Käännytysten seurantaketju

[Golimar]

Jokaiselle on selvää, että noita valituksia ei ole puoskaroinut tämä asylantti itse, vaan tässä maassa toimivat erilaiset vasemmistojärjestöt tai yksityishenkilöt. Asylantin eväät eivät tuollaiseen riitä ja vielä vieraassa maassa. Vaan ei hätää, tarjolla on veronmaksajien kustantama valmis mekanismi, jonka avulla voi valittaa vaikka hamaan tappiin asti samalla aiheuttaen helvetilliset kustannukset yhteiskunnalle. On ihmeellistä, että kukaan ei puutu tuohon sikailuun. Vastuupolitikot eivät eväänsä lotkauta. Jotkut heistä (kts. nykyhallitus) pyrkivät jopa syöttämään tuohon helvetinkoneeseen lisää rahaa, resursseja ja helpotuksia.

Tässä on yksi saasta joka on ottanut elämäntehtäväkseen Suomen pilaamisen ja rahan kahmimisen valepakolaisten avulla, muistaakseni tuo törkyläjä asuu Porvoossa jossa ei juurikaan monikulttia näe.

Asianajotoimisto Punto on vuoden 2005 alusta lähtien toiminut oleskelulupa- ja kansalaisuusasioihin erikoistunut asianajotoimisto. Maahanmuuttoon liittyviä asioita vuodesta 2003 alkaen hoitanut asianajaja Ville Punto hyväksyttiin Asianajajaliiton jäseneksi vuonna 2009.

Toimintamme kulmakiviä ovat asiantuntemus, periksiantamattomuus sekä kunnian- ja intohimoisuus siihen mitä teemme. Toimeksiantojen hoidossa pyrimme selvittämään jutun realistiset menestymismahdollisuudet ja muut vaihtoehdot sekä selittämään nämä ymmärrettävästi asiakkaalle. Ulkomaalaislaki mahdollistaa monenlaisia oleskelulupaperusteita, mutta niiden käytännön toteutuminen voi olla sattumanvaraista. Erityisen vaikealta näyttäneet tilanteet on kuitenkin usein saatu käännettyä menestyksekkäiksi.

Tyypillisiä toimeksiantojamme ovat:
OLESKELULUPA-ASIAT (ENSIMMÄINEN OLESKELULUPA TAI JATKOLUVAT):
Ulkomaalainen tarvitsee Suomessa oleskeluluvan, jota koskeva hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustoon. Suomessa oleskelulupaa voi hakea jättämällä hakemuksen poliisilaitokselle. Vaikka Suomessakin tehty oleskelulupahakemus tutkitaan, pääosa oleskelulupaperusteista ovat sellaisia, että ulkomaalaisen oletetaan lähtökohtaisesti hakevan lupaa ennen Suomeen saapumista. Kansainvälistä suojelua voi hakea vain Suomessa.

PERHEENYHDISTÄMINEN:
Hakemuksen hylkäysperusteena voi olla esimerkiksi toimeentuloedellytyksen täyttymättömyys eli Suomessa asuvan perheenjäsenen liian vähäiset tulot, lumeavioliittoepäily eli arvio avioliiton solmimisesta oleskelulupatarkoituksessa taikka aikaisemman perhesiteen katkeaminen, jos Suomessa asuva on asunut täällä pitkään erossa perheestään. Lumeavioliittoepäily voi perustua laittomaan maahantuloon ja laittomaan oleskeluun tai puolisoiden haastatteluissa esiin tulleisiin ristiriitoihin.

TYÖPERÄISET OLESKELULUVAT:
Elinkeinonharjoittajan oleskelulupahakemus voidaan hylätä, jos yritys ei ole riittävän kannattava tai, jos Maahanmuuttovirasto epäilee hakemuksen tarkoituksena olevan maahantulosäännösten kiertäminen. Maahanmuuttoviraston mielipidettä on lähes mahdotonta ennustaa, mutta tilanteeseen voidaan varautua. Työntekijän oleskelulupahakemus voidaan hylätä työmarkkinaharkinnan perusteella eli siksi, että alalta ja alueelta löytyy jo riittävästi työvoimaa taikka maahantulosäännösten kiertämisepäilyn vuoksi, jos hakijalla ei ole aikaisempaa työkokemusta. Jatko-oleskelulupahakemus voidaan hylätä, jos aikaisemmin ilmoitetut työsuhteen ehdot eivät ole täysin toteutuneet, esimerkiksi hakija on ollut jonkin aikaa poissa työstä, kuten palkattomalla lomalla. Työntekijän oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti tietylle alalle eikä luvanhaltija saa työskennellä muilla aloilla.

KANSAINVÄLINEN SUOJELU:
Turvapaikka eli Geneven pakolaissopimuksen mukainen pakolaisasema voidaan myöntää kotimaassa vallitsevan vainon vaaran vuoksi. Vaino voi johtua esimerkiksi merkittävästä poliittisesta toiminnasta. Turvapaikan myöntämisen kriteerit ja todisteet arvioidaan tiukasti eikä hakijan kertomus voi koskaan toimia ainoana todisteena. Käytännössä edellytetään kertomusta tukevaa asiakirjanäyttöä. Toissijaista suojelua myönnetään, jos hakijaa uhkaa kotimaassa kidutus tai epäinhimillinen kohtelu taikka, jos kotimaan ja –alueen turvallisuustilanne on sellainen, että kaikki ovat alueella vaarassa. Todisteiden esittämisvelvollisuus on samanlainen kuin turvapaikan myöntämisessä. Alueen turvallisuuteen perustuvan suojelun tapauksissa oikeiksi todetut henkilöllisyysasiakirjat pääsääntöisesti riittävät todisteeksi. Humanitaarinen suojelu täydentää toissijaista suojelua ja perustuu kotimaan yleisiin olosuhteisiin.

Mikäli hakijalle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, hänelle voidaan poikkeuksellisesti myöntää oleskelulupa yksilöllisten inhimillisten syiden perusteella. Käytännössä luvan myöntämiseen vaikuttaa yleensä hakijan terveydentila ja hoidotta jäämisen seuraukset kotimaassa. Tällöin arvioidaan myös hakijan kotimaan sairaanhoitojärjestelmän taso.

MAASTA POISTAMINEN ELI KÄÄNNYTTÄMINEN TAI KARKOTTAMINEN:
Maassa laittomasti ilman oleskelulupaa oleskeleva tai viisuminsa voimassaolon ylittänyt ulkomaalainen käännytetään koti- tai asuinmaahansa.
Laittoman oleskelun voi laillistaa laittamalla vireille oleskelulupahakemuksen, mutta laittomasta oleskelusta saa pääsääntöisesti sakkorangaistuksen.
Suomessa oleskelulupaa hakeva käännytetään, jos hänen oleskelulupahakemuksensa hylätään.

Niin sanottu Dublin -käännytys koskee vain turvapaikanhakijoita, jos toinen valtio on ilmoittanut ottavansa vastuun turvapaikkahakemuksen tutkimisesta. Tällöin Maahanmuuttovirasto ei lainkaan tutki turvapaikkahakemusta, vaan se on toisen valtion vastuulla. Dublin-järjestelmään kuuluvat EU-valtiot, Norja ja Sveitsi. Käännytyksen syynä voi olla toisen maan käyttäminen kauttakulkuun tai toisen valtion hakijalle myöntämä Schengen-viisumi. Todistustaakka kauttakulusta on Maahanmuuttovirastolla ja väärennetynkin viisumin käyttö johtaa Dublin –käännytykseen. Tapauskohtaisten syiden perusteella hakemus voidaan poikkeuksellisesti ottaa tutkittavaksi Suomessa. Käännytyksiä on käytännössä vaikea estää ja käytännössä ne jäävät riippuvaisiksi siitä suostuuko toinen valtio käännytykseen.

Käännyttäminen voidaan yleensä laittaa täytäntöön valituksesta huolimatta, ellei hallintotuomioistuin toisin määrää. Suomessa tutkittuun turvapaikkahakemukseen liittyvä käännyttäminen on vain poikkeuksellisesti mahdollista, jos päätöksestä valitetaan ensimmäisessä asteessa.

MAASSA ASUVAN KARKOTTAMINEN:
Karkottamisen perusteena on voi olla jatko-oleskelulupahakemuksen hylkääminen, kun oleskeluluvan aikaisempi peruste (esim. avioliitto tai työsuhde) on päättynyt. Rikostuomio Suomessa voi myös johtaa karkotukseen.

RIKOSASIAT:
Laittoman maahantulon järjestäminen
Joissain tapauksissa puolison, lasten tai muiden sukulaisten taikka muuten ilman hyötymistarkoitusta tapahtuva auttaminen Suomeen syytetään laittoman maahantulon järjestämisenä. Syytteitä on kuitenkin hylätty, jos syy menettelylle on johtunut perhesuhteista tai inhimillisesti ymmärrettävistä motiiveista.

Pääsääntöisesti laittoman maahantulon järjestämisestä syytetään ulkopuolisia matkanjärjestäjiä ja ihmissalakuljettajia, jotka ovat pyrkineet hyötymään ulkomaalaisen tarpeesta päästä Suomeen.

PASSIVÄÄRENNYS:
Joissain tapauksissa turvapaikanhakijoita on syytetty siitä, että ovat esittäneet Suomessa väärennetyn passin päästäkseen hakemaan turvapaikkaa. Turvapaikanhakijoiden osalta oikeuskäytäntöä on kuitenkin muuttanut korkeimman oikeuden antama päätös 2013:21.

