Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[Parsifal]

Vaikuttaisi vahvasti siltä, että älykkyysosamäärällä sinänsä ei välttämättä ole paljon tekemistä todellisuuden realistisen hahmottamisen kanssa. Onhan paljon periaatteessa älykkäitä ihmisiä, jotka ovatkin muuten täysin hulluja.

Joku voi olla tarpeeksi älykäs (tai ainakin omalla alallaan lahjakas) vaikka väitelläkseen tohtoriksi, mutta ei sitten muuten ymmärräkään mitään oman kuplansa ulkopuolisen maailman lainalaisuuksista ja syy-seuraussuhteista -- tai vaikka periaatteessa ymmärtäisikin, on "ääriuskovainen", eli niin harhainen, että katsoo oman ideologiansa edistämisen oikeuttavan minkälaisen valehtelun tahansa. Liian vähäjärkinen puolestaan on, vaikka olisikin umpirehellinen, liian helposti epärehellisten vietävissä.

Minkähänlainen testi mittaisi ihmisen todellisuudentajua ja rehellisyyttä?

[sr]

Zachen kysymykseen samasta aihepiiristä voi todeta, että perintötekijät estävät Afrikassa nousun kantaeurooppalaisten tasalle. Suomeen siirtäminen ei auta, koska tulijoita ei voi valita ja vaikka valittaisiin, seuraava sukupolvi on sama kuin afrikan keskitaso. Siis materiaali on heikko. Toki ympäristötekijät voivat parantua hieman ja sitäkautta suhteellinen tulos paljon mutta afrikka ei koskaan ota eurooppalaisista ja aasialaisista koostuvia alueita kiinni lähellekään - paitsi miehittämällä nämä isolla väkiluvun suhteella.

Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.
Osa Afrikan maista lienee kehitystasoltaan sillä Belgian 1942:n tasolla, ellei jopa sen alle. Jos siellä on tapahtumassa nyt samanlaista taloudellista kehitystä kuin Euroopassa viime vuosisadalla (ks. zachen postaamat maaraportit), niin onko jokin erityinen syy, miksei sama Flynn-efekti voisi toteutua sielläkin?

Missään ei ole mitattu afrikkalaisperäisille kansoille kantaeurooppalaisiakaan arvoja vastaavia lukemia, edes silloin kun huomioidaan vain saman varallisuustason henkilöt.

Saisiko näihin varallisuus-(ja etenkin sosiaalistatus-)normalisoituihin mittauksiin tutustua jossain?

Sanoisin nähdyn perusteella, että aate on nyt syväpeseytynyt niin vahvasti, että normaali jatkokeskustelu sr:n kanssa taitaa olla hieman sama kuin keskustelisi enkeleihin uskovan kanssa niiden "esiintymistiheydestä". Viittaan geenirukkaus-ennusteeseensa, jota esittää suuremmalla todennäköisyydellä kuin eilinen sää. Siis perheet noin vaan alkaa rukkaamaan jälkeläistensä geenejä ihan tässä sadan tai viimeistään muutaman kuluessa mutta itse tekniikkaa ei ole vielä olemassa. JA sitä voidaan käyttää perusteena nyt Suomessa tehtäviin päätöksiin. Älytöntä.

Ensinnäkin teknologia geenien rukkaamiseen on jo olemassa. Se, mitä ei vielä ole olemassa, on ymmärryksemme geeneistä niin, että tietäisimme, mitä geenejä kannattaisi muuttaa ja miten. En näe erityisesti tämän suhteen mitään erityistä estettä kehitykselle. Mitä siihen tulee, otetaanko näitä keinoja käyttöön, niin sen suhteen jo sanoin, että varmaan osa porukasta haluaa ehdoin tahdoin jatkaa "luomuina", vaikka olisi mahdollista turvallisesti parantaa jälkeläistensä geeniperimää. Tässä muutos vie aikansa, mutta 100 vuotta on todella pitkä aika ihmisten mielipiteiden muuttumiseksi.

Mutta kysytään sinulta nyt suoraan, että jos sinulla olisi turvallinen keino, jolla voisit varmistaa, että jälkeläisesi olisi lähtökohtaisesti ÄO:ssa tasolla 120, niin etkö tätä valitsisi, jos tietäisit, että sinun omat geenisi saamalla hänen tasonsa olisi 100? Vanhemmat ovat kuitenkin valmiita käyttämään suuria rahasummia saadakseen jälkeläisensä oikeisiin kouluihin, jotta he sitten pääsevät oikeisiin yliopistoihin ja sitä kautta saavuttavat käytännössä saman kuin minkä automaattisesti saavuttaisivat, jos olisivat syntyjään huippuälykkäitä. Entä muuttuisiko vastauksesi, jos tietäisit suuren osan muista ihmisistä käyttävän tätä keinoa, minkä seurauksena se sinun luomujälkeläisesi olisikin sillä nykyisellä normaalin ihmisen 100:n ÄO:llaan täysin alakynnessä kaikkien muiden pyyhältäessä siellä 120:n paremmalla puolella? Tämä on todennäköisesti se seikka, joka aiheuttaa mielipiteiden hyvinkin nopean kääntymisen tämän hyväksi, vaikka sille alkuvaiheessa olisikin ihmisten keskuudessa vieroksuntaa.

Mitä tuohon viimeiseen tulee, niin mihin Suomen päätöksiin minä haluan käyttää perusteena sitä, että minun arvioni mukaan tulevaisuudessa tullaan tuota geenimanipulaatiota käyttämään? Minun pointtini on ollut ainoastaan se, että riippumatta mitä teemme erinäköisten evoluutioon perustuvien menetelmien käytön suhteen kansan älykkyyden parantamiseksi, nuo geenimanipulaatiokeinot tulevat jättämään ne täysin varjoonsa. Ensimmäisessä postauksessani tähän ketjuun sanoin jo, että minusta älykkyys voisi hyvinkin olla yksi valintakriteereistä ns. valintaisen maahanmuuton käyttöön. Jos siis väität minun vastustaneen älykkyyden käyttämistä maahanmuuttopolitiikassa, olet jälleen pahasti metsässä.

Sr on valmis sijoittamaan koko maanosan tulevaisuuden itse kehittämänsä huteran teorian varaan.

Uh? Anteeksi mihin maanosan tulevaisuuteen nyt viittaat? En käsittääkseni ole sijoittanut mitään maanosan tulevaisuuden suhteen tähän asiaan, mutta sinä varmaan kerrot, mitä minä olen siihen sijoittanut.

Ja mikä siinä teoriassa on huteraa? Sekö, ettet usko, että eliöiden geenejä voidaan muutella, vaan teknologia tähän tulee olemaan vielä satojen vuosien päässä? Vai se, ettei geenitutkimuksemme älykkyyteen liittyen tule ottamaan seuraavien vuosikymmenien aikana mitään edistysaskelia, vaan tulemme olemaan tämän vuosisadan lopulla ihan yhtä hakoteillä älykkyyden perinnöllisyyden perusteista?

Ymmärrätkö, että jos ratkaisemme tämän asian, niin yhdessä sukupolvessa on mahdollista nostaa koko väestön älykkyys sinne huipputasolle, kun taas evoluution keinoja käyttäen tähän menee sukupolvikaupalla aikaa ja sen lisäksi siinä pitää käyttää eettisesti kyseenalaisia keinoja (estää vähä-älykkäitä hankkimasta lapsia)?

Toki, ei se mitenkään poikkea kaikkialle levinneestä monikulttuurisuusaatteesta. Kaikki suoraan yhden kortin varaan, koska aatteen on oltava oikeassa.

En tiedä, mihin korttiin tässä nyt viittaat. En ole panemassa mitään sen varaan, että noin tulemme tekemään, vaan ainoastaan ennustan, että niin tulee tapahtumaan. Ei maanosamme siitä tuhoudu, vaikkemme ryhtyisi ihmisen geenimanipulaatiota harrastamaan, vaikka sinä tunnut tällaiseen pelotteluun ryhtyvän.

[guest8788]

Tästä eugeniikasta tuli mieleen eräs minua jo pitempään askarruttanut tapaus. Tiedän naisen, joka on varhaiseläkkeellä alhaisen älykkyytensä takia. Hänellä on yksi lapsi, jonka saamisen jälkeen hänet on steriloitu. Sterilointi tehtiin sanallisella sopimuksella sosiaalitoimen kanssa, mikä mahdollisti naisen asumisen yhdessä hänen lapsensa kanssa - tosin arvioivien kotivisiittien kera sosiaalitoimen puolelta. Näinhän ei kai virallisesti voi olla, mutta käytännön tasolla nämä tapaukset saattavat olla hyvinkin kieroja, varsinkin jos yksilö on lievästi älyllisesti kehitysvammainen ja sen tähden ohjailtavissa viranomaisten taholta. Ajattelen että sterilointi oli naisen parhaaksi, mutta jos siihen on sisältynyt ehtoja huoltajuuteen liittyen, on kuvio aika erikoinen. Ajatus steriloinnista tuli tietenkin sosiaalitoimen puolelta. Tietääkö kukaan vastaavista tapauksista, vai olenko törmännyt yksittäistapaukseen? Pikainen googlailu ei tuottanut tulosta. Sellainen varaus tähän vielä, että olen tapauksen suhteen toisen käden tietojen varassa.

