Käännytysten seurantaketju

[paukuttaja]

Tämä liittyy edelliseen viestiin. Hesarin jutussa on ainakin vielä kommettiketju auki. Voipi seurailla miten kommentoidaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005791613.html?ref=rss

Hesarissa oli lisäksi tämä:

PALAUTUSLENNOISTA nousi kohu heinäkuun lopussa, kun vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen protestoi Berliiniin lähdössä olleessa lentokoneessa ulkomaalaisen käännytystä eikä suostunut istumaan paikalleen.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto vaati silloin, että turvapaikanhakijoiden palautukset lähtömaihin tulisi keskeyttää täysin, kunnes turvapaikkajärjestelmän toimivuus on turvattu.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) piti Aallon vaatimusta "täysin suhteettomana".

"Mehän arvioimme ja kehitämme koko ajan Suomen turvapaikkajärjestelmän tilannetta. Se kestää kaiken vertailun eurooppalaisiin verrokkeihin", Mykkänen kommentoi tuolloin HS:lle.

[Pullervo]

Hyvä, että näistä huijareista uutisoidaan nyt, niin tavan kansakin saa hieman kosketuspintaa tämän sirkuksen absurdiuteen. Se kuitenkin maksaa lystin.

27 eri rikosta, karkumatka Suomesta ja kääntyminen kristinuskoon – tuore oikeudenpäätös kertoo, miten vaikeita turvapaikanhakijoiden palautukset nyt ovat (16.8.2018)

TURVAPAIKKAPOLITIIKKA Poliisin mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palautukset ovat yhä vaikeampia. Yksi esimerkki on irakilaisen turvapaikanhakija A:n tapaus.

Helsingin hovioikeuden tuoreessa päätöksessä mieheen viitataan henkilönä "A".

Päätöksen mukaan Irakista Suomeen tullut mies sai kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa elokuussa 2016. Miestä uhkasi käännytys, ja hän valitti Maahanmuuttovirasto Migrin päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeudessa A:n valituksen käsittely kuitenkin raukesi helmikuussa 2018, koska miehen todettiin poistuneen Suomesta.

Samalla käännytyspäätös tuli lainvoimaiseksi.

Miehen liikkeistä ei tämän jälkeen ole varmaa tietoa, mutta hovioikeuden tällä viikolla antamassa päätöksessä arvellaan, että käännytysuhan alla hän matkusti Suomesta Belgiaan.

Belgian viranomaiset olivat tehneet miehestä Suomelle takaisinottopyynnön, mutta eivät pystyneet toteuttamaan sitä, koska A oli kadonnut myös Belgiassa.

Lopulta A löytyi Tanskasta, josta hänet palautettiin tänä keväänä Suomeen kärsimään hänelle määrättyä muuntorangaistusta.

Suomeen saavuttuaan A joutui aluksi maastapoistopuhutteluun, jossa hän kertoi viranomaisille, ettei voi palata kotimaahansa, koska hän joutuisi vaikeuksiin.

Mies pääsi vapaalle, mutta hänet määrättiin ilmoittautumaan ulkomaalaispoliisille Vantaalla kerran viikossa.

Hän ei kuitenkaan saapunut hänelle määrättyihin ilmoittautumisiin.

Viime viikolla 8. elokuuta mies päätettiin ottaa säilöön Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä.

(...)

https://www.imatralainen.fi/artikkeli/695013-27-eri-rikosta-karkumatka-suomesta-ja-kaantyminen-kristinuskoon-tuore

[Pullervo]

Kotiin Kabuliin – selvää säästöä suomalaisille.

[tweet]1030070217198776321[/tweet]

[Roope]

Svenska Ylen toimittajat Marianne Sundholm ja Greta Lång-Tennberg esittävät Afganistanin tilanteen täysin toivottamana. Heidän mukaansa Ruotsi on jo keskeyttänyt palautukset, mutta Suomi vain viivyttelee.

Sverige har tagit timeout med avvisningar till Afghanistan, men Finland fortsätter skicka tillbaka personer dit trots nya oroligheter i landet. Det finns inget som ens liknar fred i sikte där, säger Olli Ruohomäki, rådgivare på UM.

Svenska Yle: Också i går natt skickade Finland afghaner till Kabul - trots nya oroligheter i landet 16.8.2018

Tuohon Ruotsin päätökseen viitataan ingressissä, mutta sille ei löydy viitettä tai vahvistusta sen enempää itse tekstistä kuin mistään päin nettiäkään. Luulisi edes jonkun Suomessa tai Ruotsissa huomanneen tuollaisen asian ja kirjoittaneen siitä, mutta RHC-aktivistitkin ovat hiljaa.

Voisiko olla niin, että Ylen toimittajat hiukan puijaavat? Toki jostain journalistisesti perustellusta syystä, mutta kuitenkin.

[Kelpo Hääppönen]

Al Jazeeran videopätkässä painotetaan - ja syyllistetään - tietenkin Eurooppaa, mutta kuvaa näytetään myös Kabulin lentoasemalta ulos läpsyttelevistä läpsyistä

https://www.aljazeera.com/news/2017/04/forced-deportees-europe-arrive-kabul-170401044048100.html

Lisää saksalaisten veronmaksajien rahoilla kaukomaille matkailleita

https://www.youtube.com/watch?v=kIEQQq5_Wws

Dead is coming ja allahu akbar. Tuossa eräs koko easyJetin Lontoo-Venetsia lennon ajan mölynnyt rikastaja. Ilmeisesti Britanniassa ollaan sen pisteen ohi, jossa koneessa jo oleva poistettava on voinut omalla häiriköinnillään vielä vesittää koko kalliin toimenpiteen

https://www.thesun.co.uk/news/1763354/holiday-jet-horror-as-migrant-screams-threats-at-passengers-while-being-deported-on-board-easyjet-flight/ 

Ohhoh, itävaltalainen suvakkien varttitunnin opetusvideo palautuslennolla häiriköinnistä

https://enddeportations.wordpress.com/facing-deportation/

Hollantilaiset vaikeuksissa KLM:n Lagosin lennolla palautettavan kanssa, kun samalta suunnalta kotoisin olevien matkustajien mölinä yltyy yltymistään

https://www.youtube.com/watch?v=XGeEVUqtGQo

Turkish Airlinesin Lontoo-Istanbul lennolla palautettava huutaa kuin syötävä

https://www.thesun.co.uk/news/3823273/shocking-moment-refugee-is-slapped-by-immigration-officer-as-hes-restrained-on-flight-from-heathrow-to-istanbul/

https://www.birminghammail.co.uk/news/midlands-news/watch-fury-after-asylum-seeker-13201232

Amerikkalaista perusteellisuutta ja ICE Air. Sisään käsi- ja jalkaraudoissa. Jos on siivolla, niin pois pääsee ilman. "Have an enjoyable flight!"

https://edition.cnn.com/videos/world/2017/10/11/ice-air-deportation-flight-ts-orig.cnn

[Skeptikko]

Jos nyt uskotaan tarinan olevan totta, niin millä ihmeen logiikalla muka Suomi olisi jotenkin vastuussa siitä, että tämä henkilö Irakiin palattuaan päätti osallistua vaarallisiksi tiedettyihin mielenosoituksiin ja pääsi siellä hengestään? Jopa Suomessa asti on varoitettu näihin mielenosoituksiin osallistumisen olevan vaarallista, joten kyseessä on oma valinta. En minäkään menisi koettelemaan onneani Suomessa vaikka joillekin moottoripyöräjengiläisille suuta soittamalla, kun siinä voi käydä huonosti:

Harith Mana'thar Badr Alsilmawi: Asylum seeker sent from Finland killed in "safe" Iraq – Migrant Tales
http://www.migranttales.net/harith-manathar-badr-alsilmawi-asylum-seeker-sent-from-finland-killed-in-safe-iraq/

"There are conflicting stories about Alsilmawi's deportation to Iraq from Finland," said the source. "The family in Iraq said that he returned voluntarily while other sources at the Jämsä asylum reception center state that he was detained by the police and forcibly deported."
...
Yeasterday he participated in demonstration which is in Basra city, unfortunately he beaten by the Iraqi military and arrested. Today the government gave the body to the hospital, it was clear the he tortured, there's marks of hits on his skull as well. This crime is a shame on the Finnish immigration services and it is against the humanity.

