Monikulttuuri-elokuvia käsittelevä monipropagandaketju

[Don Nachos]

Tarkoitin Black Pantherin ennakkomarkkinointia ja sitä massiivista mediahypeä, joka kaikki pyöri nimenomaan ihonvärin ympärillä ja jolta kukaan ei voinut välttyä.

Black Panther on ollut musta jo vuodesta 1966. Silti vasta nyt siitä tehtiin elokuva. Markkinointi olisi ollut täysin epäonnistunut jos eivät olisi käyttäneet siinä elokuvan USP:tä. Tänäpäivänä kun elokuvien on aika vaikea erottautua massasta. Varsinkin supersankarielokuvien.

[Don Nachos]

Black panther oli menestys nimenomaan ihonväriasioiden takia. Mustille hahmoille luotiin afrikkalainen tarina ja afrikkalainen maailma, eikä kaapattu jotain olemassa olevaa pohjaksi moku-propagandalle.

Black Panther on ollut olemassa jo vuodesta 1966. Sitä ei todellakaan luotu nyt mitään varten. Stan Lee loi sen aikanaan koska halusi tehdä niin. Oliko se menestys "ihonväri asioiden" takia? Vai siksi että se oli myös keskivertoa parempi elokuva? Olisko ihmisillä parempi mieli jos leffa olisi flopannut, niinkuin suurinosa elokuvista tekee?

[no future]

Suosituimpia Marvel-leffoja ovat muuten olleet kaikki Avengers-sarjan elokuvat, missä, yllätys yllätys, on kaikista monimuotoisin pääosajoukko. Tietty kun puhutaan mutanteista, androideista, muinaisista jumalista ja ties mistä, niin on vähän outoa kiinnittää valtavasti huomiota siihen jos vihreän miehen kaverina hengailee musta nainen.

[sancai]

Black panther oli menestys nimenomaan ihonväriasioiden takia. Mustille hahmoille luotiin afrikkalainen tarina ja afrikkalainen maailma, eikä kaapattu jotain olemassa olevaa pohjaksi moku-propagandalle.

Black Panther on ollut olemassa jo vuodesta 1966. Sitä ei todellakaan luotu nyt mitään varten. Stan Lee loi sen aikanaan koska halusi tehdä niin. Oliko se menestys "ihonväri asioiden" takia? Vai siksi että se oli myös keskivertoa parempi elokuva? Olisko ihmisillä parempi mieli jos leffa olisi flopannut, niinkuin suurinosa elokuvista tekee?

Älä halvenna keskusteluamme halpamaisella sanomisieni väärentelyllä. En ole väittänyt, että Black Panther olisi uusi luomus.

Black Panther nousi kulttimaineeseen mustien keskuudessa juuri sen mustuuden takia. Jopa afroamerikkalainen museo on ottanut esinöistöä kokoelmaansa. Rotu on meille niin tärkeä biologinen ominaisuus, että tällainen tuli mustille amerikkalaisille tarpeeseen. Monikulttuuri on brutaalia etenkin vähemmistöille, jotka joutuvat elämään muiden ehdoilla.

Väitätkö ihan oikeasti, että elokuva olisi ollut yhtä suosittu, jos hahmot olisi muutettu valkoisiksi ja aasialaisiksi diversiteetin takia?

[Kari Kinnunen]

Ei mennyt vituiksi, eikä sarja menettänyt puolia seuraajistaan. Briteissä sarjan katsojamäärä nousi verrattuna Capaldin viimeiseen kauteen.

No aivan varmasti. Minäkin mielekiinnolla odotin tätitohtoria. Vaan kun onnistui olemaan vielä enemmän höhlä hanurista kuin Capaldi. Ja voi hyvänen aika sitä mokutuksen määrää. Tuntui kuin koko sarja olisi tehty vain mokutuksen takia.

Seuraavaa en taida edes vaivautua katsomaan.

Näistä uusista parasta tohtoria oli tohtori Tennant. Smith oli jo vähän noh, mitä oli.

[no future]

Black panther oli menestys nimenomaan ihonväriasioiden takia. Mustille hahmoille luotiin afrikkalainen tarina ja afrikkalainen maailma, eikä kaapattu jotain olemassa olevaa pohjaksi moku-propagandalle.

Black Panther on ollut olemassa jo vuodesta 1966. Sitä ei todellakaan luotu nyt mitään varten. Stan Lee loi sen aikanaan koska halusi tehdä niin. Oliko se menestys "ihonväri asioiden" takia? Vai siksi että se oli myös keskivertoa parempi elokuva? Olisko ihmisillä parempi mieli jos leffa olisi flopannut, niinkuin suurinosa elokuvista tekee?

Älä halvenna keskusteluamme halpamaisella sanomisieni väärentelyllä. En ole väittänyt, että Black Panther olisi uusi luomus.

Black Panther nousi kulttimaineeseen mustien keskuudessa juuri sen mustuuden takia. Jopa afroamerikkalainen museo on ottanut esinöistöä kokoelmaansa. Rotu on meille niin tärkeä biologinen ominaisuus, että tällainen tuli mustille amerikkalaisille tarpeeseen. Monikulttuuri on brutaalia etenkin vähemmistöille, jotka joutuvat elämään muiden ehdoilla.