[Jack]

Olkoonkin, että etnistä alkuperää kuvailevat käsitteet "Blacks", "Whites", "Hispanic", "Asian" jne. ovat epämääräisiä, niitä käytetään Yhdysvalloissa erilaisissa tilastoissa. Vaikka maassa muuten on vallalla hyvin tiukka antitoleranssi kaikkea vähänkin rasismille haiskahtavaa kohtaan, asioiden tilastoimista "rodun" perusteella ei pidetä suurena ongelmana – vaikka tiedettäisiinkin, että tuloksissa on eroja, joita voidaan käyttää hyväksi rasistisessa propagandassa. Sananvapauden ajatus on ilmeisesti niin syvälle juurtunut amerikkalaiseen yhteiskuntaan, että tietoa tuotetaan, ja vastuu jätetään tiedon käyttäjälle.

Yhdysvalloissa koululaisten oppimisen tasoa seurataan tietyssä ikävaiheessa järjestettävillä valtakunnallisilla NAEP (The National Assessment of Educational Progress) -testeillä.

Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

http://nces.ed.gov/nationsreportcard/subject/studies/pdf/school_composition_and_the_bw_achievement_gap_2015.pdf

Eräät tutkijat Yhdysvalloissa ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikasta muuttaneet mustat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin Yhdysvaltojen omat mustat. Tämän havainnon perusteella on ainakin osittain kyseenalaistettu rodun merkitys älykkyyden kannalta. Jos ihon väri ratkaisisi, valkoisten perimää omaavien amerikkalaisten mustien pitäisi menestyä paremmin kuin ilman tätä perimää olevien afrikkalaisten mustien. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Britanniassa saadut koulujen testitulokset ovat myös osittain tehneet perinteiset käsitykset kyseenalaisiksi. Siellä nimittäin nigerialaistaustaiset oppilaat ovat päihittäneet valkoiset.

Britanniassa oppilaiden menestymistä mitataan GCSE -kokeella (General Certificate of Secondary Education), joka järjestetään 15-16 -vuotiaana. Tietyistä Afrikan maista lähtöisin olevat nuoret ovat menestyneet tässä kokeessa odottamattoman hyvin. He ovat ylittäneet jopa valkoihoisten nuorten tason.

Parhaiten ovat menestyneet kiinalaiset sekä eräät muut aasialaistaustaiset. Afrikkalaisista johdossa ovat nigerialaiset ja ghanalaiset. Valkoisten brittilasten taso on jo alle koko maan keskiarvon.

http://www.unzcloud.com/wp-content/uploads/2015/06/Chisala-7.png

Voidaanko tuloksista tehdä se johtopäätös, että kuvitelmat eurooppalaisten ylivoimasta afrikkalaisiin nähden älyllisillä mittareilla mitattuna ovatkin pelkkää väärinkäsitystä, ja todellisuudessa tilanne saattaakin olla päinvastainen (ovathan ns. "nigerialaiskirjeet" viitanneet tähän suuntaan jo kauan – eihän tyhmempi yleensä voi huijata viisaampaansa).

Vaikka yleismaailmallisesti tarkasteltuna mustat edelleen saavat heikompia pisteitä älykkyysmittauksissa kuin valkoiset, minkä eron myös havainnot yleisestä elämässä menestymisestä vahvistavat, asia saattaa kuitenkin olla hieman monimutkaisempi. Aihe on joka tapauksessa kiinnostava.

[guest8788]

Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

[guest8788]

Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

Sosioekonomista selitysmallia hakeville tiedoksi: 160 000 - 200 000 dollaria vuodessa tienaavien mustien perheiden lapset pärjäävät huonommin tasokokeissa, kuin alle 20 000 dollaria vuodessa tienaavat valkoisten perheiden lapset.

[pikkujorma]

Tulokset on täysin yksiselitteiset. Mustat on keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin valkoiset. Se on totuus eikä mitään rasismia. Kuinka paljon sitten on käytännössä merkitystä 10 pisteen erolla. En ole aiheeseen perehtyny eikä se mua kiinnosta kovin paljon. Mulle riittää se tieto että olen lähes kaikkia maahanmuuttajia älykkäämpi. Ehkä sielä on niitä fiksumpia, insinöörejä ja lääkäreitä joukossa, mutta ei kovin paljon.

[jka]

Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.
Osa Afrikan maista lienee kehitystasoltaan sillä Belgian 1942:n tasolla, ellei jopa sen alle. Jos siellä on tapahtumassa nyt samanlaista taloudellista kehitystä kuin Euroopassa viime vuosisadalla (ks. zachen postaamat maaraportit), niin onko jokin erityinen syy, miksei sama Flynn-efekti voisi toteutua sielläkin?

Sinällään ei varmaan ole periaattellista estettä. Mutta...

Missä jamassa maailma makasi vuonna 1942? Koko maapallo oli tulessa. Onko mitään periaatteellista estettä väitteelle, että 2. maailmansodan tapahtumat jopa kuuluu väistämättä ihmisen kehitykseen älykkäämmäksi? Tai vaihtoehtoisesti 2. maailmansotakin hyvin pitkälle johtui juuri siitä että ihminen ja ihmiskunta oli vain niin helvetin tyhmä vielä tuolloin.

Jos Afrikan ja muiden kehitysmaiden viisastuminen edellyttää samaa kehityskaarta kuin länsimaiden viisastuminen niin 2. maailmansodan tapahtumat oli itseasiassa lasten leikkiä mitä kehitysmaiden viisastuminen vaatii.

Saksassa oli 1. maailmansodan jälkeen ainoastaan 60 miljoonaa ihmistä jotka oli nöyryytetty ja joilla ei oikein ollut paikkaa yhteiskunnassa, eikä tulevaisuutta. Pelkästään nämä saivat koko maailman sekaisin 20 vuoden kuluttua. Nyt meillä on vähintäänkin miljardi ihmistä aikalailla samassa tilanteessa maapallolla.

Jos pitää odottaa 70 vuotta että Belgian kehitys toistuu jotta näille miljardille saadaan edes yhteiskunta ympärille jolla on jotain tulevaisuuden näkymää niin saattaa käydä kylmät sitä ennen. Eikä vain saata vaan ole melkolailla varma että viisastuminen ei todellakaan tapahdu kuin strömsössä.

[Pergolaattori]

Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut.

Afrikka: Tyhmä kolkkaa älykkään, poimii hedelmän puusta ja jatkaa elämäänsä uutena päällikkönä kuin ei mitään.
Suomi: Tyhmä kolkkaa älykkään ja jatkaa uutena päällikkönä kuin ei mitään kunnes tulee talvi ja kuolee nälkään.


Toimii myös tänä päivänä ja kehityskulku tulee olemaan sama: Tyhmät hallitsevat-> resurssit hupenevat -> ei ole mahdollista tukea tyhmien elämää -> muuttavat sinne missä resursseja on helpommin tarjolla -> älykkäät pärjäävät paikallisissa olosuhteissa ja saavat tyhmiltä rauhassa kehittää toimivan yhteiskunnan. Kaatuu siihen että sosialismi ja Maria Guzenina-Richardson äänestetään eduskuntaan ja ministeriksi.


Mikä on stereotypia afrikkalaisesta valtionpäämiehestä? Miten fiksuina afrikkalaisia hallitsijoita voidaan yleisesti pitää? Miksi afrikka ei tue fiksujen etenemistä valtaan?

Päättelyäsi helpottaa kun annat mahdollisuuden sille että on olemassa älylliseltä suorituskyvyltään erilaisia ihmisiä.


Fiksun kansan syntyminen edellyttää vuodenkiertoa jossa on sekä tyhmyyden tiivistymistä rajoittava, terävä pakkasjakso että miellyttävä kesä joka tekee alueen asuttamisen pitkällä tähtäimellä mielekkääksi.


-

Edit: Luin suositellun artikkelin ( https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence ) liittyen älykkyyden ja kylmän ilmaston väliseen yhteyteen. Ei pitäisi antaa tyhmälle ihmiselle kynää käteen.  Artikkelissa todistetaan ajatuksen mielettömyyttä vetämällä tyhmä oletus siitä että jos (kerta ) lämpimässä on tyhmiä, vastaavasti todella kylmästä pitää löytyä todella viisaita. Ja kun siellä todella kylmässä on pelkkiä inuitteja, ilmaston korrelaatio älykkyyteen ei voi pitää paikkaansa.  Viittaan tuohon edelliseen ajatukseeni suotuisasta asuinpaikasta. Olisiko mahdollista että voisi löytyä sweet spot jossa olosuhteet ovat otolliset selviämisen ja yhteisön muodostumisen kannalta?

Kirjoituksessa on täsmälleen sama mudanhajuinen pohjavire kuin siinä aiemmin linkatussa dna-nobelistin alennustilaan liittyneessä artikkelissa.

Vittumuaeitaashuvitakohtaoikeenenääyhtäänmikään.

[Ullatusnillitus]

Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

Suomeen pitää ehdottomasti saada vähintään miljoona älyllisesti heikkolahjaista. Suomen kansa on aivan liian älykästä suhteessa nykyiseen hallitukseemme. Sopiva ÄO olisi noin 68, joka vastaa sattumoisin somalialaisten keskimääräistä älykkyysosamäärää.

[Jepulis]

Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

http://nces.ed.gov/nationsreportcard/subject/studies/pdf/school_composition_and_the_bw_achievement_gap_2015.pdf

Eräät tutkijat Yhdysvalloissa ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikasta muuttaneet mustat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin Yhdysvaltojen omat mustat.