[Roope2]

Svenska Ylen toimittajat Marianne Sundholm ja Greta Lång-Tennberg esittävät Afganistanin tilanteen täysin toivottamana. Heidän mukaansa Ruotsi on jo keskeyttänyt palautukset, mutta Suomi vain viivyttelee.

Koko perjantai (17. elokuuta) YLEn kaikissa (radio, TV) uutislähetyksissä kerrottiin kahdesta uutisesta: Afganistanissa on levotonta ja siihen jatkoksi: Suomi palauttaa Afganistaniin.

Uutistoimintaa, ei vaan asennemuokkausta.

[Rokka]

^

Minä keksin helpomman ja tehokkaamman tavan palautella noita palleroita. Jaetaan esim. Irakille ensi vuodeksi jyvitetyt rahat kotiinsa vapaaehtoisesti palaaville palleroille.
Ei kai sillä väliä miten ne rahat menevät sinne Irakiin, tilisiirtona vai palleron takataskussa. Tai sitten sidotaan tuo Irakille maksettava summa vastaanotettuihin turvapaikanhakijoihin. Mitä enemmän ottavat vastaan, sitä enemmän saavat tuosta sovitusta summasta.

[Alaric]

Varman Kuoleman hälytys Twitterissä!

https://twitter.com/ambrowoll/status/1037006708458106884

[tweet]1037006708458106884[/tweet]

[Ernst]

Kun istahdan Varma Kuolema Airways^TM matkustamoon, en yleensä tarkista muita matkustajia. Se kun on ilmaliikenteenharjoittajan ja viranomaisten tehtävä.  Tuskin pystyn ns. haukankatseella tai pers'silmällä parempaan tarkkuteen.

Lentäminen menee mahdottomaksi, jos nuo wolfensteinit ryhtyvät omaa agandaansa ajelemaan koneessa, jolla kunnon ihmisiäkin lentelee maailmalle asioitaan toimittelemaan.

[Southern Comfort]

^^Naurettavaa pelleilyä, joka tulee sanktioida ankarasti.

Joo,ja muutenkin koko palautusjärjestelmä on järjetön.
Muutamia palautettavia kerrallaan samaan koneeseen tavallisten matkustajien sekaan..Ja saattajina sitten useita poliiseja.
Älyttömän kallista,ja antaa mahdollisuuden kaikenlaisiin typeriin "Kieltäydyn istumasta"tempauksiin.
Paljon helpompaa liisata vaikka jenkeiltä muutamia kuljetuskoneita,joita löytyisi läheltä,esim.Naton Euroopan tukikohdista.
Ja lastata isompi porukka kerralla kyytiin..Lastauskin sujuisi häiriöttömämmin,kun sen voisi tehdä Cargon terminaalissa,sinne ei kaiken maailman viherhörhöt pääse.
Konsultoimaan vaikka muutama CIA:n kaveri..Hoitivat aika hienosti ja hiljaisesti Guantanamon "Reittilennotkin"

[Ari-Lee]

[...]
Paljon helpompaa liisata vaikka jenkeiltä muutamia kuljetuskoneita,joita löytyisi läheltä,esim.Naton Euroopan tukikohdista.[...]

Venäläisiltä yhtiöiltä saa paljon paremman hinta-laatu suhteen. Eikä tarvitsisi koskaan ikinä enää nähdä samaa naamaa. Nimenomaan tässä tapauksessa luotto on useita kertoja vahvempi venäläiseen kuin natolaiseen kuljetukseen.

Ei pidä koskaan unohtaa sitä seikkaa, että juuri Nato -maita osallistuu laittomien siirtolaisten tuomiseen Euroopan maaperälle. Ja osallistuu jatkuvasti.

Tervetuloa Hommalle @Southern Comfort . Homma 10v. 2018.

[Roope]

Osaako joku sanoa, mistä tässä on ollut kyse?

Ajoiko pesula-auton kuski päin mielenosoittajia vai häiriköivätkö mielenosoittajat kuljettajaa? Poliisi selvittää erikoista tapahtumankulkua Tampereella

Tampereella mattopesulayrityksen pakettiauton epäillään ajaneen päin mielenosoittajia viime viikolla. Yrityksen mukaan mielenosoittajat häiriköivät kuljettajaa. Välikohtausta selvittää myös poliisi.

Viime viikolla Tampereella järjestettiin mielenosoitus, jossa osoitettiin tukea viidelle ulkomaalaislain nojalla kiinniotetulle suomalaishenkilölle, kuvailee silminnäkijänä ollut Tero, joka oli mukana mielenosoituksessa.

– Mielenosoitus järjestettiin Ruotsin konsulaatin edessä Tampereella. Lopuksi mielenosoitus lähti kulkemaan Tuomiokirkonkadulla, jossa välikohtaus tapahtui, hän kertoo.

[...]

– Kuljettaja on joutunut painamaan torvea pyytääkseen tilaa liikkua ja päästä eteenpäin. Tästä suivaantuneena muutamat mielenosoituksessa olleet henkilöt alkoivat potkia, hakata ja heitellä tölkkejä päin autoa.

MTV 5.9.2018

[Alaric]

@Roope

Kyse lienee tästä antifantteihin liittyvästä mielenosoitustouhusta. Ei liity mihinkään läpsyttelijöihin.

https://varisverkosto.com/2018/08/tre-vapaus-tukholman-viisikolle-free-the-stockholm-five/

Tre: Vapaus Tukholman viisikolle / Free the Stockholm Five!

VAPAUS TUKHOLMAN VIISIKOLLE!

Lauantaina järjestettiin Tukholmassa Ruotsin työläisten lakko-oikeutta puolustava Strike Back -suurmielenosoitus, johon matkasi osallistujia ympäri pohjoismaita ja Eurooppaa. Perjantai-iltana Ruotsin rajoilla otettiin kiinni seitsemän mielenosoitukseen matkalla ollutta ihmistä Ruotsin ulkomaalaislain perusteella. Sen mukaan poliisi voi Ruotsin rajalla ottaa kiinni tai käännyttää sellaisen ihmisen jonka epäilee tulevan maahan rikollisin aikein.

Norjan rajalla kiinniotettiin kaksi ihmistä. Heidät vapautettiin vuorokauden kuluttua lauantai-iltana kun Strike Back -mielenosoitus oli ohi. Tukholman laivaterminaalissa otettiin kiinni viisi Turusta tullutta turkulaista ja tamperelaista. Neljä heistä on sijoitettu säilöönottokeskuksiin Märstassa ja Gävlessä, ilmeisesti odottamaan karkoitusta Ruotsista. Yksi kiinniotetuista ei ole saanut olla vielä minkäänlaisessa yhteydessä ulkomaailmaan vaikka häntä on pidetty jo yli kolme vuorokautta kiinni.

Vaadimme että Tukholman viisikko vapautetaan heti!