Väitätkö ihan oikeasti, että elokuva olisi ollut yhtä suosittu, jos hahmot olisi muutettu valkoisiksi ja aasialaisiksi diversiteetin takia?

Eihän missään noissa Marvel-leffoissa ole muutettu hahmoja mihinkään suuntaan minkään diversiteetin takia? Ja hiton suosittuja ne valkoihoisen heteromiehen ympärillä pyörivät leffatkin ovat, ikonisimpana esim. Ironman-trilogia.  En nyt ymmärrä miten toisella ihonväri tai sukupuoli nostaa suosiota ja on merkityksellistä, mutta toisen kohdalla ei? Puhutaan kuitenkin edelleen fantasiauniversumista, sanaa fantasia vahvasti painottaen.

[Ajattara]

Tarkoitin Black Pantherin ennakkomarkkinointia ja sitä massiivista mediahypeä, joka kaikki pyöri nimenomaan ihonvärin ympärillä ja jolta kukaan ei voinut välttyä.

Black Panther on ollut musta jo vuodesta 1966. Silti vasta nyt siitä tehtiin elokuva. Markkinointi olisi ollut täysin epäonnistunut jos eivät olisi käyttäneet siinä elokuvan USP:tä. Tänäpäivänä kun elokuvien on aika vaikea erottautua massasta. Varsinkin supersankarielokuvien.

Niin?  Vastasin väitteeseen, että ihonvärillä ei muka olisi ollut Black Pantherin kohdalla merkitystä ja sinä vahvistit näkemykseni. Itse en en sen historiaa sen kummemmin tunne.

[sancai]

Eihän missään noissa Marvel-leffoissa ole muutettu hahmoja mihinkään suuntaan minkään diversiteetin takia? Ja hiton suosittuja ne valkoihoisen heteromiehen ympärillä pyörivät leffatkin ovat, ikonisimpana esim. Ironman-trilogia.  En nyt ymmärrä miten toisella ihonväri tai sukupuoli nostaa suosiota ja on merkityksellistä, mutta toisen kohdalla ei? Puhutaan kuitenkin edelleen fantasiauniversumista, sanaa fantasia vahvasti painottaen.

Vastaa nyt vaan kysymykseeni. Olisiko Black Panther saavuttanut suosionsa mustien keskuudessa, jos näyttelijät olisi vaihdettu valkoisiin? Olisiko rekvisiittaa tuotu afroamerikkalaisten museoon? Jos ei, miksi valkoisen hahmon, brändin, kulttihenkilöitymän vaihtaminen mustaan toimisi?

https://nmaahc.si.edu/blog-post/wakanda-smithsonian

Kuten jo aiemmin selitin, Black Panther oli suosittu, koska se loi afrofuturistisen maailman ja elokuvan mustuus ei ole päälleliimattua vaan tärkeä osa sitä. Se edustaa rikastavaa diversiteettiä, koska se tuo maailmaan jotain uutta, eikä loisi jossain vanhassa.

[Jaska Brown]

Katsokaapas mitä Wikipedia tietää aiheesta.
Jos musta näyttelijä esittää valkoista hahmoa, kyseessä on
https://en.wikipedia.org/wiki/Color-blind_casting (...practice of casting without considering the actor's ethnicity, skin color, body shape, sex and/or gender.)
eli "värisokea rooliasettelu".
Jos taas valkoinen näyttelijä esittää mustaa hahmoa, kyseessä on
https://en.wikipedia.org/wiki/Whitewashing_in_film  (...casting white actors for roles about non-white characters. By downplaying the roles that such figures have had in cultural events, the practice is seen as a form of censorship...)
eli "valkopesu".

[Kari Kinnunen]

Samahan tässä on kuin vaikka masturboinnissa.

Jos nainen masturboi, hän on vapautunut ja voimaantunut.

Jos mies masturboi, kyseessä on surkea runkkari ja luuseri.

Tänään ajanhenki tällainen. Kaikki mitä etnot/nainen/homo/lbgtgranturismo tekee on ihanaa ja hienoa. Kaikki mitä persvakoäijä tekee on rumaa ja ikävän taantumuksellista.

[newspeak]

Eihän missään noissa Marvel-leffoissa ole muutettu hahmoja mihinkään suuntaan minkään diversiteetin takia? Ja hiton suosittuja ne valkoihoisen heteromiehen ympärillä pyörivät leffatkin ovat, ikonisimpana esim. Ironman-trilogia.  En nyt ymmärrä miten toisella ihonväri tai sukupuoli nostaa suosiota ja on merkityksellistä, mutta toisen kohdalla ei? Puhutaan kuitenkin edelleen fantasiauniversumista, sanaa fantasia vahvasti painottaen.

Heti ensimmäisessä Iron Manissa Nick Fury muutettiin mustaihoiseksi. Tai Samuel L. Jacksoniksi.

[Vesa Heimo]

Eihän missään noissa Marvel-leffoissa ole muutettu hahmoja mihinkään suuntaan minkään diversiteetin takia?