Näin on. Toisaalta, alkupään sukupolvi saattaa olla vielä ns. parhaimmistoa, joka on kaikin tavoin kiinnostunut jälkikasvunsa edistymisestä siinä kuin omastaan. On oletettavaa, että taantumisen takia varsin lyhyellä tähtäimellä tilanne muistuttaa lähtömaan tilannetta oppilasmateriaalin kykyjen osalta. En ihmettelisi, jos sitäkin on jo tutkittu.

UK:sta

Valkoisten brittilasten taso on jo alle koko maan keskiarvon.

http://www.unzcloud.com/wp-content/uploads/2015/06/Chisala-7.png

Aihe on joka tapauksessa kiinnostava.

Niin on. Kyllähän tuo äkkipäätä viittaisi melko vahvaan ympäristötekijän vaikutukseen. Yksi selitys löytyy tästä kohdasta (sama artikkeli):

http://www.unzcloud.com/wp-content/uploads/2015/06/Chisala-3.png

Nähdään, että siinä on brittiläinen erikoisuus sisään leivottuna, näin suuria "tyhmyyseroja" ei tietenkään yhden geneettisesti käytännössä identtisen väen kesken ainakaan ole, ja kaikilla muilla ryhmillä sama ympäristötekijän ero ei vaikutakaan lähellekään samalla painolla. Näyttäisi nyt tosiaan poikkeamalta, joka kaipaa erillisen valaistuksen miksi juuri UK:ssa asia on näin. Ikäänkuin kukaan ei ole mennyt kenenkään ohi, kuten artikkelissa asia puettiin, vaan köyhät on yksinkertaisesti lopettaneet opiskelun. 

Kaikista näistä aineistoista huolestuneena seuraa sitä johtopäätöstä, että artikkelista toiseen viljalti Suomeen saapuvista ryhmistä, esim. somalit, ei ole oikein mitään positiivista kerrottavaa.

[TheVanishedTerrorist]

Suomeen pitää ehdottomasti saada vähintään miljoona älyllisesti heikkolahjaista. Suomen kansa on aivan liian älykästä suhteessa nykyiseen hallitukseemme. Sopiva ÄO olisi noin 68, joka vastaa sattumoisin somalialaisten keskimääräistä älykkyysosamäärää.

Vihervasemmiston parasta äänestäjäkarjaa ovat juuri nämä mitä rajan yli tulvii. Vaikutus on helposti nähtävissä ruotsissa kun katsoo ketä äänestää vihervasemmistoa (esim. Malmö). Tätä katsellessaan suomalaiset demarit ym. ovat jo hekumoissaan.

[zache]

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Määrittele "rotu" tässä? Jenkeistä, josta on olemassa parhaiten dataa, kaikkien "rotujen" älykkyys on nousussa ja eikä niiden väliset erot ei kuroudu kiinni jos muutosvauhdeille ei tapahdu jotain oleellista. 1. 

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

Ei pidä paikkaansa ainakaan ilman, että tarjoat vahvan lähteen väitteelle.

(http://ichef.bbci.co.uk/news/624/media/images/81284000/gif/_81284814_iq_chart_1_624-02.gif)

• BBC, 2.3.2015, Are humans getting cleverer?
• Peera Wongupparaj, Veena Kumari, Robin G. Morris, 2015,  A Cross-Temporal Meta-Analysis of Raven's Progressive Matrices: Age groups and developing versus developed countries

Sosioekonomista selitysmallia hakeville tiedoksi: 160 000 - 200 000 dollaria vuodessa tienaavien mustien perheiden lapset pärjäävät huonommin tasokokeissa, kuin alle 20 000 dollaria vuodessa tienaavat valkoisten perheiden lapset.

Pitää varmaankin paikkansa, mutta lähde olisi kiva.

[Finis Finlandiae]

Olisiko mahdollista että voisi löytyä sweet spot jossa olosuhteet ovat otolliset selviämisen ja yhteisön muodostumisen kannalta?

Tätä olen itsekin miettinyt.
Faktahan on, että monilla lämpimillä alueilla (tropiikki) on liian kuuma ja liian kauan vuoden mittaan. Se todella vetää veltoksi, eikä taatusti edistä ajattelua. Vastaavasti pohjoisella puolella on liian kylmiä alueita.

Sweetpotit voisivat olla esim. Italia/Ranska vs __________ Afrikassa?
Verrataan sitten sweetpottien ÄO:ta keskenään.
Tosin vertailu nykyajassa ei huomioi ao. alueiden ilmastollista kehitystä ja sen vaikutusta historian saatossa.

[sr]

Sen elämän alkamiseen jonka pohjalle älykkyys on ylipäätään voinut syntyä. Eli puhutaan jostain ensimmäisistä ihmisapinoista joskus 20 miljonaa vuotta sitten. Älykäs ihminen ei ole voinut yksinkertaisesti syntyä kuin alueilla joilla apinat pystyvät elämään myös ilman sen kummempaa älyä.

No, hyvä. Ja me tiedämme, että ainakin jotkut niistä ihmisapinoista (ainakin homo erectus) levittäytyivät myös Afrikan ulkopuolelle. Näillä alueilla homo sapiensia edeltäneet ja oletettavasti ei yhtä älykkäät ihmisapinat pystyivät siis menestyksekkäästi elämään miljoonia vuosia. On siis selvää, että se Afrikassa syntynyttä homo sapiensin alkumuotoa suurempi älykkyys ei siis ollut välttämätön ominaisuus ihmisapinoille (saati muille lajeille) kylmemmissä oloissa selviytymiselle.

Ihmisen älykkyyden kehityksen historiassa dramaattisin hyppäys tapahtui kun 8 miljoonaa vuotta sitten joku afrikkalainen ihmisapinalaji alkoi kävellä pystyasennossa. Tämä vapautti kädet muuhun toimintaan. Syy miksi näin tapahtui ei ole edelleenkään varma. Oletettavasti syyn täytyy liittyä siihen että jonkun ihmisapinaheimon alueella olosuhteet muuttuivat niin että ravinnon hankinta oli helpompaa tässä asennossa. Itse en näe etteikö sama olisi voinut tapahtua ihan missä tahansa muuallakin jos olosuhteet olisi olleet vain samat.

Sillä, mitä tapahtui 8 miljoonaa vuotta sitten ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa, koska sen jälkeen ihmisapinalajeja levisi ympäri maapalloa (ainakin koko vanhalle mantereelle) ennen kuin homo sapiens syntyi Afrikassa. Keskustelumme koskee sitä väitettä, että homo sapiensin syntymisen jälkeen sen älykkyys kehittyi niillä Afrikan ulkopuolisilla alueilla kylmyyden vuoksi nopeammin kuin muualla.

Toinen dramaattinen hyppäys tapahtui kun aivojen koko kasvoi Afrikassa Heidelberginihmisen kohdalla 600.000 vuotta sitten. Miksi aivot yhtäkkiä kasvoi? Pelkkä älykkyyden vaatima evoluutio ei selitä aivojen näin nopeaa kasvua. Heidelberginihmisen aivot oli melkein yhtä suuret kuin nykyihmisellä. Älykkyys on kuitenkin kasvanut viimeisen 600.000 vuoden aikana enemmän kuin yhteensä ennen sitä. Silti aivojen koko ei ole enää oleellisesti kasvanut.

Ihan mielenkiinnosta, miten tuo älykkyyden kasvu on kvantifioitu? Meillähän ei ole käytössämme oikeastaan mitään aivokudosta tms. noista ihmisistä, joten emme voi sanoa sitä tai tätä niiden aivojen rakenteesta. Voimme ainoastaan spekuloida jotain heidän aivojensa koon (tämän mainitsit) ja heiltä jälkeen jääneen kulttuurin perusteella. Jos aivojen koko ei ole se selittäjä, niin tarkalleen miten kvantifioimme noiden ihmisten älykkyyden? Wikipedian mukaan homo heidelbergensis jopa hautasi kuolleensa, joka viittaa suht korkeaan älykkyyteen.

Mutta tämä on sivuasia. Edelleen Heidelbergin ihminen levisi Afrikan ulkopuolelle ja menestyi siellä. Selvästikään siis Afrikassa syntynyttä homo sapiensia suurempi älykkyys ei ollut ehdoton vaatimus siellä selviytymiseen. Ja merkittävintä on tässä se, että edelleenkään se homo sapiens ei kehittynyt älykkääksi siellä, missä sinun mukaasi älykkyydellä on suuri valintaetu (Afrikan ulkopuolella) vaan Afrikassa, jossa sinun mukaasi älykkyydestä ei ole valintaetua.

Eli Heidelberginihmisen aivojen koon hyppäyksellinen kasvu selittyy pitkälti muilla tekijöillä kuin vaikkapa ihmisen sosiaalistumisen aiheuttamalla älykkyyden nousulla. Yksi todennäköinen selitys on yhtäkkinen geneettinen mutaatio.

Nyt en pysy perässä. Kaikki evoluutio perustuu mutaatioihin. Jos mutaatioita ei tapahdu, ei älykkyys nouse, koska luonnonvalinnalla ei ole "materiaalia", jota suosia. Kaikilla on sama (älykkyyttä ohjaava) geeniperimä, joten luonnonvalinta ei voi suosia niitä älykkäiden geenien kantajia. Ainoa mahdollinen selitys nykyisten ihmispopulaatioiden mahdolliselle geneettiselle älykkyyserolle on siinä, että joissain populaatioissa on jotain muutatioita, joita toisissa ei ole.

