2009-07-31 Uusi Suomi: Opetusministeriön toivomat lisärahat tiukassa

[Äänestäjä]

Päivän Uusi-Suomi:

Opetusministeriön toivomat lisärahat tiukassa

Opetusministeriö on saamassa toivomaansa vähemmän rahaa korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen.

Opetusministeriö ehdottaa ensi vuoden talousarviossaan koko hallinnonalansa määrärahoiksi 6,4 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus lupaa liki 250 000 euroa vähemmän. Leikkuri osuu suurelta osin yliopistoihin.

Koulutuksen määrärahoja suunnataan ensi vuonna muun muassa maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseen, sillä kouluikäisten maahanmuuttajien määrä kasvaa. Opetusministeriö toivoo myös aikuiskoulutukseen lisää rahaa, mutta valtiovarainministeriö lupaa sitäkin esitettyä vähemmän.

Kirjastoja sekä yleistä kulttuuritoimea koskevat kuntien valtionosuudet eivät näy ensi vuonna opetusministeriön budjetissa, sillä ne siirtyvät uudistuksen myötä valtiovarainministeriöön. Opetusministeriö kuitenkin vastaa edelleen kirjastojen ja kulttuuritoimen kehittämisestä.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/67571-opetusministerion-toivomat-lisarahat-tiukassa

Määrärahat vähenevät hieman.

Säästöjä kohdistuu yliopistoihin, jonka lisäksi aikuiskoulutukseen löytyy esitettyä vähemmän rahaa.

Lisäpanostukset kohdistuvat maahanmuuttajien kielikoulutukseen.

Juu, ei maahanmuuttajiin käytetty raha ole mistään muusta pois. Joka niin kokee, on ehdottomasti väärässä.

[Juki]

Päivän Uusi-Suomi:

Opetusministeriön toivomat lisärahat tiukassa

Opetusministeriö on saamassa toivomaansa vähemmän rahaa korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen.

Opetusministeriö ehdottaa ensi vuoden talousarviossaan koko hallinnonalansa määrärahoiksi 6,4 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus lupaa liki 250 000 euroa vähemmän. Leikkuri osuu suurelta osin yliopistoihin.

Koulutuksen määrärahoja suunnataan ensi vuonna muun muassa maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseen, sillä kouluikäisten maahanmuuttajien määrä kasvaa. Opetusministeriö toivoo myös aikuiskoulutukseen lisää rahaa, mutta valtiovarainministeriö lupaa sitäkin esitettyä vähemmän.

Kirjastoja sekä yleistä kulttuuritoimea koskevat kuntien valtionosuudet eivät näy ensi vuonna opetusministeriön budjetissa, sillä ne siirtyvät uudistuksen myötä valtiovarainministeriöön. Opetusministeriö kuitenkin vastaa edelleen kirjastojen ja kulttuuritoimen kehittämisestä.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/67571-opetusministerion-toivomat-lisarahat-tiukassa

Määrärahat vähenevät hieman.

Säästöjä kohdistuu yliopistoihin, jonka lisäksi aikuiskoulutukseen löytyy esitettyä vähemmän rahaa.

Lisäpanostukset kohdistuvat maahanmuuttajien kielikoulutukseen.

Juu, ei maahanmuuttajiin käytetty raha ole mistään muusta pois. Joka niin kokee, on ehdottomasti väärässä.

Koulutusinflaatio on fakta; väkeä koulutetaan liikaa, sikäli ajatus on terve. Toteuttamismekanismi on kuitenkin järjetön: entistä isompi nippu maistereita, lisureita ja tohtoreita kilpailee rahoista ja kynsii nyt toisiaan yliopistojen kiristyneessa ilmapiirissä, jolleivät nyt ole sitten työttöminä.

Vaan totaalisen samapa tuo.

