Kouluissa kasvisruokaa joka päivä, pakkokasvispäivä kerran viikossa

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Helsingin kasvistarjoiluista Iltalehdessä:

"Moni on kysynyt, eikö suomalaisen riistan ja vastaavan tarjoaminen olisi kestävää ja kannatettavaa kaupungin tilaisuuksissa ylipäätään. Af Hällströmin mukaan tämä ei ole mahdollista.

– Kaupunki on julkinen hankkija. Emme voi edellyttää pelkästään kotimaista, koska meitä sitoo julkinen hankintalaki. Hankintalaki ei mahdollista, että kilpailuttaisimme ja sanoisimme, että haluamme suomalaista."

Ei yksinkertaisesti voi olla niin, ettei hankintalaki mahdollista ekologisesti tuotetun lähiruoan priorisoimista. Joku valehtelee, on tyhmä tai laki on torso.

Eikö tuon voisi kiertää siten, että ostetun ruaan CO2- laskennalliset päästöt suhteutettuna kaloreihin tai kiloihin pitää olla alle tietyn rajan?

Nyt on todella outoa "ilmastonäkökulmasta", että se pikku loraus maitoa, mitä menee kahviin on kiellettyä mutta toiselta puolelta maapalloa kasvatettu ja roudattu kahvi ei.

[repo]

En ole nähnyt median kertovan miten tämä mielisairas, vahingollinen ja nöyryyttävä päätös syntyi.

Tosiaan. Tämä kiinnostaisi. Eilen uutisen nähtyäni ensimmäinen ajatus oli. Miten Helsingin johtava puolue Kokoomus vaikutti päättävissä pöydissä ja kabineteissa?

Miten on Kokoomusta (vielä) äänestävät lihan ja maidon tuottajat sekä jalostajat? Pitäisikö joskus miettiä äänestystottumuksia. Kaikki eivät tienaa ikuisesti pk- ja nk. kasvukeskusten asuntorakentamisella asumistuetun mamu-asumisen tarpeisiin. Totean tämän vain siksi, että saan ihmetellä, mitä Kokoomukselle on luvattu tämän päätöksen vastineeksi? Lisää rakennusoikeutta, halpoja pitkiä tonttivuokria tai jopa tonttien hankintaoikeuksia kenties?

Mutta eihän politiikka ja sen teko oikeasti tämmöistä ole, eihän ole.

[Möhömaha]

Helsingin kaupungin "Eläinten vallankumous" on tullut toteen;
Kaupungin nomenklatuura nauttii Kobe-härkää ja kalliita punaviinejä kuten ennenkin.
Ne, jotka eivät ole niin tasa-arvoisia, syövät keräsalaattia vedellä.

[Jepulis]

Helsingin asioista päättävät vähäjärkiset vajakit. Esimerkiksi ne väittää kaurasta saatavan maitoa. Se on biologinen mahdottomuus kaikilla muilla tavoin poislukien kauran syöttäminen maitoa tuottavalle eläimelle ensin.

Toisaalta, sama sakki uskoo myös miehen voivan tulla raskaaksi, joten heiltä voi odottaa mitä tahansa.

Tapauksen absurdisuutta kuvaa mainiosti se, että brasilialainen kahvipapu, jonka alta kaadetaan maailman keuhkot, on enemmän lähiruokaa ja "ilmastojeesiä" kuin vaikkapa Sipoossa lypsetty lehmän maito.

[Titus]

Helsingin kasvistarjoiluista Iltalehdessä:

"Moni on kysynyt, eikö suomalaisen riistan ja vastaavan tarjoaminen olisi kestävää ja kannatettavaa kaupungin tilaisuuksissa ylipäätään. Af Hällströmin mukaan tämä ei ole mahdollista.

– Kaupunki on julkinen hankkija. Emme voi edellyttää pelkästään kotimaista, koska meitä sitoo julkinen hankintalaki. Hankintalaki ei mahdollista, että kilpailuttaisimme ja sanoisimme, että haluamme suomalaista."

Ei yksinkertaisesti voi olla niin, ettei hankintalaki mahdollista ekologisesti tuotetun lähiruoan priorisoimista. Joku valehtelee, on tyhmä tai laki on torso.

tyypillistä nilkkivenkulointia, kaupungin kilpailutus on ajoittain niin hirveää kilpailulakien päälle kusemista, ettei mitään rajaa. osaava kilpailuttaja kyllä hankkii sen mitä on tilaamassa ja kasvikset ulkomailta (saatavuussesongit esim) on se mitä nyt on haluttu ja jonkun pöytänilkin tehtäväksi on annettu selitellä diipadaapaa.

tässä jotain asiasta:

Paikallisuuden painottamiselle hankinnoissa ei ole käytännössä estettä. Hankintalain periaatteet, eli avoimuus, tasapuolisuus, syrjimättömyys ja suhteellisuus, ohjaavat kaikkia hankintoja. Niiden puitteissa paikallisuus on täysin mahdollista nostaa yhdeksi tekijäksi muiden rinnalle. Paikallisten yritysten suora suosiminen ei käy päinsä, mutta paikallisuuden huomioiminen jo kilpailutusvaiheessa esimerkiksi erilaisten neuvottelumenettelyjen ja esiselvitysvaiheiden muodossa on hyväksyttävää. Dialogi paikallisten yritysten ja kunnan välillä on kaikin tavoin suotavaa ja fiksua elinkeinopolitiikkaa.