Toimistomme hoitaa tapauskohtaisesti myös muunlaisia rikosasioita.

http://www.punto.fi/?p=5

[akez]

^Miten nämä tukirahat maksetaan käytännössä? Jos rahat pitää käydä itse hakemassa niin siinähän voitaisi heti ottaa etsitty mies kiinni kun tulee kassaluukulle, ja jos taas ne rahat maksetaan tilille niin miksi ihmeessä maksetaan? Niitähän ei edes kuuluisi maksaa, kun ei miehen kuuluisi täällä ollakaan.

Detaljeja en tiedä, mutta maksukortteja ne ovat ainakin joskus jakaneet (ainakin jostakin vuoden 2015 rynnäkön paikkeilta lähtien) ja niillä on ollut tietty summa rahaa. Kortit käy ainakin ruokakaupoissa. Välillä kassoilla näkee näitä tapauksia. Ehkä jostakin saa sitten käydä lataamassa niihin pätäkkää, jolleivat ole jo järjestäneet sellaisen systeemin pankkien kanssa, että rahat rapsahtaa laittomien kortille jo automaattisesti. Tuon systeemin toiminta olisi kyllä aiheellista saada laajemmankin yleisön tietoon, niin ainakin jonkun silmät saattaisivat avautua.

Jokainen noista laittomista maassa oleskelijoista olisi muuten helppo jäljittää, ottaa talteen ja heivata ulos maasta, mutta kun lakien noudattaminen ei näitä "oikeusvaltiopoliitikkojamme" kiinnosta ollenkaan niin kauan kun siitä ei joudu edesvastuuseen. Kenties kansalaisille olisi hyvä muistuttaa, että kaikki valta demokratiassa on lähtöisin kansalta, joten lakeja systemaattisesti rikkovat poliitikot kyllä saadaan vastuuseen, jos laajempi yleisö pääsee noista touhuista selville. "Vastuullinen media" toki yrittää estää tämän kaikin tavoin.

[RP]

14-vuotiasta uhkaa karkotus Thaimaahan, vaikka äiti on Suomen kansalainen ja tyttö on asunut vuosia Suomessa – näin Migri perustelee

Neljätoistavuotiasta Kanyarat Tassamaa uhkaa karkotus Suomesta takaisin Thaimaahan, vaikka hän on asunut Riihimäellä äitinsä Pawichad Saithongin ja Markku Sorsan luona pian kolme vuotta.
(...)
Torstaisen haastattelun jälkeen perjantaina 17. päivä pamahti postiluukkuun se, mitä oli pelätty: kutsu saapua poliisin pakeille keskustelemaan Kanyaratin käännytyksestä.

X

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/834285-14-vuotiasta-uhkaa-karkotus-thaimaahan-vaikka-aiti-on-suomen-kansalainen-ja-tytto

Käännytyspäätöksen piti astua voimaan 15.3, mutta tuli korona, ja sitten

Riihimäkeläinen Markku Sorsa kertoo MTV Uutisille puhelimessa, että hänen avopuolisonsa Pawichad Saithongin 15-vuotias tytär Kanyarat Tassama sai oleskeluluvan Suomeen noin kaksi viikkoa sitten.

Myönteisen päätöksen taustalla on uusi helmikuussa tehty oleskelulupahakemus, johon Sorsa merkittiin oheishuoltajaksi. Hän oli hakenut aiemmin tytön oheishuoltajuutta ja toimitti asiasta myönteisen päätöksen Migriin.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/riihimakelaisen-perheen-piina-ratkesi-teini-ikainen-tytar-sai-oleskeluluvan-paatos-aiheutti-hammastysta-onko-suomen-kansalaisuuksilla-keskenaan-jotain-eroa/7877354

Toisaalta en miellä, miksei tuota oleskelulupaa olisi voinut myöntää jo alunperin (tässä tietysti lehtijuttujen tietojen varassa), toisaalta tässä jälleen yksi esimerkki, että karkotus/kääännytyspäätös, vaikka olisi saanut hyväksynnän sekä KHO:sta että EIT:ä, on eri asia kuin oikeasti toeutettu käännytys tai karkotus.

[Roope2]

Eilen QS4326 (OK-TVG)  Tanskanmaalta  Karup -  Oslo - Tampere - Tbilisi - ja 28.7 aamulla Kabulissa.


Olisiko, että tulijoille täytyy tehdä tilaa? 

[Alaric]

Viisi palautettu Irakiin eli vielä riittää duunia...

https://twitter.com/HelsinkiPoliisi/status/1326772548588228608

[tweet]1326772548588228608[/tweet]

Poliisi on palauttanut eilen viisi henkilöä Irakiin. He ovat saaneet karkottamispäätöksen rikosten perusteella. Palautus sujui hyvin. Karkottamiset ja käännyttämiset alkavat palautua ennalleen matkustusrajoitukset huomioiden.

[Kemolitor]

Kreikkaan pitäisi saada palautettua porukkaa, joka on siellä kertaalleen tehnyt turvapaikkahakemuksen, mutta ei oikein sekään onnistu. Tuoreessa KHO:n päätöksessä käsiteltiin yhtä tällaista tapausta, johon yllättäen annettiin palautuslupa, samassa päätöksessä on tilastotietoja aiheesta. Ongelmana on siis se, ettei Kreikka suostu ottamaan vastaan muista maista palautettavia:

-----
Kreikka hylkää valtaosan sille esitetyistä takaisin- ja vastaanottopyynnöistä perustellen, etteivät he pysty takaamaan kyseiselle hakijalla perusoikeudet turvaavaa turvapaikkaprosessia ja vastaanottoa. Suomen 1.1.2018 jälkeen Kreikalle esittämiin pyyntöihin on saatu 231 vastausta, joista vain 12 on hyväksytty ja niiden perusteella Maahanmuuttovirasto on tehnyt 7 päätöstä jättää hakemus vastuunmäärittämisasetuksen perusteella tutkimatta ja käännyttää hakija Kreikkaan. Muut valtiot ovat Kreikan tilastojen perusteella ajalla 1.1.2018 - 29.2.2020 esittäneet Kreikalle yhteensä 24 053 takaisin- tai vastaanottopyyntöä ja siirtäneet 57 henkilöä Kreikkaan (asylo.gov.gr).

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1605179466674.html

[duc]

https://yle.fi/uutiset/3-11658411

"Jos vanhempani eivät saa oleskelulupaa, tapan itseni", sanoi 12-vuotias tyttö auttajalle – pääkaupunkiseudulla jo satoja paperittomia lapsia

Diakonissalaitoksen Suojattomat-yhteisöhanketta vetävä Anne Hammad muistaa yhden keskustelun paperittoman lapsen kanssa ikuisesti.

Maassa jo pidempään asunut 12-vuotias tyttö purkautui hänelle suomen kielellä vuoden 2018 alussa muutaman päivän tuttavuuden jälkeen, kun näki, että Hammadiin voi luottaa.

– Hän sanoi: Anne, jos vanhempani eivät saa oleskelulupaa, minä tapan ensimmäisenä itseni.

- -

Diakonissalaitoksen Suojattomat-yhteisöhanke on viimeisten kolmen vuoden aikana kohdannut noin 1500 paperitonta ihmistä pääkaupunkiseudulla.

- -

Paperittomien lasten suuri määrä juontaa juurensa vuoden 2015–16 pakolaiskriisiin. Silloin ulkomaalaislain kansainvälisen suojelun kohdasta poistettin oleskelulupaan oikeuttavat humanitääriset perusteet.

– Kun väliaikaisen oleskeluluvan haltijat hakivat jatkolupaa, kyseistä perustetta ei laissa enää ollut ja isojakin perheitä jäi paperittomaksi. Suuri osa heistä on somalitaustaisia ja irakilaisia. Perheisiin on syntynyt paljon lapsia, joilla ei ole tietoa muusta maailmasta.

Asian tekee monisyiseksi myös se, että paperittomat vanhemmat ovat kuitenkin kuntalaisia. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen palveluiden piirissä tavatut henkilöt ovat täysin helsinkiläisiä.

– Heillä on ollut ennen paperittomuutta elämä täysin järjestyksessä. Lapset käyvät koulua, on kaverit, harrastukset ja muut, kuvailee Hammad.

Paperittomien elämää voitaisiin Hammadin mukaan parantaa tekemällä nopeita muutoksia lainsäädäntöön. Toinen keino ratkaista ongelma olisi muokata muukalaispassin myöntäminen jouhevammaksi. Se auttaisi erityisesti somalialaisia.

– Muukalaispassin avulla heillä olisi mahdollisuus saada työpaikka ja työperäinen oleskelulupa, toteaa Hammad.

Entä miten kävi jutun alussa mainitulle 12-vuotiaan epätoivoisen paperittoman tytön perheelle?

– Lapsi on elossa tänäkin päivänä. Hän voi hyvin ja käy koulua. Tytön vanhemmille löytyi osaava lakimies ja he saivat oleskeluluvan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kertoo Diakonissalaitokselta projektipäällikkö Anne Hammad.

Lihavointi minun otsikkoa lukuunottamatta.

Kun lapsi uhkaa itsemurhalla tällaisessa tilanteessa, mikä todennäköisyys on, että se toteutuu? Kysymys on psykiatrinen, enkä osaa itse siihen vastata.