Jos siis keskustellaan älykkyyden evoluutiosta, niin se on jo koko keskustelun lähtökohta, että koko ajan tapahtuu mutaatioita, jotka johtavat vähän älykkäämpien ihmisten syntyyn ja nämä mutaatiot sitten yleistyvät luonnonvalinnan seurauksena. Se, mikä on kiistanalaista, on se, miten eri ympäristöt ovat suosineet luonnonvalinnassa niitä mutaatioita. Sinun väitteesi on ollut, että kylmät seudut ovat suosineet älykkyysmutaatioita enemmän kuin lämpimät. Ja tämä väite on minusta kyseenalainen sen vuoksi, että juuri Afrikassa lähtivät yleistymään ne mutaatiot, joita me kaikki homo sapiensin jäsenet nykyisin kannamme.

Samoihin aikoihin keksittiin myös tulen käyttö. Eli toinen tukeva selitys on että Heidelberginihmisen aikoihin ravinto parantui hyppäyksellisesti huomattavasti. Ravinnolla on todistettavasti pelkästään aivojen kasvuun oleellinen vaikutus.

Oletettavasti. Tulen käytöllä on varmasti ollut suurempi merkitys kylmillä seuduilla kuin lämpimillä. Edelleenkin (jos tämä teoria toimisi) kaiken pitäisi siis osoittaa siihen, että Afrikan ulkopuolella elävä homo heidelbergensis olisi se laji, joka olisi luonnonvalinnan vuoksi kehittynyt älykkyyden suhteen nopeammin kuin muut samaan aikaan eläneet ihmisapinat, mutta se onkin Afrikassa kehittynyt homo sapiens, joka lyö älykkyydellään muut laudalta.

Lisäksi Afrikassa on jo alunalkaen ollut aina paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet kuin pohjoisemmassa. Tyhmä laji ei voi kehittyä viisaaksi ellei se saa ylenmäärin ravintoa jotta aivot voi ylipäätään kasvaa kokoa luonnonvalinnan mukana.

Olen eri mieltä. Ensinnäkään et ole todistanut, että Afrikassa olisi paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet. Toiseksi, sen ravinnon käyttämän energian ohjaaminen aivojen kasvattamiseen on järkevää vain, jos niiden aivojen koosta syntyvästä älykkyydestä on hyötyä selviytymisessä. Kuten jo mainitsin, luonnonvalinta ei kehitä eliöille jotain energiaa vieviä turhake-elimiä vain huvin vuoksi, vaan ainoastaan, jos niistä on hyötyä selviytymiselle (toisin päin asia ehkä toimii, eli jotkut selviytymiselle hyödyttömäksi tulleet elimet saattavat säilyä, jos niistä ei ole erityisen suurta haittaa). Jotta siis niistä energiasyöpöistä aivoista olisi ollut hyötyä selviytymiselle, on niistä pitänyt olla merkittävä etu selviytymiselle ja siis sinun mukaasi tämä etu on suurempi Afrikan ulkopuolella. Jälleen siis kaikki osoittaa siihen, että juuri siellä olisi älykkyyden kasvun pitänyt lähteä liikkeelle, ei Afrikassa.

Hyvin moni näistä alkuaikojen oleellisista hyppäyksistä voi olla itseasiassa puhtaita sattumia ja hyvää tuuria.

Huh? Jos puhuttaisiin jostain suht merkityksettömästä asiasta (kuten vaikkapa silmien väristä), niin ehkä noin, mutta nyt puhumme siis aivoista, jotka ovat sekä merkittävä energiankuluttaja että niiden kehittyminen on tekijä, joka tekee ihmisen lapsuudesta ylipitkän eläinkunnan keskuudessa, minkä vuoksi sukukypsyyteen pääseminen on epävarmempaa kuin jos lapsuus olisi lyhyt. Ai niin ja vielä ihmisen alaruumiin anatomian on pitänyt muuttua kahdella jalalla liikkumisen kannalta epäoptimaaliseksi, jotta isopäinen vauva saadaan synnytyskanavasta läpi. Nämä kaikki asiat ovat luonnonvalinnan kannalta selviä riippakiviä, joita luonnonvalinnta ei takuulla olisi suosinut jonkun "sattumalta" syntyneen ominaisuuden hyväksi, vaan ne ovat yleistyneet vain siksi, että kyseinen ominaisuus on ollut hyödyllinen lajin selviytyimiselle.

Myöskään mikään näistä seikoista ei riipu millään tavalla kylmyydestä, eikä oikeastaan olosuhteiden muutoksiin varautumisestakaan. Tämä oli vasta se pelkkä kivijalka mikä mahdollisti lopulta homo sapiensin synnyn. Vasta näiden tapahtumien jälkeen ihmisen älykkyys on lähtenyt todelliseen kasvuun ja merkittävään rooliin on tulleet muut tekijät. Yhtenä juuri se, että ihminen on laajentunut alueille jotka ovat vaatineet uudenlaista sopeutumista. Suurimpana toki kulttuurien ja sosiaalisten kontruktioiden kehittyminen.

Niin, siis ennen homo sapiensia eläneet ihmislajit olivat siis jo levittäytyneet alueille, joilla tarvittiin uudenlaista sopeutumista verrattuna Afrikan savanneihin. Ja päätellen siitä, että ne elivät siellä satoja tuhansia tai miljoonia vuosia, ne olosuhteet olivat siis ihan kelvollisia ennen homo sapiensia elävien lajien älykkyystasolla. Juuri tuo mainitsemasi kulttuuri ja sosiaaliset konstruktiot olivat todennäköisesti se uusi juttu, joka päti homo sapiensiin, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä lämpötilan kanssa.

Eihän kapungistumisella ole mitään tekemistä sen kanssa miten älykkyys syntyi. Kapungistuminen alkoi jotain 10.000 vuotta sitten kun maanviljelys tuotti enemmän ravintoa.

Emme puhu tässä "älykkyyden syntymisestä" (mitä tällä nyt sitten tarkoitetaankin), vaan älykkyyden kehityksestä sen jälkeen, kun homo sapiens laji oli syntynyt. Tämähän on se asia, mikä voi selittää mahdolliset geneettiset erot älykkyyttä ohjaavissa geeneissä eri ihmispopulaatioiden välillä.

Se mikä oikeasti mahdollisti älykkyyden syntymisen tapahtui edellä kuvatun 8 miljoonaa vuotta - 600.000 vuotta sitten ajanjakson välissä. Paljon ennen minkäänlaisia kapunkeja.

Ja tuo ajanjakso on täysin yhdentekevä käsiteltävän asian kannalta.

Ja sekin mistä olen puhunut eli uusille alueille levittäytyminen ja oppiminen varautumaan tulevaisuuuteen päättyi joskus 50.000 vuotta sitten.

Ensinnäkin Amerikkaan muuten uskotaan ihmisen levittäytyneen vielä paljon tuota myöhemmin.

Mutta kysymys onkin, että oliko älykkyyserot kehittyneet jo tuolloin 50 000 vuotta sitten? Minusta tämä on kaikkea muuta kuin selvää. Minusta on hyvinkin mahdollista, että esim. viimeisen 10 000 vuoden aikana on tapahtunut evoluutiota, joka on synnyttänyt niitä populaatioiden älykkyyseroja ja silloin ajavana tekijänä voisi olla juuri se ohessa tapahtuva kulttuurievoluutio. Tämä selittäisi myös sen, miksi esim. niissä arktisissa oloissa (jossa sitä varautumista tarvitaan vielä enemmän) elävillä hmisillä ei ole erityisen korkea ÄO.

[sr]

Ok, selitä meille se zachen postaama Flynn-efekti vaikkapa Belgiassa välillä 1942-nykyaika. Siinä siis noustiin tasolta 73 nykyiseen 100:an. Onko tuossa reilussa 70:ssä vuodessa tapahtunut Belgiassa niin merkittävää evoluutiota belgialaisten geeneissä, että se selittää tuon nousun? Minnusta ei, vaan paljon todennäköisempää on se, että ympäristö on muuttunut.

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Jos Flynn-efektin aiheuttaa lasten kasvuympäristö, niin miten sitä voisi kuroa umpeen, kun kasvuympäristöt Afrikassa ovat edelleen keskimäärin paljon huonompia kuin Euroopassa tai Amerikassa?

Ihmiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä on jo kääntynyt laskuun. Trendi tulee jatkumaan vielä pitkän aikaa. Sen varmistaa Afrikan väestökehitys.

Onko sinulla näyttää jotain mittauksia tuosta globaalin älykkyysosamäärän kehityksestä?

[sr]

Sinällään ei varmaan ole periaattellista estettä. Mutta...

Missä jamassa maailma makasi vuonna 1942? Koko maapallo oli tulessa. Onko mitään periaatteellista estettä väitteelle, että 2. maailmansodan tapahtumat jopa kuuluu väistämättä ihmisen kehitykseen älykkäämmäksi? Tai vaihtoehtoisesti 2. maailmansotakin hyvin pitkälle johtui juuri siitä että ihminen ja ihmiskunta oli vain niin helvetin tyhmä vielä tuolloin.