Kunnilla on ymmärrettävästi intressi työllistää nimenomaan oman alueensa yrittäjiä ja toimijoita, sillä vaikutus kunnan elinvoimaisuuteen on suora. Lisäksi paikallisesti toimiessa muillakin kriteereillä on paljon merkitystä, kuten tuotteen tai palvelun elinkaarikustannuksilla, työllistävyysvaikutuksilla, ympäristövaikutuksilla tai sosiaalisilla kriteereillä, kuten vajaakuntoisten tai maahanmuuttajien työnsaannin tukemisella. Myös laatutekijöitä ja tulosperusteisuutta voidaan ylipainottaa hinnan sijasta.

Miksi paikallisuutta ei kuitenkaan painoteta hankinnoissa nykyistä enempää, vaikka valtaosa kuntapäättäjistä on sitä mieltä, että paikallisuuden pitäisi vaikuttaa ostohankintoihin? Kuntavaikuttajien mukaan neljä keskeisintä syytä tai estettä tälle ovat: halvimman hinnan tavoittelu hankinnoissa, huono tarjonta tai saatavuus paikallisesti, heikko hankintaosaaminen (ei ostata tulkita hankintalakia tai laatia kriteerejä) ja suurimpana syynä se, että hankintalaki estää paikallisuuden painottamisen hankinnoissa.

https://suomalainentyo.fi/2018/09/21/kuntahankinnoissa-voi-painottaa-paikallisuutta/

[RP]

Mutta kuitenkin hankintalaki estää kotimaisen ruoan edellyttämisen hankinnoissa, niin miten sitä sitten voidaan hankkia ulkomaisille vierailijoille kotimaisen ruokakulttuurin esittelyyn. Eikö nyt olisi tärkeää esitellä myös ulkomaisille vieraille, kuinka hyviä ihmisiä on Helsingissä ja helsinkiläistä kasvisfasismia eikä mitään taantumuksellista suomalaista ruokakulttuuria.

Niin, kieltämättä yleensä on tapana, että jos moraalisesti arveluttaviin asioihin sortuu, niin ainakin sitä yritetään vältää silloin kun vieraita on läsnä. Ikäänkuin tässä eivät päätöksen tekijät kovin johdonmukaisesti luottaisi kaurajuoman ja soijan autuuteen.

[Pöhisijä]

En ole nähnyt median kertovan miten tämä mielisairas, vahingollinen ja nöyryyttävä päätös syntyi.

Tosiaan. Tämä kiinnostaisi. Eilen uutisen nähtyäni ensimmäinen ajatus oli. Miten Helsingin johtava puolue Kokoomus vaikutti päättävissä pöydissä ja kabineteissa?

Miten on Kokoomusta (vielä) äänestävät lihan ja maidon tuottajat sekä jalostajat? Pitäisikö joskus miettiä äänestystottumuksia. Kaikki eivät tienaa ikuisesti pk- ja nk. kasvukeskusten asuntorakentamisella asumistuetun mamu-asumisen tarpeisiin. Totean tämän vain siksi, että saan ihmetellä, mitä Kokoomukselle on luvattu tämän päätöksen vastineeksi? Lisää rakennusoikeutta, halpoja pitkiä tonttivuokria tai jopa tonttien hankintaoikeuksia kenties?

Mutta eihän politiikka ja sen teko oikeasti tämmöistä ole, eihän ole.

Twitterissä ainakin on Kokoomuslaisia jotka yhtä hanakasti ajavat kieltoja kuin vihervasemmisto, niin tuskin on tarvittu mitään lupauksia. Muutenkin melko hankalaa erottaa heitä toisistaan, monesti joutuu profiilista katsomaan onko tyyppi vasemmistossa, vihreissä vai kokoomuksessa 

[RP]

En ole nähnyt median kertovan miten tämä mielisairas, vahingollinen ja nöyryyttävä päätös syntyi.

Ilmeisesti virkamieskunta aktiivisena
[tweet]1455588348555190273[/tweet]

[Turden Ananias]

Näitä ravitsemussuosituksia ja lautasmalleja kun tutkii, että kuka niitä suunnittelee ja millä perusteella, niin usein, ellei jatkuvasti, törmää siihen että laatijat ovat näitä jotka suosittelevat "planetaarista ruokavalioa".

