Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[Ernst]

Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa. Voisi kuvitella, että siellä porukka on täysin kehitysvammaista jotka ei osaa edes kengännauhojaan sitoa

Siksi sandaaleja suosivat he.

ja puhuakkin juuri ja juuri vaan murahtelemalla, mutta niin vaan sielläkin autot kulkee, kerrostalot nousee tyhjästä ja ihmiset tekee päivät pitkät töitä eri talouden alueilla ja yleisesti siellä näyttää ihan kivalta noin Afrikan mittareilla.

Kivalta? CIA kirjoittelee maasta mm. näin:

Unemployment remains problematic because the oil-dominated economy employs a small labor force dependent on skilled foreign workers. The agricultural sector, Equatorial Guinea's main employer, continues to deteriorate because of a lack of investment and the migration of rural workers to urban areas. About three-quarters of the population lives below the poverty line.
...
Equatorial Guinea's large and growing youth population – about 60% are under the age of 25 – is particularly affected because job creation in the non-oil sectors is limited, and young people often do not have the skills needed in the labor market. Equatorial Guinean children frequently enter school late, have poor attendance, and have high dropout rates.

Itse uskon, että matala IQ tulokset johtuu lähinnä vaan absraktin ajattelun puutteesta, mutta ilmeisesti muut älykkyyden osa-alueet on kuitenkin riittävällä tasolla että yhteiskunta ei romahda.

Että abstrakti ajattelu vain puutttuu ja maalla menee lujaa, vai?

[jka]

Egyptin pyramidit rakennettiin 4500 vuotta sitten, Kiinan muuri 2000 vuotta sitten. Eiköhän noiden rakentajien älykkyysosamäärä ollut keskimäärin alhaisempi kuin tämän hetken tyhmimmänkään kansakunnan. Ei infran tai edes pyramidien kaltaisten ihmiskunnan ihmeiden rakentaminen vaadi mitään massiivista keskimääräistä älykkyyttä. Pari pätevää insinööriä ja projektinjohtajaa riittää. Kaikki muu hoituu tyhmemmältäkin.

Voi jopa väittää, että ihmiskunta on rakentanut hienoimmat rakennuksensa silloin kuin se oli paljon nykyistä tyhmempi. Tässä suhteessa joku infrarakennus on aika huono mittari väestön älykkyydelle. Vaikkapa tuotekehitys ja uusien teknologioiden käyttöönotto on paljon parempi mittari. Uskallan väittää että joku Päiväntasaajan Guinea ei myisi tippaakaan öljyä ilman muiden tekemää tuotekehitystä ja teknologiaa.

[Ernst]

Uskallan väittää että joku Päiväntasaajan Guinea ei myisi tippaakaan öljyä ilman muiden tekemää tuotekehitystä ja teknologiaa.

Lisätään tähän myös ulkomaalaiset öljynporaustyöntekijät, jotka hoitavat öljyn tuotannon.

[Histon]

^Jos aikuisten älykkyys on puhtaan geneettistä, miten selität Flynnin efektin eli esim. sen vuoden 1997 testillä jenkkien keskimääräinen älykkyys olisi vuonna 1932 ollut arviolta 80. Vastaavia tuloksia on saatu ympäri maailmaa ja Flynnin efekti on voimakkaampi aikuisilla kuin lapsilla. Noin valtava ÄO:n nousu muutamassa vuosikymmenessä ei voi selittyä ainakaan evoluutiolla joka ottaa vuosituhansia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect

[Radio]

Älykkyyden tai suorituskyvyn mittaaminen rajalla on Suomessa rasismia. Tiukemman kontrollin maissa kuten esim. Kanada ja Australia, maahantulijoita kyllä testataan monin tavoin. Pahoja rasisteja kuin ruotsalaiset ennen.
Tervettä itsekkyyttä harjoittavana en kaipaa naapureiksini älykköjä ainakaan vierailta mailta.