Siitä belgialaisten käyrästä (tai siis tarkemmin sanottuna suorasta) näkee selvästi, ettei maailmansodalla ole asiaan mitään tekemistä. Kehitys välillä 1942 - 1953 on täsmälleen samanlaista kuin sen jälkeenkin. Se 1942 nyt vaan sattui olemaan ensimmäinen mittauspiste. Minusta on hyvin oletettavaa, että Flynn-efekti päti jo ennen tuota aikaakin, mikä tarkoittaisi siis sitä, että 2. maailmansodan syntyessä ihmiset olivat älykkäämpiä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Jos Afrikan ja muiden kehitysmaiden viisastuminen edellyttää samaa kehityskaarta kuin länsimaiden viisastuminen niin 2. maailmansodan tapahtumat oli itseasiassa lasten leikkiä mitä kehitysmaiden viisastuminen vaatii.

Nykyisten kehitysmaiden viisastuminen edellyttää samanlaista vaurastumisen ja lasten kasvuolosuhteiden paranemisen kehityskaarta kuin mitä länsimaissa nähtiin 1900-luvulla. 2. maailmansodalla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. 1900-luvulla länsimaisella miehellä oli pienempi todennäköisyys kuolla sodassa kuin varmaan missään koskaan aiemmin ihmiskunnan historian aikana. Ja tämä siis siitä huolimatta, että 1900-luvulla sodittiin kaksi ennen kaikkea länsimaita röykyyttänyttä maailmansotaa. Maailmansotien hirveys ei liity niinkään siihen, että niiden aikana olisi tapettu suhteessa paljon porukkaa, vaan siihen, että niihin tultaessa väkiluku oli kasvanut niin suureksi, että niissä kuoli absoluuttisesti mitaten paljon porukkaa.

Saksassa oli 1. maailmansodan jälkeen ainoastaan 60 miljoonaa ihmistä jotka oli nöyryytetty ja joilla ei oikein ollut paikkaa yhteiskunnassa, eikä tulevaisuutta. Pelkästään nämä saivat koko maailman sekaisin 20 vuoden kuluttua. Nyt meillä on vähintäänkin miljardi ihmistä aikalailla samassa tilanteessa maapallolla.

Duh? Tällä hetkellä maailman talous kasvaa kaikkialla, ml. kehitysmaissa. Katso niitä zachen maaraporttipostauksia liittyen muutamaan Afrikan maahan. Nälässä elävien osuus maailman väestöstä vähenee koko ajan. Keitä nyt on oikein nöyryytetty?

Ja siis jos puhut nyt maailman köyhimmistä, niin maailmansodan kannalta he ovat ihan eri asemassa kuin Saksa 1930-luvulla. Tuon ajan Saksa oli maailman kärkeä sekä taloudeltaan että teknologialtaan. Sillä oli siis rahkeita haastaa muut Euroopan maat sotilaallisesti (tosin kuten historia osoitti, niin todellisuudessa senkin rahkeet loppuivat kesken, kun NL ja USA panivat ison vaihteen päälle). Maailman nykyisillä köyhillä ei ole mitään vastaavaa. Ehkä lähimpänä tuota "nöyryytetty vahva maa" shapluunaa olisi Venäjä, jolla on edelleen helvetisti ydinaseita, ja joka tuli jossain määrin nöyryytetyksi kylmän sodan loppuessa. Mutta Venäjällä taas ei ole mitään tekemistä kehitysmaiden kanssa.

[sr]

Afrikka: Tyhmä kolkkaa älykkään, poimii hedelmän puusta ja jatkaa elämäänsä uutena päällikkönä kuin ei mitään.
Suomi: Tyhmä kolkkaa älykkään ja jatkaa uutena päällikkönä kuin ei mitään kunnes tulee talvi ja kuolee nälkään.

Kysyn sinulta sitten saman, mitä olen kysynyt jo jka:lta, eli jos tuo pätee, niin miksi juuri älykäs homo sapiens laji syntyi aiemmista tyhmemmistä lajeista juuri siellä Afrikassa, eikä Afrikan ulkopuolella? Jos Afrikan oloissa ei tyhmyydestä ollut mitään haittaa eloonjäännille, niin miksi siellä luonnonvalinnan ohjaama evoluutio ajoi kehittämään isot paljon energiaa vaativat aivot? Eikö olisi luullut evoluution suosivan vaikkapa voimakkuutta, jolloin homo sapiens -geenejä kantava heimon jäsen olisi tullut kolkatuksi aikoja ennen kuin olisi päässyt geenejään levittämään?

Päättelyäsi helpottaa kun annat mahdollisuuden sille että on olemassa älylliseltä suorituskyvyltään erilaisia ihmisiä.

Tämä on koko ajan ollut keskustelun lähtökohta.

Fiksun kansan syntyminen edellyttää vuodenkiertoa jossa on sekä tyhmyyden tiivistymistä rajoittava, terävä pakkasjakso että miellyttävä kesä joka tekee alueen asuttamisen pitkällä tähtäimellä mielekkääksi.

Tälle ehkä jopa loogiselta kuulostavalle ajatukselle ei toistaiseksi ole löytynyt mitään perusteita.

tyhmälle ihmiselle kynää käteen.  Artikkelissa todistetaan ajatuksen mielettömyyttä vetämällä tyhmä oletus siitä että jos (kerta ) lämpimässä on tyhmiä, vastaavasti todella kylmästä pitää löytyä todella viisaita. Ja kun siellä todella kylmässä on pelkkiä inuitteja, ilmaston korrelaatio älykkyyteen ei voi pitää paikkaansa.  Viittaan tuohon edelliseen ajatukseeni suotuisasta asuinpaikasta. Olisiko mahdollista että voisi löytyä sweet spot jossa olosuhteet ovat otolliset selviämisen ja yhteisön muodostumisen kannalta?

En ymmärrä, miksi facepalmeat tuossa yhtään mitään. Minusta argumentti on erittäin toimiva. Selvästikin inuiitit selviävät olosuhteissaan. Nyt sinun pitäisi selittää, että miksi siellä älykkyys ei ole kehittynyt huipputasolle, jos mitä ankarammat olosuhteet talvella aiheuttavat sitä suuremman valintapaineen älykkyydelle.

Minusta paljon toimivampi ajatus on se, että "tyhmä kolkkaa toisen tyhmän -> yhteisön koheesio on huono, naapuriyhteisö nujertaa sen ja vie sen asuinmaat" vs. "fiksu on kolkkaamatta toista, vaan suunnittelee tämän kanssa yhteistoimin sotaretken tyhmien asuinseudulle, jonka valtaa helpolla". Tämä on toimiva siksi, että se vaatii toimiakseen juuri sosiaalisen ihmislajin (yksikseen elävillä lajeilla tätä efektiä ei olisi lainkaan), mutta se ei ole kiinni lämpötilasta mitenkään muuten kuin ehkä niin, että mitä suotuisammat olosuhteet, sitä tiheämmässä ihmiset asuvat ja sitä merkittävämmäksi asiaksi tuo sotiminen tulee.

[sr]

Tulokset osoittavat, että valkoiset lapset saavat korkeampia pisteitä kuin mustat. On myös havaittu, että valkoisten saamiin pistemääriin ei juurikaan vaikuta se, onko koulussa paljon vai vähän mustia oppilaita. Mustien oppilaiden pistemäärät sen sijaan ovat alhaisempia, jos mustien osuus koulun oppilaista on suuri.

Tämä viittaisi minusta hyvin vahvasti siihen, että mustien huono menestys ei ole geenien vaan kulttuurin tulos. Jos Amerikan mustien kulttuuri on tekijä, joka ei arvosta koulutusta tms., niin suuri mustien määrä koulussa saa sitten kaikki mustat siellä omaksumaan saman lähestymistavan kouluopetusta kohtaan. Jos taas mustia on vähän, ei pääse syntymään samanlaista mustien alakulttuuria, vaan mustat elävät enemmän valkoisten oppilaiden kulttuurin ohjaamina.

Tai sanotaan niin, että jos mustien huonompi koulumenestys on geenien ansiota, niin kuulisin mielelläni siitä teoriasta, joka selittää tuon yllä kuvatun havainnon jotenkin loogisesti. Miten ne huonogeeniset mustat olisivat ajautuneet juuri niihin kouluihin, joissa on paljon mustia, mutta maagisesti heidän osuutensa onkin pienempi niissä kouluissa, joissa mustia on vähän.

Tämä antamani selitys liittyy myös siihen esitettyyn vanhempien varallisuuden vaikutukseen (eli edes rikkaiden mustien lapset eivät pärjää hyvin). Oma käsitykseni on se, että useassakin maassa on havaittu vanhempien sosiaaliluokan, ei siis suoran varallisuuden, olevan tärkein selittäjä lasten koulumenestyksessä. Eli siis karkeasti sanottuna köyhän professorin lapset pärjäävät hyvin, mutta äkkirikastuneen rakennusyrittäjän lapset eivät. Edellinen assosioituu korkeaan sosiaaliluokkaan, vaikkei hänen varallisuutensa ole erityisen korkea. Jälkimmäinen assosioituu taas enemmän duunariporukoihin, vaikka hän varallisuudeltaan onkin selvästi heitä rikkaampi. Jos siis ne rikastuneet mustat amerikkalaiset assosioituvat edelleen muihin mustiin, jotka elävät gansta-kulttuurissa, niin heidän lapsensa eivät vanhempien korkeasta varallisuudesta huolimatta tule pärjäämään erityisen hyvin koulussa.

