Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[Sakari]

Jos populaation älykkyysosamäärän keskiarvo on 70 pistettä, todennäköisin paikka työllistyä voi usein olla vanhustenhoidon sijaan korkeintaan kehitysvammaisten työkeskus.

Ehkä niin, mutta meillä noi laitetaan luomaan SoTe -tietojärjestelmää, alustana järeät Sinclair ZX81 serverit.

"Syntymäaika? ja sitten se loppuosa..."

Joo, syntymä aika merkitään "I'm 17 and i can prove it! "

[diipadaapa]

https://www.youtube.com/watch?v=MFkTluEP8tA

Siitä voi jokainen katsoa millaista porukkaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta euroopaan virtaa ja arvailla tulijoiden älykkyyttä.

Itseäni kiinnostaisi tietää kuka suomalainen työnantaja palkkaa nämä ja mihin tehtäviin..?

ps. intoa tulijoilla tuntuu piisaavan.

[Ernst]

Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Johtuuko tämä nousu Suomessa 70 -> 100  ympäristötekijöistä vai geeneistä?
Luulisin että vaurastumisesta ja koulutuksesta, koska ei kai suomalaisten geneettiset älykkyysominaisuudet ole voineet olennaisesti muuttua paremmiksi näin lyhyessä ajassa.

Kun tutkimusmenetelmä "normeerataan" eli tehdään tilastollinen vertailu, kuinka lähellä tai kaukana keskiarvosta yksittäinen tutkittava on, se ei ole kannanotto genetiikkaan tai mihin muuhunkaan teoriaan. Tilastotiedettä aika lähellä. Kertoo yhteiskunnan senhetkisistä vaatimuksista ja tutkittavan kyvyistä pärjätä niiden kanssa.

Kun Suomessa eniten käytetty WAIS-tutkimussarja viimeksi päivitettiin, kokemus osoitti, että uuden version erottelukuky parani. Ja erottelukyky tarkoittaa Jordan Petersonia lainatakseni sitä, että esimerkiksi U.S. Armyn palveluksessa ei ole vakansseja, joissa voisi selvitä alle 83 äo:lla.  Taso 70 merkkaa sitä, että ihminen tarvitsee (meidän oloissamme) selvityäkseen enemmän tukea kuin mitä hän kykenee muille antamaan.

[Radio]

Älykkyysosamäärä on heikko kuvaaja ihmisen kokonaisuorituskyvystä. Mensassa on kaikenlaista väkeä...
Täällä on jo todettu ristiriita nopeuden suhteen. Nopeasti suoritettu loistava useinkin oikeaan osuva testituloshan voi osoittaakkin ihmisen olevan vaarallinen joissain harkintaa vaativissa tehtävissä. Hidas suoritus voi jopa jäädä kesken, kun pohdiskeleva ihminen jää jumiin typerästi laaditun moniselitteisen kysymyksen kohdalle
Maahantunkeutujien kohdalla ÄO voikin olla kulttuurisidonnaisuudestaan huolimatta joskus harvoin korkea. Esimerkkejä on kuitenkin siitä, että tämäntyyppinen älykkö ei ole kovinkaan hyvin kotiutuva, vaan oman kulttuurinsa lipunkantaja. Poikkeuksiakin on, mutta vähän. Huonosti suomea osaava lääkäri on varmaankin älykäs, mutta harvoin vastaa kotimaista tohtoria.

[vastarannan kiiski]

Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Johtuuko tämä nousu Suomessa 70 -> 100  ympäristötekijöistä vai geeneistä?
Luulisin että vaurastumisesta ja koulutuksesta, koska ei kai suomalaisten geneettiset älykkyysominaisuudet ole voineet olennaisesti muuttua paremmiksi näin lyhyessä ajassa.

Kun tutkimusmenetelmä "normeerataan" eli tehdään tilastollinen vertailu, kuinka lähellä tai kaukana keskiarvosta yksittäinen tutkittava on, se ei ole kannanotto genetiikkaan tai mihin muuhunkaan teoriaan. Tilastotiedettä aika lähellä. Kertoo yhteiskunnan senhetkisistä vaatimuksista ja tutkittavan kyvyistä pärjätä niiden kanssa.

Kun Suomessa eniten käytetty WAIS-tutkimussarja viimeksi päivitettiin, kokemus osoitti, että uuden version erottelukuky parani. Ja erottelukyky tarkoittaa Jordan Petersonia lainatakseni sitä, että esimerkiksi U.S. Armyn palveluksessa ei ole vakansseja, joissa voisi selvitä alle 83 äo:lla.  Taso 70 merkkaa sitä, että ihminen tarvitsee (meidän oloissamme) selvityäkseen enemmän tukea kuin mitä hän kykenee muille antamaan.

