspalveluihin on varaa. Tätä tilannetta ei ratikka pelasta. Edellä esitetyn perusteella on hyvin vaikea ymmärtää, miten soten jälkeen palvelut paranevat ja miten valtavasta velasta selvitään. Jatkuvasti esillä olo esimerkkinä huonona asuinalueena vain kurjistaa Vantaan asemaa.

[Jorma M.]

Sangen "yllättävää" ettei tuon Hesarin valejutun kommenttiosioon näytä tulleen todellisia syitä.

Ehkä espoolaiset rupeavat kypsymään siihen että matut asuvat ilmaiseksi naapurissa tilavasti. Ja koska neekerit ja h-neekerit ovat valloittaneet julkiset tilat.

[Aimo Räkä]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

[Ari-Lee]

Kyllä muidenkin kuntien kuin Helsingin ja Vantaan pitää kantaa vastuuta, että huonompiosaisuus jakautuisi tasaisemmin."

Kurjuudella kurjuutta vastaan. Kurjuutta jakamalla saadaan kurjuutta. Se on sitä vastuunkantoa. Ja lisäämällä maahanmuuttoa voidaan kompensoida maahanmuuton ongelmat. Ja työpaikkojen kadottua lisätään työvoimaa, koska on huutava työvoimapula. Huutonaurattaisi ellei huutoitkettäisi. 😂

[valtakunnanpärkhele]

Yksi iso tekijä poismuutolle on, että harvat koulut ovat enään suuressa määrin matu-vapaita Espoossa, joidenkin pientalovaltaisten ja/tai erittäin kalliiden alueiden lähiala-asteet ja pari ylä-astetta vielä + ruotsinkieliset koulut. Toisaalta sosiaalinen sekoittaminen kusee muroihin tässäkin, kun koulutaksilla roudataan ymmärtääkseni somppuja jo näihinkin kouluihin muualta.

Moni hyvinkoulutettu, hyvätuloinen, keskiluokkainen ja jopa suvaitsevainen ei vaan halua jostain syystä lapsiaan näihin mamu-kouluihin, vaan haluaa lapselleen turvallisen ja rauhallisen kasvu- ja oppimisympäristön, niitä löytyy sitten Kirkkonummelta, Sipoosta, Vihdistä jne, jos perse ei kestä maksaa rauhallisesta paikasta Espoossa.

Ja kallis alue ei tarkoita aina hyvää koulua(ja joskus päinvastoin), melkoinen miina on ostaa vaikkapa hintava parintalon puolikas rauhallisesta Nuottaniemestä merinäköalalla ja lapsesi joutuu silti Matinkylän mamuhelvettikouluihin.

Onneksi pilttini on saanut käydä peruskoulunsa  matu-vapaasti Espoossa ja se oli tärkein syy asuinpaikan valinnassa Espoossa silloin.

[Hamsteri]

Onneksi pilttini on saanut käydä peruskoulunsa  matu-vapaasti Espoossa ja se oli tärkein syy asuinpaikan valinnassa Espoossa silloin.

No hyvä. Meillä oli kolme vuotta etnistä sisällissotaa kunnes sosiaalinen eriytyminen lukiossa. Täytyy vielä lopullisesti sosiaalisesti eriytyä Japaniin.

[Eino P. Keravalta]

"Espoossa on nyt pelko siitä, että se on muuttumassa Vantaaksi", Timo Aro kiteyttää asian.

Espoo on jo Vantaa, Vantaa on jo Espoo.

Molemmissa on slummiutuvia keskittymiä, mutta myös hienoja ja kalliita asuinalueita. Matut ovat kasvava ongelma molemmissa. Oikeastaan ainoa näiden kaupunkien ero on siinä, että Espoossa on meri, Vantaalla ei.

Espoossa on paljon viehättäviä paikkoja, mutta en laisinkaan ihmettele, että moni muuttaa sieltä pois. Syitä ovat matujen järkyttävä lisääntyminen, tukahduttava betonikuutiorakentaminen joka paikkaan, autoilun vaikeuttaminen, asuntojen kova hintataso ja koulujen rappeuttaminen keharimaalaistamisella. Eipä siis ihme, että moni espoolainen muuttaa vaikkapa Kirkkonummelle, Lohjalle, Vihtiin ja Nurmijärvelle. Jopa Vantaalle, sillä samat haitat saa siellä vähän halvemmalla.