[Ernst]

^Jos aikuisten älykkyys on puhtaan geneettistä, miten selität Flynnin efektin eli esim. sen vuoden 1997 testillä jenkkien keskimääräinen älykkyys olisi vuonna 1932 ollut arviolta 80. Vastaavia tuloksia on saatu ympäri maailmaa ja Flynnin efekti on voimakkaampi aikuisilla kuin lapsilla. Noin valtava ÄO:n nousu muutamassa vuosikymmenessä ei voi selittyä ainakaan evoluutiolla joka ottaa vuosituhansia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect

En muista kirjoittaneeni, että älykkyys olisi puhtaasti geneettistä.

[Histon]

^Jos aikuisten älykkyys on puhtaan geneettistä, miten selität Flynnin efektin eli esim. sen vuoden 1997 testillä jenkkien keskimääräinen älykkyys olisi vuonna 1932 ollut arviolta 80. Vastaavia tuloksia on saatu ympäri maailmaa ja Flynnin efekti on voimakkaampi aikuisilla kuin lapsilla. Noin valtava ÄO:n nousu muutamassa vuosikymmenessä ei voi selittyä ainakaan evoluutiolla joka ottaa vuosituhansia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect

En muista kirjoittaneeni, että älykkyys olisi puhtaasti geneettistä.

Sanoit että ympäristö ei vaikuta paljonkaan aikuisen älykkyyteen. Miten selität sitten Flynnin efektin?

[Jaska Pankkaaja]

Nyt jo negatiiviseksi kaantynytta Flynn efektia selittaa moni asia: parantunut ravinto, virikkeellisemempi ymparisto, kotikylaa kauempaa haetut puolisot, ehkaisyvalineet, koulutus jne..

Yhteiskuntaa vie eteenpain yleensakin se alykkain desiili ja jopa vain muutama huippuyksilo; Aristoteles, Newton, Bill Gates (joke).. enka usko etta antiikin korkein desiili olisi ollut nykyista tyhmempaa.

Flynn efekti voisi nostaa afeikkalaisten ja arabien aota merkittavasti ja jos halua siihen olisi se voitaisiin aloittaa vaikka heti: steriloinnein ja asevarustelurahojen laittamisella koulutukseen ja lasten hyvinvointiin.

[starsailor]

Jokin saa minut skeptiseksi tuon Flynn efektin suhteen, koska ihmiset eivät ole olleet noin paljon tyhmempia 1900-luvun alussa kuin nyt. Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Älykkyystestit mittaavat siis tapaa prosessoida tietoa, joka 1900-> ollut tärkeää ja muodostunut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnassa. Prosessointikyky todennäköisesti paranee siihen pisteeseen, joka saavutettiin 2000-luvun alussa ja siitä eteenpäin kehitys on hidasta. Voivatko kaikki ryhmät saavuttaa saman prosessointitehon? Kyllä ja ei.

Niillä, joilla on enemmän kuin yksi lapsi, jotka ovat samojen vanhempien geeneistä usein usein huomaavat, että lapsissa todellakin on eroja ja jos perheessä ei ole tapahtunut mitään dramaattisista, niin erot johtuvat 100% genetiikasta. Se tuottaa erilaisia yksilöitä sattuman kautta ja se on jatkuvuuden kannalta hyvä asia. Ihmispopulaatioiden erot johtuvat todennäköisesti sopeutumista ympäristöolosuhteisiin, mutta tie on ollut pitkä ja mikä rooli on ollut pienellä Neanderthalin ihmisen genetiikalla, joka on jossain välissä tullut mukaan. Suotuisat geenimuutokset ovat jatkaneet kulkuaan pohjoisissa kansoissa, kun taas Afrikassa kehitys on ollut hitaampaa tai siellä ollaan eletty samantyylisessä, muuttumattomassa ympäristössä satoja tuhansia vuosia. Josta seurauksena on populaatio, jonka prosessointikyky on heikompi ja toimintakulttuuri enemmän itsekäs ja nopeaan hyötyyn tähtäävä.

