Monikulttuurisuus - rikkaus vai ongelma? Yksi kartta voi antaa vastauksen.

[1nformer]

Kirjoittelin joulun alla Washington Postia referoiden monikulttuurisuudesta ja -etnisyydestä. Lehden parin vuoden takaiseen artikkeliin sisältyi nimittäin kartta, jossa maailman maat on väritetty sen mukaan miten etnisesti homo- tai -heterogeenisiä ne ovat. Tämä Harvardin yliopiston tutkijoiden aineistoon perustuva kartta ansaitsee kaiken mahdollisen huomion.

Vilkaiskaapas tuo kartta, ja verratkaapa sitä sitten kartan maiden sijoittumiseen vaikkapa millä tahansa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mittareilla. Karttaan liittyvässä blogiartikkelissani esittelen kartan taustaa ja siitä vedettävissä olevia johtopäätöksiä.

http://www.tapiolinna.com/maahanmuutto/karttakin-sen-paljastaa-monikulttuurisilla-mailla-menee-huonommin/

[Gunnar Hymén]

tuodaan lähi-itä ja afrikanmaat tänne ja sitten ollaan heteroita vaikka väkisin

#meilläonunelma

[Larva]

Olipa valaiseva artikkeli ja kartta erityisesti, kiitos tästä!

Tulipa muuten mieleen se Raamatun kertomus Baabelin tornista, joka meni poskelleen sen takia, koska ihmiset puhuivat eri kieliä eivätkä ymmärtäneet toisiaan ja lopulta rupesivat tappelemaan keskenään. Monikulttuurisuutta eKr?

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Kartta syrjii meitä puna-viher värisokeita. Kantelen vähemmistövaltuutetulle.

[1nformer]

Olipa valaiseva artikkeli ja kartta erityisesti, kiitos tästä!

Tulipa muuten mieleen se Raamatun kertomus Baabelin tornista, joka meni poskelleen sen takia, koska ihmiset puhuivat eri kieliä eivätkä ymmärtäneet toisiaan ja lopulta rupesivat tappelemaan keskenään. Monikulttuurisuutta eKr?

Kiitos, Tuulenhenki! Tuo Baabelin torni tuli kyllä itselläkin mieleeni, kun mietin kuvitusideoita tuohon artikkeliin. (Tyydyin sitten pelkkään karttaan.)

Artikkelin otsikosta huolimatta tekstissä puhutaan siis erityisesti etnisen yhtenäisyyden ja epäyhtenäisyyden vaikutuksesta yhteiskuntiin. Kulttuurillisen yhtenäisyyden tai epäyhtenäisyyden tarkastelu olisi tuottanut hieman erilaisen kartan - riippuen nyt tietysti siitä, miten tuo kulttuuri määritellään. Pewresearch.com on julkaissut kartan, jossa maailman maat on väritetty kulttuurillisen diversiteetin asteen mukaan. Kartan pohja-aineistosta olisi kyllä huomautettavaa, mutta sitä on silti kiinnostavaa verrata tuohon em. etnistä diversiteettiä kuvaavaan.

http://www.pewresearch.org/fact-tank/2013/07/18/the-most-and-least-culturally-diverse-countries-in-the-world/

Tällä kartalla kulttuurillisesti yhtenäisimpien maiden joukkoon lukeutuvat mm. Argentiina ja Haiti siinä missä Suomikin. Tällainen tulos kertoo tietysti tilastollisten luokittelujen ongelmista.

[Lahti-Saloranta]

Tuohon otsikon kysymykseen on helppo vastata. Missä sitä monikulttuurisuuta on niin siellä tuppaa olemaan niitä ongelmia eikä rikkaus ole sinne pesää tehnyt jollei se rikkaus sitten satu olemaan luonnon varoissa kuten öljyssä tai timanteissa. Missä taasen sitä monikulttuurisuutta on vähemmän niin se rikkaukin on rantautunut sinne eikä ne ongelmatkaan ole läheskään sitä luokkaa kuin siellä monikulttuurisissa paikoissa.

[Skeptikko]

Hesarissa asiat tedetään paremmin:

Pitääkö olla samanlainen vai voiko olla omanlainen? Kotoutuminen helpottuu, kun oman kulttuuritaustan saa säilyttää - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005583297.html

Ristiriitaa ei selvityksen mukaan ollut, jos nuori koki saavansa olla suomenve­näläinen, siis suomalainen, joka pystyy säilyttämään venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin osana elämäänsä. Jos nuoren piti valita mustavalkoisesti, oliko hän venäläinen vai suomalainen, valinnaksi tuli usein venäläinen Suomessa ja kaupan päälle iso annos epäviihtyvyyttä.

VASTAUS on hämmentävän yksinkertainen. Kun saa säilyttää jotain omaansa, on helpompi kuulua yhteisöön.

Jos yhteisö kuitenkin vaatii, että siihen kuuluu vain keskenään samanlaisia ihmisiä, moni joutuu reunalle tai jopa ulkopuolelle. Silloin alkavat houkutella ne ryhmät, jossa oma erityispiirre onkin sisäänpääsyn edellytys.

Näin syntyy kierre, jossa esimerkiksi omasta uskonnollisesta taustasta tulee syrjään joutuneelle uuden yhteisön määrittelijä. Sen nimissä voidaan olla valmiita hyväksymään äärimielipiteitä, jotka aiemmin tuntuivat vierailta.
...
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että uuden kotimaan kielten opiskelun vuoksi pitäisi luopua jostain omasta.

Oman kulttuuritaustan ylläpitäminen vahvistaa ihmisen tunnetta siitä, että hän on samalla osa suomalaista yhteiskuntaa.
...
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimituksen esimies.