Kokoonnumme osoittamaan mieltämme Ruotsin konsulaatille (Otavalankatu 9) Tampereella tiistaina 28.8. klo 16.00. Jakakaa tätä tapahtumaa, lähettäkää kutsuja ja levittäkää sanaa!

...

[Khalifatta]

Hasan Khademi käy suomalaista lukiota ja saa jopa kymppejä todistukseen – pian selviää, uhkaako häntä ja lukuisia muita käännytys Afganistaniin
Maahanmuuttovirasto pohtii parhaillaan, onko Afganistan riittävän turvallinen maa käännytyksiin. Ratkaisu vaikuttaa tamperelaisen lukiolaisen elämään.
Siinä se on mustaa valkoisella: Hasan Khademin, 20, viimeisin todistus tamperelaisesta Kalevan lukiosta.

Elämänkatsomustieto 10.

Kuvataide 10.

Suomi toisena kielenä 9.

Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus 9.

Kevään todistus on kelpo kenelle tahansa lukiolaiselle. Hasan Khademi on ollut Suomessa vasta kolme vuotta, joten hänen koulumenestyksensä on lyönyt ällikällä hänen opettajansa.

Khademi itse muistuttaa, että on todistuksessa myös huonoja numeroita. Englannista on kuutonen, mutta hän ei ollut ennen Suomeen tuloa lukenut päivääkään englantia.

– Matematiikka on minulle helpompaa kuin vaikka filosofia tai historia, joissa on paljon käsitteitä, jotka pitäisi muistaa. En ole kuullut näitä käsitteitä äidinkielellänikään, Khademi sanoo suomeksi.

Hasan Khademi ei stressaa numeroista, vaan joutuu painimaan toisenlaisten asioiden kanssa kuin yleensä lukion toista luokkaa käyvät. Hän odottaa, toteutuuko hänen pahin pelkonsa pakkopalautuksesta Afganistaniin.

"En tiedä, onko minulla huomista"

Maahanmuuttovirasto Migri kertoi vastikään, että se jäädyttää hetkeksi afganistanilaisten jättämät turvapaikkahakemukset.

Virasto käy läpi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uutta linjausta. Sen mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on jatkanut heikentymistään ja pääkaupunki Kabul ei ole riittävän turvallinen.

Uutta linjausta odotetaan alkuviikosta. Se vaikuttaa todennäköisesti myös Khademin kohtaloon.

– Haluaisin kirjoittaa ylioppilaaksi. En tiedä, onko minulla huomista. Epävarmuus on tosi ahdistavaa ja lannistavaa. Koulu on kuitenkin ainoa asia, mitä minulla on nyt, Khademi sanoo.

Vappu ja ylioppilaslakki

Hasan Khademi tuli Suomeen elokuussa 2015 turvapaikkahakija-aallon mukana. Lähtöön vaikuttivat hänen mukaansa perheen turvallisuuteen liittyvät asiat, mutta hän ei halua kertoa niistä tarkemmin muille kuin Maahanmuuttovirastolle.

Khademi kertoo käyneensä Afganistanissa vain pari vuotta koulua, jossa opiskeltiin äidinkieltä daria ja Koraania.

– Siellä ei opetettu esimerkiksi englantia, matematiikkaa tai biologiaa. Tiesin Euroopan, mutta en mitä maita siihen kuuluu. Teidän aakkosistanne tiesin vain ne, jotka ovat omassa nimessäni.

Khademi teki töitä Iranissa ja lainasi rahaa, että pääsi salakuljettajan mukana Turkista Kreikkaan. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa, ja hän kertoo paenneensa salakuljettajaa. Suomeen nuorukainen tuli Ruotsin kautta ja tie vei Itä-Karjalan kansanopistoon.

Siellä hänen opettajakseen tuli Paavo Hakulinen, jota Khademi kehuu maasta taivaisiin. Vuonna 2016 Hakulinen selitti oppilaille, miksi niin monilla suomalaisilla on vappuna valkoinen lakki.

– Opettaja kertoi sen niin hienosti, että päätimme kavereiden kanssa, että meidän on pakko päästä lukioon.
Kylmä suihku tuli heti unelman alkumetreillä. Joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei Hasan Khademi saa turvapaikkaa tai oleskelupaikkaa Suomesta, vaan hänet käännytetään Afganistaniin.

Khademi valitti päätöksestä. Valituksen käsittely on yhä kesken.

– Ajatukseni ja elämäni romahtivat.

Tuhansia kuollut

Maahanmuuttoviraston mukaan Hasan Khademi käännytetään Kabuliin, jonka turvallisuudesta käydään nyt Suomessa kovaa vääntöä.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Afganistan on liian vaarallinen maa, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään.

YK:n pakolaisjärjestön tilastojen mukaan tammikuusta kesäkuun loppuun kestävän seurantajakson aikana lähes 1 700 ihmistä on kuollut väkivaltaisuuksissa ja lähes 3 500 loukkaantunut Afganistanissa.

Osa Khademin ystävistä on saanut myönteisen päätöksen jäädä Suomeen, osa ei. Kahtiajako näkyy myös toukokuulle yltävissä (siirryt toiseen palveluun) tilastoissa.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt 12 kuukauden aikana 4 229 Afganistanin kansalaista koskevaa päätöstä. Lähes 3 000 päätöksistä on ollut myönteisiä. Kielteisiä on ollut noin tuhat.

Kolme neljästä saa jäädä, yksi neljästä ei.

Perheen sijainnista ei varmuutta

Khademin isä kuoli, kun hän oli pieni. Myös sedät ovat kuolleet. Hänen äitinsä on viimeisen tiedon mukaan Iranissa, mutta siitä ei ole varmuutta.

– Olen kuullut äidistäni viimeksi puhelimessa juhannuksena. Sen jälkeen en ole kuullut mitään. Lähetin sinne tuttujen välityksellä puhelimen, mutta se ei toiminut Iranin maaseudulla.

– Afganistanissa minulla on enää vain mummu, ei mitään verkostoja.

Hasan Khademi sanoo, että jos hänet käännytetään, kova opiskelu menee hukkaan. Afganistanissa hänelle ei ole mitään hyötyä suomen kielen osaamisesta.

Peruskoulu puolessa vuodessa

Turvapaikanhakijoiden lukion käymisestä ei löydy tilastoa, mutta harvinaista se on.

Ennen lukiota piti käydä peruskoulu, jonka yläkoulun sisällön aikuiset maahanmuuttajat usein käyvät läpi kahdessa vuodessa. Khademille tahti maahanmuuttajien peruskoulussa oli liian hidas. Hän pyysi opettajilta lisätehtäviä.

Opettajat suhtautuivat hankkeeseen ensin epäilevästi, koska Khademin koulutausta oli niin vaatimaton. Hänen piti ensin todistaa opettajille useissa testeissä, että hän pystyy opiskelemaan itsenäisesti. Sen jälkeen hän alkoi tenttiä peruskoulun loppuun.

Ennen peruskoulua hän oli opiskellut tiiviisti suomen kieltä ja kulttuuria 1,5 vuoden ajan.

– Halusin yrittää. Minulla oli koe melkein joka perjantai.

Hasan Khademin kaveri asui Tampereen Hervannassa. Tampereella käydessään Khademi kulki Kalevan lukion ohi ja päätti hakea sinne. Hän suoritti lopulta peruskoulun kovalla työllä vain puolessa vuodessa ja pääsi sisään lukioon 8,5:n keskiarvolla.