Jos Afrikkalaisiin kohdistetaan rodunjalostus, niin kyllä he voivat saavuttaa useassa sadassa vuodessa muut ryhmät, mutta eivät heidän kaikki geneettiset linjat.

[Mika]

Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.   

[Ernst]

En muista kirjoittaneeni, että älykkyys olisi puhtaasti geneettistä.

Sanoit että ympäristö ei vaikuta paljonkaan aikuisen älykkyyteen. Miten selität sitten Flynnin efektin?

Eihän se paljon vaikutakaan. Korkeintaan sen verran, että voi saavuttaa sen yksilöllisen lasikattonsa. Sen geneettisen. On itsestään selvää, että ympäristö voi vaikuttaa paljonkin siihen, miten kauas siitä lasikatosta jää. Ihminen voi toimia paljon alle kykyjensä mutta ei juurikaan niiden yli.

Linkkisi takaa löytyvässä wikijutussa efektiä on selitetty kohtalaisen hyvin.

[Lasse]

Hyvä, että näitä asioita tutkitaan:

Book Summary: "The Neuroscience of Intelligence", Richard J. Haier
https://fastertomaster.com/the-neuroscience-of-intelligence-richard-j-haier/

WHY ARE SOME PEOPLE SMARTER?

What is intelligence? Intelligence can be split into:

Specific Intelligence: The ability to quickly solve specific types of problem (e.g., reasoning, spatial ability, memory, processing speed, vocabulary).

General Intelligence (g): A core, general ability to quickly solve many types of novel problems.
How can we measure g? Psychometric tests are still the best (/only) way to approximate g (though imperfect and only ever peer-relative). Neuroimaging is not yet practical for predicting intelligence but that could change in the future.

Why does g matter?

g (as estimated above) correlates with many real-world outcomes like general learning ability, job performance and adult mortality, regardless of socio-economic status.
Establishing the primary cause(s) of g and the potential ability to enhance it, therefore, have important implications for educational and social policy.

What causes g (nature/nurture)? A controversial topic. Recent evidence suggests roles for genetic and early environmental factors. All we know for sure for now is that the story is complex – made more so by numerous emerging research methods and conflicting findings, not all of which are rigorous or replicable.

Anatomical: Neuroimaging studies support theories such as P-FIT (Parieto-frontal Integration Theory) which propose that g depends on the functioning of and coordination between several distributed structures in the brain.

Biological: Evidence point to a probabilistic combination of genetic (nature) and epigenetic (nature + nurture) factors (i.e., predispositions + environment => intelligence) though much more research is needed to explore and identify specific factors.

(jatkuu artikkelissa)

[Bwana]

Siitähän on spekulaatioita että miksi näin, onko syynä esim.

- varhaislapsuuden ravinto?
- yleinen virikkeiden määrä heti syntymästä alkaen?
- pienempi perhekoko?
- esikasvatus ja koulu?

Vietin aikanaan aikaani Afrikassa tyttäreni lapsenvahtina. Olihan siinä kieli keskellä suuta olemista kun samalle hiekkalaatikolle tuli kolme afrikkalaista nannyä hoidokkiensa kanssa ja nämä lastenhoitajat sitten alkoivat aivan suoraan tenttaamaan jotta "Miksi valkoiset lapset ovat älykkäämpiä/nopeampia oppimaan asioita kuin 'meikäläiset'".

Väittäisin että syynä on yllämainittujen asioiden kombinaatio yhdistettynä afrikkalaisten yhdyskuntien vuosituhantiseen parinmuodostuksen/lisääntymisen agressiivisten ja nopeasti kehittyvien yksilöiden suosimiseen. Olen tavannut Afrikassa paljon aikamoisia tahvoja ihan normaaliälyisten oppilaiden vanhempina... Tuo kasvuiän ravinto on ehkä se tärkein tekijä. Maissipuurossa ei ihan hirveästi ihmiselle kelpaavia aminohappoja taida olla.