Heti ensimmäisessä Iron Manissa Nick Fury muutettiin mustaihoiseksi. Tai Samuel L. Jacksoniksi.

Diversiteetin takia vai siksi että SLJ nyt oli vain just noin niinkuin nappicastaus rooliin?

[newspeak]

Entä jos kyse onkin molemmista?

[Veikko]

Ja Marvel on nyt kuitenkin syvältä perseestä oli se sitten mustaa tai valkeaa. - Tai no jaa, siellä ne mustat ja valkeat ovat yhtä ruskeita ja pimeässä. Tasa-arvo saavutetaan viihdeteollisuuden perseessä. Jippiii!

[newspeak]

Tom Holland hints there will be a gay Spider Man in the next few years

TOM Holland has revealed there will be a gay incarnation of Spider-Man in the next few years.

The actor - who plays the web-slinging superhero in the Marvel Cinematic Universe - hinted the next Spidey, potentially Miles Morales, will be different to straight Peter Parker.

Asked about the possibility of an LGBT+ superhero suiting up in the MCU, Tom told the Sunday Times Culture magazine: "Yeah of course.

"I can't talk about the future of the character because honestly I don't know and it's out of my hands.

"But I do know a lot about the future of Marvel, and they are going to be representing lots of different people in the next few years. The world isn't as simple as a straight white guy. It doesn't end there, and these films need to represent more than one type of person."

https://www.thesun.co.uk/tvandshowbiz/9406608/tom-holland-spiderman-gay/

Promotilaisuudet ilman puhetta hahmojen homoudesta ei taida olla promotilaisuus lainkaan.

Miles Moralesin mahdollinen homous ei haittaa ollenkaan, vaan olisi suorastaan toivottavaa. Kamala Khan voisi venyväisenä hahmona olla transu. Ihanaa!

[ÄmTeeAa]

Täh? Mikä markkinointitemppu liittyy Captain Marveliin? Sarjakuva julkaistiin jo 1968.

Ai etkö tiennyt? Leffan pääosan esittäjä Brie Larson on joko laitettu puhumaan studion puolesta kaikenlaista jännää, tai sitten hän on oikeasti sitä mieltä mistä on meuhkannut. Möykkäämisensä sai tuossa muutama kuukausi sitten melkoisesti huomiota. Sissimarkkinointina oli myös roolia varten valmistavat "kovat" treenit, jossa Brie pistettiin puskemaan vapaalla olevaa jeeppiä omilla voimillaan tasamaalla. Studio pyrki myös korostamaan naiseutta trailereissaan jonnin verran, joka oli sinänsä huvittavaa, kun noita supersankarinaisia on ollut leffoissa jo paljon aiemmin.

Tom Holland hints there will be a gay Spider Man in the next few years

TOM Holland has revealed there will be a gay incarnation of Spider-Man in the next few years.

The actor - who plays the web-slinging superhero in the Marvel Cinematic Universe - hinted the next Spidey, potentially Miles Morales, will be different to straight Peter Parker.

Asked about the possibility of an LGBT+ superhero suiting up in the MCU, Tom told the Sunday Times Culture magazine: "Yeah of course.

"I can't talk about the future of the character because honestly I don't know and it's out of my hands.

"But I do know a lot about the future of Marvel, and they are going to be representing lots of different people in the next few years. The world isn't as simple as a straight white guy. It doesn't end there, and these films need to represent more than one type of person."

Joo, odotahan kun kirjoittavat homon neekerin supersankarileffaan. Vitsinä tässä tietysti on se, että homoja ei käsittääkseni kauheasti arvosteta tummahipiäisten piireissä USA:ssa.

Muutenkin herää kyllä kysymys, että kun supersankaritouhut ovat pääasiallisesti valkoisten pottunokkien keksimiä, kannattaako varsinaista kohdeyleisöä erkaannuttaa tunkemalla sinne melkoisessa epäsuhdassa tavaraa, jota suurin osa ei halua nähdä? Ja lieneeköhän naissupersankarileffojen yleisössä ollut paljonkin normaalia enemmän naisia? Vähän epäilen, että naisia ei leffateattereihin olla juurikaan saatu enempää noita leffoja katselemaan, vaikka ilmeisesti tarkoituksena onkin tuputtaa leffatyyppiä myös tytöille ja naisille.

Toisaalta, noita supersankarileffoja on muutenkin tullut sen verran, että oma kyllästyspisteeni on ylitetty jo moneen kertaan, enkä ole edes katsonut niitä elokuvateattereissa, vaan jokusen vuoden vanhoja tapauksia lentokoneessa työreissuilla kun ei ole kymmenen tunnin lennolla ollut parempaakaan tekemistä. Voisivat vaihtaa levyä ja keksiä muutakin, mutta tätä ei tapahtune ennen kuin Marvel menee miinukselle. Näkisin, että noilla yllä olevilla lääkkeillä se voi jopa sen tehdäkin. Ihan siksi, että Marvelin sarjakuvien myynti on sakannut seksuaalisen että sosiaalisen oikeudenmukaisuuspropagandan puskiessa sarjakuviin, eikä kovin suuria ennustajanlahjoja tarvita siihen, että arvaa näin käyvän leffoillekin.