Lisäisin vielä ( oikaiskaa, jos olen väärässä ) että Espoo ja Vantaa ovat profiililtaan hyvinkin samankaltaisia, miltei kuin sisaruksia: molempien sijainti muualta Suomesta katsoen sama, molempien väkiluku käytännössä sama, pinta-ala sama, molemmat Helsingin rajanaapureita, molemmissa niin rikkaita kuin köyhiäkin alueita, molemmissa paljon metsää, molemmat rankasti velkaantuneita, molemmissa valtava määrä matuja, molempia riivaa neukkukuutiorakentaminen.. Espoossa ei ole Vantaaseen nähden muuta eroa kuin meri ja kenties se, että Espoo on kokoomuslaisempi siinä, missä Vantaa on demarimpi, joskin se kokoomus on nykyisin yhtä vihervasemmistolainen kuin demaritkin.. ja mitä tulee kauppakeskuksiin, veikkaan, että Espoon Isossa Omenassa ja Sellossa on paljon enemmän matuja kuin Vantaan Jumbossa..

Espoolaiset tietysti omasta mielestään profiloituvat merkittävästi vantaalaisten yläpuolelle, mutta eipä siihen juuri syytä ole, saman tuhon omia ovat molemmat, jos tämä hulluus jatkuu. Sama tuho odottaa myös tällä menolla Keravaa ja Järvenpäätä, Tuusula ja Sipoo välttyvät paljolta, koska ovat pitkälti maaseutumaisia paikkoja, joiden keskustaan ei pääse raideliikenteellä. Tosin on olemassa sellainen ilkeä suunnitelma, jossa paikallisjunalla pääsisi Keravalta Sipoon Nikkilään. Toivottavasti sipoolaisilla on älliä kieltäytyä.. samoin Tuusulan kannattaa laittaa stoppi suunnitelmille, joiden mukaan Vantaalta Tuusulan keskustaan, Hyrylään, vedettäisiin joku pikaraitiotie..

[rätkä]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

Tarkoitatko että Tuusulankin keskittymiin, esimerkiksi Hyrylään, olisi tulossa juna?
Vai onko joku paikkakunta rikastettu ilman massajoukkoliikennettä?

[no future]

Mites tuohon Espoon hirveyteen sopii se, että porukka pakenee sieltä niin Vantaalle kuin Helsinkiinkin?

[DuPont]

Yksi iso tekijä poismuutolle on, että harvat koulut ovat enään suuressa määrin matu-vapaita Espoossa, joidenkin pientalovaltaisten ja/tai erittäin kalliiden alueiden lähiala-asteet ja pari ylä-astetta vielä + ruotsinkieliset koulut. Toisaalta sosiaalinen sekoittaminen kusee muroihin tässäkin, kun koulutaksilla roudataan ymmärtääkseni somppuja jo näihinkin kouluihin muualta.

Moni hyvinkoulutettu, hyvätuloinen, keskiluokkainen ja jopa suvaitsevainen ei vaan halua jostain syystä lapsiaan näihin mamu-kouluihin, vaan haluaa lapselleen turvallisen ja rauhallisen kasvu- ja oppimisympäristön, niitä löytyy sitten Kirkkonummelta, Sipoosta, Vihdistä jne, jos perse ei kestä maksaa rauhallisesta paikasta Espoossa.

Ja kallis alue ei tarkoita aina hyvää koulua(ja joskus päinvastoin), melkoinen miina on ostaa vaikkapa hintava parintalon puolikas rauhallisesta Nuottaniemestä merinäköalalla ja lapsesi joutuu silti Matinkylän mamuhelvettikouluihin.

Onneksi pilttini on saanut käydä peruskoulunsa  matu-vapaasti Espoossa ja se oli tärkein syy asuinpaikan valinnassa Espoossa silloin.

Toki Lipposet (Päivi ja Paavo) kuulemma saivat (suhteillaan) lapsensa suomenkielisiin kouluihin, eivät joutuneet mamukouluihin...