EAT-Lancet -komissio loi planetaarisen ruokavalion osana The Lancet -aikakauslehdessä tammikuussa 2019 julkaistua raporttia. Komission raportin tavoitteena on luoda ruokavalio, joka mahdollistaa terveellisen ravinnon tuottamisen 10 miljardille ihmiselle vuonna 2050 ympäristön kantokyvyn puitteissa.
Erityisesti punaisen lihan ja eläinperäisten tuotteiden osuutta ravinnossa halutaan vähentää ja blaa blaa blaa.

Eli lähtökohtaisesti lautasmalleja ei mietitä sen mukaan mikä olisi terveellistä kullekin, vaan halutaan agendana tuoda planetaarinen pläjäys - pelastetaan maailma syömällä paljon viljaa ja soijjaa.

Hoh, hoh, hoijjaa, lisää täysjyväviljaa ja soijjaa! Kun alkaa penkoa planetaarisen ruokavalion lobbaajia niin tietysti sieltä löytyy kytköksiä keinolihojen ja muiden höpö-höpö tuotteiden markkinoille. On yhdistyksiä ja on projekteja. Ja tietenkin nämä hyökkäävät hyväntekeväisyyden ja maailmanpelastamisen varjolla juurikin kouluihin.

[Titus]

Ilmeisesti virkamieskunta aktiivisena

et usko sitä kaupungin sisäistä perseennuolennan määrää mitä "virkamiehet" tekee näille "poliittisille päättäjille". usein niin, että "poliittisen päättäjän" lobbari sanelee virkamiehelle, että "näin tää menee". ja sitten ollaan marinina kun jostain pitäisi kantaa vastuuta. esim tämä päätös, en usko, että kukaan nosee tämän "isäksi".

[Turden Ananias]

Pääsin muutama vuosi sitten tutustumaan suomalaisen ammattikoulun sapuskoihin aikuisopiskelijana. Selvää on että laatu paikoittain vaihtelee ja varmasti suurestikin, riippuen tuottajista ja keittiöistä, paikasta. Olin muutaman vuoden koulussa jossa kesken tämän ajan vaihtui ruantarjoajafirma.

Aluksi ruoka oli lähes kevotonta. Mössöä apetta. Lilluvia helppoja ja halpoja ratkaisuja ja liharatkaisut puoliksi soijjaa ja vehnäjauhoja. Kurkkuvettä. Lohkottuja raakoja juureksia. Kiinankaali-maissi-juures-paprika. Plöröt purkkimandariinilohkot.

Itse syön n. 90-prosenttisesti eläinperäistä ravintoa: lihaa, lihaa, lihaa, lihaa, kananmunia, raakaa lihaa, tar-tar -pihviä, lihaa, kapriksia, juustoa, kananmunia, sisäelimiä jne.
Oli pakko ottaa omat eväät kouluun ja pakata koulukaappiin pino tonnikalapurkkeja ja sardiinisäilykkeitä. Lihaa.

20-vuotiaat tyttelit, joilla oli aika monilla kaikenlaisia lääkekuureja päällä ja erikoisruokavalioita + eettisiä syitä olla syömättä lihaa, kammosivat sitä kun laitoin ruokalassa lautaselle itse tuomiani sardineja ja join raakoja kananmunia. "Hyi helvetti", sanoivat, ja lusikoivat porkkanakeittoa.

Onneksi ruantuottaja jossain välissä vaihtui, ja menu muuttui enemmän lihaisaksi. Paitsi tietty oli näitä teemakasvisviikkoja tietenkin.

Väittäisin että ruoan laatu suomalaisissa kouluissa vaihtelee hyvin paljon. Päätökset ovat edelleen pitkälti paikallisia.

[Golimar]

Turhaa kitinää sapuskasta, minä olen vegetaristi mutta jos on hengestä kyse syön mitä vaan.

Puls is a pottage made from farro grains boiled in water, flavoured with salt. It was a staple dish in the cuisine of Ancient Rome.[1]

The dish was considered the aboriginal food of the Ancient Romans, and played a role in archaic religious rituals.[2]

The basic grain pottage could be elaborated with vegetables, meat, cheese, or herbs to produce dishes similar to polenta or risotto.

https://en.wikipedia.org/wiki/Puls_(food)

Feeding a Roman Gladiator
https://www.youtube.com/watch?v=H3KANWtAHDc

[Tavan]

Väittäisin että ruoan laatu suomalaisissa kouluissa vaihtelee hyvin paljon. Päätökset ovat edelleen pitkälti paikallisia.

Vaihtelee todellakin kouluittain ja jopa keittäjittäin. Taitava ja arvonsa tunteva johtava keittäjä tietää miten ruokaa laitetaan fiksusti ja maukkaasti, ja osaa venyttää budjettia luovasti ja ottaa siitä kaiken irti. Osaa myös avata suunsa kun tulee mahdollisuus vaikuttaa budjettiin.

Onneksi useimmat keittäjät ainakin maakunnissa ovat tavallisia suomalaisia naisia, jotka tekevät kouluruokaa lasten kasvutarpeen ehdoilla (ja muistaen myös että kouluruuan olisi tarkoitus maistua lapsille, jotta sitä tulee myös syötyä kunnolla ja jotta ruokahetki olisi kiva hetki, eikä jotain ankeaa pakkosyöttöä) eivätkä suvakismin ehdoilla.