Juttu kertoo kuitenkin, miten toimittajan mukaan oleskelulupaprosessi Suomessa menee. Senkään paikkaansapitävyydestä en osaa sanoa muuta kuin, että ongelma ei olisi Suomen, jos irtolaisväkeä ei olisi päästetty vuodesta 2015 alkaen Suomeen. Jää myös epäselväksi, onko tytön vanhemmilla lakiin perustuva oikeus oleskelulupaan. KHO:n mukaan kyllä ja sen mukaan mennään, mutta jutun sävy ei ole mielestäni oikea lähestymistapa. Tulee Kari Suomalaisen piirrokset mieleen. Itkun ja uhkausten jälkeen myönnytään oleskelulupavaatimukseen. Henkilökohtainen vaino pitäisi olla faktaperustein osoitettavissa, ei tunneargumentein.

[F1nka]

^Näissä tapauksissa aina uudelleen jaksaa ihmetyttää suomalaisten viranomaisten asenne lasten vanhempiin. Lasten vanhempiin suhtautudaan kuin lapsiin, joilta ei voi olettaa pidättäytymistä epävarmassa tilanteessa.

Toinen vaivaava asia on, kuinka monen suomalaisen elämä on pilattu sillä, että heidän asiansa vieminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen on viivästynyt.

[Roope]

Paperittomien lasten suuri määrä juontaa juurensa vuoden 2015–16 pakolaiskriisiin. Silloin ulkomaalaislain kansainvälisen suojelun kohdasta poistettin oleskelulupaan oikeuttavat humanitääriset perusteet.

– Kun väliaikaisen oleskeluluvan haltijat hakivat jatkolupaa, kyseistä perustetta ei laissa enää ollut ja isojakin perheitä jäi paperittomaksi. Suuri osa heistä on somalitaustaisia ja irakilaisia. Perheisiin on syntynyt paljon lapsia, joilla ei ole tietoa muusta maailmasta.

Tilanteesta voi syyttää maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia, jonka kuningasidea oli ryhtyä jakelemaan Suomesta oleskelulupia niillekin, jotka eivät täytä kansainvälisten pakolaissopimusten kriteerejä (turvapaikka tai toissijaisen suojelun tarve) edes nimellisesti. Suomen silloista "humanitaarisen suojelun" kategoriaa ei ole missään maailman maassa, eikä olisi pitänyt koskaan olla Suomessakaan.

Laittomien siirtolaisten määrän rajusta lisääntymisestä voi myös päätellä, että kerran Suomeen päässeistä on lähes mahdoton päästä eroon, vaikka lain mukaan turvapaikanhakijan on palattava lähtömaahansa, kun sen olosuhteet katsotaan turvallisiksi. Siksi on pyrittävä siihen, että Suomeen ja Eurooppaan ei yksinkertaisesti pääse tulemaan luvatta.

Paperiton lapsi jää Hammadin mukaan koulussa usein ulkopuoliseksi myös vähävaraisuuden vuoksi tai joutuu kiusatuksi.

– Vaatteet ovat heikkolaatuisia tai loppuun kuluneita, eikä heillä ole varaa harrastaa samoja asioita kuin muilla lapsilla. Ulkoiset merkit ovat sellaiset, että pienemmätkin lapset jättävät heidät ulkopuolisiksi.

Eletään absurdia aikaa, kun laittomien siirtolaisten vaatteet ja harrastusmahdollisuudet ovat Diakonissalaitoksen ongelmalistan kärjessä. Todellinen ongelmahan on, miksei Suomessa ole käytössä prosesseja, joilla laittomista siirtolaisista päästään eroon.

Näissä tapauksissa ei voida vedota edes kansainvälisiin pakolaissopimuksiin. Laittomien siirtolaisten oikeus Suomeen jäämiseen on kuitenkin paremmin taattu kuin useimmissa muissa maissa pakolaisten oikeudet.

[Roope2]

Ongelmahan on siinä, että heikkolaatuisia tai loppuun kuluneita vaatteita käyttävä lapsi on väärässä paikassa. Hänen pitäisi olla kotimaansa koulussa eikä suomalaisessa koulussa.

[RP]

Tälle olisi ehkä parempikin ketju, mutta en heti keksi mikä. Joka tapuksessa Hesarin kuukausiliiteessä on juttu

Viisi vuotta sitten 32 477 ihmistä tuli Suomeen hakemaan turvapaikkaa.
Kuukausiliite selvitti, mitä heille kuuluu.

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000007660633.html

Voisiko joku, jolla on tunnukset, katsoa, tekikö kuukausiliite sen, mitä sanoi, eli selvitti, mitä heille kuuluu?

Tärkeimpänä se, moniko noista 32 477 on yhä Suomessa, moniko on lähteneyt tai lähetetty pois ja monestako ei oikein tiedetä lähtivätkö vai jäivätkö tänne asumaan ulkomaalaisviranomaisilta (vaikkakaan ei välttämättä Kelalta) piilossa.

[qwerty]

Valittaminen on iso business.

KHO:2020:139
Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Humanitaarinen suojelu – Ulkomaalaislain muutos – Humanitaarisen suojelun poistaminen ulkomaalaislaista – Edellytykset myöntää humanitaarista suojelua lakimuutoksen voimaantulon jälkeen
Antopäivä: 10.12.2020

Maahanmuuttovirasto oli hakijoita koskevassa ensimmäisessä päätöksessään 15.4.2016 hylännyt hakijoiden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen humanitaarista suojelun osalta sillä perusteella, että edellytyksiä oleskeluluvan myöntämiseen tällä perusteella ei ollut, kun otettiin huomioon hakijoiden mahdollisuus sisäiseen pakoon. Hallinto-oikeus oli hakijoiden valituksen johdosta 30.3.2017 antamassaan päätöksessä arvioinut hakijoiden mahdollisuutta sisäiseen pakoon toisin kuin Maahanmuuttovirasto ja oli palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Maahanmuuttovirasto oli käsitellyt asian uudelleen 20.7.2017 ja hylännyt hakijoiden hakemuksen humanitaarisen suojelun osalta sillä perusteella, että humanitaarista suojelua koskeva säännös oli kumottu 16.5.2016 voimaan tulleella lakimuutoksella eikä siten tullut enää sovellettavaksi. Hallinto-oikeus oli hakijoiden valituksen johdosta 28.6.2019 antamallaan päätöksellä kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen muilta kuin turvapaikan ja toissijaisen suojelun osalta ja palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus oli perusteluissaan lausunut, että Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut jättää esittämillään perusteilla myöntämättä hakijoille oleskelulupaa humanitaarisen suojelun perusteella.

Asiassa oli otettava kantaa siihen, voitiinko hakijoille myöntää oleskelupa humanitaarisen suojelun perusteella sen jälkeen, kun humanitaarista suojelua koskeva säännös oli poistettu ulkomaalaislaista.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Maahanmuuttovirasto on pyytänyt lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Maahanmuuttovirasto on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Maahanmuuttoviraston päätös saatetaan voimaan. Toissijaisesti Maahanmuuttovirasto on vaatinut, että asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa tueksi Maahanmuuttovirasto on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Maahanmuuttovirasto katsoo, että Turun hallinto-oikeus on tulkinnut ulkomaalaislakia selvästi virheellisesti. Hallinto-oikeuden päätös johtaisi käytännössä tilanteeseen, jossa Maahanmuuttovirasto joutuisi tekemään päätöksen voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla Maahanmuuttoviraston päätös on kumottu ja asia palautettu Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi, ei muuteta.

Helsingin hallinto-oikeuden palauttaessa asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ensimmäisen kerran humanitaarista suojelua koskeva säännös oli jo kumottu. Säännöksen kumoamiseen ei ollut liitetty siirtymäsäännöksiä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Maahanmuuttovirasto ei ole voinut tässä tilanteessa asiaa uudestaan käsitellessään myöntää oleskelulupaa kumotun säännöksen nojalla vaan sen on tullut hylätä hakemus tältä osin.

Kun otetaan huomioon muutoksenhakumenettelyissä kulunut aika, Maahanmuuttoviraston on kuitenkin syytä arvioida hakijoiden tilanne uudelleen ulkomaalaislain 52 §:ssä tarkoitetun oleskeluluvan ja käännyttämisen osalta. Tästä syystä valituksenalaisen Turun hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla Maahanmuuttoviraston päätös on kumottu ja asia palautettu Maahanmuuttovirastolle toisen kerran uudelleen käsiteltäväksi, ei ole perusteita muuttaa.

Pitkät perustelut linkistä.

Asian vaiheet

Maahanmuuttovirasto oli 15.4.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt Irakin kansalaisten A:n ja B:n sekä heidän alaikäisten lastensa (jäljempänä hakijat) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää heidät kotimaahansa.

oma lisäys

10.12.2020 Maahanmuuttovirasto käsittelee turvapaikkahakemukset uudelleen

Tulevan myönteisen päätöksen perusteluna on varmaan jotain että ovat jo hyvin kotiutuneita Suomeen. Lapset osaavat puhua suomea or some shit. Tuosta ei selviä montako muksua turvapaikkashoppareilla oli maahan saapuessa. Ainakin kaksi.

Maahanmuuttovirasto voi myös pysyä linjassaan ja antaa uuden kielteisen, josta punikkien lakimiehet (jotka tienaa tällä, ja paljon) valittavat jollain ohuella verukkeella.

[qwerty]

Mikähän kohtaus sisäministerille on tullut kun kerrankin vastasi esitettyyn kysymykseen? Vieläpä erittäin perusteellisesti

KK 882/2020 vp

Paljonko turvapaikanhakijoiden palautuslennot tyypillisimpiin lähtömaihin eli Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan ovat keskimäärin tulleet maksamaan vuositasolla, jos tarkasteluajanjaksoksi otetaan vuodet 2017, 2018 ja 2019,

paljonko palautuslentojen kokonaiskustannukset vuositasolla ovat, kun kaikki palautusoperaatioon välillisesti liittyvät kustannukset ja epäonnistuneiden palautusoperaatioiden kustannukset otetaan huomioon ja

montako henkilöä kyseisiin lähtömaihin on tarkasteluajanjaksona palautettu ja moniko palautusoperaatio on epäonnistunut?