Jep, tuo Flynnin efekti eli ÄO:n huomattava nousu länsimaissa viimeisten 100 vuoden aikana, on vain tapahtunut tosiasia, eihän se kerro syistä sinänsä mitään.

Ja tosiaan jos voitaisiin tuoda 100 vuoden takaisesta Suomesta älykkyydeltään keskimääräinen aikuinen mies, ÄO nykytesteillä 75, nyky-yhteiskuntaan ja yritettäisiin täältä löytää hänelle sopivia töitä, aika vähissä olisivat mahdollisuudet, ja tarvitsisi paljon tukea - jos töitä löytyisi, se olisi varmaan samaa Prisman lattian luuttuamista jota nyt vastaavat aikuisena saapuneet maahanmuuttajat tekevät.

Toisaalta jos se (geneettisesti sama) suomalainen olisi syntynyt 1990 eikä 1890, luultavasti hänen ÄO nykytesteillä aikuisena ei olisi 75, vaan huomattavasti korkeampi.

Samaten jos se nykyisyyteen tuotu 100 vuoden takainen suomalainen (mitattu ÄO nykytesteillä 75) saisi nykyoloissa lapsia, heidän ÄO olisi luultavasti paljon korkeampi kuin 75, vaikka "älykkyys periytyy". Samoin eikös se ole ihan mitattu asia että kehitysmaista tulleiden maahanmuuttajien lasten ÄO on keskimäärin korkeampi kuin ekan polven.

Siitähän on spekulaatioita että miksi näin, onko syynä esim.

- varhaislapsuuden ravinto?
- yleinen virikkeiden määrä heti syntymästä alkaen?
- pienempi perhekoko?
- esikasvatus ja koulu?

[idiot_narcissist]

Flynnin efektistä johdetut päätelmät ovat usein hyvin absurdeja. Ei ihmiset sata vuotta sitten olleet käytännössä jälkeenjääneitä. On jopa väitteitä, että ihmiset olivat älykkäämpiä ennen; esimerkiksi selviäminen vaati laajat tietotaidot ja stressiä oli vähemmän. Nykyihminen keskittyy tiettyyn erikoisalaan ja stressi on kova.

[Radio]

Pitäisihän se nyt olla yli 100 ÄO:n omaavalle selvää, että koko kurja testi on kulttuurisidonnainen köyhä mittari.
Testi kuvaa vain ja ainoastaan lähes tekoälyllä korvattavia yli-ihmisiä.

[Ernst]

Älykkyysosamäärä on heikko kuvaaja ihmisen kokonaisuorituskyvystä.

Älykkyysosamäärä lasketaan eri osatestien tuloksista. Siksi juuri se kertoo kokonaissuorituskyvystä parhaimmin. Osatehtävien sujumisesta eli tasosta voi päätellä kognitiivisten kykyjen eri ulottuvuuksista.

[Ernst]

Pitäisihän se nyt olla yli 100 ÄO:n omaavalle selvää, että koko kurja testi on kulttuurisidonnainen köyhä mittari.
Testi kuvaa vain ja ainoastaan lähes tekoälyllä korvattavia yli-ihmisiä.

Harvoin näkee kahteen virkkeeseen mahtuvan noin paljon asenteellista disinformaatiota.

[Kirjolohikäärme]

Pitäisihän se nyt olla yli 100 ÄO:n omaavalle selvää, että koko kurja testi on kulttuurisidonnainen köyhä mittari.
Testi kuvaa vain ja ainoastaan lähes tekoälyllä korvattavia yli-ihmisiä.

Yli 100 ÄO:n omaava saattaisi huomauttaa, että ei ole olemassa yhtä ainokaista "kurjaa" testiä, vaan ÄO:ta mitataan moninaisilla eri tavoilla.  Jos jokin näistä testeistä on kulttuurisidonnainen, hän saattaisi ehdottaa, että mitäs jos et sitten käytä sitä nimenomaista testiä.