[L. Brander]

Vaihtelee todellakin kouluittain ja jopa keittäjittäin. Taitava ja arvonsa tunteva johtava keittäjä tietää miten ruokaa laitetaan fiksusti ja maukkaasti, ja osaa venyttää budjettia luovasti ja ottaa siitä kaiken irti. Osaa myös avata suunsa kun tulee mahdollisuus vaikuttaa budjettiin.

Onneksi useimmat keittäjät ainakin maakunnissa ovat tavallisia suomalaisia naisia, jotka tekevät kouluruokaa lasten kasvutarpeen ehdoilla (ja muistaen myös että kouluruuan olisi tarkoitus maistua lapsille, jotta sitä tulee myös syötyä kunnolla ja jotta ruokahetki olisi kiva hetki, eikä jotain ankeaa pakkosyöttöä) eivätkä suvakismin ehdoilla.

Juuri näin. Sitä paitsi on syytä muistaa, että joillekin se kouluruoka on aivan saatanan paljon tärkeämpi kuin joillekin toisille. Se voi olla joillekin se päivän ainoa kunnon ateria.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Miksi liha­ruuasta luopuminen herättää niin vahvoja reaktioita? "Kun tuttua ja turvallista haastetaan, syntyy kuohuja ja ahdistuksia" 3.11.2021

LIHAN asema on suomalaisessa ruokakulttuurissa pitkään ollut hyvin keskeinen ja arvostettu, sanoo terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta.

Liha on hänen mukaansa usein aterian keskiö ja myös rahallisesti annoksen arvokkaimpia osia. Esimerkiksi jouluaterian huippu on usein kinkku, ja ravintolaan mennään herkuttelemaan kalliilla sisäfileellä.

KUITENKIN erityisesti vuodesta 2015 lähtien käynnissä ollut kasvis­ruokabuumi on Jallinojan mukaan muuttanut käsitystämme siitä, mikä on arvokasta ja normaalia ruokaa.

"Kun tuttua ja turvallista haastetaan, syntyy tietenkin kuohuja ja ahdistuksia. Joku saattaa ajatella, viedäänkö liha nyt ihmisten suusta", hän sanoo.

Valinnanvapaus on Jallinojan mukaan hyvin tärkeä asia monelle suomalaiselle. Lihakeskustelun yhteydessä onkin ihmetelty, eikö enää saa itse valita edes ruokaansa.

Myös taannoin käydyissä keskusteluissa koulujen ja armeijan kasvisruokapäivistä on käytetty samankaltaisia argumentteja. Jallinojan mukaan kyseessä on kuitenkin harhakäsitys.

"Onhan meitä kahlittu aiemminkin. Emme ole jonkin absoluuttisen vapaan valinnan tai ruokapöydän äärellä, jossa on aina kaikki vaihtoehdot esillä", hän sanoo.

Onpa typerä kommentti professori Jallinojalta.

Tietenkään meillä ei ole ollut ruokapöydässä absoluuttisen vapaa valinta ja kaikki mahdolliset vaihtoehdot esillä, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun valinnanvapautta ei rajoita esimerkiksi raha vaan ideologia. Tähän asti on vaurauden lisääntyessä edetty valinnanvapautta ja vaihtoehtoja lisäämällä, mutta nyt on siirrytty historiallisesti ideologiseen valinnanvapauden rajoittamiseen ja vaihtoehtojen poistamiseen.

MYÖS vanhanaikaiset mielikuvat kasvisruoasta saattavat vaikuttaa siihen, kuinka vahvasti lihasta luopumiseen reagoidaan.

"Varmaan mielikuvissa nousee esiin joku mauton itupirtelö, ikään kuin lihasta seuraava vaihtoehto olisi jotain todella ankeaa, mautonta ja vähäenergistä."

Jallinoja kuitenkin muistuttaa, että kasvisruuassa on tapahtunut paljon kehitystä jo ennen niin sanottua vegebuumia ja se on tullut monelle tutuksi esimerkiksi etnisten ravintoloiden kautta.

Tämä taas on keskustelun ohjaamista sivuraiteille. Ei ole merkitystä, millaista kasvisruoka on tai millaiseksi se mielletään. On tai ainakin pitäisi olla ihmisten oma asia tehdä valintansa henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan. Jos ne perustuvat vanhanaikaisiin mielikuviin, ideologiaan tai mihin vaan, niin sittenpä perustuvat.

RUOKAAN liittyvät kysymykset herättävät usein tunteita, ja varsinkin Twitterissä niiden avulla voidaan helposti saada huomiota ja suosiota omilta kannattajilta, sanoo kestävää kehitystä ja ruoankulutusta tutkinut elintarviketalouden yliopistonlehtori Markus Vinnari Helsingin yliopistosta.