[no future]

Eihän missään noissa Marvel-leffoissa ole muutettu hahmoja mihinkään suuntaan minkään diversiteetin takia? Ja hiton suosittuja ne valkoihoisen heteromiehen ympärillä pyörivät leffatkin ovat, ikonisimpana esim. Ironman-trilogia.  En nyt ymmärrä miten toisella ihonväri tai sukupuoli nostaa suosiota ja on merkityksellistä, mutta toisen kohdalla ei? Puhutaan kuitenkin edelleen fantasiauniversumista, sanaa fantasia vahvasti painottaen.

Heti ensimmäisessä Iron Manissa Nick Fury muutettiin mustaihoiseksi. Tai Samuel L. Jacksoniksi.

Hommahan meni niin päin, että jossain Marvel-universumissa Nick Fury oli vuosia ennen leffaa muutettu tumnaihoiseksi ja piirtäjä oli nimenomaan käyttänyt Samuel L. Jacksonia esikuvana.

Se vähä mitä olen noihin leffoihin ja etenkin sarjakuviin todella perehtyneiden asianharrastajien kanssa jutellut, niin melkein kaikille elokuvien kiemuroille ja oudoillekin käänteille löytyy sarjakuvallinen lähde.

[Vesa Heimo]

Hommahan meni niin päin, että jossain Marvel-universumissa Nick Fury oli vuosia ennen leffaa muutettu tumnaihoiseksi ja piirtäjä oli nimenomaan käyttänyt Samuel L. Jacksonia esikuvana.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Fury_(Ultimate_Marvel_character)

Niimpäs muuten olikin. Ihan vuosituhannen alussa jo.

[Tommi Korhonen]

Tämä on totta. Mustaa Mary-Janea lukuunottamatta taitavat useimmat Marvel diversiteetit olla myös jossain välissä ollut sarjakuvissakin. Myös esimerkiksi Cpt Marvelin overpowerointi Binaariksi. Joskin aika sivuhahmo Carol silti oli.

Mutta tämä ei muuta silti asetelmasta juuri mitään: supersankarisarjiksia ja sankareita itsejään on monikulttuuristettu vasemmistolaisin, feministisin ja mokutuksellisin lähtökohdin.
Tekijänä vain on ollut Marvel, Disneyn sijaan.

Eikä se niin suuri synti ole, jos tarjotaan hyvin pitkän jatkumon päälle vaihtelua ja yritetään ehkä myös kosiskella uutta asiakaskuntaa.

Mutta se että se tehdään brielarsonisti ja konservatiiveille (ja miehelle ja korkeille ja yms) vittuillen on se mikä tässä on ongelma.

Tehkää niitä hemmetin originaaleja tarinoita niille diversiteettihahmoillenne, niin kaikki on hyvin. Tosin vihervasemmisto ei vain taida kyetä kertoa itse tarinoita (vaikka liberaalien ihmisten pitäisi muka olla luovempia?) ja toisaalta tarkoitus ei olekaan kertoa kiehtovia tarinoita, vaan vain vittuilla konservatiiveille.

Miksi tehdä musta naisjamesbond, kun voi tehdä Kill-Billejä?

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

[newspeak]

Hommahan meni niin päin, että jossain Marvel-universumissa Nick Fury oli vuosia ennen leffaa muutettu tumnaihoiseksi ja piirtäjä oli nimenomaan käyttänyt Samuel L. Jacksonia esikuvana.

Se vähä mitä olen noihin leffoihin ja etenkin sarjakuviin todella perehtyneiden asianharrastajien kanssa jutellut, niin melkein kaikille elokuvien kiemuroille ja oudoillekin käänteille löytyy sarjakuvallinen lähde.

Alkuperäinen Nick Fury ei tästä kaikesta huolimatta ole ollut mustaihoinen, joten hahmon esittäminen mustaihoisena on ihonvärin muuttamista. Kuten tapana on, diversiteettimuutokset eivät yleensä ole kovinkaan vanhoja ja siksipä ne ovat melko heppoisia tekosyitä hahmojen muuttamiseen. Vastaavasti sarjakuvahahmoja ja heidän tarinoitaan muokkaillaan elokuvien ilmestymisen mukaan osana markkinointia. Jos Ultimate-Fury saattoikin olla mustaihoinen osana kyseistä sarjakuvasarjaa ilman mitään yhteyttä Samuel L. Jacksoniin vuosituhannen alussa (2001), tämä oli puhtaasti diversiteettiin perustuva päätös, joka oli ajallisesti hyvin lähellä ensimmäisen Iron Man-elokuvan ilmestymistä (2008). MCU-elokuvien menestys sitten johti myöhemmin mustan Furyn ilmestymiseen osaksi "virallista" Marvel-universumia, mutta tällä kertaa alkuperäisen Nick Furyn mulattilapsena. Sarjakuvat ja elokuvat kulkevat käsi kädessä paitsi markkinoinnin takia myös taustalla toimien henkilöiden johdosta. Ei ole mitenkään tavatonta, että sarjakuvien parista tutut nimet ovat myös elokuvia tekemässä.