Eräät tutkijat Yhdysvalloissa ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikasta muuttaneet mustat menestyvät opinnoissaan paremmin kuin Yhdysvaltojen omat mustat. Tämän havainnon perusteella on ainakin osittain kyseenalaistettu rodun merkitys älykkyyden kannalta. Jos ihon väri ratkaisisi, valkoisten perimää omaavien amerikkalaisten mustien pitäisi menestyä paremmin kuin ilman tätä perimää olevien afrikkalaisten mustien. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Tämä oli se, mihin viittasin puhuessani tiikeriäiti Amy Chuan kirjaan. Hän oli juuri nostanut nigerialaiset yhtenä amerikkalaisena menestystarinana esiin. Tämä sopisi yhteen tuon esittämäni kulttuuriteorian kanssa. Afrikasta muuttavat mustat eivät mitenkään välttämättä assoisioidu amerikkalaiseen mustaan kulttuuriin, koska heillä ei ole ollut siihen mitään sen läheisempää kosketusta nuoruudessaan kuin amerikkalaiseen valkoisenkaan kulttuuriin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on tietenkin nykyinen presidentti, jota pidetään ensimmäisenä mustana presidenttinä, mutta hän ei ole "alkuperäinen" musta, vaan kenialaissiirtolaisen ja valkoisen amerikkalaisen jälkeläinen.

Vaikka yleismaailmallisesti tarkasteltuna mustat edelleen saavat heikompia pisteitä älykkyysmittauksissa kuin valkoiset, minkä eron myös havainnot yleisestä elämässä menestymisestä vahvistavat, asia saattaa kuitenkin olla hieman monimutkaisempi. Aihe on joka tapauksessa kiinnostava.

Olen tästä samaa mieltä. Aihe on tietenkin poliittinen miinakenttä, mutta ehkä siihen geeniteknologian kehittyessä on mahdollista saada vähän neutraalimpi ote, kun ihmispopulaatioita on mahdollista käsitellä kylmästi heidän geenimateriastaan lähtien ja jättää epätieteellisemmät ja emootioita herättävät tekijät, kuten ihonväri syrjään.

[nollatoleranssi]

Älykkyyskeskustelu on aina erittäin ongelmallista, koska siihen liittyy niin monia puolia. Sen kieltäminen on typerää, koska samaa keskustelua käydään erilaisten tilastojen, maa- ja ihmisvertailujen kautta taukoamatta virallisesti ja Suomessa iloitaan aina hyvistä sijoituksista, mutta myöhemmin todetaankin, ettei näillä tilastoilla pitäisi olla mitään merkitystä(!).

Siitä huolimatta älykkyyskeskustelu helposti unohtaa ihmisen arvokkuuden ja asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan antaen ymmärtää, ettei muilla yksilöllisillä piirteillä ole mitään merkitystä.

Kysyn sinulta sitten saman, mitä olen kysynyt jo jka:lta, eli jos tuo pätee, niin miksi juuri älykäs homo sapiens laji syntyi aiemmista tyhmemmistä lajeista juuri siellä Afrikassa, eikä Afrikan ulkopuolella? Jos Afrikan oloissa ei tyhmyydestä ollut mitään haittaa eloonjäännille, niin miksi siellä luonnonvalinnan ohjaama evoluutio ajoi kehittämään isot paljon energiaa vaativat aivot? Eikö olisi luullut evoluution suosivan vaikkapa voimakkuutta, jolloin homo sapiens -geenejä kantava heimon jäsen olisi tullut kolkatuksi aikoja ennen kuin olisi päässyt geenejään levittämään?

Ihmisellä oli alkuaikoinakin vihollisia. Paljon voimakkaampia ja vaarallisempia eläimiä, joita vastaan täytyi tehdä yhteistyötä. Afrikassa oli myös sopivat olosuhteet elämistä varten.

Nämä myöhemmät vertaamiset perustuvat ihmisten keskinäisiin ja uusiin arvoasteikkoihin. Afrikkalaisten tilanne voi olla huonoa sattumaa tai sitten siihen on muita syitä. Suurimpana ongelmana näen edelleen afrikkalaisten omat taistelut toistensa kanssa.

[sr]

Ihmisellä oli alkuaikoinakin vihollisia. Paljon voimakkaampia ja vaarallisempia eläimiä, joita vastaan täytyi tehdä yhteistyötä. Afrikassa oli myös sopivat olosuhteet elämistä varten.

Niinpä. Eli se pergolaattorin teoria ei siis toimi, vaan tyhmän harrastama fiksun henkilön kolkkaus olisi myös tuollaisissa oloissa johtanut heimon (ja sitä kautta kolkkaajan geenien) tuhoon.

Nämä myöhemmät vertaamiset perustuvat ihmisten keskinäisiin ja uusiin arvoasteikkoihin. Afrikkalaisten tilanne voi olla huonoa sattumaa tai sitten siihen on muita syitä. Suurimpana ongelmana näen edelleen afrikkalaisten omat taistelut toistensa kanssa.

Jared Diamondin kirja "Guns, germs and steel" käy läpi seikkoja, jotka suosivat Euraasian alueiden ihmisten kehitystä verrattuna muihin mantereisiin ja osoittaa, että menestys johtui pitkälti juuri hyvästä tuurista (tietyt asiat olivat kohdallaan, mikä mahdollisti voittokulun).

Mitä sotimiseen tulee, niin afrikkalaisten keskinäisessä sotimisessa ei ihmiskunnan historiaa katsoen ole mitään erityisen ihmeellistä. Todellisuudessa jopa Afrikassa soditaan tällä hetkellä vähemmän kuin vaikkapa Euroopassa vain muutama vuosisata sitten. Poikkeus ihmiskunnan historiatrendiltä on se, mitä on tapahtunut Euroopassa viimeisen 70 vuoden aikana, eli keskinäinen sotiminen on käytännössä lopetettu kokonaan. Tätä taas on hyvin vaikea yhdistää geeneihin mitenkään, koska se vaatisi sen selittämisen, että miksi eurooppalaiset sotivat ihan simona sitä ennen.

[Tabula Rasa]

Sota on politiikan jatke. Eli kun poliitikot eivät löydä muita keinoja niin sota astuu kuvioihin. Eli kyseessä on ihmisten kyky tulla toimeen keskenään.

Mutta uskoisin enemmän että kun vauraus saavuttaa tietyn saturaatiopisteen niin ihmisiltä puuttuu syy konfliktiin. Yltäkylläisyys. Ja toisaalta naapuriheimollekin voi heittää miljardin. Niin kauan kun tätä talouskuplaa voidaan luoda, niin kauan on mahdollisuudet rauhaan. Toisaalta näkisin mielummin että talous ei perustuisi kuplaan vaikka se etenisikin hitaammin. Tällöin ei tulisi yhtäkkisiä romahduksia yhtä helposti.

Se sitten mikä luo vaurautta onkin toinen kysymys. Mutta vakaat ja vapaat olot ovat usein hyvä lähtökohta.

[ISO]

Älykkyydestä ja maahanmuutosta ei kannata puhua samassa lauseessa.

[Tabula Rasa]

Älykkyydestä ja maahanmuutosta ei kannata puhua samassa lauseessa.

Ihan hyvin voi.

Japanilainen tohtori tai saksalainen insinööri voi hyvinkin olla fiksumpi kuin suomalainen duunari.

Ongelmamuista eli afrikka ja lähi-itä+balkan puhuttaessa ei tarvitse älykkyyttä mainita kuin sarkastisissa yhteyksissä.

[zache]

Siltikään rotujen välistä eroa ei ole kurottu umpeen Flynn-efektin siivillä liidellessä.

Jos Flynn-efektin aiheuttaa lasten kasvuympäristö, niin miten sitä voisi kuroa umpeen, kun kasvuympäristöt Afrikassa ovat edelleen keskimäärin paljon huonompia kuin Euroopassa tai Amerikassa?

No oltaisiinhan me suomalaiset voitu saada testituloksissa kiinni esimerkiksi japanilaiset.

Pari tutkimusta. Tiivistetysti niin ensimmäisessä on Flynnin ilmiön arvioitu olevan yhdistelmä todellista parantumista sekä sitä, että jengi osaa paremmin toimia palikkatesteissä (brand effect). Toisessa Afrikkalaisten keskimääräiseksi IQ:ksi on arvioitu 75 ja, että muualla tapahtuneen kehityksen perusteella älykkyystestien tulosten voivan nousta 10-15 pistettä sukupolvessa elinympäristön parantuessa. Kolmannessa on dokumentoitu sitä mitä Keniassa tapahtui 14 vuoden aikana kun lapset saivat parempaa ruokaa ja koulutusta.

• Michael Anthony Woodley, Jan te Nijenhuis, Olev Must, Aasa Must, 2014, Controlling for increased guessing enhances the independence of the Flynn effect from g: The return of the Brand effect
• Heiner Rindermann, 2012, African cognitive ability: Research, results, divergences and recommendations
• Tamara C. Daley, Shannon E. Whaley, Marian D. Sigman, Michael P. Espinosa, Charlotte Neumann, 2003, IQ on the Rise: The Flynn Effect in Rural Kenyan Children

[jka]

Emme puhu tässä "älykkyyden syntymisestä" (mitä tällä nyt sitten tarkoitetaankin), vaan älykkyyden kehityksestä sen jälkeen, kun homo sapiens laji oli syntynyt. Tämähän on se asia, mikä voi selittää mahdolliset geneettiset erot älykkyyttä ohjaavissa geeneissä eri ihmispopulaatioiden välillä.

Öööh, päätä nyt mistä oikein puhutaan.

