2016-01-05 Mikkeliin on suunnitteilla kansallinen sotahistoriakeskus

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Sotien inhimillisen kärsimyksen uskotaan kiinnostavan museokävijöitä

Mikkeliin on suunnitteilla kansallinen sotahistoriakeskus, joka tuo esille toisen maailman sodan aikaiset tapahtumat tavallisten ihmisten kokemusten kautta. Suunnittelijat uskovat, että historiakeskus puhuttelee kotimaista sekä ulkomaista yleisöä.

Mikkelin sotahistoriakeskuksen tavoitteena on tuoda esille vuosien 1935–1945 tapahtumia tavallisten ihmisten kokemusten näkökulmasta. Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnusen mukaan sotahistorian tutkimus korostaa entistä enemmän ihmisten arkikokemuksia, mikä tulee näkymään myös suunnitteilla olevan keskuksen sisällöissä.

– Miten ihmiset ovat sodan kokeneet, miten he ovat murtuneet, järkyttyneet. Miten he ovat mahdollisesti selvinneet sodan jälkeen näistä kokemuksista, kuvailee historian professori Tiina Kinnunen tulevan sotahistoriakeskuksen antia.

Historiakeskukselle uskotaan olevan kysyntää, sillä Suomessa ei ole vastaavaa keskusta, jossa toisen maailmansodan tapahtumia tuotaisiin esille yhtä monipuolisesti. Suunnitelmien mukaan inhimilliset kokemukset tuodaan esille digitaalisten kuvien ja videoiden avulla. Kokonaisuudesta muodostuu vuorovaikutteinen näyttely, jossa on esineitä ja kuvia.

Oulun yliopiston professori Tiina Kinnunen johtaa asiantuntijaryhmää, joka määrittelee suuntaviivoja sille, millaista sisältöä sotahistoriakeskus voisi pitää sisällään. Ryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kesään mennessä, minkä jälkeen rahoitusta aletaan suunnitella tarkemmin. Mikkelin kaupunki tekee päätökseen projektiin mukaan lähtemisestä vuonna 2017.

Suomen historia on osa Euroopan historiaa

Sotahistoriakeskusta suunnitellaan Mikkelin Päämajamuseon viereen. Professori Kinnunen näkee, että Mikkeli on luonteva paikka keskukselle, koska paikka on ennestään tunnettu sotahistoriastaan. Mikkeli on toiminut sodanjohdon päämajakaupunkina.

– Uskon, että sotahistoriakeskus on tervetullut elävöittämään matkailua Etelä-Savon näkökulmasta.

Historiakeskuksen odotetaan kiinnostavan kotimaista sekä ulkomaista yleisöä. Historian professori Tiina Kinnunen korostaa, että sotien tapahtumat on tuotava esille laajassa mittakaavassa.

– Ei siten, että ulkomainen yleisö tulee katsomaan, mitä Suomessa tapahtui. Me avataan Suomea vertailevasta näkökulmasta eri tavoin. Suomi ei käynyt sotaa vain Neuvostoliiton kanssa, vaan oli osa laajempaa sodan kenttää, sanoo Oulun yliopistossa vaikuttava historian professori.

Sota on puhutteleva aihe

Historian ei ole vain menneitä asioita vanhojen kirjojen kansissa, vaan tapahtumat vaikuttavat nykyisyydessä. Sotien inhimillinen kärsimys on puhuttelevaa aina.

– Tämän syksyn aikana on ryhdytty puhumaan vaikkapa evakoista. Keskustelu on syntynyt, kun seurataan Syyrian sotaa pakenevia ihmisiä.

Professori Kinnunen katsoo, että sotia käsittelevä keskus auttaa ihmisiä jäsentämään nykyisiä maailmantapahtumia.

– Jokainen aikakausi herättää kysymyksiä, joita peilataan historiaan. On hyvä muistaa, että parikymmentä tuhatta itäkarjalaista tuli ensimmäisen maailman sodan jälkeen Suomeen, pohtii professori Kinnunen historian ja nykyisyyden suhteuttamista.

Yle

[Pyhä Olavi]

Mikkelissä on hyvä jalkaväkimuseo pienin määrärahoin ja suht hyvin näyttelyin. Jospa tuetaan tätä...

[Blanc73]

Taas vedettiin esiin evakot vs syyrialaispakolaiset(joita Suomeen ei tullut)  Ei kai siinä, pystyttäkää prkle sinne sotamuseon nurkkaan "nykyajan evakot"-vitriini, jossa on iPhone, Dieselin merkkifarkut, hiusgeeli-tuubi ja Itämeren pohjasta naarattu passi.

[Tykkimies Pönni]

Historiakeskuksen odotetaan kiinnostavan kotimaista sekä ulkomaista yleisöä. Historian professori Tiina Kinnunen korostaa, että sotien tapahtumat on tuotava esille laajassa mittakaavassa.

– Ei siten, että ulkomainen yleisö tulee katsomaan, mitä Suomessa tapahtui. Me avataan Suomea vertailevasta näkökulmasta eri tavoin. Suomi ei käynyt sotaa vain Neuvostoliiton kanssa, vaan oli osa laajempaa sodan kenttää, sanoo Oulun yliopistossa vaikuttava historian professori.

