laitinen ja vihreähköt

[ajuha]

Vihreä oikeus
Lauantai 1.8.2009 klo 02.25

Kolumni 1.8.2009

Harvoin on yksikään ministeri saanut niin paljon kehuja kuin vihreiden oikeusministeri Tuija Brax. Murhamiesten ja ryöstäjien asianajajat kehuvat ministeriä, joka suhtautuu kriittisesti pitkiin vankeustuomioihin, sillä vankilathan ovat vain rikollisten korkeakouluja, joihin he usein palaavat.

Eduskunnassakin Braxin puolue on sinnikkäästi vastustanut myös kaikkia huumerikollisten paljastamiseen tähtääviä toimia, mm. puhelinkuuntelua ja televalvontaa.

Vihreät eivät voineet hyväksyä viranomaisten vaatimusta, jolla kiellettiin katuhuligaanien esiintyminen naamioituneina. Nykyisin vain murhaajat ja kidnappaajat saavat esiintyä naamioituneina - oikeuden edessä.

Vihreän oikeuspolitiikan periaatteisiin kuuluu sekin, että turkisten kasvatus on rikos luontoa kohtaan, mutta kettutyttöjen harjoittama terrori turkistarhoilla on myönteistä kansalaisaktivismia.

Vihreiden kielessähän terrorismi ja huliganismi kulkevat peitenimellä aktivismi, eikä siitä saa tuomita. Esimerkiksi Yleisradio käyttää uutisissaan termiä luontoaktivistit, kun se kuvaa ympäristöhuligaanien puuhia. Yleensähän nämä "aktivistit" selviävät oikeudessa pienillä sakoilla, ehdollisella tai vapautetaan kokonaan.

Ei ihme, että rikollisten asianajajat ovat tyytyväisiä, kun vihreä oikeusministeri on viestittänyt tuomareille näkemyksiään siitä, että vankeustuomiot ovat epäoikeudenmukaisia, tai että huliganismi on hyvää tarkoittavaa yhteiskunnallista aktivismia.

Mielenkiintoisella tavalla oikeusministeri Braxin linja muuttuu, kun eteen tulee ympäristö- tai seksuaalirikos. Silloin tuomiot ovat hänelle liian pieniä.

Jos hovioikeus alentaa raiskaustuomion ehdolliseksi, koko media hämmästelee päätöstä Braxin johdolla. Mitään ei auta edes se, että hovioikeus on saanut tapauksesta lisäselvityksiä, joiden mukaan kysymyksessä ei ole raiskaus.

Entinen oikeusministeri Ville Itälä muisteli kerran käräjätuomarikaudeltaan tapausta, jossa miestä syytettiin alaikäisen tytön raiskauksesta.

Mies oli tavannut uimarannalla nätin nuoren ja muodokkaan tytön, joka kosmetiikan avulla vaikutti 18-19 -vuotiaalta. Yhteistuumin mentiin sänkyyn.

Tytön äiti nosti asiasta metelin, kun tyttö oli vielä väittänyt, että hänet oli pakotettu seksiin. Tyttö oli pari viikkoa vaille laillista seksi-ikää. Ahne äiti vaati mieheltä usean sadan tuhannen markan vahingonkorvausta, mutta miehellä ei ollut rahaa.

Äiti vei jutun oikeuteen. Tyttärelle oli punottu palmikot, pantu rusetti päähän ja hän vaikutti 12-vuotiaalta. Hän tuijotti nolona maahan, kun papukaijan tavoin toisti äidin opettamia repliikkejä.

Mies tuomittiin raiskauksesta vankilaan ja suuriin vahingonkorvauksiin. Häneltä meni asunto ja perhe. Ville Itälä myönsi avoimesti, että tuomio oli epäoikeudenmukainen.

Mielenkiintoista seurata, miten Juha Turusen kidnappausoikeudenkäynti sujuu. Tapauksessahan aloitettiin televalvonta jopa Ruotsin viranomaisten avulla ilmiselvästi heti ilman oikeuden päätöstä.

Jos asianajaja pystyy osoittamaan, että televalvontaa on harjoitettu ilman Helsingin käräjäoikeuden lupaa, jutussa voi vielä käydä niin, että kidnappaaja vapautetaan ja poliisit tuomitaan. Ehkä sekin on vihreää oikeuspolitiikkaa.

AARNO LAITINEN


kaikesta huolimatta, laitinen osuu välillä.