Edelleenkin puuttuu looginen selitys sille, miksi juuri Afrikassa elävät ihmislajit kokivat vahvan valintapaineen älykkyyden kehittämiseen, mutta Afrikan ulkopuolella elävät eivät siihen asti, kun syntyi laji homo sapiens, mutta sitten sen jälkeen roolit vaihtoivat paikkaansa (Afrikassa älykkyyden valintapaine katosi, muualla se oli merkittävä).

Tuo minun vastaus oli juuri tuohon kysymykseen ja tuo kysymys on nimenomaan miksi älykkyys syntyi Afrikassa ennen Homo Sapiensia. Tämä ajanjakso päättyy nimenomaan Heidelberginihmiseen. Nyt sinä vastasit noihin minun argementteihin vaihteeksi argumenteilla jotkaa taas liittyy Homo Sapiensiin. Pidähän nyt paketti kasassa että tässä keskustelussa on mitään järkeä.

Kerrataan vielä.

Hyvin pitkälle älyllisesti kehittyneitä apinaihmisiä syntyi lukematon määrä eri puolilla maapalloa. Yhteistä näillä oli että ne syntyivät Afrikan kaltaisille alueille. Näitä ei syntynyt pohjoiseen vaikka siellä oli ihan samoja apinoita joista nämä älykkäämmät jatkoivat kehittymistä. Tästä voidaan suoraan havaita, että lämpötila ja elinolosuhteet ravinnon myötä oli aivan oleellinen tekijä että neljällä raajalla kulkevasta ihmisapinasta syntyy ensimmäisessä hyppäyksessä kävelevä apinaihminen.

Tämän jälkeen mutaatioita tapahtui ihan kaikissa apinaihmisheimoissa. Kaikki olosuhteet oli samoja kuin Afrikassa joten myös Heidelberginihminen olisi voinut syntyä ihan missä tahansa muullakin kuin Afrikassa. Jostain syystä se sattui syntymään Afrikassa. Mutta edelleenkään Afrikassa ei ole mitään ihmeellistä verrattuna kaikiiin muihin alueisiin missä apinaihmisiä oli ennen Heidelberginihmistä. Mutaatioita tapahtui kaikkialla mutta juuri Afrikassa sattui tapahtumaan täydellisen oikeat mutaatiot että aivojen koko saatiin riittävän suureksi että päästiin ylipäätään seuraavaan vaiheeseen.

Ennen Heidelberginihmistä maapallolla oli siis monia toisistaan täysin erillään olevia pystyihmislajeja jotka oli täysin samassa kehitysasteessa älykkyydeltään. Kaikki nämä lopulta hävisi paitsi Heidelbergin-voittajahaara. Eli jo tämä kertoo täysin selvää kieltä miten pienistä asioista ja lopulta tuuristakin ihmisen kehitys lopulta tässä vaiheessa oli.

Heidelberginihminen on ilmeisesti ensimmäinen ja ainoa joka kykeni käyttämään tulta. Vasta nyt tullaan siihen hyppäykseen joka erottaa tämän haaran kaikista muista kehityshaaroista ja joka johtaa lopulta Homo Sapiensiin. Heidelberginihminen sai todella onnekkaiden mutaatioiden kautta niin suuren aivokapasiteetin että se keksi miten tuli voidaan synnyttää. Mikään muu pystyihmislaji ei tätä kyennyt keksimään vaikka kaikki kehitys oli tähän asti kulkenut ihan samoja ratoja joka paikassa muuallakin. Eli tähän asti Afrikassa ei ollut mitään eroavaisuutta kehitykseen kaikkialla muualla.

Tämän jälkeen on itsestään selvää että laji joka kykenee käyttämään tulta saa niin suuren hyppäyksellisen edun pelkästään ravinnon kautta että se tulee voittamaan kaikki muut ja näin lopulta kävikin. Mutta Afrikassa ei ole tämän tarinan kanssa siis mitään erikoista jota tuossa alkuperäisessä kysymyksessä ihmettelit.

Tämän jälkeen Heidelberginihminen pystyi siirtymään alueille jossa edes apinat eivät olleet koskaan eläneet ja luonnollisesti samalla tämän haaran edustajat syrjäyttivät paikalliset muut pystyihmiset joilla ei ollut tuli hallussa. Tässä vaiheessa kuvaan tulee mukaan myös uusiin olosuhteisiin sopeutuminen ja geneettiset erovaisuudet tämän johdosta.

Mutta pidä nyt nämä kaksi asiaa erillään: älykkyyden synty ja kehitys Heidelbergin ja Homo Sapiensin jälkeen. Muuttuva ilmasto oli aivan liian vaativa jotta äly olisi voinut siellä ylipäätään mitenkään syntyä edes Heidelberginihmiseen asti puhumattakaan Homo Sapiensista. Se, että äly syntyi tasaisessa lämpimässä ilmastossa ei millään tavalla kumoa argumenttia siitä etteikö vaihtuvassa ilmastossa ihminen voi kehittyä kuitenkin lopulta viisammaksi koska vaihtuva ilmasto aiheuttaa suurempia haasteita ja toisaalta vaatii myös suurempaa sosiaalistumista jotta näistä haasteista ylipäätään selvitään.

[jka]

Siitä belgialaisten käyrästä (tai siis tarkemmin sanottuna suorasta) näkee selvästi, ettei maailmansodalla ole asiaan mitään tekemistä. Kehitys välillä 1942 - 1953 on täsmälleen samanlaista kuin sen jälkeenkin. Se 1942 nyt vaan sattui olemaan ensimmäinen mittauspiste. Minusta on hyvin oletettavaa, että Flynn-efekti päti jo ennen tuota aikaakin, mikä tarkoittaisi siis sitä, että 2. maailmansodan syntyessä ihmiset olivat älykkäämpiä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Maailmansodan tarkempi ajallinen positio ei ollut pointti millään tavalla. Pointti oli jotain tämän kaltaista.

Jos ihmiskunta kehittyy älyllisesti niin se keksii aina uusia ja uusia sosiaalisia järjestelmiä ja ideologioita. Lopulta nämä aina romahtavat. Romahduksesta seuraa paradigman muutos mutta mikään paradigman muutos ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan tapahtunut rauhanomaisesti. Myöskään sillä ei ole mitään merkitystä minkälainen talouskehitys kehitymaissa on. Talous on aina syklejä. Vaikka kehitys olisi miten hyvää niin lopulta romahtaa myös talous. Jos talousromahdus ja ideologinen paradigman muutos osuu yksiin niin mikään yhteiskunta ei ole tätä kestänyt koskaan ihmiskunnan historiassa ilman verenvuodatusta.

En usko että Afrikka pystyy millään tavalla välttämään tätä jos kerran ei pysty länsimaatkaan. Nyt meillä on vaan potentiaalisesti monta miljardia ihmistä tekemässä sitä paradigman muutosta samaan aikaan. Toinen maailmansota synnytti lopulta EU:n ja EU:ssa ei ole kuin kälyiset 500 miljoonaa ihmistä. Sama kehitys pitäisi toistaa monelle miljardille ihmiselle. Meinaatko että onnistuu kuin strömssössä?

Ja siis jos puhut nyt maailman köyhimmistä, niin maailmansodan kannalta he ovat ihan eri asemassa kuin Saksa 1930-luvulla. Tuon ajan Saksa oli maailman kärkeä sekä taloudeltaan että teknologialtaan. Sillä oli siis rahkeita haastaa muut Euroopan maat sotilaallisesti

Tuollakaan ei ole taas mitään merkitystä. Miljardi ihmistä on ilman mitään teknologiaa ja aseitakin sellainen voima jolle mikään maapallolla ei mahda mitään. Ei edes USA, EU, Venäjä ja Kiina yhdessä.

Yhdestä mahdollisesta katastrofiskenaariostahan on puhetta täällä

http://hommaforum.org/index.php/topic,108294.0.html

[sr]

Mutta pidä nyt nämä kaksi asiaa erillään: älykkyyden synty ja kehitys Heidelbergin ja Homo Sapiensin jälkeen. Muuttuva ilmasto oli aivan liian vaativa jotta äly olisi voinut siellä ylipäätään mitenkään syntyä edes Heidelberginihmiseen asti puhumattakaan Homo Sapiensista. Se, että äly syntyi tasaisessa lämpimässä ilmastossa ei millään tavalla kumoa argumenttia siitä etteikö vaihtuvassa ilmastossa ihminen voi kehittyä kuitenkin lopulta viisammaksi koska vaihtuva ilmasto aiheuttaa suurempia haasteita ja toisaalta vaatii myös suurempaa sosiaalistumista jotta näistä haasteista ylipäätään selvitään.

En edelleenkään ymmärrä, miksi muuttuva ilmasto olisi liian vaativa. Sinun mukaasihan muuttuva ilmasto juuri suosii älykkyyttä, eli jos siellä jollekin syntyi mutaatio, joka mahdollisti suuremman älykkyyden, niin tämähän antoi sille suuren valintaedun.