Aiheesta on Afrikan osalta tutkimusta pilvin pimein ja esimerkiksi Ugandassa jopa paikallinen ministeri totesi, WFP:n avustuksella, että noin 2/5:lla Ugandan lapsista potentiaaliset kognitiiviset kyvyt jäävät toteutumatta täysimääräisinä suoraan puutteellisen kasvuiän ravinnon vuoksi. On kummallista että olen lukenut tässä vuosien varrella vain YHDEN jutun aiheesta hesarissa.

[Lasse]

Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

Robert McNamara uskoi, että riittävällä koulutuksella haastellisempikin materiaali nostetaan käypäiseksi.

McNamara's Folly: The Use of Low-IQ Troops in the Vietnam War
https://www.youtube.com/watch?v=_J2VwFDV4-g

Suomen koulujärjestelmä on samankaltaisen haasteen edessä. Ja näyttää yrittävän samoja konsteja...

[Radio]

Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?

[Ernst]

Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?

Aivojen kehityksen kannalta jopa tärkeämpää on odottavan äidin ravitsemus. Jos vaikkapa folaatti on äidin plasmassa vähissä ensimmäisen neljän odotusviikon aikana, ns. hermostoputki sulkeutuu vajaasti kehittyneenä. Damage done. Myöhemmin syötetty hyvä sapuska ei korjaa. Folaattia saa hedelmistä, marjoista, kasviksista ja täysjyvävalmisteista. Ameriikoissa puhutaan paljon vähän koulutettujen raskaana olevien naisten pikaruokavaliosta; energiatiheää mutta suojaravintoköyhää sapuskaa odotusaikana. Tämä näkyy afroamerikkalaisten lasten myöhempinä vaikeuksina. G-tekijä +äidin huono ravinto ei yhteenlaskuna tuota kovin hyvää jälkeä.

[Bwana]

Aivojen kehityksen kannalta jopa tärkeämpää on odottavan äidin ravitsemus. Jos vaikkapa folaatti on äidin plasmassa vähissä ensimmäisen neljän odotusviikon aikana, ns. hermostoputki sulkeutuu vajaasti kehittyneenä. Damage done. Myöhemmin syötetty hyvä sapuska ei korjaa. Folaattia saa hedelmistä, marjoista, kasviksista ja täysjyvävalmisteista. Ameriikoissa puhutaan paljon vähän koulutettujen raskaana olevien naisten pikaruokavaliosta; energiatiheää mutta suojaravintoköyhää sapuskaa odotusaikana. Tämä näkyy afroamerikkalaisten lasten myöhempinä vaikeuksina. G-tekijä +äidin huono ravinto ei yhteenlaskuna tuota kovin hyvää jälkeä.

Ennenkin kirjoittanut mutta antaa mennä taas: Helsingistä löydettiin kymmenisen vuotta sitten 1920-luvun potilaskortisto joka oli viety pommituksilta turvaan. Siitä pystyttiin tieteilemään jotta odottavan äidin terveys/ravinto korreloi jälkeläisten terveyden kanssa vielä toiseen polveen.

Noin muutenhan lasten kohdalla puhutaan tuhannesta ensimmäsiestä päivästä kaikkein tärkeimpänä tulevaisuuttaan määrittävänä ajanjaksona. Toki sitten aivot kehittyvät vielä parikymppiseksi ja ne ajat, jolloin ihmislapsi kasvaa hitaammin pituutta ovat niitä, jolloin aivot ottavat kehitys-spurttia. Noihin aikoihin jos sattuu esim. nälänhätä niin jälki on kognitiivisesti rumaa. 2007-2010 Malawissa näkyi 15-20 vuotiaiden ikäluokissa vuosien 2002 ja 2005 nälänhädät niin fyysisessä kuin henkisessä kehityksessä melko selvästi.

[Herbert]

Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html

[Supernuiva]

Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?

