Matti Vanhanen Aleksis Kiven jalanjäljillä

[Ullatusnillitus]

Olen jo aikaisemmin puuttunut siihen, miten ansiokasta työtä Helsingin Sanomat tekee päivittäessään jo manan majoille menneiden väärinajattelijoidemme mestariemme hengentuotteita oikeaoppiseksi mokutukseksi. Sarja alkoi vale-Kari Suomalaisen Kuokkavieras-piirroksen väärinkäytöllä uudelleentulkinnalla ja jatkui toimittaja Vesa Sirénin luoman vale-Sibeliuksen alkuperäisestä kontekstista irrotetulla ihastelulla karjalaisuudesta, joka Sirénin luennassa muuttui monikulttuurisuuden ihannoinniksi.

Viime kerralla epäilin, ettei mene kauaa, kun saamme lukea myös vale-Aleksis Kiven mokuttaneen. Tätä ei tarvinnutkaan pitkään odottaa, kiitos aina valveilla olevan toimittaja Antti Majanderin. Tämän päivän Hesarin kulttuurisivulta B 5 löytyy juttu, jossa hänen uskonveljensä Matti Vanhanen todistaa Kivenkin olleen tosiasiallisesti mokuttaja. Vanhanen muistuttaa, että vaikka Seitsemässä veljeksessä (1870) mainittu Rajamäen rykmentiksi kutsuttu "tumma maankiertäjäperhe " saakin teoksessa osakseen epäluuloa, kaikki veljekset eivät kuitenkaan suhtautuneet heihin kielteisesti - "vain Juhani ja Eero heittelevät ilkeyksiä." Vanhanen toteaa Simeonin (tämä oli Wikipedian mukaan "hengellisen herätyksen kokenut saarnamies ja juoppo) - jo oppineen mokutuksen: "Hän kutsuu Rajamäen rykmenttiin kuuluvia ihmisiksi ja antaa kuulua hiljaisen enemmistön mielipiteen Juhanin ja Eeron ennakkoluuloisista solvauksista."

Jutusta ei selviä, mikä saa Vanhasen pitämään Rajamäen rykmenttiä "tummana maankiertäjäperheenä". Wikipedia nimittäin kertoo, että kyseessä oli "Rajamäen aholla sijaitsevassa mökissä asuva, seudulla kiertelevä perhe. Perheen isä Mikko on pikikauppias, eläinten kuohitsija ja paikallisten tanssien ja talkoo-iltamien viuluniekka. Perheen äiti Kaisa on kuppari ja ennustaja. Pariskunnalla on viisi lasta, joista kolmea nuorinta kuljetetaan Kaisan vetämässä ja Mikon työntämässä vankkurissa." Ei kuulosta erityisen monikulttuuriselta - pikemminkin suorastaan huolestuttavan impivaaralaiselta.

Vanhanen lausuu myös kirjallisuudentutkijan arvovallallaan Kiven olevan ensimmäisen "vihapuhe"-ilmaisun käyttäjä maassamme - Vanhanen väittää Kiven käyttäneen ilmaisua Nummisuutareissaan (1864) (tästä olisi mukava saada tarkempi lähdeviite). Vanhasta harmittaa, että nyky-Suomessa impivaaralaisuudesta on tullut sivistymättömyyden synonyymi - Impivaara tulisi hänen mukaansa nähdä sen sijaan "oppilaitoksena" ja "kehitystarinana", jossa veljekset oppivat vähitellen lukemaan, ottamaan vastuun itsestään ja sivistämään itseään. Päätepisteessä siintää tietenkin täysiverinen mokutus.

Suosittelen kaikkia lukemaan Antti Majanderin ansiokkaan artikkelin!