[no future]

Etu-Töölön pahamaineiset koulut top 3?

[Siili]

Suur-Helsingin pilaaminen on hyvässä vauhdissa ja kohta ovat vuorossa Sipoo, Kerava ja Tuusula.

Tarkoitatko että Tuusulankin keskittymiin, esimerkiksi Hyrylään, olisi tulossa juna?
Vai onko joku paikkakunta rikastettu ilman massajoukkoliikennettä?

Vantaan Hakunilaan eivät kiskot toistaiseksi kulje, tosin sinne suunnitellaan pikaraitiotietä.

[Kallan]

Yksi iso tekijä poismuutolle on, että harvat koulut ovat enään suuressa määrin matu-vapaita Espoossa, joidenkin pientalovaltaisten ja/tai erittäin kalliiden alueiden lähiala-asteet ja pari ylä-astetta vielä + ruotsinkieliset koulut. Toisaalta sosiaalinen sekoittaminen kusee muroihin tässäkin, kun koulutaksilla roudataan ymmärtääkseni somppuja jo näihinkin kouluihin muualta.
--
Ja kallis alue ei tarkoita aina hyvää koulua(ja joskus päinvastoin), melkoinen miina on ostaa vaikkapa hintava parintalon puolikas rauhallisesta Nuottaniemestä merinäköalalla ja lapsesi joutuu silti Matinkylän mamuhelvettikouluihin.
---

Nämä viestit kun saisi välitettyä vielä tuonne Homman "kuplan" ulkopuolelle niin olisi hyvä. Esimerkiksi lisärakentamista lobbaava ryhmä Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä ihmettelee ilmiötä, mutta eivät ilmeisesti aidosti tunnu ymmärtävän mistä ilmiö johtuu. Ryhmä koostuu siis vihervasemmistolaisista, mutta eivät ole luonteeltaan "silakoita" - eli ovat pääosin sitä järkevämpää osaa kyseisestä kannattajakunnasta. Eli keskusteluyhteyteen pääsee kyllä. 

Edit: tuosta olikin Lisää kaupunkia Helsinkiin fb-keskusteluryhmässä maininta, mutta sarkastinen. Ja luonnollisesti tässä (white flightissa) se syy ei voi olla. 

[FadeAway]

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3194255

Espoossa oli vieraskielisiä asukkaita lokakuun lopussa 56 100, mikä on 19 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-lokakuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Espoon kaupungin Tilastot ja tutkimukset -tiedotteesta. Vieraskielisten määrä perustuu Trimble Locus -tietokantaan. Ennakkotietojen mukaan espoolaisia oli lokakuun lopussa 292 100.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajaperheisiin Suomessa syntyneet lapset ovat muuttaneet Espoon väestörakennetta nopeasti.

Perustilanne Espoossa kotimainen perhe muuttaa ja tilalle mamuperhe. Vuokrakerrostaloissa on jo erittäin rikasta, siis suomalaiset vähemmistönä. Koulut mamukouluja. Metron takia lisää mamutaloja.
Hyvä Espoo! 

[-PPT-]

Espoo ylipäätään on vuosikausia ollut pk-seudun kuplan sisäinen kupla. Nyt kupla on puhkeamassa niin se vaikuttaa dramaattiselta kehitykseltä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Amerikan meininki on se, että jos asuinalueelle ilmestyy neemuja niin jengi läiskii pikaiseen tahtiin myynti-ilmoitukset. Sen jälkeen koko mesta on neemula. En tiedä Suomen meininkiä, koska puolet PK seutua on jonkinlaisella asumistuki/vuokrakämppä säädöllä. Jengi varmaan vaan alkaa vältellä radanvarsia. Omistusasunto ostaminen keskittyy omakotitalovaltaiseksi, koska neemut ei osaa sellaista. Jengi asuu mielummin vuokralla kuin maksaa kämpästä 300 000e ja arvo tipahtaa 50 000e, kun somput on floodattu sinne myöhemmin.