Onneksi Hellsinki on jo tehnyt päätöksen siitä, että lihan ja maidon kulutus puolitetaan.

[N. O. Hääppönen]

Mielenkiintoista tämä lapsuuden ruokavalion vaikutus. Senhän nyt "tiedämme", että nälkä lisää kiimaa, mutta että nälkäisestä lapsesta tulee tyhmäkin vielä. Pysyvästi, eli koulutus olisi turhaa?

Ei kelpaa sitten terveellinen ruoka myöhemminkään. Jätän älykkyyden kommentoinnin sikseen, riittää kun miettii että olikohan tuo nyt erityisen fiksu veto.

[Golimar]

Evan Horowitz ei näköjään tajua että kehistysmaalaisten massamuutto aiheuttaa keskimääräisen ÄO:n laskua kohdemaissa vaan sepustaa joitan ilmastonmuutoksesta. 100000 x 

.......................Talouteen keskittyvän yhdysvaltalaisen ajatushautomo FCLT Globalin tutkimusjohtaja on huolissaan ihmisten älykkyysosamäärätulosten heikentymisestä. Evan Horowitzin mukaan ÄO-testien tulosten heikkenemisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia ihmiskunnalle.

− Ihmiskunta on muuttumassa tyhmemmäksi. Se ei ole arvio. Se on globaali fakta. ÄO-tulokset ovat alkaneet huonontua osassa johtavia maita, Evan Horowitz kirjoittaa NBC:n julkaisemassa kirjoituksessaan.

"Älykkyyskriisi" voi Horowitzin mukaan johtaa ihmiskunnan ongelmanratkaisukyvyn heikentymiseen ja hämärtää globaalin talouden näkymiä. Se voi myös heikentää ihmiskunnan kykyä vastata massiivisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja tekoälyn tuomiin haasteisiin.

− Se voi tarkoittaa 15 uutta kautta tosi-tv-sarja Kardashianeja. Mutta se voi merkitä myös loppua monelle kehitykselle ja esimerkiksi tieteellisten läpimurtojen vähenemistä, hän lisää.

Horowitz huomauttaa, että mitattavan älykkyysosamäärän ja älykkyyden suhde voidaan kyseenalaistaa ja että menestyksen on havaittu riippuvan myös muusta kuin korkeasta älykkyysosamäärästä.

− Älykkyysosamäärän mittaaminen on kuitenkin selvästi tavoittanut jotakin tärkeää maailmanlaajuisesti. Vuosikymmenten tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilölliset älykkyysosamäärätulokset enteilevät hyvää koulutusmenestystä ja pitkäikäisyyttä. Kansakunnan korkea keskiarvo älykkyysosamäärässä puolestaan on liitetty korkeaan talouskasvuun ja tiedeinnovaatioihin, Horowitz sanoo.

Hän huomauttaa, että Yhdysvalloissa älykkyysosamäärätulosten heikkenemistä ei toistaiseksi ole havaittu.

− Mutta jos niin on käynyt muissa kehittyneissä ja johtavissa maissa, ehkä se tarkoittaa, että emme ole edistyneitä olleetkaan (liian paljon köyhyyttä, liian vähän sosiaalista tukea)............................

Yksi selitys tälle Horowitzin mukaan on ollut, että ruuasta ei ilmaston lämpenemisen vuoksi saa enää yhtä paljon ravinteita............................

https://www.verkkouutiset.fi/ihmiset-tyhmenevat-ja-silla-voi-olla-kohtalokkaat-seuraukset/

....................A range of studies using a variety of well-established IQ tests and metrics have found declining scores across Scandinavia, Britain, Germany, France and Australia......................

https://www.nbcnews.com/think/opinion/iq-rates-are-dropping-many-developed-countries-doesn-t-bode-ncna1008576

[Luotsi]

Yksi selitys tälle Horowitzin mukaan on ollut, että ruuasta ei ilmaston lämpenemisen vuoksi saa enää yhtä paljon ravinteita

Älykäs epäilys. Tutkimusrahoitus myönnetty!