Suomalaista kulttuuria

Kalevan lukion yhteiskuntaopin ja historian opettaja Juha Heinonen sanoo, että Hasan Khademi on muuttanut hänen käsityksiään oppimisesta.

Heinonen sanoo rehellisesti, että kun hän kuuli saavansa afgaanioppilaan, ensimmäinen ajatus oli, mitähän tästä tulee.

Kun Heinonen kysyi luokassa 30 oppilaalta Suomen vallan kolmijaosta, vain Hasanin käsi nousi. Hän muisti asian peruskoulusta.

– Kysyin, onko todella niin, että ainoa ei Suomen kansalainen osaa vastata, millainen vallanjako Suomessa on.

Toimittaja on kuullut yhteensä kahdeksaa Hasan Khademia opettanutta. Kaikki kehuvat hänen motivaatiotaan ja sopeutumistaan suomalaiseen kulttuuriin. Koko haastattelu tehtiin suomeksi.

Hasan Khademi on esimerkiksi tuutori eli ohjaaja ensimmäisen vuoden lukiolaisille. Hän on myös käynyt puhumassa opiskelijoille Ylöjärvellä ja omassa koulussa elämästään.

Yhteiskuntaopin opettaja sanoo, että Hasaniin tutustuminen on asettanut suomalaisen yhteiskunnan uuteen valoon opettajan silmissä.

Suomessa opiskelulla ja koulumenestyksellä ei ole mitään väliä turvapaikan saamisessa.

– Laki on laki, mutta voisiko sitä viilata siihen suuntaan, että Hasanin kaltaiset saisivat mahdollisuuden? He voisivat olla esimerkkinä integroitumisesta ja siitä, miten omilla teoilla voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, Heinonen sanoo.

Rahat tiukilla

Englannin opettaja Anni Lampinen sanoo, että Hasanin opiskelumotivaatio on tehnyt vaikutuksen.

– Hän on lukenut kirjoja englanniksi ja katsonut elokuvia. Englanti sujuu aika hyvin siihen nähden, että hän on aloittanut tyhjästä. Hän ei ole edes kuullut englantia ympärillään, kuten lapset Suomessa, Lampinen sanoo.

Opettajat ovat auttaneet Khademia esimerkiksi lainaamalla joitakin kirjoja, mutta pääosin nuorukainen on pärjännyt Lampisen mukaan oman aktiivisuutensa ansiosta.

Opiskelijan rahat ovat tiukilla.

– Saan vastaanottokeskuksesta noin 300 euroa kuukaudessa, ja sillä pitää pärjätä ja ostaa kaikki. Tänä vuonna voin lisäksi saada koulukirjoihin enintään 150 euroa, mutta se on koko vuodeksi, Khademi sanoo.

Haluaisin kirjoittaa ylioppilaaksi. En tiedä, onko minulla huomista. Epävarmuus on tosi ahdistavaa ja lannistavaa.

Hasan Khademi
Kaikki lukiolaisten vanhemmat tietävät, ettei se riitä mihinkään, kun on kyse lukion kirjoista.

Aamulehden kirjoitettua (siirryt toiseen palveluun) Hasan Khademista viime helmikuussa eräs pariskunta tarjosi apua majoituksessa. Se auttaa myös.

Mitä sen jälkeen?

Hasan Khademi tekisi mielellään töitä, mutta koska hänellä ei turvapaikanhakijana ole passia tai sosiaaliturvatunnusta, se on vaikeaa.

Tänä kesänä hän pääsi töihin päivähoitoon. Se oli käänteentekevä kokemus. Khademi koki hetken kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Olin kaverini kanssa kävelemässä, kun yhtäkkiä kuului moi. Päiväkodista tuttu lapsi moikkasi minua ja esitteli isovanhemmilleen: Tulkaa katsomaan, tuolla on Hasan meidän päiväkodista. Yhdestä moikkaamisesta tuli tosi hyvä mieli minulle, hän kertoo.

Pienet iloiset asiat helpottavat odottamista. Päivät vaihtuvat viikoiksi, viikot kuukausiksi ja vuosiksi.

Maahanmuuttoviraston ottama tauko päätöksissä oli Hasan Khademille hyvä uutinen. Mutta mitä tapahtuu niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen ja odottavat palautusta Afganistaniin. Entä miten Khademin valitukselle käy?

– Kuulostaa hyvältä, että viranomaiset miettivät asiaa uudelleen. Mutta mitä sen jälkeen?

Hasan Khademi odottaa. Paljon muuta ei voi tehdä.

Paitsi mennä filosofian tunnille. Khademi on omaksunut länsimaiset arvot kuten tasa-arvon. Filosofian viime tunnilla on pohdittu esimerkiksi eutanasiaa eli armokuolemaa.

– Eutanasia on minulle aika omituinen asia, koska tällaisia ajatuksia ei hyväksytä esimerkiksi Afganistanissa, Khademi sanoo.

Tässä taas esimerkki väärin perustein haetusta turvapaikasta. Ja väärään maahan tehdystä palautuspäätöksestä.
Ja sitten nyyhkytarina ryydittämään "epäoikeudenmukaista" päätöstä.

Minkä takia muuten peruskoulua käydään Suomessa vähintään 9 vuotta, kun sen kouluttamaton ja kielitaidoton afgaani selvittää parissa vuodessa?
Joku koijaa apinaa...

https://yle.fi/uutiset/3-10390566

[simppali]

Uutis-pehmennys ja myötätunto itkun paikka, jos Ruotsin vaaleissa käy vasten yle:n doktriinia,niin varmuudeksi laitetaan tarinaan perustuva kädenlämpöinen juttu blondi-afgasta, joka on saanut kympin todistukseen.

[Khalifatta]

Kuinka yllättävää:

Hasan Khademi tuli Suomeen elokuussa 2015 turvapaikkahakija-aallon mukana

+

Siinä se on mustaa valkoisella: Hasan Khademin, 20, viimeisin todistus tamperelaisesta Kalevan lukiosta

Todellakin! Eli Hasan saapui "17-vuotiaana turvapaikanhakijana", ilmaisen koulutuksen ja elannon perässä.

[Mr.Reese]

Ylellä taas sunnuntain ratoksi tuherretaan lämmintä itkua. 7000 läpsyä odottaa vielä olea ja puolet "uusintahakemuksia". Eli siis hylkyjä, joiden pitäisi olla kotimatkalla, eikä enää täällä notkumassa. Juuri äsken päättynessä aamuyhdeksän uutisissa silmiä kostuttamaan oli uutiskuvassa joku mukula poseeramassa isänsä kanssa.

Kuitenkin lähetyksessä jätettiin mainitsematta syy, miksi ei ole maleskelulupa napsunut. Ylen netissä asia kuitenkin jo kerrotaan heti toisessa lauseessa.

Pieni Elnaz-tyttö on afganistanilaisen Sadeqin perheen silmäterä. Hän on syntynyt pakomatkalla Iranissa. Nelihenkiseen perheeseen kuuluvat Elnazin lisäksi neljä vuotta vanhempi isoveli, äiti ja isä Mustafa Sadeqi.

Mustafa Sadeqi kertoo vielä vähän kankealla, mutta ymmärrettävällä suomen kielellä, että perheen elämä kävi Afganistanissa mahdottomaksi.

– Minun kotimaassani on aina sota. Se on meille vaarallinen paikka.

Sadeqin perhe haki turvapaikkaa Suomesta lokakuussa 2015. Perhe asui ensin puolitoista vuotta Kihniön vastaanottokeskuksessa ja Kihniön lakkauttamisen jälkeen muutaman kuukauden Akaan Toijalassa. Nyt koti on terveysyhtiö Pihlajalinnan ylläpitämässä Karkun vastaanottokeskuksessa Sastamalassa.