Tarina mustan Nick Furyn päätymisestä valkokankaalle voi hyvinkin olla pelkkä tarina, jota kerrotaan sen viihdyttävyyden eikä niinkään todenperäisyyden takia. Selkein yhteys sarjakuvien ja elokuvien välillä syntyykin pikemminkin siitä, että musta Fury ja ensimmäinen Iron Man ilmestyivät Bush Jr:n aikakaudella. On jokseenkin makuasia näyttääkö musta Fury Samuel L. Jacksonilta, sillä sarjakuvahahmojen ulkonäköön vaikuttaa enimmäkseen taiteilijan piirrostyyli, eikä tarkoituksena yleensä ole piirtää muotokuvia. Mustat kasvonpiirteet ja silmälappu eivät tee Samuel L. Jacksonia, mutta silmälapun ajatellaan liittyvän kiinteästi Nick Furyyn. Yhteys Bushin aikakauteen ja silloiseen monikulttuurituputukseen on ilmeisempi. Musta Nick Fury onkin pikemminkin silloinen ulkoministeri Colin Powell, jota seurasi myöhemmin samoin mustan taustan omannut Condy Rice. Iron Manissa Tony Starkin tarina on siirretty Vietnamista Afghanistaniin niin ikään aikaan sidottuna.

Aikaero diversiteettihahmon ensiesiintymisen ja elokuvan ensi-illan välillä oli tuossa tapauksessa seitsemän vuotta, mikä on lopulta melko vähän, eikä mitenkään ainutlaatuista. Captain Marvelin tapauksessa Carol Danvers Captain Marvel debytoi nimittäin 2012 ja ensi-ilta oli nyt 2019 eli seitsemän vuotta kului tähänkin. Viihdemaailman taustalla tapahtuu tietenkin aina kaikenlaista. Tarina mustasta Furysta Samuel L. Jacksonin näyttelemänä kulminoituu tiettävästi vuonna 2002 ilmestyneeseen sarjakuvaan, jossa hahmon nähdään itse haluavan Jacksonin näyttelevän häntä. Elokuvan teko alkoi virallisesti 2005 eli vain kolme vuotta myöhemmin, mutta tämäkään ei tietenkään ole koko totuus. Sarjakuvaviittaus on pikemminkin vitsi, johon sarjakuvan tekijät pyysivät luvan, mikä olikin ihan kohteliasta. Muinoin Hämähäkkimieskin hämmästeli sarjakuvassa, että James Cameron on tekemässä hänestä elokuvan, joka ei sitten koskaan valmistunutkaan.

Mikään sopimus yhdeksän elokuvan tekemisestä viittaus ei siis ollut. Musta Fury esiintyi muissa elokuvissa ennen cameota Iron Manissa muiden näyttelijöiden esittämänä. Ultimate-sarjakuvat menestyivät markkinoilla hyvin, sillä Hämähäkkimiehellä voi kaupata mitä vain ja Raimin elokuvat tekivät kauppansa. Jacksonin cameota lopputekstien jälkeen ei sitäkään kovin suuressa merkityksessä voi pitää, vaikka yhtä kaikki tunnetun hahmon ihonväri oli nyt vaihdettu suuren sarjakuvamaailmaa vähemmän seuraavan yleisön edessä - ja suurimman osan yleisöstä ollessa silti tästä täysin tietämättömiä. Iron Man olisi voinut hyvin flopatakin. Samana vuonna ilmestynyt Hulk menestyi huonommin, eikä Hulk ole saanut tämän jälkeen enää omaa elokuvaa. Vuoden 2008 sarjakuvafilmatisoinneista tunnetuin ja menestynein oli edelleen Nolanin Yön ritari. Mikäli Iron Man olisi flopannut, Nick Fury olisi todennäköisesti palautunut valkoihoiseksi ja cameo jäänyt elokuvaharrastajien sisäpiirivitsiksi. "Kuvittelivat mokomat, että tälle olisi tullut jatko-osia! LOL!"

Musta Nick Fury ei tietenkään ole ainoa Iron Manin monestyksestä johtuva mokuvitsaus eikä edes merkittävin. Musta Iron Man on. Sekin perustuu luonnollisesti vanhempiin sarjakuviin. Marvel on yrittänyt tyrkyttää törkyä lapsille ja musta Rautamies esiintyi sarjakuvissa jo 1980-luvulla. Iron Manissa tuolloin Terrence Howardin näyttelemä Rhodey katsoo elokuvassa Rautamies-pukua ja toteaa ajan tulevan myöhemmin. Iron Man 2 tekee paitsi mustasta Nick Furysta oikean hahmon pelkän cameon sijaan myös keskittyy juonellisesti mustaan Iron Maniin. Rhodeykin tummeni samalla jonkun verran. 2015 Tony Stark tapettiin sarjakuvissa jälleen kerran ja korvattiin mustalla naisella. Neljä vuotta myöhemmin SJW:t häiriköivät valkoihoista lapsinäyttelijää "väärän ihonvärin" takia. Shokkiarvolla ja rotusekoilulla saa hetken julkisuuden ja Marvel on pyrkinyt tätä aina käyttämään osana markkinointiaan.