[acc]

Evan Horowitz ei näköjään tajua että kehistysmaalaisten massamuutto aiheuttaa keskimääräisen ÄO:n laskua kohdemaissa vaan sepustaa joitan ilmastonmuutoksesta. 100000 x 

Pahoin pelkään Evanin tajuavan täysin selvästi ÄO:n laskun syyt, mutta pragmaattisesti ottaa kumminkin shekelit kotiin. Jos olisi keksinyt jonkin muun syyn, voisi olla uran ja liiketoimien loppu edessä pian.

Hollywood tuottaa fiktiota, josta saadut tulot päätyvät tuon teollisuudenhaaran omistajien ja päättäjien taskuun. Ehkä tiedemaailma on joiltain osin samantapaista fiktion tuotantoa.

Elokuva Idiocracy on ajankohtaisempi kuin koskaan.

[Arkipiispa]

Vakavin implikaatio ylä- ja keskiluokan immigraatiosta länsimaihin, kuten 2015 on tapahtunut, on, että molempien maiden - sekä lähtö- että saapumismaan keskimääräinen ÄO laskee.

Fiksu potentiaalinen "matu" tajuaa, että vähemmällä työllä saa suuremman toimeentulon... ja elämässään vaurastumattomilla ei ole siirtymiseen varaa. Voivoi... 

[Chiaroscuro]

Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html

Voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta julkaisisitko kuitenkin jonkin selväkielisen lähteen? Näin humanistisista tieteistä väitelleenä kun en saa tolkkua linkistä.

[Chiaroscuro]

Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.

Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.

[maan]

Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html

Voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta julkaisisitko kuitenkin jonkin selväkielisen lähteen? Näin humanistisista tieteistä väitelleenä kun en saa tolkkua linkistä.

Yritin kaivella tuota, tämä on ehkä nykyinen osoite: http://rpubs.com/EmilOWK/firstnames_cogability_socialstatus

Tuossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi infoa, jotta selviäisi pitääkö tuo paikkaansa. Artikkeli tuosta ilmeisesti julkaistaan tänä vuonna huonomaineisessa lehdessä (Mankind quarterly), mutta vaikka teksti pitäisi paikkaansa, niin hyvät lehdet eivät siihen välttämättä haluaisi koskea. Jos data olisi oikein, niin analyysi olisi riittävän lähellä oikeaa, mutta ainakin ennen varsinaista julkaisua datan oikeellisuuteen suhtautuisin aika varauksella. Tämänkaltaista aitoa dataa ei tähän tutkimuskäyttöön annettane, joten data on voitu saada kasaan liian urhoollisia oletuksia käyttäen.

[Ernst]

Mitatun Äo:n laskulla ns. johtavissa maissa saattaa olla monia selittäviä tekijöitä. Tässä yksi. Muisti, työmuisti, päättelykyky, toiminnanohjaus, päätöksenteko, kielellinen älykkyys ja itsesäätely - ne kaikki vaikuttavat mitattuun äo:ään eli ovat sen osatekijöitä, jotka heikkenevät kannabista käytettäessä.

KANNABIKSEN käyttö teini-iässä on yhteydessä muistin, päättelykyvyn ja itsehillinnän heikentymiseen. Muistitoiminnot heikentyvät erityisesti pojilla, tuore kanadalaistutkimus kertoo.

Sen sijaan alkoholilla ei ole samanlaisia vaikutuksia teini-ikäisten aivoihin.

Montrealin yliopiston psykiatrian professori Patricia Conrod esitteli johtamansa tutkimuksen tuloksia viikonloppuna neurotieteiden konferenssissa Kanadassa. (Yhteenveto on linkissä olevan ohjelman sivulla 44.)

Suuri osa tuloksista julkaistiin jo viime lokakuussa American Journal of Psychiatry -tiedelehdessä.