Hän saattaisi luennoida sinulle muistakin aiheista.  Kuten G-tekijästä eli yleisälykkyydestä: on koko joukko kognitiivisia tehtäviä, joissa suoriutuminen korreloi positiivisesti.  ÄO-pistemääräsi ennustaa (ei täydellisen varmasti mutta useimmin suuntaa-antavasti) kykyäsi erilaisissa oppimis-, päättely-, muisti- yms tehtävissä. Eli kerro minulle ÄO:si ja minä kerron kuinka helposti todennäköisesti opit uusia kieliä, liikennemerkit ja -säännöt, tai Morsen aakkoset (rytmitaju kun korreloi G-tekijän kanssa - ei sataprosenttisesti, mutta silti tilastollisesti merkittävästi.)

ÄO ei mittaa kaikkea.  Se mittaa älykkyyttä.  ÄO:n haukkuminen siitä, että se ei mittaa esim. huumorintajua ja joviaalisuutta on kuin haukkuisi lämpömittaria siitä, että se ei mittaa aikaa.

ÄO ei myöskään suoraan mittaa selviytymistä elämässä.  Tiger Woods voi olla tyhmä kuin saapas, mutta on silti pärjännyt hyvin ainakin taloudellisesti.  (Tosin arvelisin, että Woodsilla on todennäköisemmin korkea ÄO, koska golfpallon lentoradan hahmottaminen kuulostaa kognitiiviselta tehtävältä joka voi hyvinkin olla G-tekijän alainen.)  Tilastollisesti kylläkin korkean ÄO:n omaavat tuppaavat menestymään taloudellisesti ja elämään pidempään kuin matalammin kognitiivisesti suorittavat.

ÄO-inhosi johtuu arvatenkin siitä, että tiedät, että eräät ihmisryhmät selviävät testeistä kovin heikosti.  Nämä ihmisryhmät sitten selviävät modernin maailman antamista arkipäivän kognitiivisista tehtävistä ja pulmista myöskin heikosti.  Pärjääminen "kurjissa" testeissä ja länsimaailman arkipäivän pulmissa kun tuppaavat penteleet korreloimaan.

[Radio]

Heh! Kiitän kehuista. Olenkin asenteellinen disinformaatikko. Selvästi ainesta politiikoksi.
Olen monet testit käynyt, jopa 2 päiväiset psykot. Testejä on monenlaisia. Hyviä ja huonoja.
Rajumpaa teoriaa luennoi aikanaan päämisterin isä. Mutta ihan asiaa oli.
Mensaklubin jäsenkortilla en ole kuullut kenekään saaneen töitä. Ainakaan ICT-alalla.
Hyvänä testinä pitäisin matematiikan laudatur-suoritusta yliopistossa. Mittaa aivot.

[ABC]

Jotkut kirjoittajat tuntuvat liittävän alhaiseen älykyysosamäärään negatiivisia luonteenpiirteitä kuten laiskuus ja epärehellisyys. Kannattaa huomata että jos tuollainen yhteys on, se on kaikilla ihmisillä, myös suomalaisilla. Tuntuu että kirjoittajat haluavat rajoittaa tuon oletetun korrelaation vain tiettyihin ihmisryhmiin.

[Jorma Teräsrautela]

Tätä asiaa kannattaisi käsitellä kiihkottomasti. Rushtonin ja Jensenin kirjallisuuskatsaus (2005) - viittaus edellä - antaa siihen hyvän pohjan. Älykkyystestien käyttökelpoisuutta eri asioiden ennustamiseen on aivan turha kieltää. Älykkyydellä on vahva ennustearvo ihmisen elämään.  Älykkäiden seura Mensa ei kelpaa kumoavaksi esimerkiksi, koska Mensan testit mittaavat lopulta aika kapeaa älykkyyden osa-aluetta.

Koko väestön älykkyydellä on myös yhteys sen menestykseen, kuten Tatu Vanhanen on osoittanut. Afrikan takapajuisuuteen on silti muitakin syitä kuin alhainen ÄO. Esimerkiksi Jared Diamond on tarjonnut joukon uskottavan tuntuisia maantieteellisiä selityksiä. Silti rotujen väliset älykkyyserot ovat kylmäävän suuria. Luultavasti jo muutaman pisteen ero keskiarvossa tuottaa isossa populaatiossa valtavia eroja huippuälykkäiden ihmisten määrään, joiden varassa monet asiat ovat. Samahan koskee myös sukupuolia. Miehet ovat keskiarvossa muutaman pisteen edellä naisia, minkä takia älyllisissä huipuissa on valtaisa miesten yliedustus (tämä ei tarkoita etten tuntisi itseäni fiksumpia naisia).

