2015-11-09 HS: Orpo ymmärtää Ruotsia

[Parzival]

Taas Orpon haastattelu, jota ei voi lukea ilman vernepaineen nousua. Mutta:

1. Orpo ymmärtää Ruotsia. Mutta ei näköjään ymmärrä, että Ruotsi on itse soppansa keittänyt.

2. Orpo näyttää pitävän mahdollisena että myös Suomi hakisi siirtoja taakanjaon kautta. Orpo ei ymmärrä, että ei ole mitenkäänselvää, tulevatko nämä siirrot koskaan toimimaan. Nykyinen taakanjakokin on jo täysin levällään koska Itä-Eurooppa ei tee yhteistyötä ja pakolaiset eivät vapaaehtoisesti mene koneisiin.

3.

"Kreikan suhteen olen erittäin pessimistinen tällä hetkellä hotspotien perustamisen suhteen, ja se on se asia, jossa ennen kaikkea odotan nyt toimia."

Eli Suomen strategia on odotella toimia Kreikalta vaikka tiedetään ettei niitä tule.

4. Ei sanakaan, että Suomi ominpäin ryhtyisi mihinkään toimenpiteisiin. Edelleen roikutaan kuvitelmissa, että EU hoitaa asian.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1447050386663

Ministeri Orpo ymmärtää Ruotsin avunpyyntöä pakolaiskriisissä – Suomi ei vielä turvaudu EU:n siirtoihin

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) pitää ymmärrettävänä sitä, että Ruotsi pyytää muita Euroopan unionin maita ottamaan vastaan sinne saapuneita turvapaikanhakijoita.

"Minusta se on erittäin merkittävä avaus. Se on erittäin ymmärrettävää, kun katsoo Ruotsin tilannetta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kohdemaa pyrkii mukaan palautusjärjestelmään", Orpo sanoi Brysselissä, jossa hän osallistuu EU-maiden sisäministereiden kokoukseen.

Ruotsi ilmoitti viime viikolla, että se haluaa hyötyä Kreikan ja Italian tavoin turvapaikanhakijoiden siirroista EU:n sisällä. Ruotsiin saapuu tänä vuonna jopa 190 000 turvapaikanhakijaa, mikä on väkilukuun suhteutettuna eniten koko Euroopassa.

Pakolaisiin ja siirtolaisiin perinteisesti myönteisesti suhtautuvan Ruotsin mukaan se ei enää selviä yksin kriisinsä kanssa.

Orpo ei suostunut sanomaan, aikooko myös Suomi pyytää sisäisiä siirtoja. Suomeen tulee Orpon arvion mukaan väkilukuun suhteutettuna neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa.

"Nyt on parempi, että katsotaan tämä Ruotsin hakemus ensin. Heidän tilanteensa on vielä paljon paljon haastavampi kuin mikä Suomen tällä hetkellä."

EU-maiden sisäministerit käsittelevät tänään Brysselissä toimia pakolaiskriisin hillitsemiseksi. Orpo odottaa ryhdistäytymistä erityisesti Kreikalta, joka ei ole onnistunut pystyttämään turvapaikanhakijoiden rekisteröimiseen tarkoitettuja järjestelykeskuksia eli hotspoteja toivotussa tahdissa.

"Kreikan suhteen olen erittäin pessimistinen tällä hetkellä hotspotien perustamisen suhteen, ja se on se asia, jossa ennen kaikkea odotan nyt toimia."

"Viime viikkoina on nähty, että Kreikan kautta Eurooppaan on tullut jo satojatuhansia ihmisiä, eli siellä ei ole tällä hetkellä mitään kontrollia rajalla."

Ministerit valmistelevat myös Maltan pääkaupungissa Vallettassa tällä viikolla järjestettävää EU-maiden ja Afrikan huippukokousta. Suureen kokoukseen saapuu yhteensä 63 maan päättäjät ja kymmeniä muita vaikuttajia esimerkiksi Afrikan unionista ja YK:sta.

Keskiviikkona alkavassa kokouksessa EU yrittää patistella Afrikan maita yhteistyöhön, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautukset saataisiin toimimaan. Tämä vaatii muun muassa sitä, että Afrikan maat alkavat myöntää palautettaville pikatahdissa matkustusasiakirjoja ja auttamaan kansalaistensa henkilöyden selvittämisessä.

Vastineeksi EU lupaa auttaa Afrikan maita palautettavien sopeuttamisessa takaisin yhteiskuntaan. Esimerkiksi koulutusta ja työpaikkojen synnyttämistä on tarkoitus tukea Afrikka-rahastosta, johon EU-komissio on jo aiemmin luvannut 1,8 miljardia euroa.

Jäsenmaat eivät ole vielä olleet kovin anteliaita rahalupauksissaan.

"Jäsenmaiden on pakko lähteä siihen mukaan. Nyt on tekemisen aika ja juhlapuheet saa riittää. Nämä rahastot on yksi keskeinen elementti, ne pitää saada kuntoon", Orpo sanoo.

Suomi aikoo pistää rahastoon viisi miljoonaa euroa.

Monissa Afrikan maissa suhtaudutaan epäillen EU:n lupauksiin. Huhtikuussa 2014 Brysselissä pidetty EU:n ja Afrikan huippukokous antoi juhlavia lupauksia, joista monet jäivät toteutumatta, nimettömänä puhunut korkea-arvoinen EU-virkamies myöntää.

Afrikan maat haluavat EU:n muun muassa vahvistavan laillisia reittejä Eurooppaan esimerkiksi työlupien ja opiskelupaikkojen muodossa. Huippukokouksen tavoitteena on muun muassa kaksinkertaistaa Afrikasta tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden Erasmus-stipendien määrä.

Kokouksen on tarkoitus edistää myös sitä, että Euroopassa asuvat siirtolaiset voivat tulevaisuudessa lähettää rahaa halvemmin ja turvallisemmin kotimaihinsa. Tätä nykyä palkkiot voivat lohkaista merkittävän siivun rahalähetyksestä.

Noin puolet Maltan kokoukseen saapuvista Afrikan maista lähettää paikalle valtionpäämiehen sijaan alemman tason päätöksentekijän.

Maanantaina oli epäselvää, kenet kaoottiseen tilaan ajautunut Libya lähettää Maltalle. Libya on keskeisessä roolissa, kun EU:n turvallisuusviranomaiset pyrkivät kitkemään Italiaan suuntautuvaa ihmissalakuljetusta.

EU-maista suurin osa lähettää paikalle joko valtionpäämiehen tai pääministerin. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (kesk).