CONROD kollegoineen tutki kannabiksen ja alkoholin käytön vaikutuksia teini-ikäisten nuorten kognitiivisiin toimintoihin.

Murrosikä on aivojen kypsymisen kannalta kriittistä aikaa. Erityisesti silloin kehittyvät juuri ne alueet, jotka ovat alttiita kannabiksen vaikutuksille.

Jo pitkään on tiedetty, että kannabiksen käyttö murrosiässä on yhteydessä skitsofreniariskiin.

TUTKIMUKSEEN osallistui 3 826 nuorta Suur-Montrealin alueelta. Nuoret olivat tutkimuksen alkaessa seitsemäsluokkalaisia ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 12,7 vuotta. Tyttöjä oli 47 prosenttia.

Nuoret tulivat 31:stä eri yläkoulusta ja edustivat viittä prosenttia koko Suur-Montrealin alueen seitsemäsluokkalaisista.

Nuoria tutkittiin neljän vuoden ajan. Heidän kognitiivisia taitojaan arvioitiin tietokoneilla tehdyillä testeillä neljästi. Samalla oppilaat vastasivat kyselyyn alkoholin ja kannabiksen käytöstään.

KUN JONKUN tutkimukseen osallistuneen nuoren kannabiksen käyttö lisääntyi jonakin vuonna, hänen tuloksensa heikentyivät muistamista ja päättelykykyä mittaavissa testeissä samana vuonna. Se ei riippunut alkoholin käytön muutoksista.

"Kannabiksella saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia kuin alkoholilla."

Lisäksi kannabiksen käyttö oli yhteydessä pysyvämpiin neurotoksisiin muutoksiin, jotka koskivat työmuistia ja oman käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyä.

Työmuisti sekä itsesäätelyyn ja itsehillintään liittyvä niin sanottu inhibitorinen kontrolli olivat heikentyneet myös vuotta myöhemmin.

"Alkoholin käyttö ei ollut yhteydessä näiden kognitiivisten taitojen heikentymiseen. Se viittaa siihen, että kannabiksella saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia kuin alkoholilla", Kanadan neurotieteiden yhdistyksen tiedote tiivistää tulokset.

AIEMMASSA murrosikäisiin keskittyneessä pitkittäistutkimuksessa on havaittu, että varhain alkanut ja jatkuva kannabiksen käyttö vaikuttaa toiminnanohjaukseen, päätöksentekoon ja kielelliseen älykkyyteen.

Aiemmin vaikutuksia on verrattu kontrolloidussa tutkimuksessa niihin teini-ikäisiin, jotka eivät käyttäneet kannabista.

Conrod kollegoineen on verrannut vaikutuksia myös alkoholin vaikutuksiin.



TUTKIMUSRYHMÄN uusin löydös on se, että kannabiksen käytöllä oli suurempia vaikutuksia poikien muistitoimintoihin kuin tyttöjen.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006123764.html

E: ei ole tarkoitus tuoda päihdekeskustelua tähän maahanmuutto- ja äo-aiheiseen keskusteluun. Sen verran merkittävä asia kuitenkin, että ansaitsee tulla mainituksi.

[Supernuiva]

Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.

Jossain oli tehty muistaakseni tutkimus, jonka mukaan klassisen musiikin kuuntelu lisää älykkyyttä. Tämän tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen oli jopa pieni buumi pienille lapsille myytävissä klassisen musiikin levyissä, joten on tästä jo aikaa muutamia vuosia (jopa reilusti yli kymmenen?).

Tuolloin monet mammat kuunteluttivat vauvoilla klassista musiikkia juurikin sen vuoksi, että lapsen älykkyys kehittyisi hyvin. Nykyaikana tämä on kai jo unohdettu? Vai?

[no future]

Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.

Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.

Tähän tietty pitäisi saada jotain faktaakin mutuilun lisäksi. Ja edes vähän määritellä mitä ovat hevimusiikin tai klassisen "harrastajat"?