Hän muistuttaa, että lopulta Helsingin kaupungin päätöksellä ei ole vaikutusta kovinkaan monen suomalaisen elämään.

"Osalle ihmisistä se kuitenkin on hyvinkin henkilökohtainen asia. Halutaan, että lihaa pitäisi olla joka paikassa tarjolla."

Eikä tässä ole kyse myöskään siitä, että vastustajien mielestä lihaa pitäisi olla aina tarjolla. On hyvin eri asia määrätä, että nimenomaan lihaa ja maitoa ei saa olla ollenkaan tarjolla – paitsi Helsingin kaupungin eliitille, jota linjanveto ei koske.

KESKUSTELUSSA on kaikkien haastateltujen asiantuntijoiden mukaan havaittavissa tyypillisiä näkemyksiä maaseudun ja kaupungin välisestä vastakkainasettelusta. Vinnarin mukaan tämä johtuu osittain siitä, että asiat, jotka alkavat olla hyväksyttyjä ja yleisiä vaikkapa pääkaupunkiseudulla, eivät välttämättä ole sitä toisaalla.

Asia tässä ei ole kasvissyönti vaan se, että puututaan toisten syömiseen julistamalla vääränlainen ruoka moraalittomaksi ja estetään tällainen moraalittomuus.

OSALTAAN lihakeskustelun ryöpsähtämisessä saattaa olla kyse sukupolvien välisistä eroista.

Nykyään parikymppiset ihmiset ovat kasvaneet aikuisiksi yhdessä kasvisruoan suosion kasvun kanssa, ja Piia Jallinojan mukaan nuoremmat ovat ehkä enemmän tottuneet ajatukseen, että ruoka voi olla hyvää ja arvokasta myös ilman lihaa.

"Siksi joistakin ihmisistä voi tuntua käsittämättömältä, että joku toinen on takertunut lihaan."

Kyse ei ole henkilökohtaisista arvotuksista vaan puuttumisesta toisten syömiseen ideologisilla perusteilla. Vanhemmat eivät ole pakottamassa nuoria syömään lihaa.

HAASTATELLUT asiantuntijat toivovat, että voimakkaiden tunnereaktioiden ja "kiehumisen" sijaan energia suunnattaisiin rakentavaan keskusteluun esimerkiksi siitä, miten voidaan löytää kompromisseja kestävään ruokavalioon ja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen.

Päätös ei syntynyt "rakentavalla keskustelulla", sitä ei tulla perumaan "rakentavalla keskustelulla", eikä ole olemassa mitään mielekästä kompromissia, koska päätöksellä ei oikeasti ole mitään tekemistä "ilmastonmuutoksen ratkaisemisen" kanssa.

Kyse on hegemonian osoittamisesta. Me voimme pakottaa teitä, ettekä te voi sille yhtään mitään.

Piia Jallinojan mukaan kasvisruokakohujen polttoaine etenkin sosiaalisessa mediassa on kysymys "kuulutko meihin vai et".

Osa kuluttajista on valmis muuttamaan radikaalisti ruokavaliotaan, kun taas osalle vaatimukset luopua lihasta tuntuvat painostavilta ja oman viiteryhmän ruokamieltymyksiä vähätteleviltä.

"Molemmat ryhmät kokevat toimivansa moraalisesti oikein, ja juuri tähän tunteeseen kytkeytyvä juopa ryhmien välillä hankaloittaa yhteistyötä ja yhteisten ratkaisujen kehittämistä", Jallinoja sanoo.

Olennainen ero ryhmien välillä on se, että radikaalien ryhmä haluaa alistaa toista ryhmää, kun taas toisessa ryhmässä ei tykätä, että heitä alistetaan. Luonnollinen ratkaisu olisi, että molemmat ryhmät saavat syödä kuten haluavat.

[Mangustin]

Helsingin kasvistarjoiluista Iltalehdessä:

"Moni on kysynyt, eikö suomalaisen riistan ja vastaavan tarjoaminen olisi kestävää ja kannatettavaa kaupungin tilaisuuksissa ylipäätään. Af Hällströmin mukaan tämä ei ole mahdollista.

– Kaupunki on julkinen hankkija. Emme voi edellyttää pelkästään kotimaista, koska meitä sitoo julkinen hankintalaki. Hankintalaki ei mahdollista, että kilpailuttaisimme ja sanoisimme, että haluamme suomalaista."

Kuvitelkaa sama tilanne Italiaan tai Ranskaan: Kaupungin virkamies kieltää liharuuan tarjoilun kaupungin tilaisuuksissa, levittelee käsiään ja vetoaa hankintalakiin ettei ole millään mahdollista suosia paikallisesti tuotettua 

Ei tule tapahtumaan. Eurooppalaiset kansat, joilla on terve identiteetti ja ylpeys omasta mielestään ylivertaisesta ruokakulttuuristaan, eivät suostuisi verorahojen käyttöön ulkomaisen eli huonomman ruuan ostamiseen. Olisi todella häpeällistä, jos kouluruokalan leipä olisi leivottu halvemmasta Kazakstanilaisesta vehnästä. Ainoastaan pohjoisgermaaneilla ja suomalaisilla menee läpi tällainen sääntöjen tunnontarkka tulkinta omaksi vahingoksi.