Ja siis selvästikään Afrikan ulkopuolinen ilmasto ei ollut liian vaativa sille, että siellä ihmislajit ylipäänsä pystyivät elämään. Nämä muut Afrikan ulkopuolella menestyksekkäästi eläneet lajit osoittavat, että siellä eläminen ei aiheuta sellaisia haasteita, joita nämä lajit eivät homo sapiensia alemmasta älykkyydestä huolimatta olisi pystyneet ylittämään. Jos (kuten nyt väität) ne kylmän ilmaston haasteet olisivat vaatineet suurempaa sosiaalistumista tai laji olisi muuten siltä alueelta kuollut pois, niin mikä selittää sen, että ne homo sapiensia edeltäneet ihmislajit eivät kuolleet pois, vaan elivät siellä satoja tuhansia vuosia Neanderthalin ihmisen kohdalla siihen jopa asti kunnes homo sapiens sen jyräsi alleen.

Sinun pitäisi nyt siis osoittaa se, että miksi ennen homo sapiensin syntyä se kylmä ilmasto ei aiheuttanut "suuria haasteita" esim. homo heidelbergensikselle niin, että tämän siellä menestyminen olisi vaatinut älykkyyden nopean kehityksen (eli siis sen, mikä sinusta on siis homo sapiensille tapahtunut viimeisen 50 000 vuoden aikana Afrikan ulkopuolella).

Siis minulle on vaikea ymmärtää sitä, että "vähän älykkäälle" homo heidelbergensikselle tai sitä edeltäneille ihmislajeille ei olisi ollut suurta hyötyä älyn lisäämisestä niillä "suuria haasteita" asettaneilla alueilla, mutta sitten kuin taikasauvalla iskien siitä älykkyyden lisäämisestä onkin ollut suurta hyötyä älykkäämmän homo sapiensin kohdalla. Näin siis, kun puhutaan samoista haasteista. Minusta paljon todennäköisempi on juuri se teoria, että ei puhuta samoista haasteista, vaan homo sapiensin kehitystä ovat ajaneet eri haasteet kuin sitä edeltäneitä lajeja, kuten sotiminen, suuressa yhteisössä selviytyminen, jne., jotka ovat olleet sille itselleen ominaisia ja jotka eivät siis koskeneet niitä muita lajeja lainkaan.

[jka]

En edelleenkään ymmärrä, miksi muuttuva ilmasto olisi liian vaativa. Sinun mukaasihan muuttuva ilmasto juuri suosii älykkyyttä, eli jos siellä jollekin syntyi mutaatio, joka mahdollisti suuremman älykkyyden, niin tämähän antoi sille suuren valintaedun.
...

Muuttuva ilmasto suosii, mutta tyhmät apinaihmiset eivät voineet vielä asua sellaisilla alueilla jolloin mutaatioitakaan ei voinut tällaisilla alueilla syntyä. Afrikan ulkopuolinen ilmasto ei ollut liian vaativa, mutta kaikki eri apinaihmislajit syntyi silti lähellä päiväntasaajaa vaikkakin eri puolilla maapalloa. Eli kuitenkin ihan samoissa olosuhteissa kuin Afrikassakin.

Tarvittiin "älyn kvanttihyppy" jotta ylipäätään voidaan siirtyä vaativimmille ilmastoalueille. Tämä kvanttihyppy olisi voinut tapahtua mille tahansa noille alunperin lähellä päiväntasaaja olleille heimoille. En näe mitään syytä että nimenomaan Afrikkaa oltaisiin tähän tarvittu. Toisaalta se, että kukaan muu kuin Heidelberg ei tätä kvanttihyppyä saanut kertoo, että se oli erittäin vaikeasti saavutettavissa. Eli lopulta tapahtui varmaankin pitkälle lottovoittona. Muutenhan kaikki apinaihmisheimot olisivat keksineet lopulta tulen ja selviytyneet. Aikaahan tuossa oli kuitenkin satojatuhansia vuosia ennenkuin Heidelberg syrjäytti kaikki muut. Jos kaikki muutkin olisi keksineet tulen niin maapallolla varmaan tapeltaisiin vieläkin kivikaudella että kuka lopulta voittaa.

[sr]

Jos ihmiskunta kehittyy älyllisesti niin se keksii aina uusia ja uusia sosiaalisia järjestelmiä ja ideologioita. Lopulta nämä aina romahtavat. Romahduksesta seuraa paradigman muutos mutta mikään paradigman muutos ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan tapahtunut rauhanomaisesti.

Mihinkähän nyt tarkalleen viittaat? Oikeastaan ainoa isompaan romahdukseen potentiaalisesti nykymaailman ohjaava asia olisi raju ilmastomuutos. Hyvä esimerkki tästä on se, mitä olemme kokeneet vuoden 2008 jälkeen. Se oli kaikenlaisilla talouskasvun numeerisilla mittareilla erittäin raju, mutta sen käytännön merkitys oli ihan eri luokkaa kuin 1930-luvun romahdus (saati sitten 1800-luvun romahdukset, joista seurasi jopa nälänhätiä). Sosiaalinen järjestys jatkuu melko lailla samanlaisena kuin ennenkin vuotta 2008.

Myöskään sillä ei ole mitään merkitystä minkälainen talouskehitys kehitymaissa on. Talous on aina syklejä. Vaikka kehitys olisi miten hyvää niin lopulta romahtaa myös talous.

Talous on syklistä, muttei oikeastaan koskaan romahda kuin muutaman vuoden taaksepäin. Kun siis puhun hyvästä kehityksestä vaikkapa Suomen kohdalla 2. maailmansodan jälkeen, niin tietenkin puhutaan pitkän aikavälin keskiarvosta. Välillä on menty hurjaa vauhtia, välillä on otettu muutama vuosi takapakkia. Keskimäärin on kuitenkin menty taloudessa huimasti eteenpäin siitä, mistä 2. maailmansodan jälkeen lähdettiin. On erittäin vaikea nähdä mitään asiaa, joka romauttaisi talouden sinne lähtötasolle, vaikka sellaisia parin vuoden pakkeja tietenkin aina tulee vastaan.

Jos talousromahdus ja ideologinen paradigman muutos osuu yksiin niin mikään yhteiskunta ei ole tätä kestänyt koskaan ihmiskunnan historiassa ilman verenvuodatusta.

Itse näen mahdollisena ideologisena paradigmamuutoksena sen, että ihmistyö tulee merkityksettömäksi koneiden tehdessä suunnilleen kaiken tarvittavan työn. Tämä toki aiheuttaa sen, että meidän pitää pohtia uudelleen sitä, miten hyvinvointia jaetaan, kun sen tärkein jakoperuste nykyisin on se, että sitä annetaan ihmisille heidän tekemän työn arvon mukaan. Mutta tämä on minusta siinä mielessä suht helppo ongelma, että koneiden tehdessä työn, me voimme keskittyä yltäkylläisyyden jakoon.

Mitä verenvuodatukseen tulee, niin en menisi tässä vetoamaan siihen, että historia toistaa itseään. Eurooppa on vuosisatoja sotinut suunnilleen jatkuvalla syötöllä, mutta on nyt ollut sotimatta muutamaa reuna-alueiden kahakkaa lukuunottamatta 70 vuotta, eikä oikeastaan mikään näytä, että mitään sotaa olisi edes näköpiirissä. Ehkä suurin uhka Euroopalle, eli Venäjä, on ihan toisen luokan vaaratekijä kuin natsien Saksa 1930-luvulla.

En usko että Afrikka pystyy millään tavalla välttämään tätä jos kerran ei pysty länsimaatkaan.

Minusta on aika lailla eri asia, kun puhutaan ideologian edelläkävijöistä ja sitten niistä, jotka vain omaksuvat muualla kehitettyä. Afrikka seuraa Euroopan kehitystä, mutta sitä kehittyneemmän Euroopan periaatteessa katsoessa päällä.

Nyt meillä on vaan potentiaalisesti monta miljardia ihmistä tekemässä sitä paradigman muutosta samaan aikaan. Toinen maailmansota synnytti lopulta EU:n ja EU:ssa ei ole kuin kälyiset 500 miljoonaa ihmistä. Sama kehitys pitäisi toistaa monelle miljardille ihmiselle. Meinaatko että onnistuu kuin strömssössä?

Itse sanoisin, että on eri asia, että ne monta miljardia ihmistä omaksuu EU:ssa hyväksitodetun tavan harrastaa yhteistyötä naapurien kanssa kuin sen, että EU syntyi siitä tuhkasta, että lopultakin todettiin, että toisia vastaan sotiminen ei todellakaan johda muuhun kuin huonoon. Oletat jotenkin, ettei tämä informaatio voisi siirtyä Euroopasta kehittyville alueille, eivätkä ne voisi sitä kopioida.

Tuollakaan ei ole taas mitään merkitystä. Miljardi ihmistä on ilman mitään teknologiaa ja aseitakin sellainen voima jolle mikään maapallolla ei mahda mitään. Ei edes USA, EU, Venäjä ja Kiina yhdessä.

Siis mitä ne miljardi ihmistä sinusta sitten voivat tehdä? Kysehän ei ole mistään miljardin ihmisen yhtenäisestä joukosta, joka voisi kollektiivisesti päättää tekevänsä jotain, vaan ympäri maailmaa levällään olevista köyhistä. Tarkalleen mitä ne miljardi voisivat tehdä, jos nuo mainitut tahot päättäisivät, ettei heidän anneta sitä tehdä?

Sen lainaamasi artikkelin lähtökohta on se, että USA, EU, Venäjä ja Kiina ei tee mitään ja tämä kai perustellaan sillä, että kun vielä ei ole otettu mitään erityisen tiukkoja maahanmuuttorajoituksia, niin niitä ei myöskään siinä artikkelin mainitsemassa ihmisvyöryskenaariossakaan otettaisi.