Aiemmassa taulukkoliitteessä (Rushton ja Jensen) kiinnostavia ovat myös muut kuin älykkyyserot rotujen välillä. Eroja näyttää löytyvän fyysisen kypsymisen nopeudessa, persoonallisuudessa, sukupuolisessa käyttäytymisessä ja sosiaalisessa organisaatiossa. 

[Onkko]

Samahan koskee myös sukupuolia. Miehet ovat keskiarvossa muutaman pisteen edellä naisia, minkä takia älyllisissä huipuissa on valtaisa miesten yliedustus (tämä ei tarkoita etten tuntisi itseäni fiksumpia naisia

Ei aivan näin, naisilla on pienempi hajonta eli keskimäärin yhtä älykkäitä mutta miehillä on sitten nerot ja idiootit yliedustettuna verrattuna naisiin.

[Yksinjuoksija]

Ei aivan näin, naisilla on pienempi hajonta eli keskimäärin yhtä älykkäitä mutta miehillä on sitten nerot ja idiootit yliedustettuna verrattuna naisiin.
[/quote]

Juurikin näin.  Koska sukupuolijakauma on noin 50/50 % miehiä ja naisia, on yhden standardi deviaation etäisyydellä enemmän älykkitä naisia kuin miehiä. Kahden standardi deviaation jälkeen miesten lukumäärä naisiin verrattuna kasvaa dramaattisesti, joskin heikkolahjaisia on hieman enemmän kuin neroja.

[Bellerofon]

Heh! Kiitän kehuista. Olenkin asenteellinen disinformaatikko. Selvästi ainesta politiikoksi.
Olen monet testit käynyt, jopa 2 päiväiset psykot. Testejä on monenlaisia. Hyviä ja huonoja.
Rajumpaa teoriaa luennoi aikanaan päämisterin isä. Mutta ihan asiaa oli.
Mensaklubin jäsenkortilla en ole kuullut kenekään saaneen töitä. Ainakaan ICT-alalla.
Hyvänä testinä pitäisin matematiikan laudatur-suoritusta yliopistossa. Mittaa aivot.

Matikan laudatur saavutetaan myös riittävillä istumalihaksilla. On ihmisiä, jotka eivät koskaan tulisi saamaan kursseja läpi, mutta aika moni osaa opetella ulkoa riittävän määrän edellisten vuosien koekysymyksiä ja vääntää ekstraharjoituksia. Kyse on pitkälti ajan käytöstä ja muistin hyvyydestä, jos ei luontaisesti ole kiinnostunut tai vahva logiikassa.
Väittäisin fysiikan laudaturia paremmaksi mittariksi. Toki senkin saavuttaa ns. Pänttäämällä

[Cate]

Kehittyneissä maissa mitattu ÄO:n keskiarvo nousi noin 3 pistettä vuosikymmenessä kunnes noin 20 vuotta sitten tasaantui. Eri maissa mitattu vähän eri nousuvauhteja.

---

Sen takia testit on kalibroitu uudestaan useamman kerran, siis lukuun 100 vaaditaan nykyisin paljon parempi tulos kuin testauksen alkuaikoina.

Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Johtuuko tämä nousu Suomessa 70 -> 100  ympäristötekijöistä vai geeneistä?
Luulisin että ympäristötekijöistä, kuten vaurastumisesta ja koulutuksesta, koska ei kai suomalaisten geneettiset älykkyysominaisuudet ole voineet olennaisesti muuttua paremmiksi näin lyhyessä ajassa.

Sama ilmiö on tapahtunut ihan kaikissa kehittyneissä maissa vaurastumisen ja koulutuksen myötä.

Ei pidä unohtaa, että viime vuosisadalla harjoitettiin laajasti eugeniikkaa. Vähämieliset sterilisoitiin, ja kyllä sillä on ollut vaikutuksensa.
Herkkää nykyihmistä tämä tietysti kauhistuttaa.

[Jorma Teräsrautela]

Ei aivan näin, naisilla on pienempi hajonta eli keskimäärin yhtä älykkäitä mutta miehillä on sitten nerot ja idiootit yliedustettuna verrattuna naisiin.

Professori Helmuth Nyborg kirjoitti 10 vuotta sitten tästä aiheesta tutkimuksen. Linkistä pääsee lukemaan ilmaiseksi tiivistelmän.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S019188690400385X?via%3Dihub

Mylläkän myöhemmät vaiheet on kuvattu Wikipediassa. Professorille annettiin ensin potkut, mutta hänet jouduttiin ottamaan takaisin, kun tutkimuksesta ei löydetty väitettyä tulosten väärentämistä. Kyse on siis siitä, että naisten älykkyysosamäärä on hitusen matalampi. Tämä johtuu ilmeisesti aivokopan pienemmästä koosta.  Sama tulos on saatu rotuvertailuista: mustilla pienin pää, aasialaisilla suurin, valkoinen mies keskellä kuin Jeesus ristillä. Samassa järjestyksessä ovat ÄO:t.