Helsingissä 18.11.2020
Veikko Vallin ps

Koko vastaus linkistä. Sisältää mm. taulukon.

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Poliisi poisti maasta vuonna 2019 yhteensä 2 656 henkilöä ja näistä aiheutui yhteensä 3 170 813,95 euron suorat kustannukset. Yhtä henkilöä kohden laskettuna kulut olivat noin 1 200 euroa. Edellä kerrotuissa luvuissa ovat kaikki poliisin maasta poistamat henkilöt siis myös muut kuin turvapaikanhakijat, koska poliisi ei tilastoissaan erittele maasta poistamisen syitä

Esimerkiksi voidaan ottaa saatettu palautus Irakiin ja siitä aiheutuvat suora  kulut.  Lentolippu Irakiin maksaa noin tuhat euroa/henkilö. Jos palautuksessa on saatettavan lisäksi saattajina kaksi poliisimiestä, ovat lentolipuista aiheutuvat kustannukset noin kolme tuhatta euroa ja tämän lisäksi joitakin satoja euroja saattajien majoituskuluja.
---
Toisinaan palautustilanteessa kohdemaan viranomaiset tekevät niin sanotun vastakäännytyksen eli eivät ota palautettavaa henkilöä vastaan ja hän palaa saattajien kanssa takaisin Suomeen.

Charter-lentojen palautuskustannukset

Vuosilta 2017-2019 Afganistanin osalta keskimääräinen hinta charter-lennolla palautettavaa kohden on ollut noin 25 000 €, johon lisätään henkilöstökustannukset.

Vuosilta 2017-2019 Irakin osalta keskimääräinen hinta charter-lennolla palautettavaa kohden on noin 18 700 €, johon lisätään henkilöstökustannukset.

Vuosi 2017

Irakiin poistettiin 142 henkilöä, joista 110 saatettuna; Afganistaniin 55 henkilöä, joita 53 saatettuna; Somaliaan 3 henkilöä, kaikki saatettuna

Vuosi 2018

Irakiin poistetiin 137 henkilöä, joista 105 saatettuna; Afganistaniin 24 henkilöä, joista 22 saatettuna; Somaliaan 10 henkilöä, joista 8 saatettuna

Vuosi 2019

Irakiin poistettiin 47 henkilöä, joista 17 saatettuna; Afganistaniin 26 henkilöä, joista 25 saatettuna; Somaliaan 9 henkilöä, joista 8 saatettuna

Palautusoperaatioiden toteutuminen Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan on vuosina 2017 –2019 palautettu yhteensä 453 henkilöä. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ensivaiheessa saattamalla tapahtuvista palautusoperaatioista toteutuu noin puolet kaikista järjestetyistä Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan.

Helsingissä 15.12.2020
Sisäministeri Maria Ohisalo

Irakiin palautettujen määrä romahti viime vuonna. Hallituksen syytä, vai pelkkää sattumaa?

[Uuno Nuivanen]

Poliisi poisti maasta vuonna 2019 yhteensä 2 656 henkilöä ja näistä aiheutui yhteensä 3 170 813,95 euron suorat kustannukset. Yhtä henkilöä kohden laskettuna kulut olivat noin 1 200 euroa.

Joka tapauksessa ihanan halpaa verrattuna karvaturrien elättämiseen täällä.

[Torspo]

Poliisi poisti maasta vuonna 2019 yhteensä 2 656 henkilöä ja näistä aiheutui yhteensä 3 170 813,95 euron suorat kustannukset. Yhtä henkilöä kohden laskettuna kulut olivat noin 1 200 euroa.

Joka tapauksessa ihanan halpaa verrattuna karvaturrien elättämiseen täällä.

Iltalehden vuoden 2015 artikkelin mukaan turvapaikanhakijan keskimääräinen päiväkustannus oli 44€. Alle kuukauden majoitushinnalla palautus. Saisi maksaa jopa monta kertaa enemmänkin ilman että valitan, kunhan vain saavat liikenteen oikeaan suuntaiseksi ja volyymit kohdilleen.

[Videotarkistus]

Toisinaan palautustilanteessa kohdemaan viranomaiset tekevät niin sanotun vastakäännytyksen eli eivät ota palautettavaa henkilöä vastaan ja hän palaa saattajien kanssa takaisin Suomeen.

Mikä vitsin vastakäännytys? Pitäisi vissiin Suomen pollareilla olla valmiiksi mukana joku vastavastakäännytyslappu, jonka voisi tuollaisissa tilanteissa heittää kehiin. Vai tekeekö ne paskastanian viranomaiset sitten vastaavasti vastavastavastakäännytyspäätöksen?

Ja mikä helkkuran vastuu juuri meillä on jostakin random geeliukosta? Vastakäännyttäisivät palleron vaikka yksinpurjehtimaan Atlantille, mutta ei tänne. Oikeasti sattuu aivoihin kun lukee näitä juttuja.

[Sakari]

Miten on mahdollista vasta käännyttää? Siis esim. Irak ei ota vastaan OMIA KANSALAISIAAN?! Mitä spedeilyä ja vittuilua tuo tuommoinen on? Ei suomikaan voi kieltäytyä ottamasta suomalaisia Suomeen, jos joku tänne sellaisen toimittaa.

[Torspo]

Toisinaan palautustilanteessa kohdemaan viranomaiset tekevät niin sanotun vastakäännytyksen eli eivät ota palautettavaa henkilöä vastaan ja hän palaa saattajien kanssa takaisin Suomeen.

Mikä vitsin vastakäännytys? Pitäisi vissiin Suomen pollareilla olla valmiiksi mukana joku vastavastakäännytyslappu, jonka voisi tuollaisissa tilanteissa heittää kehiin. Vai tekeekö ne paskastanian viranomaiset sitten vastaavasti vastavastavastakäännytyspäätöksen?

Ja mikä helkkuran vastuu juuri meillä on jostakin random geeliukosta? Vastakäännyttäisivät palleron vaikka yksinpurjehtimaan Atlantille, mutta ei tänne. Oikeasti sattuu aivoihin kun lukee näitä juttuja.

Ainoa oikea paikka näille tapauksille olisi söilöönotto kunnes keksivät maan mikä ottaa heidät vastaan. Säilöönotto olisi täysin vapaaehtoinen ja loppuu välittömästi kun ilmoittavat minne maahan menevät. Toimi ei olisi missään määrin rinnastettavissa vankeuteen, koska ulos pääsisi milloin tahansa kotimaahansa.

[paukuttaja]

Senverran tarkennusta että säilöstä pääsi pois kahdella ehdolla: Tavoitemaa ei ole Euroopassa ja paluu Suomeen johtaa välittömään karkotukseen/säilöönottoon ilman valitusoikeutta.

[qwerty]

Hieman aiheen sivusta. Mutta koska olen aiemminkin postannut KHO:n ratkaisuja juuri tähän ketjuun niin laitan tämänkin.

Viimeistään tämän pitäisi olla se hetki kun älyät että Suomi toimii Saddamin sotureille samanlaisena suojasatamana kuin useat Etelä-Amerikan maat toimivat Hitlerin natseille

KHO:2021:37 29.3.2021

Kansalaisuusasia – Valtion etu – Ulkomaalaislain mukaisen ratkaisun vaikutus – Turvapaikan epääminen – Pakolainen – Poissulkemisperuste – Rikos ihmiskuntaa vastaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiset teot

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto ei ole 30.1.2019 myöntänyt muutoksenhakijalle Suomen kansalaisuutta, koska tämän kansalaistaminen on painavasta syystä vastoin valtion etua.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Valittaja on tullut Suomeen vuonna 2012 ja hakenut kansainvälistä suojelua. ..  Valittaja on toiminut vuosina 1963-1970 viestintäosaston komentajana [- - -]. Vuosina 1970-2003 valittaja on toiminut Bagdadissa Irakin tiedustelupalvelun [- - -]. (--- lukee päätöksessä, joten ilmeisesti salassa pidettävää tietoa)

Maahanmuuttovirasto on 8.2.2013 antamassaan kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevassa lainvoimaisessa päätöksessä myöntänyt valittajalle jatkuvan (A) oleskeluluvan perhesiteen perusteella... (katso myös postauksen viimeinen korostus)

...Maahanmuuttovirasto on edellä mainitussa päätöksessä katsonut, että valittaja on ollut esimiesasemassaan tietoinen Mukhabaratin (Irakin tiedustelupalvelu) toimintatavoista ja -periaatteista, joihin on kuulunut muun muassa laajamittainen kiduttaminen, sieppaukset ja teloittamiset. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että sillä on ollut perusteltua syytä epäillä valittajan syyllistyneen rikokseen ihmiskuntaa vastaan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin.

Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Hallinto-oikeus katsoo asiakirjoista saadun selvityksen perusteella, että valittajan kansalaistaminen on painavasta syystä vastoin valtion etua, koska valittajan kohdalla on ollut perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen ihmiskuntaa vastaan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin. Valituksessa esille tuodut seikat eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Maahanmuuttovirasto on voinut harkintavaltansa rajoissa arvioida, että käytettävissä olevan selvityksen ja valittajan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella kansalaistamiseen ei ole edellytyksiä. Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Muutoksenhakijalle on myönnettävä Suomen kansalaisuus.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Se, että hän on kuulunut Baath-puolueeseen ja toiminut Irakin tiedustelupalvelussa, ei itsessään anna korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 2016:181 ilmenevällä tavalla aihetta perustellusti epäillä, että hän on syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Muutoksenhakijan tehtäviin Irakin hallinnossa on kuulunut Irania koskevien tietojen raportointi esimiehilleen. Hänen virastossaan ei tehty pidätyksiä, kidutusta tai teloituksia. Hän on työssään ainoastaan noudattanut ylemmiltä tahoilta tulevia määräyksiä, joihin ei ole koskaan liittynyt ihmisoikeuksien vastaista menettelyä. ( )

... Muutoksenhakija on pian 80-vuotias ja hän on asunut Suomessa lähes kymmenen vuotta. Hänen puolisollaan on Suomen kansalaisuus. Suojelupoliisi ei ole pitänyt muutoksenhakijaa turvallisuusuhkana.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
1. Pyyntö lausunnon hankkimisesta suojelupoliisilta hylätään.
2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Lausunnon hankkiminen suojelupoliisilta

Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi muutoksenhakija on pyytänyt lausunnon hankkimista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, lausunnon hankkiminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen. Tätä koskeva pyyntö on siten hylättävä.

2. Pääasia

Asiassa on ratkaistavana, onko muutoksenhakijan kansalaisuushakemus voitu kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentin nojalla hylätä sillä perusteella, että on katsottu olevan perusteltua syytä epäillä hänen tehneen rikoksen ihmiskuntaa vastaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.

Kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentin mukaan henkilöä ei kansalaisteta, vaikka hän täyttäisi kansalaistamisen edellytykset, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaistaminen vaarantaa valtion turvallisuutta tai yleistä järjestystä, tai jos kansalaisuuden saamisen pääasiallisena tarkoituksena on hyödyntää Suomen kansalaisuuteen liittyvää etuutta ilman tarkoitusta asettua asumaan Suomeen taikka jos kansalaistaminen muusta painavasta syystä hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin valtion etua.

Lain esitöissä (HE 235/2002 vp ja PeVM 8/2002 vp) todetaan muun muassa, että kansalaistaminen merkitsee valtion kannalta luottamuksen osoittamista hakijaan ja siihen, että hakijalla on riittävät valmiudet toimia itsenäisesti ja täysipainoisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansalaistaminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Tästä syystä hakemusta ratkaistaessa hakijan ominaisuuksia ja hänen olosuhteitaan on painotettava niin monista sellaisista näkökulmista, joita ei voida tyhjentävästi luetella kansalaistamisen yleisinä edellytyksinä. Toisaalta päätöksenteko kansalaisuuden saamisesta ei voi perustua viime kädessä tarkoituksenmukaisuusharkintaan vaan on kaikin osin lain säännöksiin sidottua. Tämän vuoksi kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentin säännöstä on täydennetty yleislausekkeen kaltaisella ilmaisulla, jonka mukaan henkilöä ei kansalaisteta silloin, jos kansalaistaminen olisi muusta painavasta syystä hakijan tilanteen kokonaistarkastelun perusteella vastoin valtion etua.

Ulkomaalaislain 87 §:n 2 momentin mukaan turvapaikka jätetään antamatta muun ohella ulkomaalaiselle, joka on tehnyt tai jonka on perusteltua aihetta epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten määritelmien mukaisesti taikka Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.

Lain esitöiden (HE 28/2003 vp, 87 §:n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan pykälän 2 momentissa on säädetty niin sanotuista poissulkemisperusteista, joiden vallitessa turvapaikka voidaan jättää antamatta, vaikka ulkomaalainen täyttäisikin turvapaikan saamisen edellytykset. Kyse on pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (SopS 77/1968) 1 artiklan F kohdan mukaisista tilanteista, joissa asianomainen ei ansaitse pakolaisasemaa, vaikka hän on pakolainen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kysymys kansalaisuuden myöntämisestä ratkaistaan kansalaisuuslakia soveltaen. Ulkomaalaislain mukaisilla ratkaisuilla ja niiden perusteena olevalla selvityksellä voi kuitenkin olla vaikutusta arvioitaessa kansalaistamisen edellytyksiä.

Maahanmuuttovirasto on 8.2.2013 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä jättänyt antamatta  muutoksenhakijalle turvapaikan sillä perusteella, että on ulkomaalaislain 87 §:n 2 momentin mukaisesti perusteltua aihetta epäillä hänen syyllistyneen rikokseen ihmiskuntaa vastaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tämä seikka jo sinällään on peruste katsoa, että muutoksenhakijan kansalaistaminen on kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin painavasta syystä vastoin valtion etua.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Mirka Kuisma.

[qwerty]

Mieltä virkistävä ennakkopäätös

KKO:2021:24
Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen
Eurooppalainen pidätysmääräys
Antopäivä: 16.4.2021

Poikkeuksellisen nopeaa toimintaa koska

Asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa

Luovuttamispyyntö

Syyttäjä pyysi, että Romanian kansalainen A luovutetaan Romaniaan vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ilmenevässä asiassa. A oli Romaniassa tuomittu viiden vuoden vankeusrangaistukseen ja kolmen vuoden täydentävään rangaistukseen, jotka olivat suorittamatta.

A:n lausuma

A vaati, että luovuttamispyyntö hylätään. Asiassa oli vaara, että A joutuisi Romanian vankilaolosuhteiden vuoksi epäinhimillisen ja ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Vankiloissa vankien henkilökohtaiseen käyttöön varattu sellitila oli liian pieni eivätkä vankilaolosuhteet muutoinkaan vastanneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä asetettuja vaatimuksia.

Käräjäoikeuden päätös 15.2.2021 nro 288

Käräjäoikeus kieltäytyi A:n luovuttamisesta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Elisa Savolainen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. ... Käräjäoikeus on katsonut, että Bacӑun ja Focșanin vankiloissa, joihin A todennäköisesti sijoitettaisiin, on yhtenä vakavana puutteena huomattava ja jatkuva yliasutus. Tähän nähden asiassa on Romanian antamasta henkilökohtaista kolmen neliömetrin vähimmäistilaa koskevasta vakuutuksesta huolimatta todellinen vaara, että A:n henkilökohtainen tila jäisi tämän alle.

2. Korkeimmassa oikeudessa on syyttäjän valituksen perusteella kysymys siitä, onko A:n luovuttamiseen Romaniaan suostuttava vai onko luovuttamisesta kieltäydyttävä EU-luovuttamislain 5 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla. Tämän ratkaisemiseksi on arvioitava, uhkaisiko A:ta Romaniassa ihmisarvoa loukkaava kohtelu vankilaolosuhteiden puutteellisuuden takia, kun otetaan erityisesti huomioon Romanian oikeusviranomaisten vankilaolosuhteista antamat selvitykset ja Romanian viranomaisten antamat vakuutukset.

7. Eurooppalainen pidätysmääräys pohjautuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen ja jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen siitä, että jäsenvaltiot kykenevät takaamaan perusoikeuksien yhdenveroisen ja tehokkaan suojan. Unionin tuomioistuin on ratkaisuissaan katsonut, että pelkkä puutteita osoittavien seikkojen olemassaolo pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion vankeusolosuhteissa ei välttämättä merkitse sitä, että luovutettavaksi pyydetty henkilö altistuisi konkreettisessa tapauksessa epäinhimilliselle tai halventavalle kohtelulle, jos hänet luovutetaan tämän jäsenvaltion viranomaisille...

13. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta vastaavan viranomaisen on lähtökohtaisesti luotettava pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion vakuutukseen ( ) siitä, ettei asianomainen henkilö joudu epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi konkreettisten ja nimenomaisten vankilaolosuhteiden vuoksi, ainakin silloin, kun ei ole sellaisia yksityiskohtaisia tietoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että määrätyssä vankilassa vallitsevat vankeusolosuhteet ovat perusoikeuskirjan 4 artiklan vastaiset....

18. Bacӑun maakunnan tuomioistuimen antaman selvityksen mukaan Bacӑun vankilassa jokaisella vangilla on sellissä muun muassa oma sänky, patja ja tarvittavat varusteet... Selvityksessä Romanian vankeinhoitolaitos takaa, että A:lla on käytössään henkilökohtaista tilaa kolme neliömetriä, kun tuomio suoritetaan suljetussa laitoksessa ja avolaitoksessa sekä kaksi neliömetriä, kun tuomio suoritetaan puoliavoimessa laitoksessa.

19. Ensimmäisen, 24.12.2020 päivätyn selvityksen jälkeen syyttäjä on pyytänyt Romanian oikeusviranomaisilta vakuutusta siitä, että A saa vähintään kolmen neliömetrin henkilökohtaisen tilan koko vankeusrangaistuksen suorittamisen ajaksi. Bacӑun maakunnan tuomioistuimen 4.1.2021 antaman selvityksen mukaan on mahdollista, että A saa suuremman henkilökohtaisen tilan käyttöönsä kuin ensimmäisessä selvityksessä oli luvattu.

20. Syyttäjä on vielä 4.1.2021 pyytänyt Romanian oikeusviranomaisilta vakuutusta vankilaolosuhteista. Pyynnössä on viitattu aiemmin samaa henkilöä ja samoja rikoksia koskevaan vakuutukseen, jonka Romanian oikeusviranomaiset olivat vankilaolosuhteista antaneet Ruotsin oikeusviranomaisille A:n luovuttamiseksi ja jonka nojalla Ruotsin korkein oikeus oli päätöksellään 8.4.2020 määrännyt A:n luovutettavaksi Romaniaan ennen hänen poistumistaan Ruotsista Suomeen. Syyttäjä on pyytänyt antamaan saman vakuutuksen Suomen viranomaisille ja ilmoittanut, että ilman vakuutusta käräjäoikeus ei todennäköisesti suostu A:n luovuttamiseen.