"Kauniiden ja rohkeiden Ridge Forrester kuolee seuraavassa jaksossa", kertovat otsikot.

"Tänään narkomaanit homostelevat Salkkareissa!" ja uteliaat katsovat.

Yleinen totuus on, että kiihkomielisimmät SJW:t eivät lue sarjakuvia. Eivät samalla tapaa kuin noiden sarjakuvien tavanomainen yleisö. Sarjakuvat eivät ole mitään kantaaottavia mestariteoksia. Sitä eivät ole myöskään TV-sarjat tai elokuvat. X-Menit eivät ole mikään allegoria homoliikkeelle. Jos olisivat, kukaan ei olisi niitä halunnut koskaan lukea. Kyse on keskinkertaisista ja kohtalaisesti viihdyttävistä tekeleistä, joita ostetaan tottumuksesta. Massaviihteenä uskollisimmat seuraajat luovat itse mielikuvansa siitä, mikä oli hyvää ja mikä huonoa. Lähteitä riittää kavereiden sarjakuvista vanhempien sukulaisten sarjakuviin ja suhde jatkuu jossain muodossa seuraaviin sukupolviin ja uusintapainoksiin. Väitän että se tarina, jossa Aku Ankka saa miljoonannen katastrofaalisen päähänpistonsa on oikeasti pidetympi kuin Hämähäkkimiehen ja Obaman yhteisseikkailu, vaikka siitä ei löydykään kuvakaappausta Googlesta. Obama-seikkailu ei ole samalla tavalla tuttu ja sen merkitys on keinotekoinen. Kymmenen vuotta ja kukaan ei oikeisti muista kunnolla, kuka on Obama, mutta se miljoonannes päähänpisto on edelleen yhtä viihdyttävä.

"Obama-numeron" taakse on tietenkin helppo piiloutua, mutta se oli paskaa silloin ja se paskaa edelleen. Ei mokumokua ja homohomoa koskaan perusteettomasti ihmisille tyrkytetä. Sattumalla ei ole osaa tässä, eikä fanien turhautuminenkaan ole mikään yllätys. Ennen sarjakuvien tilaajille tuli tilaajalahjana julisteita ja tarroja, mutta nyt kansien väliin on piilotettu ulostetta.

[Shemeikka]

Tulipa aamunavaukseksi katsottua amerikkalainen nuorisoelokuva The darkest minds. Ilmeisesti joko on tai oli tarkoitettu tv-sarjan pilotiksi.

Juoni: Yhdysvaltojen hallitus sulkee leireihin nuoria, joilla (jostain syystä) on yliluonnollisia voimia. Muutama pääsee karkuun Liiga-nimisen järjestön avulla.

Tässä filmissä ei ollut perinteistä musta poika/valkoinen tyttö-asetelmaa edes sivujuonteena, vaan päinvastoin pääosassa oleva musta tyttö oli suhteessa/suhteenpoikasessa kahdenkin eri valkoisen pojan kanssa. Tämä siitä huolimatta, että mustaakin makkaraa olisi ollut tyrkyllä, tosin rillipäisen mustan älykkönörtin hahmossa. Valkoiset teinipojat olivat mallia highschoolurheilija.

Suhteilla oli tosin surullinen loppu.

Kuitenkin on mahdollista, että rotusekoitusta ollaan laajentamassa myös valkoisiin miehiin, tai sitten elokuvan tekijät ovat jonkin sortin rasisteja.

[Alyria]

"Seuraava 007 on nainen" -uutisointi oli tietoisen harhaanjohtavaa.

Voi vain kysyä, mikä oli eri toimittajien motiivi luoda väärä mielikuva James Bondin hahmon korvaantumisesta.

Ainakin YLE:n uutisointiin syvemmin paneutuessa jutun takaa löytyy tyypillistä vihervasemmiston luomaa piilorasismia ja fantasiaa, jonka päämääränä on alistaa valkoista maskuliinista miestä ja käyttää ihmisen identiteettiä aseena.

Lisää aiheesta:

https://rivienvalista.net/2019/07/17/tapaus-007-kuinka-yle-pyrki-manipuloimaan-lukijoitaan/

Mistä lie YLEn toimittajan motiivien kummunneet.

[Puuha-Pepe]

"Seuraava 007 on nainen" -uutisointi oli tietoisen harhaanjohtavaa.

Voi vain kysyä, mikä oli eri toimittajien motiivi luoda väärä mielikuva James Bondin hahmon korvaantumisesta.

Ainakin YLE:n uutisointiin syvemmin paneutuessa jutun takaa löytyy tyypillistä vihervasemmiston luomaa piilorasismia ja fantasiaa, jonka päämääränä on alistaa valkoista maskuliinista miestä ja käyttää ihmisen identiteettiä aseena.

Lisää aiheesta:

https://rivienvalista.net/2019/07/17/tapaus-007-kuinka-yle-pyrki-manipuloimaan-lukijoitaan/

Mistä lie YLEn toimittajan motiivien kummunneet.

Ehkä haluttiin kokeilla, millaisen peppukivun nainen bondina-uutinen aiheuttaa. Ainakin tämän palstan perusteella varsin massiivisen, vaikkei nainen bondia sinällään korvaakkaan.