[akez]

"Osalle ihmisistä se kuitenkin on hyvinkin henkilökohtainen asia. Halutaan, että lihaa pitäisi olla joka paikassa tarjolla."

Tutkimusten mukaan vain 4% väestöstä syö Suomessa pelkästään kasviksia. Kaikkein mielenkiintoisinta siten on se, jotta mistä joku on saanut päähänsä meneillään olevan jonkun kasvisbuumin ja sen olevan jo valtavirtaa. Katsoo vaikka sitä marketin lihakorvikehyllyä. Härkäpapujen ja vastaavien luona ei ole ikinä mitään tungosta. Yleensä siellä ei ole edes ketään. Reaalimaailmassa mitään ei ole muuttumassa.

Oikea vastaus lienee, että asialla ovat taas kerran "aatteen toverit". Ne, jotka eivät vieläkään ilkeä puhua mitään marxilais-leninismistä: Kaiken vanhan kaatamisesta, vallankumouksesta, uudesta "paratiisista" ja kulakkien leirittämisestä, ja keksivät siksi uusia keppihevosia joilla hämätä ja ratsastaa. Ja näitähän riittää aina homoista ilmastoon ja kaikkea siltä väliltä. Miksei siten myös kasvikset. Lopullisena tavoitteena kaikille pakollinen hapankaaliruokavalio. Nomenklatuura syö toki jotakin aivan muuta, kuten aina ennenkin.

[no future]

Nyt olisi vegaaneille kaksi tiukkaa kysymystä:

Syön melko paljon lihaa. Käytännössä yhden hirven vuodessa, jonka hirven ammun alle 2 km päästä omasta talosta. Jonkin verran myös kauriita ja valkohäntäpeuroja, vastaavasti omasta pihasta tai puutarhasta.

1) Kuinka paljon "päästöjä" aiheuttaa se, että ammun ja syön hirven? Siis verrattuna tilanteeseen, että en tee sitä vaan korvaan ravinnon jollain toisella.

2) Kuinka paljon päästöjä tulee lisää siitä, että nahka otetaan talteen ja siitä tehdään laukkuja verrattuna siiihen, että nahka haudataan maahan?

onko joku väittänyt että tuosta tulisi jotenkin huomattavasti päästöjä? Jos on, niin varmaan laitat tähän lähteen?

Suomalaisten lihankulutuksesta riistan osuus on n. 2%. Jos korvattaisiin koko suomalaisten nykyinen lihankulutus riistalla, niin Hirvet loppuisivat siinä kolmen viikon kieppeillä, ja kevääseen mennessä alkaisi oravatkin olemaan vähissä. Joku Mikko Kärnä kiertelisi epätoivoisena Helsingin katuja edes yhden rotan tai lokin toivossa. Ja vaikka kaikki Suomen kautta muuttavat valkoposkihanhet ammuttaisiin heti rajalla, niin ravitsemusvaikutus jäisi yhteen ateriaan per suomipoika ja -tyttö.

[no future]

Näitä ravitsemussuosituksia ja lautasmalleja kun tutkii, että kuka niitä suunnittelee ja millä perusteella, niin usein, ellei jatkuvasti, törmää siihen että laatijat ovat näitä jotka suosittelevat "planetaarista ruokavalioa".

EAT-Lancet -komissio loi planetaarisen ruokavalion osana The Lancet -aikakauslehdessä tammikuussa 2019 julkaistua raporttia. Komission raportin tavoitteena on luoda ruokavalio, joka mahdollistaa terveellisen ravinnon tuottamisen 10 miljardille ihmiselle vuonna 2050 ympäristön kantokyvyn puitteissa.
Erityisesti punaisen lihan ja eläinperäisten tuotteiden osuutta ravinnossa halutaan vähentää ja blaa blaa blaa.

Eli lähtökohtaisesti lautasmalleja ei mietitä sen mukaan mikä olisi terveellistä kullekin, vaan halutaan agendana tuoda planetaarinen pläjäys - pelastetaan maailma syömällä paljon viljaa ja soijjaa.

Hoh, hoh, hoijjaa, lisää täysjyväviljaa ja soijjaa! Kun alkaa penkoa planetaarisen ruokavalion lobbaajia niin tietysti sieltä löytyy kytköksiä keinolihojen ja muiden höpö-höpö tuotteiden markkinoille. On yhdistyksiä ja on projekteja. Ja tietenkin nämä hyökkäävät hyväntekeväisyyden ja maailmanpelastamisen varjolla juurikin kouluihin.

Suomessahan viralliset ravitsemussuositukset laatii ihan oma toimielimensä, eikä sen kokoonpanossa kyllä ole perinteisesti ollut mitään planetaarista, ennemminkin MTK:ta ja kepua.