Nämä sukupuolten ja rotujen väliset älykkyyserot ovat tosin sellaisia, että viisas pysyy niistä erossa. Itsekin huutelen vain nimimerkin suojista.

[hamppari]

Tarkoittaa sitä, että 100 vuotta sitten Suomen itsenäistyessä, väestömme keskimääräinen ÄO oli nykytesteillä ehkäpä noin 70.

Vaikea uskoa.
- Siihen aikaan ei ollut mitään nykyaikaan verrannollisia testejä, eli mistä tuo luku on temmattu.
- Siihen asti älykkyys oli noussut johtuen luonnonvalinnasta.

Veikkaisin noin fifty-sixty siintä onko älykkyys noussut vai laskenut sadassa vuodessa. Ainakin nykyään älykkyys on laskussa. Ja ei, en jaksa kaivaa linkkejä aivan selvästä asiasta. Ennen  vajaaälyiset pantiin laitoksiin tai kuolivat issekseen perittyihin mökkeihinsä. Nykyään sossu hankkii asunnon ja kun löytyy vastinpari, niin ei muuta lisääntymään.

[Maastamuuttaja]

N. puolet suomalaisista tulee toimeen alle satasen iiquulla. Omani pyörii siinä 80 - 90:n välimaastossa. Eteenpäin kuitenkin mennään. Eilen vein lusikan suuhun ilman apua mannaryynivellilautaselta. Seuraava tavoitteeni on sama suoritus vellillä täytetyllä lusikalla.

Tällä kehitysvauhdilla saatan hyvinkin nousta merkittäväksi kaltoin kohdeltujen tahojen suomalaiseksi puhetorveksi.

[Supernuiva]

https://www.youtube.com/watch?v=MFkTluEP8tA

Siitä voi jokainen katsoa millaista porukkaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta euroopaan virtaa ja arvailla tulijoiden älykkyyttä.

Itseäni kiinnostaisi tietää kuka suomalainen työnantaja palkkaa nämä ja mihin tehtäviin..?

ps. intoa tulijoilla tuntuu piisaavan.

Mikä tuossa videossa kertoo heikosta älykkyydestä? (Aivan aito kysymys. Jos he olisivat tyhmiä, niin lähtisivätkö he tavoittelemaan parempaa elintasoa - toki siinä samalla köyhdyttäen kantaväestön elintason. Tilan ottaminen hallintaan kertoo myös älykkyydestä.)

Heistä saisi varmasti ainakin seuraavien ammattien osaajia:
-lipuntarkastaja
-pysäköinninvalvoja
-vartija
-vanginvartija
-kulttuurikoordinaattori
-kulttuuritulkki
-huippu-urheilija
ja jne..

[Siili]

Kansainvälisen ohjausalan järjestö IAEVG järjestää ensi kuussa Göteborissa konferenssin, johon se oli kutsunut alustajaksi jenkkiprofessori Linda Gottfredsonin. 

https://en.wikipedia.org/wiki/Linda_Gottfredson

Eräät tahot kuitenkin asettivat professorin eettisyyden kyseenalaiseksi, jonka seurauksena järjestö perui kutsun.  Peruminen sai professorin kirjoittamaan oman vastineeensa, josta kuvio käy ilmi:

http://academicrightswatch.se/wp-content/uploads/2018/10/2018IAEVGdisinvite.pdf

I was informed on June 7 that the Board had directed the conference organizer to
cancel my keynote because, according to unnamed critics, my research "in the field of
intelligence and race is found not to be in line with the Ethical Standards of the Association."

The Board gave me no chance to answer the false and defamatory claims in the four
letters it received from critics it will not name. (I append those letters below.) These critics
merely recycle old falsehoods about my work, my funding, and my intentions, which I rebutted
decades ago.

Vastine kannattaa lukea kokonaisuudessaan, jos Lontoon murre antaa periksi.

Professorskan suurin synti on ilmeisesti se, että hän näkee ryhmien älykkyyserojen taustalla myös genetiikkaa.  Mainittakoon, että yksi noista Gottfredsonin alustusta protestoivista kirjeistä tuli Itä-Suomen yliopistosta.  Se on liitteenä tuossa Gottfredsonin vastineessa.