Arki on asettunut uomiinsa. Vaimo ja pieni tyttö ovat kotona, poika koulussa, samoin Mustafa Sadeqi itse. Hän opiskelee Vammalan ammattikoulussa puusepäksi.

– Meillä on vaikeat kolme vuotta odottaa. Täällä on hyvä.

Sadeqin perhe on valittanut Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Perhe ei tiedä, milloin hallinto-oikeuden päätös tulee.

Epävarmuus varjostaa arkea

Karkun vastaanottokeskuksessa asuu tällä hetkellä 80 turvapaikanhakijaa. Tilat ovat vaatimattomat: yksi rintamamiesmallinen omakotitalo ja kaksi jo parhaat päivänsä nähnyttä rivitaloa.

Ilmapiiri on rauhallinen ja odottava, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Harri Heinonen.

– Asukkaiden kannalta on ikävä asia, kun he eivät tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Moni on valituskierteessä. He eivät tiedä, milloin saavat valituksiinsa vastauksia.
https://yle.fi/uutiset/3-10421985

Suosittelen valituskierteen katkaisuun lääkkeeksi palautusta kotimaahansa.

[kivimies]

Valitus- ja uusintahakemuskierre on hyvin kätevä tapa viivyttää laittomaksi maassaolijaksi joutumista.
Täysihoidon saa vokista ja samalla voi pyrkiä hakemaan oleskelulupaa avioliiton tai työpaikan kautta.

Samassa artikkelissa mainitaan, kuinka 300 "hädänalaista" on hakenut työlupaa tänä vuonna ja 134 vuonna 2015 ja melkein kaikille on myönnetty luvat.

Suomesta voi saada turvapaikan, jos hakijalla on perusteltu syy joutua vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Kielteisen päätöksen saaneet eivät maahanmuuttoviraston mukaan tarvitse kansainvälistä suojelua.

Kielteisen päätöksen saaneet voivat kuitenkin tietyin ehdoin hakea Suomesta työperäistä eli työntekijän oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupaa voi hakea jo turvapaikkaprosessin aikana. Luvan myöntämisen ehdoton edellytys on voimassa oleva matkustusasiakirja.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin tuhat kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa on neljän vuoden aikana hakenut työntekijän oleskelulupaa eli lyhyemmin työlupaa. Vuonna 2015 hakijoita oli 134, tänä vuonna jo lähes 300. Kaikista hakeneista 426 on saanut luvan

[Brandis]

Sunnuntain Hesarissa juttua Yasmin Yusufin ympärille rakennettuna, koskien turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia Irakiin. Pointtina on se miten vainon vuoksi haettu turvapaikka on aiemmin myönnetty helpommin perustein, koettuun vainoon on uskottu enemmän ja se on johtanut hakukriteerinä turvapaikanhakijan kannalta parempiin lopputulemiin.

Alaricilta kesäkuinen YLE:n juttu hänestä:

https://yle.fi/uutiset/3-10260728 (18.6.2018)

[..]
Ylen tietojen mukaan kolme viime viikolla Suomesta Bagdadiin palautettua irakilaista lähetettiin siltä seisomalta takaisin Suomeen.

Yle sai tiedon Yasmin Yusufilta, kertoo olevansa turvapaikanhakijoita auttavan Oikeus Elää -verkoston aktivisti. Hänen mukaansa henkilöt olivat saaneet lainvoimaiset kielteiset turvapaikkapäätökset, mutta eivät halunneet palata kotimaahansa vapaaehtoisesti.
[..]

Juttu tältä päivältä:
Ei, ei, ei, ei, ei, ehkä

Syyskuun puolivälissä Yasmin Yusuf oli juhlatunnelmissa.

Vielä viikkoa aikaisemmin viisi häneltä apua pyytänyttä turvapaikanhakijaa oli säilössä odottamassa käännytystä takaisin kotimaahansa. Viikon aikana heistä peräti kolme pääsi vapaaksi.

Yusuf on osa suomalaisten aktivistien verkostoa, joka vastustaa pakkopalautuksia eli niitä palautuksia, joissa poliisi saattaa ihmisen tämän kotimaahan asti.

Hänestä tuli turvapaikka-aktivisti kolme vuotta sitten, kun turvapaikanhakijoita tuli Suomeen muutamassa kuukaudessa ennätysmäärä, yli 30 000. Silloin hän liittyi osaksi vapaaehtoisrinkiä, joka järjesti tulijoille kotimajoitusta. Nyt hän käyttää suurimman osan illoistaan ja viikonlopuistaan käännytysuhan alla­ olevien auttamiseen.

Yusuf tekee siis kaikkensa estääkseen turvapaikanhakijoiden käännyttämisen Suomesta. Samaa vapaaehtoistyötä tekevät kymmenet aktivistit ympäri Suomea. He lukevat Maahanmuuttoviraston päätöksiä ja etsivät niistä virheitä, auttavat valitusten tekemisessä, lähtevät tarvit­taessa mukaan poliisiasemalle ja – mikä kaikkein tärkeintä – etsivät ihmisille hyviä ja tehokkaita juristeja.

"Ihmisten kohtalo on todella paljon kiinni siitä, onko heillä suomalaisia, jotka auttavat."

Säilöissä tieto suomalaisaktivisteista kulkee nopeasti, ja uusia avunpyytäjiä tulee joka viikko. Jokaiselle­ yritetään löytää auttaja.

Mutta miksi? Vastustaako Yusuf kaikkia palautuksia?

"En. Eivät kaikki palautukset ole aina väärin", hän sanoo. "Mutta nyt en luota siihen, että päätökset olisi tehty oikeudenmukaisesti, lakia ja ihmisoikeuksia kun­nioittaen."

"Lähden siitä, että päätöksissä voi olla mitä vain. Ja usein onkin."

Yksi Yusufin kummastelemista päätöksistä liittyy kahteen veljekseen ja yli kymmenen vuoden takaiseen tienvarsipommiin Irakin Bagdadissa.

Veljekset tulivat Suomeen syksyllä 2015 ja saivat päätökset vuonna 2016. Molemmat kertoivat omissa, erillisissä puhutteluissaan Maahanmuuttovirastolle (Migri) saman tarinan, mutta vain toisen tarina uskottiin.

Tällainen tuo tarina lyhyesti kerrottuna on:

Vuonna 2007 vanhempi veli näki kolmen miehen asentavan tienvarsipommia perheen talon lähelle. Hän ajautui sanaharkkaan miesten kanssa, ja paikalle tuli pian myös muita perheenjäseniä.

Veljekset tunsivat pommia asettaneet miehet ja tiesivät heidän kuuluvan Mahdin armeijaan. Se on yksi Irakin puolisotilaallisista joukoista, ja sen tiedetään syyllistyneen uhkailuun, kidnappauksiin ja murhiin.

Vanhempi veli ilmiantoi miehet poliisille, ja kaksi miehistä päätyi vuosiksi vankilaan. Veljesten elämä sujui tavalliseen tapaan vuosien ajan, ja vanhemmasta veljestä ehti tulla tunnettu ja hyvin ansaitseva ammattilaisjalkapalloilija.

Vuonna 2014, kun pommimiehet vapautuivat vankilasta, jalkapalloilija sai kiristys- ja uhkaussoittoja. Soittajat kertoivat haluavansa kostaa vankila-aikansa kärsimykset, vaativat 50 000:ta dollaria ja uhkasivat tappaa pikkuveljen.