30. Vakuutuksen lisäksi pidätysmääräyksen antanut Romanian oikeusviranomainen on selvityksessään 24.12.2020 kuvannut yksityiskohtaisesti A:n vankilaolosuhteita Bacӑun ja Focșanin vankiloissa. Selvityksessä on muun ohella kuvattu asianomaisten vankiloiden hygienia- ja saniteettiolosuhteita sekä vankien terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen tukeen liittyviä seikkoja. Korkein oikeus katsoo, ettei asiassa esitetty muu yleinen selvitys Bacӑun ja Focșanin vankiloiden yliasutuksesta tai olosuhteista muutoinkaan riitä muodostamaan sellaisia unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössään edellyttämiä poikkeuksellisia olosuhteita ja täsmällisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin todeta olevan olemassa todellinen vaara siitä, että A:ta kohdeltaisiin Romaniassa perusoikeuskirjan 4 artiklassa tarkoitetulla epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

31. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei ole perusteita EU-luovuttamislain 5 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla kieltäytyä A:n luovuttamisesta Romaniaan.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan. A:n luovuttamiseen Romaniaan suostutaan.

A määrätään pidettäväksi säilössä, kunnes luovuttamispäätös pannaan täytäntöön.

A ei ole suostunut siihen, että hänet saadaan Romaniassa asettaa syytteeseen, häntä rangaista tai häneltä riistää vapaus muusta ennen luovuttamista tehdystä rikoksesta kuin siitä, jonka perusteella luovuttamista pyydetään. A ei ole suostunut siihen, että hänet voidaan luovuttaa Romaniasta edelleen Euroopan unionin toiseen jäsenvaltioon.

Romania on velvollinen noudattamaan eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn neuvoston puitepäätöksen (2002/584/YOS) 27 ja 28 artiklan säännöksiä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jarmo Littunen, Mika Ilveskero, Eva Tammi-Salminen, Timo Ojala ja Tuija Turpeinen. Esittelijä Karri Tolttila.

[Alaric]

Svenska Yle uutisoi "Loviisan tytöistä" jälleen kerran tv-uutisissa. Tällä kertaa aiheena sisäministeriölle jätetty yli 10 000 nimen adressi, ikään kuin sellainen olisi peruste oleskeluluville.

Svenska Yle kertoo, että "perhe on odottanut oleskelulupapäätöstä neljä vuotta", kun oikeasti perhe on siis saanut jo ainakin neljä kielteistä päätöstä, mutta ei vain suostu palaamaan kotiinsa.

Helmikuussa perheelle (joista näytetään aina vain sisarussarjaa) on tulossa jälleen uudet oleskelulupapäätökset, ja arvaan, että tällä kertaa ne ovat myönteisiä. Suomessa viranomaiset arvostavat perusteettomia hakemuksia yli kaiken ja myöntävät lopulta muutaman kierroksen jälkeen oleskeluluvan palkinnoksi sinnikkäästä yrittämisestä.

@Roope (tiedoksi)

Näköjään ainakin sometietojen mukaan nämä "Loviisan tytöt" ovat lopulta saaneet jäädä maahan notkumaan

https://twitter.com/valtosensanna/status/1403717443349102601

[tweet]1403717443349102601[/tweet]

[qwerty]

7.7. kirjattiin useita muitakin päätöksiä. Oma ketjun saaneen Suomessa syntynyt karkoitettiin Somaliaan lisäksi.

KHO:2021:102

Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen perusteella – Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen – Maahantulokiellon päättyminen – Aikaisemman karkottamispäätöksen perusteena olleet seikat

Malilainen huumerikollinen yritti päästä takaisin maahan.

Asian tausta

Malin kansalainen A (hakija) oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana 17.4.2005. Hänelle oli myönnetty ensimmäinen oleskelulupa perhesiteen perusteella 17.9.2007 ja jatkolupia samalla perusteella 17.9.2015 asti. Oleskelulupien perusteina oli perheside Suomen kansalaiseen B:hen (perheenkokoaja, jäljempänä myös valittaja ja muutoksenhakija).

Hakija on 4.7.2014 tuomittu Suomessa kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 1.11.2011–4.3.2014 tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta.

Maahanmuuttovirasto on 27.4.2015 mainitun rikoksen johdosta päättänyt karkottaa hakijan Suomesta kotimaahansa Maliin ja määrännyt hänet kolmeksi vuodeksi Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon ajalle 15.4.2015–15.4.2018. Hallinto-oikeus on 9.11.2016 hylännyt hakijan valituksen. Korkein hallinto-oikeus on 27.2.2017 hylännyt hakijan valituslupahakemuksen.

Poliisilaitos ei ole 8.1.2016 myöntänyt hakijalle jatko-oleskelulupaa. Hallinto-oikeus on 9.11.2016 hylännyt hakijan valituksen. Korkein hallinto-oikeus on 27.2.2017 hylännyt valituslupahakemuksen.

Karkotus on pantu täytäntöön ja hakija on poistettu maasta 27.3.2017.

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 4.10.2018 hylännyt hakijan avioliiton perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Perheenkokoajana on hakijan aviopuoliso B.

Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Hakija on karkotettu Suomesta, koska hän on vaarantanut yleistä järjestystä ja turvallisuutta syyllistyttyään törkeään huumausainerikokseen myymällä huumausaineita nuorille henkilöille. Helsingin kaupungin lastensuojelun lausunnon mukaan lastensuojelullinen huoli hakijan lapsista lisääntyisi, mikäli hakija palaisi Suomeen. Hakija on kohdistanut väkivaltaa lapsiinsa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus toteaa, että hakijalla on Suomessa vuosina 2005–2017 oleskelemisen ja asumisen sekä Suomessa asuvien perheenjäsentensä myötä kiinteät siteet Suomeen. Hakijalla on vuosina 2006 ja 2008 syntyneet lapset, joiden kanssa hän on asunut ennen karkottamistaan Suomesta. Tällä hetkellä 33-vuotiaan hakijan kulttuuristen siteiden ei ole kuitenkaan katsottava painottuvan Suomeen.

Hallinto-oikeus toteaa, että perhe-elämän suoja väistyy, kun kyseessä on vakava rikollisuus. Asiaa arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon lastensuojeluviranomaisen Maahanmuuttovirastolle antama lausunto sekä valitusvaiheessa hallinto-oikeudelle toimitettu selvitys valittajan ja hakijan lasten lastensuojelutarpeen arvioinnista. Selvityksestä ilmenee, että hakijan toinen lapsi on koulussa ja kahdessa lastensuojeluviranomaisen tapaamisessa kertonut hakijan kohdistaneen häneen väkivaltaa.

Esitetyn selvityksen perusteella valittaja ja lapset ovat käyneet tapaamassa hakijaa kolme kertaa sen jälkeen, kun tämä on karkotettu Suomesta, minkä lisäksi hakija on pitänyt yhteyttä valittajaan ja toisinaan lapsiinsa puhelimitse. Hakijan on tulevaisuudessakin mahdollista pitää yhteyttä lapsiinsa puhelimitse ja esimerkiksi internetin välityksellä sekä tavata heitä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitus hylätään.

Sovellettavat oikeusohjeet

Oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/86/EY

Direktiivin 6 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat evätä perheenjäsenen maahantuloa ja maassa oleskelua koskevan hakemuksen yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä.

Hakijan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheuttamaa vaaraa koskevat näkökohdat ovat edellä selostetuin tavoin siinä määrin painavia, että niitä voidaan pitää oleskeluluvan myöntämisen esteenä huolimatta hänen läheisistä perhesiteistään Suomeen ja aikaisemmasta pitkästä oleskelusta maassa. Asiassa ei ole tullut esille sellaisia erityisiä tai lapsia yksilöllisesti koskevia kehitykseen tai terveyteen liittyviä seikkoja, jotka edellyttäisivät toisenlaista arviota haetun oleskeluluvan suhteen. Oleskeluluvan epääminen on siten oikeasuhteinen toimenpide yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen kannalta.

KHO:2021:101

Ulkomaalaisasia – Pakolaisaseman lakkauttaminen – Kansalaisuusvaltion passin hakeminen – Uudelleen turvautuminen kansalaisuusvaltion suojeluun – Vapaaehtoisuus

Turvapaikan saanut haki ja sai kotimaansa passin, joka johti pakolaisaseman lakkauttamiseen.

Maahanmuuttovirasto oli lakkauttanut muutoksenhakijan pakolaisaseman sen jälkeen, kun muutoksenhakija oli hakenut kansalaisuusvaltionsa Irakin passia ja vastaanottanut sen. Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmenevä Irakin passin hakemista koskeva maatieto huomioon ottaen, asiassa ei ollut pidettävä uskottavana, että muutoksenhakijalle itselleen olisi myönnetty Irakin passi pelkästään sillä perusteella, että hän oli hakenut passeja perheenjäsenilleen perheenpään ominaisuudessa. Maahanmuuttoviraston muutoksenhakijalle osoittamasta kirjelmästä passin hakemisen jälkeen oli käynyt ilmi, mitä seuraamuksia kansallisen passin hakemisesta ja vastaanottamisesta voi aiheutua. Muutoksenhakija ei ollut ilmoituksen saatuaan ryhtynyt toimenpiteisiin hänelle myönnetyn Irakin passin peruuttamiseksi.