Eli ilmeisesti ohjausalallakin varmistetaan tiukasti, etteivät väärät näkemykset pääse vahingossakaan häiritsemään mielenrauhaa muuten mukavan konferenssin aikana.  Itse Gottfredsonin alustuksella ei ilmeisesti kuitenkaan olisi ollut mitään tekemistä älykkyyden genetiikan kanssa.

Muita kirjoituksia aiheesta:

http://academicrightswatch.se/?p=3483   (Academic Rights Watch)

https://quillette.com/2018/10/12/linda-gottfredsons-scientific-keynote-cancelled-why/

http://www.friatider.se/k-nd-amerikansk-forskare-inte-pk-nog-portas-fr-n-konferens-i-g-teborg

-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Yllä oleva ei liity sinänsä maahanmuuttopolitiikkaan, mutta en löytänyt sopivampaakaan älykkyystutkimukseen liittyvää threadiä tähän hätään.  Jos tarpeen, modet voivat siirtää.

[Ernst]

Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

On vaikea uskoa, että nuo piikkilanka-aidoissa riekkuvat mölisijät olisivat Afrikan älymystöä. Edellä esitetty kysymys, mihin tehtäviin nuo Marokosta Mellilaan tai Välimeren yli veneilevät kelpaisivat, on aito ja perusteltu. Vastaus on, että eipä juuri mihinkään, jos työtehtävät pitäisi kyetä oppimaan ja suorittamaan.

Sitten ihmetellään, miksi irakilaiset ja somalit eivät oikein opi kieltä eivätkä työllisty.

Ja se älykkyyden g-tekijä, perinnöllinen, on edelleen nykypsykologian ja lähitieteiden vankasti osoittama fakta. Se voi häiritä bleeding-heart -osastoa, mutta todellisuus harvoin muuttuu, vaikka sen pyrkisi kieltämään jalkaa polkemalla.

https://tekniikanmaailma.fi/mika-selittaa-alykkyyden-mystista-g-tekijaa-tutkijat-loysivat-uuden-selityksen/

[kriittinen_ajattelija]

Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

On vaikea uskoa, että nuo piikkilanka-aidoissa riekkuvat mölisijät olisivat Afrikan älymystöä. Edellä esitetty kysymys, mihin tehtäviin nuo Marokosta Mellilaan tai Välimeren yli veneilevät kelpaisivat, on aito ja perusteltu. Vastaus on, että eipä juuri mihinkään, jos työtehtävät pitäisi kyetä oppimaan ja suorittamaan.

Sitten ihmetellään, miksi irakilaiset ja somalit eivät oikein opi kieltä eivätkä työllisty.

Ja se älykkyyden g-tekijä, perinnöllinen, on edelleen nykypsykologian ja lähitieteiden vankasti osoittama fakta. Se voi häiritä bleeding-heart -osastoa, mutta todellisuus harvoin muuttuu, vaikka sen pyrkisi kieltämään jalkaa polkemalla.

https://tekniikanmaailma.fi/mika-selittaa-alykkyyden-mystista-g-tekijaa-tutkijat-loysivat-uuden-selityksen/

Afrikkalaiset ja muut matalan IQ:n kansat pystyy kyllä monenlaisiin töihin, kuten he kotimaissaankin pystyvät. Ihan normaaleja yksinkertaisia töitä IQ 75 n""" """t kaiken aikaa kotimaissaan, siellä kun taikaseinä ei elätä niitä. On totta että keskiverto IQ 75 valkoinen on käytännössä kehitysvammainen yleensä mutta keskiverto mustasta ei saa samaa vaikutelmaa vaikka niillä olisi IQ 75. Tämä johtuu siitä, että mustilta ja muilla etelän kansoilla on yleensä puutteellinen abstraktin ajattelun kyky minkä vuoksi he ei pärjää IQ testeissä tai abstraktia ajattelua vaativissa töissä, mutta heillä saattaa olla silti varsin kehittynyt sosiaalinen älykkyys eli he pystyvät esim asiakaspalvelutöihin mitä on paljon modernissa yhteiskunnissa.

Mustat ja etelän kansat siten pystyvät suurimpaan osaan normi ammattikoulu töistä, yliopisto/amk ammatit saattaisi tuottaa vaikeuksia.

Siitä huolimatta, että mustat kykenee monenlaisiin töihin mitä tulee älykkyyteen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he olisi ihanteellisia työntekijöitä. Keskiverto musta mies kun on usein varsin arvaamaton ja jopa väkivaltainen.