Ja kas, kun googlettaa kyseisen elimen, niin ei, ensimmäistäkään luonnonsuojelijaa ja tai alan tutkijaa ei ole mukana. Sen sijaan STM, MMM, THL sidosryhmineen ovat edustettuina.

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/vrn/jasenet/

[Pöhisijä]

"Osalle ihmisistä se kuitenkin on hyvinkin henkilökohtainen asia. Halutaan, että lihaa pitäisi olla joka paikassa tarjolla."

Tutkimusten mukaan vain 4% väestöstä syö Suomessa pelkästään kasviksia. Kaikkein mielenkiintoisinta siten on se, jotta mistä joku on saanut päähänsä meneillään olevan jonkun kasvisbuumin ja sen olevan jo valtavirtaa. Katsoo vaikka sitä marketin lihakorvikehyllyä. Härkäpapujen ja vastaavien luona ei ole ikinä mitään tungosta. Yleensä siellä ei ole edes ketään. Reaalimaailmassa mitään ei ole muuttumassa.

Tämän näki hyvin kun pandemia alkoi ja ihmiset osti kaupat paniikissa lähes tyhjiksi, korvikehyllyt oli aina lähes koskemattomia lihalaarien ammottaessa tyhjyyttään Median ylläpitämä buumikin katosi siinä samalla kun lähes päivittäiset kasvissyönnin promoamiset vaihtui koronapelotteluun.

[Melbac]

GMO ja liha- ja maitotuotteita muistuttavien tuotteiden tuputtaminen ovat samaa projektia tuottaa massoille lähiöiden betonikuutioiden kopperoissa apetta mahdollisimman halvalla.

Hesari ylistää tietysti projektin kaikkia osia.

Koska olet syönyt viimeksi aterian jossa mikään osa ei ole geenimanipuloitu ihmisen toimesta?

jeps,kaikkia syötäviä kasvilajikkeita on ajan saatossa paranneltu jotenkin.Geenimuunnellut taas on tainneet pelastaa ihmiset nälänhädältä kun kestävät eri tauteja ja kasvavat kuivemmilla/kylmemmillä alueilla yms.Sitten kun noi on tuottanut enemmän niin hintakin on laskenut joten lopputuotteen hintakin on laskenut.Itse en näe mitään pahaa siinä että jotain tuotetaan mahdollisimman halvalla kunhan se loppuhintakin on halpa eikä siellä ole mitään oikeasti sellaista mitä ei kannattaisi syödä.

[Roope2]

0,000000....00001 s


Montakohan nollaa sekunnin eteen pitää laittaa, kun verrataan vuositasolla Kiinan päästöjä ja Hesan pelastavaa vaikutusta?

[insinörtti]

Nyt olisi vegaaneille kaksi tiukkaa kysymystä:

Syön melko paljon lihaa. Käytännössä yhden hirven vuodessa, jonka hirven ammun alle 2 km päästä omasta talosta. Jonkin verran myös kauriita ja valkohäntäpeuroja, vastaavasti omasta pihasta tai puutarhasta.

1) Kuinka paljon "päästöjä" aiheuttaa se, että ammun ja syön hirven? Siis verrattuna tilanteeseen, että en tee sitä vaan korvaan ravinnon jollain toisella.

2) Kuinka paljon päästöjä tulee lisää siitä, että nahka otetaan talteen ja siitä tehdään laukkuja verrattuna siiihen, että nahka haudataan maahan?

onko joku väittänyt että tuosta tulisi jotenkin huomattavasti päästöjä? Jos on, niin varmaan laitat tähän lähteen?

Suomalaisten lihankulutuksesta riistan osuus on n. 2%. Jos korvattaisiin koko suomalaisten nykyinen lihankulutus riistalla, niin Hirvet loppuisivat siinä kolmen viikon kieppeillä, ja kevääseen mennessä alkaisi oravatkin olemaan vähissä. Joku Mikko Kärnä kiertelisi epätoivoisena Helsingin katuja edes yhden rotan tai lokin toivossa. Ja vaikka kaikki Suomen kautta muuttavat valkoposkihanhet ammuttaisiin heti rajalla, niin ravitsemusvaikutus jäisi yhteen ateriaan per suomipoika ja -tyttö.

On väittänyt. Eli on väitetty lihansyönnin aiheuttavan valtavat päästöt, mistä syystä lihansyönnistä pitää luopua. Hirviä on Suomessa suurin piirten puolet siitä, mitä nautojen hiehoja ja sonneja. Jos koko suomalaisten lihankulutus korvattaisiin nautaeläimien lihalla (joka on siis ainoa joka oikeasti tuottaa isompia päästöjä - tosin enemmän ulkomailla), sinun omien laskelmiesi mukaan liha loppuisi siinä kuuden viikon kieppeillä.