[Ajattara]

Ehkä haluttiin kokeilla, millaisen peppukivun nainen bondina-uutinen aiheuttaa. Ainakin tämän palstan perusteella varsin massiivisen, vaikkei nainen bondia sinällään korvaakkaan.

Ei vastuullinen media voi tahallaan lähteä lietsomaan vihaa ja rasismia. 

[Vaniljaihminen]

"Seuraava 007 on nainen" -uutisointi oli tietoisen harhaanjohtavaa.

Voi vain kysyä, mikä oli eri toimittajien motiivi luoda väärä mielikuva James Bondin hahmon korvaantumisesta.

Ainakin YLE:n uutisointiin syvemmin paneutuessa jutun takaa löytyy tyypillistä vihervasemmiston luomaa piilorasismia ja fantasiaa, jonka päämääränä on alistaa valkoista maskuliinista miestä ja käyttää ihmisen identiteettiä aseena.

Lisää aiheesta:

https://rivienvalista.net/2019/07/17/tapaus-007-kuinka-yle-pyrki-manipuloimaan-lukijoitaan/

Mistä lie YLEn toimittajan motiivien kummunneet.

Ehkä haluttiin kokeilla, millaisen peppukivun nainen bondina-uutinen aiheuttaa. Ainakin tämän palstan perusteella varsin massiivisen, vaikkei nainen bondia sinällään korvaakkaan.

Jälleen joutuu lukemaan sangen sisälukutaidotonta kannanottoa, suurin osa täällä lähinnä totesi, että Bond ei paljoa hetkauta kansaa oli se sitten lintu tai kala.

[Tomatoface]

Ja tämäkin vain vahvistaa sen että valtakunnan ykkösmediat ovat valemedioita

[newspeak]

Punatukkien vainoon liittyen Netflixin tulevassa Noituri-sarjassa Triss on tummaverisen brittinäyttelijän esittämä. Kova paikka varmastikin etenkin pelisarjan "grafiikoihin" tottuneille.

[newspeak]

Feministiketjusta:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006180336.html

Natalie Portmanista tulee naispuolinen Thor uudessa Marvel-elokuvassa

Natalie Portman palaa Marvelin Thor-elokuvasarjan seuraavaan osaan, kirjoittaa Variety. Eikä missä tahansa roolissa, vaan itse Thorina.

Taika Waititin ohjaamassa Thor: Love and Thunder -elokuvassa Portman tulee näyttelemään naispuolista Thoria. Paljastus tehtiin San Diegon Comic-Conissa lauantaina 20. heinäkuuta, kun ohjaaja Taika Waititi ojensi Portmanille lavalla Thorin kuuluisan vasaran.

Elokuva saa ensi-iltansa marraskuussa 2021.

San Diegossa kerrottiin myös, että Mahershala Alista tulee seuraava Blade. Vampyyrintappajaa näytteli aiemmin Wesley Snipes.

Naispuolinen Thor on tietenkin sarjakuvista tuttu vuodelta 2014 eli uusi rooli Jane Fosterin hahmolle. Sarjakuvissa syöpäsairas Foster joutui kamppailemaan supervoimiensa käytön kanssa, sillä Thorin voimat mitätöivät hänen syöpälääkityksensä tehon, jolloin sankaritekojen hinta oli aina askel lähemmäs kuolemaa. Tämä voisi olla ihan mielenkiintoinen lähtökohta tarinalle, mutta tiedostaminen on aina aikaisemminkin ollut merkki heikommasta laadusta MCU:n kohdalla.

Mahershala Ali muuten näytteli jo aikaisemmin sivupahista Netflixin Luke Cagessa. Sarjoilla ei siis liene erityisemmin merkitystä. Seuraavaksi Marvelin Disney+-sarjat tietenkin floppaavat. Supersankarisarjojen kulta-aika televisiossa näyttäisikin olevan pian onneksi ohi.

[newspeak]

Sarjakuvamaailman kehitys hämmästyttää välillä. Taannoin kaupassa käydessä lehtihyllystä "eksyi jollain mystisellä tavalla" supersankarisarjakuva ostoskärryihin ja sitä kautta kotiin. Lehteä lueskessa sen sisältö osoittautui koostuvan kolmesta USA:ssa julkaistusta numerosta. Kokonaisuudessaan luettavaa oli kuitenkin vähemmän kuin yhdessä tavallisessa Asterixissa niin kuvattujen tapahtumien kuin sivumääränkin osalta. Oletan alkuperäisten sarjakuvien koostuvan enemmän mainossivuista, joten tämä varmaan selittää osaltaan painotuotteen sisältöä.

Hyvesignalointia en yhtä ruutua lukuunottamatta kuitenkaan sarjakuvasta löytänyt, vaikka netin viisaat tästä jaksavat muistuttaa. SJW:t eivät kuitenkaan lue sarjakuvia, joten ilmiö vaivannee lukijakuntaa enemmänkin Atlantin toisella puolella. Suomeen asti tullessaan supersankarin seikkailut ovat jo käyneet useamman seulan läpi. Keskiaukeaman jälkeen Hämähäkkimies teleportautuu New Yorkista San Franciscoon potkaistakseen pahista yhdessä ruudussa ja palaa tämän jälkeen heti New Yorkiin. Lukijan ei tarvitse vaivata päätään sillä, mitä muuta San Franciscossa tapahtui.