[SK]

Opetusministeriön kannattaisi myös sisäisesti miettiä hiukan miten rahojaan käyttää. Esim. kouluruokailusta ollaan monissa kunnissa karsittu maito ja ruisleipä pois ja tilalle laitettu mehua ja näkkileipää. Ja samaan aikaan koululaisille toitotetaan terveystiedon tunnilla maitotuotteiden tärkeydestä kalsiumin saantia varten ja ruistuotteiden kuitupitoisuuksista.

Myös kouluterveydenhuolto on päin persettä (mutta tämä taitaa koskea enimmäkseen sosiaali ja terveysministeriötä), mutta siihenkin voisi satsata, vaikka yhteistyössä sos. ja terv. ministeriön kanssa.

Puhumattakaan nyt siitä, miten eduskunta budjettiriihessä määrärahat jakaa ja kuinka nihkeästi koululaisten ja opiskelijoiden tarpeisiin suhtaudutaan maahanmuuttoon verrattuna.

[Juki]

Opetusministeriön kannattaisi myös sisäisesti miettiä hiukan miten rahojaan käyttää. Esim. kouluruokailusta ollaan monissa kunnissa karsittu maito ja ruisleipä pois ja tilalle laitettu mehua ja näkkileipää. Ja samaan aikaan koululaisille toitotetaan terveystiedon tunnilla maitotuotteiden tärkeydestä kalsiumin saantia varten ja ruistuotteiden kuitupitoisuuksista.

Myös kouluterveydenhuolto on päin persettä (mutta tämä taitaa koskea enimmäkseen sosiaali ja terveysministeriötä), mutta siihenkin voisi satsata, vaikka yhteistyössä sos. ja terv. ministeriön kanssa.

Puhumattakaan nyt siitä, miten eduskunta budjettiriihessä määrärahat jakaa ja kuinka nihkeästi koululaisten ja opiskelijoiden tarpeisiin suhtaudutaan maahanmuuttoon verrattuna.

OPM:llä ei ole kyllä kouluruokailun ateriasisältöön mitään vaikutusta; siitä päättää ruokapuolen henkilökunta ja samoin rehtori sikäli, että tämä määrää ateriaan käytettävän summan, asia voi tietenkin vaihdella kunnallisissa/yksityisissä/valtiollisissa kouluissa.

Joka tapauksessa on selvä, että nuorissa on tulevaisuus/koulutus kannattaa/tms. -hokemat ovat vain hokemia, mikäli katsotaan koulutukseen satsattuja määrärahoja.

En ole lisäksi nähnyt yhteenkään koulukohtaiseen opsiin nähty kirjattuna esim. nuorten mielenterveydellisten seikkojen huomioonottamista kuin korkeintaan yhdellä tai muutamalla terveystiedon kurssilla; sen sijaan tilalla on näitä taikasanoja yllin kyylin: suvaitsevaiisus, monikulttuurisuus, muiden kulttuurien arvostus jne. jne. etc etc.

Mutta samapa tuo.

[Nikopol]

Kun kieliopetusen määrärahaa kasvatetaan, perusteluna mainitaan että "kouluikäisten mamujen määrä kasvaa."

Tämähän voi tarkoittaa kahta eri asiaa. Joko

a) Suomeen saapuu jatkuvana virtana kouluikäisiä mamuja. Tämä pitää varmasti paikkansa, onhan ankkurointi ja perheenyhdistely ihan faktaa. Meille kerrotaan ministerin suulla että mitään vyöryä tai tulvaa ei ole/tule. Pientä tihkua, korkeintaan noro tai pikkuinen soliseva puronen. Millä siis perustellaan kielikoulutusrahan korottaminen? Paljonko tarvitsijoita on? Paljonko maksaa per pää? Virallisen linjan mukaan puhutaan siis hyvin pienestä kasvusta. Miksi budjettia reivataan muutaman pakolaisen vuoksi?

Teoria a) on viallinen. Joko hallituksen tiedossa on aivan vitunmoinen mamulasten maahanvyöry, tai sitten kyse onkin jostain muusta.