Jalkapalloilijaveli kieltäytyi maksamasta, ja uhkaussoitot jatkuivat. Niistä viimeinen tuli elokuussa 2015. Soittaja kertoi olevansa toinen vankilaan joutuneista pommimiehistä ja sanoi odottaneensa rahoja jo tarpeeksi kauan. Hän ilmoitti odottavansa vielä viikon.

Viikon kuluttua pikkuveljen työpaikalle hyökättiin. Hän oli töissä bagdadilaisessa kahvilassa, jonka hän myös osittain omisti.

Kahvilan eteen pysähtyi neljä autoa, ja pikkuveljen mukaan kyydissä olivat myös pommimiehet. Pikkuveli pakeni naapuritaloon. Miehet riehuivat kahvilassa, rikkoivat tavaroita ja varastivat asiakkaiden matkapuhelimet.

Pikkuveli pakeni Turkin kautta Etelä-Eurooppaan ja sieltä Suomeen. Isoveli jäi Irakiin, sillä hänen vaimonsa laskettu aika oli lähellä eikä hän halunnut jättää jalkapallouraa.[..]

Juttu jatkuu pitkään, lehtiversiossa kahden aukeaman mitalta.

Veljesten tarina osuu pakkopalautuskeskustelun ytimeen, sillä palautusten kritisoijat ovat arvostelleet päätöksiä osittain sattumanvaraisiksi. Miten voi olla mahdollista, että sama kertomus toisella kertaa uskotaan ja toisella ei?

Viranomaiset ja poliitikot ovat puolustaneet päätöksiä sillä, että niistä voi aina valittaa. Jos Maahanmuuttovirastossa on tehty virhe, se korjataan hallinto-oikeudessa. Ja tässä tapauksessa hallinto-oikeus piti Migrin päätöksen voimassa.

Mitä pakkopalautuksista oikein pitäisi ajatella? Kysymykseen ei voi vastata, ellei tiedä, miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut kolmen viime vuoden aikana.

Tilastojen perusteella näyttää siltä, että Maahanmuuttoviraston linja alkoi kiristyä keväällä 2016. Silloin erityisesti irakilaisten oleskeluluvan saanti vaikeutui huomattavasti. Tammikuussa 2016 irakilaisille tehdyistä turvapaikkapäätöksistä valtaosa, peräti 80 prosenttia, oli positiivisia. Sen jälkeen linja kiristyi kuukausi kuukaudelta niin, että saman vuoden heinäkuussa enää 15 prosenttia irakilaisten saamista päätöksistä oli positiivisia.

Luvut kääntyivät siis päälaelleen puolessa vuodessa. Vertailu Ruotsiin näyttää, että Suomi oli aiemmin hölläkätisempi irakilaisten turvapaikkojen suhteen, mutta pikaiset kiristykset tekivät Suomesta nopeasti tiukemman. Ruotsin linja pysyi tuolloin melko tasaisena.

Tilastojen perusteella linja oli tiukimmillaan kesällä 2016. Sen jälkeen positiivisten päätösten osuus on uudelleen kasvanut. Vuonna 2017 oltiin aika tasoissa Ruotsin kanssa. Irakilaisille tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli Suomessa 38 prosenttia ja Ruotsissa 39 prosenttia.

Migri selitti tiukentunutta linjaa vuonna 2016 sillä, että turvapaikanhakijoiden profiili muuttui ja samaan aikaan kiristettiin ulkomaalaislakia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan nämä eivät yksin selitä äkkikäännettä päätöksissä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi julkaisivat keväällä 2018 pilottitutkimuksen, jossa vertailtiin Migrin päätöksiä vuosilta 2015 ja 2017.

Tutkijat kävivät läpi 243 päätöstä. Tutkimuksen mukaan linja on selvästi kiristynyt, mutta kiristyminen ei liittynyt lakimuutoksiin eikä hakijaprofiilissakaan näkynyt muutosta.

Muutos näkyi tutkimuksen mukaan kahdella tavalla. Ensinnäkin hakijoiden kertomusta uskottiin vuonna 2017 huomattavasti harvemmin kuin aiemmin. Sen lisäksi suhtautuminen vainon todennäköisyyteen muuttui. Ennen vainon kokeminen johti myönteiseen turvapaikkapäätökseen, mutta uusissa päätöksissä todettiin usein, että vainoa on kyllä aiemmin ollut, mutta jatkossa hakijaa tuskin enää vainottaisiin.

"Tässä asiassa laki on sama kuin ennenkin", Pimiä sanoo. "Olen puhunut tästä eduskunnassa. Ei tietenkään voi olla lainsäätäjän tarkoitus, että viranomainen voi tulkita samaa lakia toisena aikana täysin toisin kuin toisena."

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion mukaan tutkimuksen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä otos oli pieni, laki oli muuttunut ja käytäntöjä oli kiristetty Ruotsin mallin mukaan.
[..]

On aivan selvä asia, että vaikka uskottaisiin nämä kokemukset vainosta todeksi (ei edes ole kyse siitä ovatko yksilöiden kertomukset tosia, tämän kaltaista levottomuutta Irakissa varmasti on, ja usea sen seurannaisvaikutuksille altistuu), emme voi myöntää jokaiselle siihen vetoavalle samoja etuisuuksia. Yhteiskunta olisi konkurssissa tätä menoa hyvin nopeasti. Mutta mielenkiintoista seurata keskustelua aiheesta; yhdenvertaisuusyhteiskunta on aika kovan vastuksen edessä.

[Kapseli]

Varman Kuoleman hälytys Twitterissä!

https://twitter.com/ambrowoll/status/1037006708458106884

[tweet]1037006708458106884[/tweet]

Huolestunut matkustaja: Excuse me iraqiman. You suffer?
Iraqiman: Yes, deportations. Varma kuolema.
Huolestunut matkustaja: Don't worry, I'm here to help you. I say to police that stopdeporteissön and tell finnair to respect huumanrights. Then you free to go.
Iraqiman: Thank you. You are angel.
Huolestunut kansalainen: No big deal. #Stopdeportations. #Fightthenazis
Poliisi: Voi perse. Ensi kerralla parempi tuuri.

[Roope]

Juttu tältä päivältä:
Ei, ei, ei, ei, ei, ehkä

Mitä pakkopalautuksista oikein pitäisi ajatella? Kysymykseen ei voi vastata, ellei tiedä, miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut kolmen viime vuoden aikana.

Tilastojen perusteella näyttää siltä, että Maahanmuuttoviraston linja alkoi kiristyä keväällä 2016. Silloin erityisesti irakilaisten oleskeluluvan saanti vaikeutui huomattavasti. Tammikuussa 2016 irakilaisille tehdyistä turvapaikkapäätöksistä valtaosa, peräti 80 prosenttia, oli positiivisia. Sen jälkeen linja kiristyi kuukausi kuukaudelta niin, että saman vuoden heinäkuussa enää 15 prosenttia irakilaisten saamista päätöksistä oli positiivisia.

Luvut kääntyivät siis päälaelleen puolessa vuodessa. Vertailu Ruotsiin näyttää, että Suomi oli aiemmin hölläkätisempi irakilaisten turvapaikkojen suhteen, mutta pikaiset kiristykset tekivät Suomesta nopeasti tiukemman. Ruotsin linja pysyi tuolloin melko tasaisena.

Tilastojen perusteella linja oli tiukimmillaan kesällä 2016. Sen jälkeen positiivisten päätösten osuus on uudelleen kasvanut. Vuonna 2017 oltiin aika tasoissa Ruotsin kanssa. Irakilaisille tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli Suomessa 38 prosenttia ja Ruotsissa 39 prosenttia.