.    The intense selection pressure resulted in the biggest and meanest men rising to the top and breeding with the most women. So they selected for sociopathy, narcissism, a womanizing mindset, cruelty and sadism, high levels of aggression, and very strong bodies.
   

[Ernst]

Yhdysvaltain armeija ei voi värvätä riveihinsä ketään jonka äo oli alle 83. Miksikö? Koska sillä ei ole olemassa tehtäviä, jossa tuon rajan alittava värvätty ei olisi enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Miinanpolkuhommiakaan ei enää harrasteta.

On vaikea uskoa, että nuo piikkilanka-aidoissa riekkuvat mölisijät olisivat Afrikan älymystöä. Edellä esitetty kysymys, mihin tehtäviin nuo Marokosta Mellilaan tai Välimeren yli veneilevät kelpaisivat, on aito ja perusteltu. Vastaus on, että eipä juuri mihinkään, jos työtehtävät pitäisi kyetä oppimaan ja suorittamaan.

Sitten ihmetellään, miksi irakilaiset ja somalit eivät oikein opi kieltä eivätkä työllisty.

Ja se älykkyyden g-tekijä, perinnöllinen, on edelleen nykypsykologian ja lähitieteiden vankasti osoittama fakta. Se voi häiritä bleeding-heart -osastoa, mutta todellisuus harvoin muuttuu, vaikka sen pyrkisi kieltämään jalkaa polkemalla.

https://tekniikanmaailma.fi/mika-selittaa-alykkyyden-mystista-g-tekijaa-tutkijat-loysivat-uuden-selityksen/

Afrikkalaiset ja muut matalan IQ:n kansat pystyy kyllä monenlaisiin töihin, kuten he kotimaissaankin pystyvät. Ihan normaaleja yksinkertaisia töitä IQ 75 n""" """t kaiken aikaa kotimaissaan, siellä kun taikaseinä ei elätä niitä. On totta että keskiverto IQ 75 valkoinen on käytännössä kehitysvammainen yleensä mutta keskiverto mustasta ei saa samaa vaikutelmaa vaikka niillä olisi IQ 75. Tämä johtuu siitä, että mustilta ja muilla etelän kansoilla on yleensä puutteellinen abstraktin ajattelun kyky minkä vuoksi he ei pärjää IQ testeissä tai abstraktia ajattelua vaativissa töissä, mutta heillä saattaa olla silti varsin kehittynyt sosiaalinen älykkyys eli he pystyvät esim asiakaspalvelutöihin mitä on paljon modernissa yhteiskunnissa.

Mustat ja etelän kansat siten pystyvät suurimpaan osaan normi ammattikoulu töistä, yliopisto/amk ammatit saattaisi tuottaa vaikeuksia.

Jos/kun äo on mainitsemasi 75 tienoilla, se tarkoittaa, että melkein kaikki älykkyyden (kognition) osa-alueet sujuvat heikosti. Mistään pelkästä abstraktin ajattelun yksittäisestä puutteesta ei ole kysymys vaan sen g-tekijän heikosta tasosta. Siirrä herra N75 Eurooppaan, niin hän on sielläkin herra N75. Ja vaikeuksissa eikä selviä kunnolla siitä asiakaspalvelutehtävästäkään. Ne kun ovat vaativia.

Nämä kaksi lyhyttä esimerkkiä valaissevat asiaa:

One is that the heritability of IQ rises with age--that is to say, the extent to which genetics accounts for differences in IQ among individuals increases as people get older. Studies comparing identical and fraternal twins, published in the past decade by a group led by Thomas J. Bouchard, Jr., of the University of Minnesota and other scholars, show that about 40 percent of IQ differences among preschoolers stems from genetic differences but that heritability rises to 60 percent by adolescence and to 80 percent by late adulthood. With age, differences among individuals in their developed intelligence come to mirror more closely their genetic differences. It appears that the effects of environment on intelligence fade rather than grow with time. In hindsight, perhaps this should have come as no surprise. Young children have the circumstances of their lives imposed on them by parents, schools and other agents of society, but as people get older they become more independent and tend to seek out the life niches that are most congenial to their genetic proclivities.