Teoria b): lisääntyvällä koululaismamumäärällä viitataan jo Suomessa asuviin tai täällä syntyneisiin mamutaustaispiltteihin joita, kuten hyvin tiedämme, on ahkeroitu maailmaan melkoista tahtia Suomen pimeinä talviöinä. Kähäräpäinen sato on koulukypsää, mutta hupsis, asuinmaan kielen taito on puutteellinen. Eikun erityisopetukseen, suomi2-ryhmiin, pienryhmiin, tukiopetukseen. Samanaikaisesti kodin kieltä, kulttuuria ja uskontoa opetetaan myös.

Totuus on tietysti a+b=meitä koijataan Ajattelin vain vähän avata tuota alussa siteeraamaani lausetta.

[Äänestäjä]

Kun kieliopetusen määrärahaa kasvatetaan, perusteluna mainitaan että "kouluikäisten mamujen määrä kasvaa."

Tämähän voi tarkoittaa kahta eri asiaa. Joko

a) Suomeen saapuu jatkuvana virtana kouluikäisiä mamuja. Tämä pitää varmasti paikkansa, onhan ankkurointi ja perheenyhdistely ihan faktaa. Meille kerrotaan ministerin suulla että mitään vyöryä tai tulvaa ei ole/tule. Pientä tihkua, korkeintaan noro tai pikkuinen soliseva puronen. Millä siis perustellaan kielikoulutusrahan korottaminen? Paljonko tarvitsijoita on? Paljonko maksaa per pää? Virallisen linjan mukaan puhutaan siis hyvin pienestä kasvusta. Miksi budjettia reivataan muutaman pakolaisen vuoksi?

Teoria a) on viallinen. Joko hallituksen tiedossa on aivan vitunmoinen mamulasten maahanvyöry, tai sitten kyse onkin jostain muusta.

Teoria b): lisääntyvällä koululaismamumäärällä viitataan jo Suomessa asuviin tai täällä syntyneisiin mamutaustaispiltteihin joita, kuten hyvin tiedämme, on ahkeroitu maailmaan melkoista tahtia Suomen pimeinä talviöinä. Kähäräpäinen sato on koulukypsää, mutta hupsis, asuinmaan kielen taito on puutteellinen. Eikun erityisopetukseen, suomi2-ryhmiin, pienryhmiin, tukiopetukseen. Samanaikaisesti kodin kieltä, kulttuuria ja uskontoa opetetaan myös.

Totuus on tietysti a+b=meitä koijataan Ajattelin vain vähän avata tuota alussa siteeraamaani lausetta.

Kouluikäisten mamujen suomenkielentaidon ja koulumenestyksen kannalta yksi tärkeimpiä tekijöitä on äidin kielitaito ja koulutustaso. Siksipä kai sitä omaa kieltä kutsutaankin äidinkieleksi. Äidin vaikutuksesta lasten menestykseen on lukemattomia tutkimuksia ympäri maailmaa.

Tehokkain este kaikkien mamujen integroitumiselle, mukaan lukien Suomessa syntyneet mamu-perheiden lapset, on se että mamu-perheiden äidit eristetään muusta yhteiskunnasta. Jos he eivät opi kieltä, suomalaisia tapoja, eivätkä kouluttaudu, ei ole juuri toivoa siitä, että lapset pärjäisivät kovin hyvin. Tätä aihetta on myös käsitelty Ayaan Hirsi Alin kirjassa Hollannin osalta ja laajemmin koko islamilaisen maailman osalta. Hollantihan on Suomea edellä tässä kouluttamattomien maahanmuuttajien vastaanotossa noin kymmenkunta vuotta, mukaan lukien maahanmuuttajista aiheutuneet ongelmat.

Suomessa yhteiskunta antaa mamu-perheiden miesten eristää eri keinoin naisensa. Yksi hyvä esimerkki yhteiskunnan aktiivisesta eriyttämisestä on Jakomäen uimahallitapaus.

Ennen kuin tämä epäkohta korjataan, on järjetöntä miettiä muita tehottomampia keinoja mamulasten kielitaidon ja koulutuksen parantamiseksi.