Kyseisessä kampanjassa on siis epärehellisesti ja virheellisesti keksitty kategoria "liha" joka on kokonaisuudessaan niputettu vaaralliseksi ja ympäristölle haitalliseksi. Ainoa rehellinen tapa olisi määritellä, minkä verran ravinto saa tuottaa päästöjä ravintoarvoonsa nähden, ja valita sitten keitokset tuon riman alapuolelta.

Aivan yhtä hyvin voisimme etsiä jonkin kasviksen, joka tuottaa valtavat päästöt painoonsa nähden, ja sitten niputtaa kasvisruokavalio haitalliseksi, ja kieltää kasvikset Helsingissä.

[Turden Ananias]

Suomessahan viralliset ravitsemussuositukset laatii ihan oma toimielimensä, eikä sen kokoonpanossa kyllä ole perinteisesti ollut mitään planetaarista, ennemminkin MTK:ta ja kepua.

Ja kas, kun googlettaa kyseisen elimen, niin ei, ensimmäistäkään luonnonsuojelijaa ja tai alan tutkijaa ei ole mukana. Sen sijaan STM, MMM, THL sidosryhmineen ovat edustettuina.

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/vrn/jasenet/

Planetaarinen ruokavalio on vielä sen verran uusi juttu että se ei välttämättä vielä näy näissä suosituksissa ihan suoranaisesti - mutta usko huviksesi: pian näkyy ja trendaa.

Monissa uutisartikkeleissa on jo viitattu tutkimukseen joka kertoo että lapset ahmivat liikaa punaista lihaa ja että pitäisi syödä enemmän palkokasveja ja viljaa.

Yksi uutinen:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008346655.html

Joku tutkimus:
https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00394-021-02672-3

Uutisesta selviää että tämä tukimus on tehty niin että viljaa, palkoja ja kasviksia mukelletaan aivan liian vähän suhteessa planetaariseen ruokavalioon! Ja että planetaarinen ruokavalio tulee vaikuttamaan myös tuleviin ruokasuosituksiin.

Uusia suunnitelmia:
https://cris.vtt.fi/en/publications/suomen-ruokatutkimuksen-ja-innovoinnin-strategia-20212035

Globaali ruokajärjestelmä ja ilmastonmuutos mainittu! Syöpä nyt kiltisti viljapihvi pois lautaselta ja juo vähän kauramaitoa päälle, jälkiruaksi sitten suklaisia jauhomatoja ja heinäsirkkoja.

[RP]

Miten tämän tulkitsee? Iltalehti alkanut toimimaan Rydmanin PR-toimistona vai että yksi kokoomuksen siipi arvioi, että heillä on varaa toimia toisen halpana maalitauluna? Symbioottinen suhde Helsingin kokoomuksessa Vartiaisen ja Rydmanin välillä.

2. 11.
[tweet]1455588348555190273[/tweet]

4.11

Nyt puhuu Helsingin pormestari: lihaa voidaan tarjota Ruotsin kuninkaalle

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/304f95fc-c56a-4bfb-b277-a98fa0f894b0

[Väestönvaihtaja]

Riisi tuodaan tänne. Polttoaineavusteisilla kulkuneuvoilla

Miksi "vastuullisesti" on lainausmerkeissä? Miten päästöt vähentyvät sillä, että kasvisruokaan tarvittavat soijat ja palmuöljyt, sekä riisit rahdataan toiselta puolen maapalloa?

Ruuan kuljetuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat pieniä ruuan tuotannon aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna. Tästä johtuen ulkomailla tuotettu ruoka voi olla kotimaista parempi vaihtoehto ilmastonäkökulman kannalta.

[ohkurin_narsi]

Tähän ehkäpä pitänee kommentoida, että minua ei häiritsisi metriäkään, jos työpaikalla sanottaisiin että viljatuotteiden tarjoilu lopetetaan kokonaan... helppo kuvitella mikä älämölö siitäkin tulisi.

Kyllä se on niin että yksilön pitää saada päättää mitä se syö.

[Väestönvaihtaja]

Kyllä se on niin että yksilön pitää saada päättää mitä se syö.

Näin on ja näin tulee jatkossakin olemaan. Ihmiset saavat päättää mitä itse syövät, muttei Helsingin kaupungin tarvitse tarjota lihaa.

[ohkurin_narsi]

Pitää muistaa, jos joskus Helsingin kaupunki johonkin kutsuu, niin laitan erityisruokavalioksi naudanlihan.

[pienivalkeapupu]

Kyllä se on niin että yksilön pitää saada päättää mitä se syö.

Näin on ja näin tulee jatkossakin olemaan. Ihmiset saavat päättää mitä itse syövät, muttei Helsingin kaupungin tarvitse tarjota lihaa.

...paitsi kuninkaallisille ja vastaaville. Positiivinen syrjintä nääs. Tosin Vapaavuoret, Vartiaiset, Razmyarit ja Pihat saavat mitä tilaavat, liberaalisosialistista feminismihömppää. Itujen järsiminen on heille niin ihqufantsua.