2015-11-25 Kaleva: Suomi ei pärjää sotatarviketarjouksissa

[Shemeikka]

Huonoja uutisia Suomesta. Lihavointi by Shemeikka.

Suomalaiset puolustusteollisuuden yritykset voivat hävitä kansainvälisiä tarjouskilpailuja, vaikka niiden tarjoama tuote kuuluisi markkinoiden parhaisiin ja sitä tarjottaisiin todella edulliseen hintaan.

Näin saattaa olla parhaillaan käymässä kotimaiselle Patrialle, joka on tehnyt Liettualle 260–350 miljoonan euron tarjouksen sadasta panssaroidusta ajoneuvosta.

Liettualaisen verkkolehti Delfin julkaisemien tietojen perusteella näyttää siltä, että Liettua olisi kuitenkin valitsemassa joko saksalaisen, yhdysvaltalaisen tai sveitsiläisen vaihtoehdon.

– Näyttää, että siellä kilpailijat ovat hyvin vahvoilla, myöntää liiketoimintajohtaja Mika Kari Patrian Land-liiketoimintayksiköstä.

– Me olemme tuoneet esiin, että tarjontamme vastaa heidän olosuhteitaan ja vaatimuksiaan täysin. Lisäksi hinta, mitä olemme tarjonneet, on huomattavasti edullisempi kuin ainakin julkisuudessa on kilpailijoista kerrottu, hän jatkaa.

Puolustusmarkkinoilla kyse ei ole kuitenkaan pelkästään hinnasta ja laadusta, vaan myös laajemmasta politiikasta. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten Yhdysvallat on toiminut Liettuassa.

– Samoissa yhteyksissä Yhdysvallat on ilmoittanut, että tulee pitämään siellä joukkoja varsin merkittävissä määrin. Patria ei voi tietenkään luvata sellaista, Kari sanoo.

Patria yrittää kammeta itseään kaupan voittajaksi tarjoamalla Liettualle lisäksi teollista yhteistyötä, joka toisi maahan työpaikkoja ja verotuloja. Yhtiö on aiemmin saanut solmittua kauppoja samalla mallilla Puolaan, Kroatiaan, Sloveniaan ja Etelä-Afrikkaan.

Jos Patria voittaisi tarjouskilpailun, todennäköisesti vain ajoneuvojen esisarja valmistettaisiin Hämeenlinnassa.

– Suurin osa ajoneuvoista tehtäisiin Liettuassa, mutta kyllä se toisi meille silti merkittävästi liikevaihtoa ja tuloja, Kari sanoo.

Liettua ei ole vaatinut tällaista teollista yhteistyötä, mutta moni maa edellyttää sitä puolustushankinnoissa. Vaatimukset ovat ongelmallisia, sillä EU rajoitti vastakauppoja voimakkaasti vuonna 2012. Suomi luopui vastakaupoista tuolloin kertarysäyksellä, mutta monet muut EU-maat eivät ole juuri lotkauttaneet komissiolle korviaan.

– Hyvin monessa maassa vaaditaan, että paikalliselle teollisuudelle pitää tulla tietty osuus kaupasta, Kari vahvistaa.

– Ehkä me Suomessa suhtaudumme sääntöihin vähän eri tavalla, hän jatkaa.
Osa EU-maista harrastaa vieläkin puhtaampaa protektionismia. Se tarkoittaa, että puolustushankinnat ohjataan muitta mutkitta kotimaisille yrityksille, vaikka EU-sääntöjen mukaan ne pitäisi kilpailuttaa avoimesti. EU sallisi poikkeukset vain silloin, kun on kyse kansallisesta turvallisuudesta.

– Hyvin useat maat suosivat aika voimallisesti omia toimijoitaan. Mekin olemme törmänneet siihen. Esimerkiksi Espanjassa oli taannoin kehityshanke, johon mekin tarjosimme varmasti erittäin kilpailukykyisen paketin ja se meni moninkertaisella hinnalla paikalliselle toimijalle, Kari kertoo.

Patriassa on Karin mukaan todettu, että yrityksen on ihan turhaa lähteä edes tarjoamaan esimerkiksi Ranskan puolustushankkeisiin tuotteitaan.

– Ranskassa hanke menee varmasti ranskalaisyritykselle, hän sanoo.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/suomalainen-puolustusyritys-voi-havita-kaupat-vaikka-tekisi-halvimman-tarjouksen-huipputuotteella/713344/