Sarjakuvien leikkely edustavampaan muotoon ei ole mitään uutta. 80-90-luvun sarjakuvabuumin aikoihin  markkinoille ilmestyi sarjakuvia valtavaa tahtia, eikä kukaan selväjärkinen olisi edes pyrkinyt lukemaan niitä kaikkia. Joku oli tuolloin saanut päähänsä, että sarjakuvilla saattaisi olla jotain keräilyarvoa, joten keräilijät ostivat niitä varastoon. Tämä johti tilanteeseen, jossa sarjakuvia tuotettiin valtaisia määriä juuri laadusta välittämättä. Suurinta osaa ei luonnollisesti koskaan julkaistu Suomessa ja varmaankin parempi niin. Pienet laatikot sarjakuvaruutujen alareunoissa kertoivat jotain tapahtuneen jossain mystisessä numerossa, mikä genreen kuuluvana tapana kertoo myös toisenlaisia tarinoita.

Jos SJW:t eivät lue sarjakuvia, miksi heitä varten kuitenkin tehdään sarjakuvia? Olisiko mahdollista, että tarkoituksena ei olekaan taaskaan tehdä sarjakuvia luettavaksi? Suuryritykset käyttävät valtaisia summia rahaa markkinointiin, joten voidaan olettaa täysin perustellusti, että SJW-sarjakuvien ei ole tarkoituskaan olla "oikeita sarjakuvia". Ne ovatkin monille suuryrityksille tyypillistä eettistä markkinointia. SJW-sarjakuvien elinkaari on yleensä lyhyt ja päättyy muutaman numeron jälkeen. Tärkeimmät lukijat ovat Buzzfeedin, New York Timesin ja Mrs. Gay American toimittajat, joiden tehtävä on kertoa suurelle yleisölle Marvel Comicsin ja Detective Comics Comicsin eettisyydestä. Nuo kolme toimittajaa ovat tärkeämpiä kuin ne 300-3000 idioottia, jotka ostivat ja lukivat lehdet.

Digitalisaatio on nykyään kiinteä osa kuvataidetta. Sarjakuvia ei nykyään enää piirretä. Kun ennen jokaisella piirtäjällä oli oma ainutlaatuinen tyylinsä, kehittynyt kuvankäsittely mahdollistaa sarjakuvien tuottamisen nopeasti. Kuvapankeista on nopeasti haettavissa kuhunkin tilanteeseen sopiva pohja. Kun ennen taiteilija saattoi käyttää kuvan hahmottelussa apunaan valokuvaa, nyt sarjakuvaruutu voi hyvinkin olla photoshopattu valokuva. Jos joku jotain sattuukin piirtämään, sama kuva on toistettavissa helposti yhä uudelleen ja uudelleen.

https://garfield.com/games/comic-creator

Digitalisaatioon liittyen itseäni pohdituttaa kuitenkin printtimedian kuoleminen. Myös sarjakuvat halutaan verkkoon, missä niistä koituu tekijöille yhä vähemmän vaivaa ja kustannuksia. Kun ennen sarjakuva piti ostaa paperille painettuna, nyt "keräilyharvinaisuudet" ovatkin helposti saatavilla omaan älylaitteeseen ihmeteltäviksi. Samalla julkaisijat voivat hieman päivittää vuosikymmeniä vanhoja tuotoksiaan. Vanha neliväripainatus pisteineen saa väistyä uuden värityksen alta. Lähikaupasta pakoon juokseva voro vaihtaa näppärästi ihoonväriä uudelle vuosituhannelle tullessaan. Puhekuplien sisältöä voidaan muuttaa "ajalle sopiviksi". Ja tästä ilosta saa vielä halutessaan maksaakin.

Kohdeyleisöihin palaten totean vielä sen ehkä tärkeimmän. Sarjakuvalehti sopii unilukemistoksi paremmin kuin koko huoneen valaiseva tabletti. Sarjakuvat ovat kuitenkin ensisijaisesti lasten ja nuorten lukemistoa ja säteilevien sähkölaitteiden tunkeminen tähän yhtälöön ei sovi lainkaan. Jos pitää lampun ympärillä pörrätä yöllä, olisi kannattanut syntyä kärpäseksi.

Ehkä printtimedia ei olekaan kuolemassa, kuten ajateltiin.

[tavallinen jantteri]

Eilen tuli neloselta Angry Birds elokuva joka kyllä kuvasi monikulttuuria varsin tealistisesti ihan pahiksen leukapartaa myöten. Mielestäni jopa siinä määrin, että on ihme ettei leffa ole pannassa.
Sakeinta fiktiota kyseisessä elokuvassa (jossa oli siis puhuvia, räjähteleviä, ritsalla ammuttavia lintuja sekä vihreitä possuja) oli kuitenkin se, että siinä ns. suvaitsevaiset ottivat opikseen kun omiin kolisi.