Helsinkiläiset itse sanoneet että kun rapun  nimilistaan tulee kaksi ählämi nimeä niin sen jälkeen ei muuta kukaan itse vuokransa maksava. ja kun kolmannes asukkaista on matuja niin alkaa muutto muualle. Ensin rappukohtaisesti sitten talo ja sen jälkeen kaupunginosa kohtaisesti.

[Kallan]

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3194255

Espoossa oli vieraskielisiä asukkaita lokakuun lopussa 56 100, mikä on 19 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-lokakuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Espoon kaupungin Tilastot ja tutkimukset -tiedotteesta. Vieraskielisten määrä perustuu Trimble Locus -tietokantaan. Ennakkotietojen mukaan espoolaisia oli lokakuun lopussa 292 100.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajaperheisiin Suomessa syntyneet lapset ovat muuttaneet Espoon väestörakennetta nopeasti.

Perustilanne Espoossa kotimainen perhe muuttaa ja tilalle mamuperhe. Vuokrakerrostaloissa on jo erittäin rikasta, siis suomalaiset vähemmistönä. Koulut mamukouluja. Metron takia lisää mamutaloja.
Hyvä Espoo! 

"Vieraskielisten osuus Espoon väestönkasvusta on nyt yli 90 prosenttia – viidennes asukkaista vieraskielisiä"; siinä voikin vihreät kumppaneineen ihmetellä että mites kauan tällä menolla sitä sosiaalista sekoitusta voidaankaan harjoittaa kun suomalaiset loppuvat kesken ja siten myös tämän kalliin vihreän lystin maksajat.

[Muhmutti]

Itse asun länsi-Vantaalla pientaloalueella ja täällä ei monikulttuurisuutta juuri näy. Sitten kun mennään isompaan keskittymään eli Myyrmäki & Martinlaakso, niin johan alkaa näkymään. Myös Pähkinärinteessä saattaa olla. Keski-Vantaa on aika maaseutua, joten sielläkään ei multikultia juuri ole, poislukien kauppakeskus Jumbo. Itä-Vantaalla on ne pahimmat keskittymät. Ykkösenä Länsimäki, jossa viime vuonna jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruåtsia puhui 41% väestöstä. IHANAA!

Uskoisin Espoossa kehäkolmosen pohjoispuolella olevan melko paljon monikultturitonta aluetta. Ainakin Kalajärvi, Luukki, Lahnus ja Lakisto vaikuttavat tällaisilta. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Listaan loppuun vielä asioita, joita on vain Vantaalla ja joiden takia kannattaa muuttaa tänne.

- Fazerin keksitehdas
- Mika Häkkisen aukio
- Tiedekeskus Heureka
- Hotelli Vantaa
- Taidetalo Toteemi
- Allun Grilli

[valtakunnanpärkhele]

Amerikan meininki on se, että jos asuinalueelle ilmestyy neemuja niin jengi läiskii pikaiseen tahtiin myynti-ilmoitukset. Sen jälkeen koko mesta on neemula. En tiedä Suomen meininkiä, koska puolet PK seutua on jonkinlaisella asumistuki/vuokrakämppä säädöllä. Jengi varmaan vaan alkaa vältellä radanvarsia. Omistusasunto ostaminen keskittyy omakotitalovaltaiseksi, koska neemut ei osaa sellaista. Jengi asuu mielummin vuokralla kuin maksaa kämpästä 300 000e ja arvo tipahtaa 50 000e, kun somput on floodattu sinne myöhemmin.

Helsinkiläiset itse sanoneet että kun rapun  nimilistaan tulee kaksi ählämi nimeä niin sen jälkeen ei muuta kukaan itse vuokransa maksava. ja kun kolmannes asukkaista on matuja niin alkaa muutto muualle. Ensin rappukohtaisesti sitten talo ja sen jälkeen kaupunginosa kohtaisesti.