Ettei vain museota haluta laajentaa esittelemään eräitä väitettyjä tapahtumia keskieuroopassa. Sorostaustaiset varmasti mielellään antavat apua näyttelyjen pystyttämisessä. Ja punaveljeyden hengessä Uralin perhos-näyttelylle joku pysyväisnurkkaus sinne.

[Outo olio]

Historiakeskuksen odotetaan kiinnostavan kotimaista sekä ulkomaista yleisöä. Historian professori Tiina Kinnunen korostaa, että sotien tapahtumat on tuotava esille laajassa mittakaavassa.

– Ei siten, että ulkomainen yleisö tulee katsomaan, mitä Suomessa tapahtui. Me avataan Suomea vertailevasta näkökulmasta eri tavoin. Suomi ei käynyt sotaa vain Neuvostoliiton kanssa, vaan oli osa laajempaa sodan kenttää, sanoo Oulun yliopistossa vaikuttava historian professori.

Ettei vain museota haluta laajentaa esittelemään eräitä väitettyjä tapahtumia keskieuroopassa. Sorostaustaiset varmasti mielellään antavat apua näyttelyjen pystyttämisessä. Ja Uralin perhoselle joku pysyväisnurkkaus sinne.

Taas kerran jotain "me olimme samalla puolen holokaustin tekijöiden kanssa"-diibadaabaa? Yhtä hyvin voisi esittää että "me olimme sillä puolen jota ydinpommitettiin kahdesti vaikka ei välttämättä olisi tarvinnut kertaakaan." Ihan yhtä vahva kytkös siihenkin.

[Tavan]

^ Suomessa taisteli 200,000 saksalaista sotilasta. Ilman Saksan apua meidät olisi lyöty kylmäksi. Mutta pitää muistaa, että jenkit olivat liitossa samojen kommarien kanssa, joiden kanssa myöhemmin kävivät kylmän sodan. Ei länsiliittoutuneilla ole MITÄÄN rahkeita arvostella Suomen aseveljeyttä Saksan kanssa.

[Tykkimies Pönni]

Taas kerran jotain "me olimme samalla puolen holokaustin tekijöiden kanssa"-diibadaabaa? Yhtä hyvin voisi esittää että "me olimme sillä puolen jota ydinpommitettiin kahdesti vaikka ei välttämättä olisi tarvinnut kertaakaan." Ihan yhtä vahva kytkös siihenkin.

Guggenheimin edustajahan kertoi heidän suunnitelleen tulevaan museoonsa pysyvää "sotahistoriallista" näyttelyä. Ei ole vaikea arvata, mitä se tarkoittaisi.

[PostScriptum]

Puurot ja vellit. Jenkit tuki jo silloin SNTL-kestitysleiriä, ei koskaan Suomea. Jenkkien teollisuus siellä Muurmanskissa purki lastejaan, joilla Suomi nujerrettiin, no Aatukin siinä sivussa. Kivahan sieltä vetten takaa on huudella, nyt meuhkaa yksi sekarotuinen omista aselaeistaan tippa silmässä.
Sakemannet on kauppiaita, ensin myi Aatu armias Suomen Puolankaupassa Stalin Viisarionanistille, sitten piilottivat yksissätuumin kauppakirjat. Aadolf oli ja on menestynein maahanmuuttaja toistaiseksi. Merkel jatkaa, jos Itä-Saksa osana neukkulaa ulkomaaksi arvotaaan, syytä olisi. Sakuilla menee muutenkin lujaa ja mersut saastuttaa.
Suomalaiset huijasivat sakuilta apuja, pressa Ryti maksoi istumalla Katajanokalla.
Guggelit varmaan valehtelisivat USA:n olleen suuri Suomen auttaja, velat peri huolellisesti kummiskin.

[Tykkimies Pönni]

ensin myi Aatu armias Suomen Puolankaupassa Stalin Viisarionanistille,

Kuten kaikki muutkin historiantapahtumat, tämäkin on ilmeisesti vääristeltyä tietoa. M-R-sopparissa ei kuulemma annettu N-liitolle lupaa miehittää Suomea. N-liitto pyyhki paperilla persettä jo Puolassa syyskuussa 1939. Talvisota loppui Saksan uhkaukseen osallistua sotatoimiin kannaksella.

[PostScriptum]

En ole paperia lukenut kokonaan, paperin ulkopuolellla on voitu puhua mitä vaa. Talvisotaan ei mersukauppiailta kuitenkaan apuja tullut. Lännestä oli symboolista apuuntulijaa muualta. Saksan pelastustoimet suomalaisten eteen saneli myöhempi hulluus, meinaan ypserin mustan koiran, joe-sedän, musson, hirohittolaisen ja jenkkien sekoilut. Olihan juhlissa muitakin sekoboltseja, Kirkkomäki Winston C taisi olla ainoita järkijätkiä, jonka kansa tyypilliseen tapaansa heitti pihalle työnsä tehtyään.