Toimittajana tuttu Satu Vasantola. Jälleen kerran jätetään kertomatta kesän 2016 hyväksymisprosentin romahtamisen syyt ja se, että sittemmin prosentit ovat nousseet jo lähes vuoden 2015 tasolle. Tänä vuonna Suomen hyväksymisprosentit ovat olleet irakilaisten ja afganistanilaisten kohdalla yli kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna.

Migri selitti tiukentunutta linjaa vuonna 2016 sillä, että turvapaikanhakijoiden profiili muuttui ja samaan aikaan kiristettiin ulkomaalaislakia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan nämä eivät yksin selitä äkkikäännettä päätöksissä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi julkaisivat keväällä 2018 pilottitutkimuksen, jossa vertailtiin Migrin päätöksiä vuosilta 2015 ja 2017.

Tutkijat kävivät läpi 243 päätöstä. Tutkimuksen mukaan linja on selvästi kiristynyt, mutta kiristyminen ei liittynyt lakimuutoksiin eikä hakijaprofiilissakaan näkynyt muutosta.

Muutos näkyi tutkimuksen mukaan kahdella tavalla. Ensinnäkin hakijoiden kertomusta uskottiin vuonna 2017 huomattavasti harvemmin kuin aiemmin.

On yleistä tietoa, että etenkin viime vuosina turvapaikanhakijat ovat kierrättäneet samoja kertomuksia. Tutkimuksessa lähdettiin siitä, että sama kertomus oikeuttaa samaan päätökseen. Myös hakijaprofiilissa näkyi syksyllä 2015 selvä muutos, mutta "tutkimuksessa" tämä yritettiin puhua pois.

"Tässä asiassa laki on sama kuin ennenkin", Pimiä sanoo. "Olen puhunut tästä eduskunnassa. Ei tietenkään voi olla lainsäätäjän tarkoitus, että viranomainen voi tulkita samaa lakia toisena aikana täysin toisin kuin toisena."

Nyt ollaan asian ytimessä. Ei ollut aiempina vuosina lainsäätäjän tarkoitus, että Maahanmuuttovirasto myönsi oleskelulupia niin löysillä perusteilla kuin se teki, mutta ongelma on siinä, että myönteisiä päätöksiä ei haasteta hallinto-oikeudessa. Esimerkiksi sisäisen paon mahdollisuutta ei huomioitu Ruotsista ja muista maista poiketen ollenkaan, vaikka laki olisi mahdollistanut sen. Toimittaja ja Pimiä eivät kiinnitä mitään huomiota siihen, että myös kesän 2016 jälkeinen hyväksymisprosenttien moninkertaistuminen on tapahtunut "saman lain" aikana.

Hallinto-oikeuksien päätökset vahvistavat, että oleskelulupia oli myönnetty Maahanmuuttovirastossa vuosikaudet aivan liian löysästi. Linjan korjaaminen ei siksi edellyttänyt lakien muuttamista, joka kylläkin pitäisi välttämättä tehdä muista syistä.

[Brandis]

Koska lehtijuttu on vain tilaajille, on ehkä hyvä laittaa lisää jutusta näkyville. Kiitos @Roope hyvistä lisämaininnoista.

Lainaamasi loppukappale jatkuu:

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion mukaan tutkimuksen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä otos oli pieni, laki oli muuttunut ja käytäntöjä oli kiristetty Ruotsin mallin mukaan.

"Siinä käytiin myös läpi pelkät päätökset eikä lainkaan puhuttelupöytäkirjoja", Vuorio sanoo.

Näin on tosin tehnyt myös Migri itse. Se luovutti kesäkuussa sisä­ministerille oman raporttinsa turvapaikkapäätöksistä. Myös siinä on mukana sisäinen selvitys, joka perustuu pelkästään päätöksiin. Niissä on mukana tiivistelmä puhuttelussa esiin tulleista asioista.

Eikö nimenomaan tämän seikan osalta tärkeitä tietoja olisi saatu puhuttelupöytäkirjoista? Jokainen päätös on pitkällinen prosessi. Tapausten avaaminen jälkikäteen ja niihin uudelleen palaaminen ottaisi huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja, jos se tahdotaan toteuttaa laadukkaasti.

Jatkuu:
(Tulkkausasia olisi pitänyt hoitaa jo aikanaan siten, että ostetaan palveluita vain viranomaisyhteistyöhön tarkoitetuilta asioimistulkkauspalveluita myyviltä, päteviltä tulkeilta. Kehnoon tulkkaukseen vetoaminen tässä kohden on siis vähintäänkin kyseenalaista, mielestäni.)

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mielestä uusintahakemukset pitäisi käsitellä perusteellisesti.

"On tullut esille tapauksia, jotka osoittavat, että turvapaikkapäätöksenteossa on ollut heikkouksia. Nyt pitäisi palauttaa luottamus rikki menneeseen turvapaikkajärjestelmään", hän sanoo.

Pimiän mukaan ongelma on siinä, että lakeihin ja käytäntöihin tehtiin lyhyessä ajassa monia muutoksia, joiden yhteisvaikutukset jäivät selvittämättä.

Oikeusapua vähennettiin ja avustajien käyttöä puhutteluissa rajoitettiin. Avustajien palkkioita pienennettiin, ja avustajiksi tuli juristeja, jotka hoitivat turvapaikanhakijoiden tapauksia vasemmalla kädellä.

Samaan aikaan lakimuutoksella lyhennettiin valitusaikoja ja Migrin päätöskäytäntö tiukentui. Migriin palkattiin paljon uusia, kokemattomia käsittelijöitä, ja puhutteluissa käytettiin tulkkeja, joista kaikki eivät­ olleet päteviä.

"Olen kuunnellut monia puhuttelunauhoja, joissa turvapaikanhakija puhuu pitkään, jopa minuuttikaupalla, mutta tulkki kääntää vain lauseen tai kaksi", sanoo perhe A:n juristi Emmi Wehka-aho.

"Ja sitten kielteistä päätöstä perustellaan sillä, että hakija kertoi asioista lyhyesti ja pintapuolisesti."

Myös Migrin omassa selvityksessä todetaan, että päätöksenteossa on ollut "joitain virheitä ja puutteita". Migri tuli silti siihen tulokseen, että turvapaikkapäätösten "laatu on tällä hetkellä hyvällä tasolla". Muutoksiakin on tehty. Migriin ollaan parhaillaan palkkaamassa laadunvalvontatulkkeja tekemään pistokokeita ja varmistamaan, että tulkit osaavat asiansa. Myös puhuttelijoiden koulutusta on lisätty.

"Olen täysin vakuuttunut siitä, että turvapaikkaprosessiin voi luottaa", ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo.

Päätösten laatua voi arvioida myös katsomalla hallinto-oikeuksien päätöksiä. Migrin kielteisistä päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen, joka voi joko hylätä valituksen, muuttaa päätöstä tai palauttaa asian Migrin käsiteltäväksi. Muutettujen ja palautettujen tapausten määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Tänä ja viime vuonna hallinto-oikeudet ovat palauttaneet yli 30 prosenttia päätöksistä.

HS.

[Roope]

"Siinä käytiin myös läpi pelkät päätökset eikä lainkaan puhuttelupöytäkirjoja", Vuorio sanoo.

Eikö nimenomaan tämän seikan osalta tärkeitä tietoja olisi saatu puhuttelupöytäkirjoista? Jokainen päätös on pitkällinen prosessi.