Tämä on ihan perus settiä, tsekataan ympäristö(ilta-aikaan), kun mamut heräilevät, näkyykö kaapuja ja parveittain älämölöä pitäviä matu-kakaralaumoja ja sitten nimilista rapusta ja viereisistä myös. Kannattaa myös haistella ympäristöä talojen läheltä, tuoksuuko eksootiset ruoat ja hyttysmyrkky parfyymit.  Tuttu nuoripari muutti juuri vuokralle Espooseen niin tämä oli strategia, kun etsivät kämppää.
Näin ihmiset vaan käyttäytyvät (ja suvakit ja jotkut mamutkin itse myös)

alla oleva aiheeseen liittyvä kuva jaksaa aina hymyilyttää

[Taikakaulin]

Tämä on ihan perus settiä, tsekataan ympäristö(ilta-aikaan), kun mamut heräilevät,....

Lisätään vielä ansiokkaaseen listaasi, että tämä kaikki on ehdottomasti tehtävä kesällä vuoden lämpöisimpään aikaan. Talvella tilanne saattaa näyttää vielä joten kuten siedettävältä ja kusta vähemmän kokenutta tarkkailijaa pahemman kerran silmään, kun ei nämä ruskeanahat tule ulos kuin pakon sanelemana. Kesällä sitten onkin kunnon helvetti valloillaan lämpöisinä kesäiltoina ja -öinä.

[Siili]

Tämä on ihan perus settiä, tsekataan ympäristö(ilta-aikaan), kun mamut heräilevät,....

Lisätään vielä ansiokkaaseen listaasi, että tämä kaikki on ehdottomasti tehtävä kesällä vuoden lämpöisimpään aikaan.

Lapsiperheiden tai wanna-be lapsiperheiden kannattaa lämpimänä aikana seurata myös lähikoulujen pihoja välituntien aikaan.  Peruskoulujen mamuprosentti lienee luokkaa 2x yleiseen alueen mamuprosenttiin verrattuna, joten etniset muutokset ovat siellä aikaisemmin näkyvissä.

[sancai]

Koulupiirit, jotka ovat melko näkymättömiä rajoja, vaikuttavat paljon white flightiin. Tuntuu, että tämä koulukeskustelu on lisääntynyt Suomessa todella paljon viime vuosina ja sillä varmasti on vaikutusta. Koulupiirikeskustelu myös tuo esiin ihmisten oikeat asenteet.

Segregaation torjuminen asukkaiden hajasijoittamiselle toimii vain kaupungeissa, jossa asukkaat eivät saa vapaasti valita asuinpaikkaansa kuten Singaporessa. Muualla se johtaa siihen, että asukkaat yksinkertaisesti nostavat kytkintä koko kaupungista. Esimerkiksi Ruotsissa tämä ymmärretään ja niinpä Ruotsi vaikka turbomokuttaa, niin turbomokuttaa erittäin viisaalla tavalla, eli ei juhapuheista huolimatta harjoita sosiaalista sekoittamista ja lisäksi rajoittaa asuntojen vuokraamista. Ruotsissa monet omistusasuntoyhtiöt kieltävät asuntojen vuokraamisen, eli jos onnistut ostamaan oman asunnon, melko varmasti et saa monikulttuurista yllätystä naapuriisi.

[Jorma M.]

^ ja ^^

Kaikki eivät välttämättä tiedä vieläkään, että ainakin Hki hivuttaa salaa koulussakäyntialueita. Käytännössä siis ei riitä että hankit asunnon alueelta joka ei vielä vaikuta tuomiolta.

Lapset pakotetaan alueita muuntamalla käymään mamukoulua vaikka olisit etukäteen järkeillyt saavasi lapsesi ns. parempaan kouluun. Eikä tätä voi välttämättä enää väistää edes sillä että laittaa lapsen kouluun joka tarjoaa jotain erityistä kieltä. Kielitaktiikka voi merkitä että lapsia roudataan (tai pakotetaan itse liikkumaan) ns parempaan kouluun kieliopinnoille mutta valtaosa vietetään baabelolosuhteissa eli puolet matuja ja 30 eri kieliryhmää.

Jotkut vanhemmat eivät välttämättä edes huomaa näitä rajojen muunteluita, jolloin perheelle voi tulla yllätyksenä että lapset joutuvat käymään eri kouluja. Mistä on sitten taas omia aikataulu-, psyyke- ja voimavaraongelmia.