A second big surprise for intelligence experts was the discovery that environments shared by siblings have little to do with IQ. Many people still mistakenly believe that social, psychological and economic differences among families create lasting and marked differences in IQ. Behavioral geneticists refer to such environmental effects as "shared" because they are common to siblings who grow up together. Research has shown that although shared environments do have a modest influence on IQ in childhood, their effects dissipate by adolescence. The IQs of adopted children, for example, lose all resemblance to those of their adoptive family members and become more like the IQs of the biological parents they have never known. Such findings suggest that siblings either do not share influential aspects of the rearing environment or do not experience them in the same way. Much behavioral genetics research currently focuses on the still mysterious processes by which environments make members of a household less alike.

Ympäristö ei siis vaikuta paljonkaan älykkyyteen ihmisyksilön vanhetessa ja vanhemmistaan erossa kasvaneen lapsen äo on lähellä vanhempiensa äo:ta, lähempänä kuin kasvattivanhempiensa.

Lähde: Linda S. Gottfredson: svedujen ammatinvalintakonferenssin pääpuhujan paikalta poispotkittu proffa

http://www.psych.utoronto.ca/users/reingold/courses/intelligence/cache/1198gottfred.html

[kriittinen_ajattelija]

Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa. Voisi kuvitella, että siellä porukka on täysin kehitysvammaista jotka ei osaa edes kengännauhojaan sitoa ja puhuakkin juuri ja juuri vaan murahtelemalla, mutta niin vaan sielläkin autot kulkee, kerrostalot nousee tyhjästä ja ihmiset tekee päivät pitkät töitä eri talouden alueilla ja yleisesti siellä näyttää ihan kivalta noin Afrikan mittareilla.

Itse uskon, että matala IQ tulokset johtuu lähinnä vaan absraktin ajattelun puutteesta, mutta ilmeisesti muut älykkyyden osa-alueet on kuitenkin riittävällä tasolla että yhteiskunta ei romahda.

[starsailor]

Tyhmä säyseä 70 äo:n omaava pullukka

vs.

Tyhmä, agressiivinen 70 äo:n omaava psykopaattinen testopakkaus

tuossa on selitys miksi älykkyyserot tasaamalla mustilla on edelleen 3-4 kertainen yliedustus rikollisuudessa.

[Maastamuuttaja]

Yhteisvastuun ideologian on lähdettävä siitä, että aina on ihmisiä, jotka osaavat viedä lusikan suuhun.

[l'uomo normale]

Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa.

Vuosikymmenet oli maapallon karmeimpien valtioitten joukossa sekopäädiktaattorin ansiosta. Vähemmän sekopään seuraajan aikana löydettiin öljyä ja presidentti ja muutama muu on rikastunut. Kansa elää suunnilleen niinkuin ennenkin. Viereisillä valtioilla, joissa on myös löydetty öljyä, on vähän samanlaiset muttei ihan niin räikeät tilanteet.

[kriittinen_ajattelija]

Noh esim Päiväntasaajan Guinean älykkyys on tutkimusten valossa 59 luokkaa, alhaisimpia maailmassa.

Vuosikymmenet oli maapallon karmeimpien valtioitten joukossa sekopäädiktaattorin johdolla. Vähemmän sekopään seuraajan aikana löydettiin öljyä ja presidentti ja muutama muu on rikastunut. Kansa elää suunnilleen niinkuin ennenkin. Viereisillä valtioilla, joissa on myös löydetty öljyä, on vähän samanlaiset muttei ihan niin räikeät tilanteet.

Ihan hyvin maalla menee älykkyyteen nähden. Kuulemma siistiä kaikkialla ja turvallista vaikka vierailla, kauniita rakennuksia nousee joka paikkaan ja pian maan uusi pääkaupunki rakennetaan myös tyhjästä. Kaikki toki öljyrahojen ansiosta ja kiinalaisten asiantuntijoiden auttamana, mutta varmastihan sitä voisi olettaa että IQ 59 silti homman ryssisi, mutta eipä näytä siltä. Maa on myös mm human developement indeksissä kohtuu korkealla älykkyyteen nähden, takana jopa Aasian maita kuten Myanmar missä on paljon korkeampi IQ. Bkt-listoilla maa on myös kohtuu korkealla.

Toki kaikki mustien asuttamat valtiot tai kaupungit on shitholeja yleisesti, mutta minun pointtini nyt olikin että vaikuttaa siltä että myös IQ 59 mustat pystyy yksinkertaisiin töihin tai pitämään yhteiskuntaakin jotenkin kasassa.

http://www.leeabbamonte.com/africa/equatorial-guinea-weirdest-country-in-world.html
Hyvä juttu maasta, 2x valkoista turistia vieraili maassa.