Maahanmuuttovirasto oli ilmoittanut, että sen rekistereistä ei löytynyt tietoa siitä, että muutoksenhakijaa olisi ohjattu hakemaan Irakin passia. Muutoksenhakija itse oli vedonnut siihen, että hänelle oli annettu tällainen ohje. Muutoksenhakija oli kuitenkin korkeimmassa hallinto-oikeudessa todennut, että kysymys voi myös olla tulkkausvirheestä tai väärinymmärryksestä. Kun otettiin huomioon yhtäältä muutoksenhakijan esittämät selitykset passin hankkimiselle ja toisaalta Maahanmuuttoviraston toiminta muutoksenhakijan pyydettyä vanhan Irakin passinsa palauttamista, korkein hallinto-oikeus piti uskottavana, ettei Maahanmuuttovirasto ollut ohjannut Suomessa pakolaisaseman saanutta muutoksenhakijaa hakemaan itselleen kansalaisuusvaltionsa passia matkustusasiakirjan saamiseksi. Muutoksenhakijan oli siten katsottava toimineen asiassa vapaaehtoisesti. Saadun selvityksen perusteella passin hankkiminen ulkomaan matkaa varten ei ole ollut tarpeellista, ja muutoksenhakijan oli pitänyt tämä myös ymmärtää. Passin hakemisen oli tämän vuoksi katsottava sisältäneen muutoksenhakijan tarkoituksen Irakin hallintoon tukeutumisesta tarvittaessa.

Edellä todetun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhakija oli vapaaehtoisesti vedonnut uudelleen kansalaisuusvaltionsa suojeluun hankkimalla itselleen Irakin passin. Asiassa ei ollut siten kysymys UNHCR:n pakolaisaseman määrittämisen menettelyistä ja perusteista laaditun käsikirjan 120 kohdan mukaisesta tilanteesta, jolloin kansalaisuusvaltion passin hakemisella ei ole vaikutusta pakolaisaseman lakkauttamisharkinnassa. 

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitus hylätään.

Muutoksenhakija on vuonna 2009 saanut Suomessa pakolaisaseman al-Qaidan vastustamiseen liittyvän oletetun poliittisen mielipiteen sekä sunniuskonnon vuoksi.

Maahanmuuttovirasto on ottanut pakolaisaseman lakkauttamista koskevan asian käsiteltäväkseen saatuaan tietoonsa, että muutoksenhakija on hankkinut Irakin kansallisen passin.

Muutoksenhakijan puolisolle ja alaikäisille lapsille on myönnetty Suomen kansalaisuus 27.9.2017. (niinpä tietenkin, nyt he saavat jäädä mutta se kenen takia pakolaisasema yleensä saavutettiin poistetaan maasta) Muutoksenhakija ja hänen puolisonsa ovat 1.11.2017 pyytäneet Maahanmuuttovirastoa palauttamaan heille viraston hallussa olleet heidän Irakin passinsa. Maahanmuuttovirasto on 7.11.2017 muutoksenhakijalle lähettämässään kirjelmässä tuonut esiin muun ohella sen, että kansallisen passin hankkiminen voi olla peruste pakolaisaseman lakkauttamiselle ja että ulkomaalaisella saa olla hallussaan vain yksi matkustusasiakirja...

...

Kun otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmenevä ja edelleen ajantasainen maatieto al-Qaidan yleisestä heikentymisestä ja vaikutuksesta Irakissa, asiassa ei ole esitetty varteenotettavia perusteita uskoa muutoksenhakijan olevan kotimaassaan vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi oletetun al-Qaidan vastustamisen ja sunnitaustansa vuoksi. 

Eikai sitten muuta kuin perheenyhdistämishakemus vetämään

[qwerty]

KHO:2021:99

Ulkomaalaisasia – Perheenyhdistäminen – Pakolaisaseman saanut perheenkokoaja – Toimeentuloedellytys – Toimeentuloedellytyksen soveltaminen – Kolmen kuukauden määräaika

Tarvittava dokumentti viivästyi viikolla, jonka johdosta tehtiin suoraviivainen päätös. Kohtuullisuusperiaate sai ansaitun voiton.

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 15.3.2019 hylännyt A:n, B:n ja C:n (hakijat) perhesiteen perusteella myönnettäviä oleskelulupia koskevat hakemukset. Perheenkokoajana on A:n puoliso ja kahden muun hakijan isä D, jolla on Suomessa pakolaisasema ja jolle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa 30.1.2018 alkaen.

Maahanmuuttovirasto on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella, että asiassa sovelletaan toimeentuloedellytystä, sillä hakijoiden oleskelulupahakemuksia ei ole pantu vireille tai oltu yhteydessä edustustoon ajan varaamiseksi kolmen kuukauden sisällä perheenkokoajan turvapaikkapäätöksen tiedoksisaannista. Asiassa ei ole saatu sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta vireillepanon tapahtuneen hakijoista itsestään riippumattomista syistä yli kolmen kuukauden kuluttua tiedoksisaannista. Oleskelulupia ei myönnetä, koska hakijoiden toimeentulo Suomessa ei ole turvattu ulkomaalaislain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseen ei ole ilmennyt ulkomaalaislaissa tarkoitettua poikkeuksellisen painavaa syytä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perheenkokoajalla on Suomessa pakolaisasema. Hänelle on myönnetty turvapaikka 30.1.2018 ja hän on saanut päätöksen tiedoksi 8.2.2018. Hakijoina olevat perheenkokoajan puoliso ja lapset ovat varanneet ajan Etiopian Suomen edustustosta hakemusten jättämistä varten 16.5.2018 ja hakemukset on jätetty 23.5.2018. Perheenkokoajan puoliso on kertonut, että hän on yrittänyt asioida Suomen edustustossa Addis Abebassa ennen kolmen kuukauden määräajan päättymistä, mutta tämä ei ole puuttuvan asiakirjan takia onnistunut. Kyseessä on ollut asiakirja, jolla todistetaan hakijoiden laillinen oleskeluoikeus Etiopiassa.

...

Perheenkokoaja on saanut tiedokseen oleskelulupaa koskevan päätöksen 8.2.2018. Pakolaisen perheenjäsenten suotuisampaa kohtelua koskeva kolmen kuukauden määräaika on päättynyt 8.5.2018. Hakijat ovat varanneet edustustosta ajan hakemusten jättämiseen 16.5.2018, eli määräajan jälkeen.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ajan varaaminen hakemusten jättämiseksi vierailemalla Suomen edustustossa Addis Abebassa ei ole ollut mahdollista ilman todistusta laillisesta oleskelusta maassa. Tällaisen todistuksen hankkimiseen voi sinänsä varautua riittävissä ajoin etukäteen. Perheenkokoajan puoliso on kertomansa mukaan yrittänyt asioida edustustossa ennen määräajan päättymistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Puoliso on saanut tarvittavan asiakirjan vain muutama päivä määräajan päättymisen jälkeen ja on tehnyt ajanvarauksen heti tämän jälkeen.

Edellä kuvatuissa erityisissä olosuhteissa hakemuksen myöhästyminen on ollut sillä tavoin objektiivisesti anteeksiannettavaa

KHO:2021:98

Ulkomaalaisasia – Perheenyhdistäminen – Pakolaisaseman saanut perheenkokoaja – Toimeentuloedellytys – Toimeentuloedellytyksen soveltaminen – Kolmen kuukauden määräaika – Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen

Samantapainen asia kuin yllä, mutta tässä tapauksessa dokumentit viivästyivät vuodella.

Pakolaisen perheenjäsenelle myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä on ulkomaalaislain 114 §:n 4 momentin mukaan, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta perheisiin, jotka on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa, jos oleskelulupahakemus on jätetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut turvapaikkapäätöksen tiedoksi. Säännöstä oli tulkittava niin, ettei turvattua toimeentuloa tullut edellyttää myöskään, mikäli hakemuksen jättäminen määräajan jälkeen oli erityisten olosuhteiden vuoksi objektiivisesti anteeksiannettavaa.

Hakemus perheenyhdistämiseksi oli jätetty lähes vuosi sen jälkeen kun määräaika suotuisampaan kohteluun oikeuttavan hakemuksen tekemiselle oli päättynyt. Viivästymisen syyksi oli esitetty Eritrean ja Etiopian välisen rajan sulkeminen. Hakijalla olisi ollut erityinen syy laittaa oleskelulupahakemus vireille ensi tilassa esteen poistuttua, mitä hän ei ollut tehnyt. Kokonaisuutena arvioituna asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia erityisiä olosuhteita, jonka perusteella olisi voitu arvioida hakemuksen myöhästymisen olleen objektiivisesti anteeksiannettavaa. Toimeentuloedellytys tuli siten sovellettavaksi.

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 4.7.2019 hylännyt A:n (hakija) avioliiton perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Perheenkokoajana on B, jolla on Suomessa pakolaisasema ja jolle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa 30.6.2017 alkaen.

Maahanmuuttovirasto on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella, että hakija ei ole varannut aikaa hakemuksensa jättämistä varten kolmen kuukauden sisällä siitä, kun perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hänelle annetusta turvapaikasta. Näin ollen asiassa tulee sovellettavaksi ulkomaalaislain 114 §:n 4 momentin mukaisesti ulkomaalaislain 39 §:n mukainen toimeentuloedellytys. Oleskelulupaa ei myönnetä, koska hakijan toimeentulo Suomessa ei ole turvattu ulkomaalaislain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseen ei ole ilmennyt ulkomaalaislaissa tarkoitettua poikkeuksellisen painavaa syytä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitus hylätään

Koska hakijan toimeentulo Suomessa ei ole turvattu eikä toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseen edellä esitetyillä perusteilla ole edellytyksiä, hakijalle ei voida myöntää oleskelulupaa ulkomaalaislain 114 §:n 1 momentin nojalla. Ulkomaalaislain 66 a §:ssä säädetty tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

[Faidros.]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cfafabef-4734-4085-b3ac-e4a605092d6b

Rikoskomisario joutumassa syytteeseen turvapaikanhakijan käännytystapauksessa
Komisarion epäillään laiminlyöneen varmistaa, ettei turvapaikanhakijan käännyttämiselle ollut esteitä ennen käännyttämisen täytäntöönpanoa.
Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi rikoskomisariota koskevassa tapauksessa.