Mikään kohtuuttomuus tai veemäisyys ei ole este kunhan hampaat irveessä saadaan toteuttaa monikulttuurisuusunelmaa ja/tai "työperäistä" maahanmuuttoa paikkaamaan huutavaa työvoimapulaa.

[DuPont]

Vanhemmille tulee jälkeenpäin tietoa siitä, mihin koulualueeseen lapset menevät...

[valtakunnanpärkhele]

Vanhemmille tulee jälkeenpäin tietoa siitä, mihin koulualueeseen lapset menevät...

Tälläinen huomio,
Nykyäänhän mainoksissa vähintään se 50% on tummaihoisia, miehistä yleensä 100% niin
Espoon koulujen nettisivuilla kuvituskuvissa ei ole yhtään tummaihoista tai edes aasialaista.
Jopa kaikkien rikkaimpien mamupersläpi-aluieden koulujen kuvissa ei näkynyt yhtään neegeriä.
Rasistit
https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Perusopetus/Peruskoulut

Kannattaa bongata ennemmin esimerkiksi seuraavanlaista koodikieltä:
-  "vahvaan yhdessä tekemiseen."
- "koulu on vireä ja kansainvälinen alakoulu"
- "Kieli- ja kulttuuritietoisuus on xyz koulun vahvaaosaamisaluetta"
- "..korostetaan vastuuntuntoa, suvaitsevaisuutta ja hyvää käytöstä."
-  "Koulun toiminnassa painottuvat hyvä perusopetus, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys."
- "Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta on.. "
- "koulussamme on yksi RMMO-luokka (ryhmämuotoinen maahanmuuttajaopetus)"
- "koulussa annetaan oppilaiden oman äidinkielen opetusta (MAI) kahdeksalla eri kielellä."
- jne

Tarkista koulusi tilanne
Tee haku ja näe, kuinka paljon vieraskielisiä oman alueesi koulussa on.
https://yle.fi/uutiset/3-8494270

Tietääkö, löytyiskö tällaista uudempaa? Tämä on vuodelta 2015.

[Kotikokki]

Kuvaan kerrostalon tauluun liittyen, onko
talo Saton, Kojamon, institutionaalisen kiinteistösijoittajan vai kunnan omistama?
Paljonko yhteiskunnan rahoja kuluu suoraan vuokrien maksuun ja saako joku taho osingot ilman veronmaksu velvoitetta?
Kojamon eli Lumon omistajia ovat Ay-liikkeet noin 1/3 osuudella.
Liitot lakkoilevat Kelan asumistuen piikkiin.

[Eino P. Keravalta]

Ruotsissa monet omistusasuntoyhtiöt kieltävät asuntojen vuokraamisen, eli jos onnistut ostamaan oman asunnon, melko varmasti et saa monikulttuurista yllätystä naapuriisi.

Miten Suomessa? Voiko täällä taloyhtiö kieltää asuntojen vuokraamisen?

Jos voi, tällä olisi erittäin merkittävä haittaamaahanmuuttoa torjuva vaikutus: sijoittajat eivät ostaisi asuntoja tai kokonaisia taloja vuokratakseen sitä Afrikalle. Entä kaupungit - voisiko kaupunki laittaa kaavaan, että jollekin alueelle rakennetaan vain taloja, joissa vuokraus on kielletty? Mitä sanoo laki? Jos laki ei tällaista mahdollisuutta suo, Perussuomalaisten pitää pyrkiä luomaan sellainen pykälä. Sillä olisi suuri merkitys kaupungin pitämisenä vapaana haittamaahanmuuttajista.

[Faidros.]

Ruotsissa monet omistusasuntoyhtiöt kieltävät asuntojen vuokraamisen, eli jos onnistut ostamaan oman asunnon, melko varmasti et saa monikulttuurista yllätystä naapuriisi.

Miten Suomessa? Voiko täällä taloyhtiö kieltää asuntojen vuokraamisen?

Aivan varmasti voi. Taloyhtiöhän voi käsittää vaikka vain paritalon. Jos kaikki osakkaat ovat sitä mieltä, minkäs teet? Ja toisaalta, vuokraamisesta voidaan määrittää vaikka 80/20% äänestys jne...