Apulaisoikeuskansleri on päättänyt syytteen nostamisesta rikoskomisariota vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Komisarion epäillään laiminlyöneen varmistaa, ettei turvapaikanhakijan käännyttämiselle ollut esteitä ennen käännyttämisen täytäntöönpanoa, kerrotaan apulaisoikeuskanslerin keskiviikkoista ratkaisua käsittelevässä tiedotteessa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan tutkinnanjohtajana toiminut komisario oli laiminlyönyt varmistaa, että uusi turvapaikkahakemus saatetaan asianmukaisesti vireille. Lisäksi rikoskomisarion kerrotaan laiminlyöneen varmistaa se, että uuden turvapaikkahakemuksen vaikutuksesta käännyttämisen täytäntöönpanoon oli kysytty ja saatu Maahanmuuttoviraston kanta.

Tiedotteessa kerrotaan, että hakija oli ennen käännyttämisen täytäntöönpanoa yrittänyt jättää uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, jota ei kuitenkaan ollut saatettu vireille. Maahanmuuttovirasto ei siten ollut voinut arvioida uuden hakemuksen perusteita eikä sen vaikutusta käännyttämisen täytäntöönpanoon.

Valtakunnansyyttäjää pyydetty ryhtymään toimenpiteisiin

Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi.

Tiedotteessa kerrotaan, että esitutkinnassa komisario myönsi, ettei hän tapahtuma-aikana ollut tietoinen Poliisihallituksen ohjeistuksesta, jonka mukaan turvapaikkahakemuksen perusteiden arvioiminen kuuluu aina yksiselitteisesti Maahanmuuttoviraston, ei poliisin tehtäviin. Tiedotteen mukaan myös ulkomaalaislain perusteella on selvää, että turvapaikkahakemuksen perusteiden arvioiminen ja päätöksenteko kuuluvat Maahanmuuttoviraston tehtäviin.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ja muut asiakirjat ovat toistaiseksi salassa pidettäviä. Asian julkisuudesta päätetään tuomioistuinkäsittelyn alkaessa.

[Eino P. Keravalta]

Toisinaan palautustilanteessa kohdemaan viranomaiset tekevät niin sanotun vastakäännytyksen eli eivät ota palautettavaa henkilöä vastaan ja hän palaa saattajien kanssa takaisin Suomeen.

Mikä vitsin vastakäännytys? Pitäisi vissiin Suomen pollareilla olla valmiiksi mukana joku vastavastakäännytyslappu, jonka voisi tuollaisissa tilanteissa heittää kehiin. Vai tekeekö ne paskastanian viranomaiset sitten vastaavasti vastavastavastakäännytyspäätöksen?

Ja mikä helkkuran vastuu juuri meillä on jostakin random geeliukosta? Vastakäännyttäisivät palleron vaikka yksinpurjehtimaan Atlantille, mutta ei tänne. Oikeasti sattuu aivoihin kun lukee näitä juttuja.

Ilmeisesti näissä vastakäännytysjutuissa on kyse kulttuurierosta, jota suomalaisviranomaiset eivät osaa ottaa huomioon:

Viranomaisten kesken kaikki on sovittu ja karkotettava viedään omaan kehitysmaahansa. Siellä eivät otakaan vastaan, koska pelin henki on se, ettei noissa maissa tapahdu mitään ilman kädestä toiseen sujahtavaa rahaa. Naiivi suomalainen virkamies olettaa ja odottaa, että kaikki sujuu sovitusti, kun kerran on sovittu.

Noissa maissa asia ei mene niin. Jos viranomaisten kanssa asioidaan, rahan pitää liikkua, oli sovittu mitä tahansa. Varsinkin jos toinen osapuoli on eurooppalainen. Ne odottivat siellä, että suomalaiset tulevat paitsi karkotettava mukanaan, myös muovikassillinen rahaa toisessa kädessä. Siitä sitten jaetaan kaikille tärkeille avainviranomaisille kivat seteliniput. Näin karkoitus olisi onnistunut.

On toki periaatteessa oikein, etteivät suomalaiset lähteneet tähän lahjontaan. Haittapuoli tietysti on se, että karvaperseestä ei päästy eroon. Näissä tapauksissa suomalaisten saattajien pitäisi ottaa esiin käsiraudat ja sitoa karvaperse johonkin lyhtypylvääseen ja kävellä paluukoneeseen ilman karvapersettä. Jos kentällä joku kysyy, missä karvaperse on, suomalaiset voivat harmistunutta teeskennellen kirota, että se piru pääsi meiltä karkuun, ei voi mitään..

[Ari-Lee]

Hommawiki toimii lisämuistina mm. tälle aihepiirille.

https://wiki.hommaforum.org/wiki/Maasta_poistaminen

Somalimaan parlamentin jäsen Abdullah Sheik Hasan

    Olemme järkyttyneitä siitä, että sellainen kunnioitettu maa kuin Suomi lähettää tänne rikollisia, jotka eivät ole täältä kotoisin.

Eivät ole mistään kotoisin.

[simppali]

Ei, voi,,koska ei voi..

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/089738c3-695c-458e-8d37-15f8a61d9daa

Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut Hämeen poliisilaitoksen rikoskomisarion päiväsakkoihin tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Rikoskomisario määräsi vuonna 2018 irakilaisen irakilaisen turvapaikanhakijan käännytettäväksi takaisin, vaikka turvapaikanhakija oli tehnyt uuden turvapaikkahakemuksen.

..samainen turvapaikanhakija tekee kolmannen, neljännen, viidennen jne. hakemuksen tilanteen mukaan.

Komisario kiisti syytteet
Rikoskomisario kiisti syytteen ja rangaistusvaatimuksen. Komisarion mukaan palautettava henkilö oli jo Metsälän säilöönottoyksikössä ja Helsingin poliisilaitoksen hallussa. Hän oli palautuspäivän aamulla saanut puhelinsoiton Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapelilta, joka oli kertonut palautettavan henkilön tehneen uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen.

Komisario oli pyytänyt ylikonstaapelia selvittämään, vaikuttaako uusi turvapaikkahakemus henkilön palauttamiseen. Rikoskomisario sai vajaan kahden tunnin kuluttua toisen puhelun ylikonstaapelilta. Ylikonstaapeli oli ilmoittanut, ettei uusi hakemus estä palautuspäätöksen täytäntöönpanoa.

Komisarion mukaan tämä johti siihen, ettei hän keskeyttänyt palautuspäätöksen täytäntöönpanoa ja henkilö saatettiin takaisin kotimaahansa.

Ei poliisit ole kaikkien alojen spesiasistejä, vaikka oikeustoimi niin väittää,

Käräjäoikeus katsoi rikoskomisarion syylliseksi. Poliisilla ei ollut toimivaltaa hylätä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta. Komisarion olisi myös pitänyt keskeyttää käännytyspäätöksen täytäntöönpano ja odottaa Maahanmuuttoviraston ratkaisua.

Lisäksi komisario ei voinut virkamiehenä pätevästi vedota tietämättömyyteen tai suullisesti saamaan väärään tietoon. Poliisin edellytetään asiantuntijana ja asemansa perusteella olevan korostetun tarkka toimintansa oikeellisuudesta.

Tiedän ko. uutisessa mainitun komisarion, jämpti mies kaikessa.

[Riukulehto]

[tweet]1491383538402590720[/tweet]

Poliisi on palauttanut tänään kymmenen henkilöä Irakiin ja sen jälkeen yhdeksän henkilöä Georgiaan. Henkilöt palautettiin, koska he olivat saaneet kielteiset päätökset oleskelulupahakemuksiinsa Maahanmuuttovirastolta. Palautusoperaatio sujui hyvin.

[Ajattelija2008]

Kertokaas viisaammat, että edellyttääkö jotkut höpöhöpö KV-sopimukset tai Suomen laki, että loputon maleskelulupahakemusten tehtailu on joku globaali ihmisoikeus?

Suomeen tulee tuskin ainuttakaan ihmistä, joka ei voi turvautua kansallisuusvaltionsa suojeluun. Sellainen hakija olisi diktatuurivaltion henkilökohtaisesti vainoama esim. oppositiojohtaja. Geneven sopimuksen mukaan vain tällainen hakija on oikeutettu turvapaikkaan.

Näin ollen Suomella ei ole velvollisuutta ottaa vastaan edes ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Eikä ainakaan sen enempää.

Turvapaikkahakemukset ja uusintahakemukset ovat puhtaasti mekanismi, jolla houkutellaan laittomia siirtolaisia Suomeen. Niillä ei ole mitään tekemistä vainottujen suojelun kanssa.

Mekanismi on tappanut lukuisia ihmisiä, kun on houkutellut heitä vaaralliselle salakuljetusmatkalle. Oikeusvaltiossa toimintaa hoitavat viranomaiset joutuisivat rikosvastuuseen. He ovat tietoisesti edistäneet ihmissalakuljetusta ja ovat osavastuussa lukuisista kuolemantapauksista.

Mekanismin yksi tarkoitus on tietysti tuottaa tuloja juristeille ja hakemuksia "käsitteleville" virkamiehille.