Jos jotain, niin tuo osoittaa sen, miten heiveröiseltä pohjalta yhdenvertaisuusvaltuutettu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi esittivät syytöksiään. Ne eivät olleet perehtyneet tapauksiin sen syvällisemmin.

Tapausten avaaminen jälkikäteen ja niihin uudelleen palaaminen ottaisi huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja, jos se tahdotaan toteuttaa laadukkaasti.

Jopa kymmenien tuhansien päätösten läpikäyminen uusine haastatteluineen vaatisi järjettömän paljon resursseja ja aikaa. Kukaan ei ole osoittanut, että valitusjärjestelmä olisi niin epäonnistunut, että tällaiseen megaoperaatioon olisi oikeasti tarvetta, etenkin kun niin valittaminen kuin myönteisen päätöksen saaminenkin on Suomessa poikkeuksellisen helppoa. Ei ole näytetty yhtä ainutta palautuskiellon rikkomista saati järjestelmällistä sellaista.

Vaatimus tuleekin siitä, että ajan kanssa oleskelulupa myönnetään yhä helpommin muista syistä.

(Tulkkausasia olisi pitänyt hoitaa jo aikanaan siten, että ostetaan palveluita vain viranomaisyhteistyöhön tarkoitetuilta asioimistulkkauspalveluita myyviltä, päteviltä tulkeilta. Kehnoon tulkkaukseen vetoaminen tässä kohden on siis vähintäänkin kyseenalaista, mielestäni.)

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mielestä uusintahakemukset pitäisi käsitellä perusteellisesti.

"On tullut esille tapauksia, jotka osoittavat, että turvapaikkapäätöksenteossa on ollut heikkouksia. Nyt pitäisi palauttaa luottamus rikki menneeseen turvapaikkajärjestelmään", hän sanoo.

Pimiän mukaan ongelma on siinä, että lakeihin ja käytäntöihin tehtiin lyhyessä ajassa monia muutoksia, joiden yhteisvaikutukset jäivät selvittämättä.

Edelleen tätä perustelematonta roskaa mystisistä "yhteisvaikutuksista", kun oikeasti kenkä puristaa vain siitä, että välillä annettiiin suuremmalle osuudelle kielteisiä päätöksiä.

Siitä vaan esittämään konkreettisia muutoksia lakeihin, eikä hokemaan typeriä fraaseja "rikki menneestä turvapaikkajärjestelmästä".

Oikeusapua vähennettiin ja avustajien käyttöä puhutteluissa rajoitettiin. Avustajien palkkioita pienennettiin, ja avustajiksi tuli juristeja, jotka hoitivat turvapaikanhakijoiden tapauksia vasemmalla kädellä.

Tapauksia toisella kädellä hoitavat ja muun muassa ilmaisilla kännyköillä asiakkaita hankkivat avustajat olivat ongelma jo ennen lakimuutoksia. Mutta erityisesti se, että Suomessa turvapaikanhakijoihin erikoistuneilla juristeilla oli muista maista poiketen piikki auki.

Samaan aikaan lakimuutoksella lyhennettiin valitusaikoja ja Migrin päätöskäytäntö tiukentui. Migriin palkattiin paljon uusia, kokemattomia käsittelijöitä, ja puhutteluissa käytettiin tulkkeja, joista kaikki eivät­ olleet päteviä.

Kokemattomien käsittelijöiden on väitetty tuottaneen valtavasti virheellisiä päätöksiä, mutta tilastot eivät tue syytöstä. Sen sijaan tulkkipula on ollut todellinen ongelma, jonka kanssa on pitänyt taiteilla muutenkin yhä pitemmiksi venyneiden käsittelyaikojen kurissa pitämiseksi.

Päätösten laatua voi arvioida myös katsomalla hallinto-oikeuksien päätöksiä. Migrin kielteisistä päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen, joka voi joko hylätä valituksen, muuttaa päätöstä tai palauttaa asian Migrin käsiteltäväksi. Muutettujen ja palautettujen tapausten määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Tänä ja viime vuonna hallinto-oikeudet ovat palauttaneet yli 30 prosenttia päätöksistä.

Voi näitä tampiotoimittajia. Määrä on eri asia kuin prosenttiosuus. Pelkkä hallinto-oikeuden palauttamien päätöksien prosenttiosuus taas ei kerro mitään laadusta. Vain pieni osa palautuksista on johtunut Maahanmuuttoviraston virheistä. Sisäministeriö on pitänyt laaturajana viittä prosenttia, joka ei tiettävästi ole ylittynyt edes pahimmassa ruuhkassa.

[Roope2]

Hesarin tekstistä:

Samanlaiset tapaukset A ja B. A hyväksytään ja B hylätään. B valittaa ja uudestaan hylätään. Johtopäätös: A:n hyväksyminen oli perusteeton.

[Roope]

Hesarin tekstistä:

Samanlaiset tapaukset A ja B. A hyväksytään ja B hylätään. B valittaa ja uudestaan hylätään. Johtopäätös: A:n hyväksyminen oli perusteeton.

Se on todennäköisin selitys.

Myönteiseen päätökseen tarvitaan vain yksi Migrin käsittelijä, mutta kielteiseen kaksi ja valitukseen hallinto-oikeudessa uudet kaksi (vai oliko se kolme?). Eli myönteisen päätöksen hakemuksen on tutkinut vain yksi ihminen, kun taas hallinto-oikeuden vahvistaman kielteisen päätöksen hakemuksen neljä ihmistä.

Väärin perustein annettuja myönteisiä päätöksiä ei oikaista hallinto-oikeudessa, koska niistä ei valiteta.

[Mr.Reese]

Vasemmistoliiton Anne Kontula kannustaa suomalaisia piilottelemaan paperittomia. 

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kertoo Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa pitävänsä paperittomien eli esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelemista hyvänä ja kannustavansa suomalaisia siihen.

Kontula myös kertoo, miten hän itse auttaa paperittomia.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/3b166239-cefd-43b1-9196-9f1e096af6ae_pi.shtml

Anne ei kuitenkaan elä itse niinkuin kehoittaa toisia elämään, vaan aikoo vain rahallisesti tukea piilottelijoita.
On muuten luksusta rikollisille. Turvasatama jonkun tättähäärän luona jonka yhteyksistä paperittomaan viranomaisilla ei mitään hajua, elleivät ala ratsaamaan järjestään RHC:läisiä.

[Ajattelija2008]

Anna Kontula kannustaa laittomia siirtolaisia hukkumaan Välimereen. Toki 20 000 hukkunutta on kommunisti Anna Kontulalle merkityksetön asia, kunhan vallankumous etenee. Tuo on stalinistin moraali.

[Mr.Reese]

Kaustia pukkaa. Tekeekö Anne Kontula Aino Pennaset ja saa vasemmistoliiton kannatuksen sinne, minne se kuuluukin? Jonnekin 3% kerhoon. Huom! Elokin on haaskalla. 

Kontulan kannanotto on herättänyt hämmennystä niin hallituksen kuin oppositionkin piirissä.

– Mitä siitä tulisi, jos kaikki itse arvioivat, mitä lakia haluavat noudattaa. Onko kansanedustajalla siihen erikoisoikeus? Mia Laiho (kok) kyseli Twitterissä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kirjoitti Facebookissa, että "yhdelläkään kansalaisella ei tulisi olla oikeutta muiden kustannuksella ottaa lakia omiin käsiinsä".

– Toivottavasti piilottelija vastaa elatuksesta nyt ja tulevaisuudessa sekä vastaa siitä, että jos jotain sattuu. Eli maksaa kulut valtiolle, omaisille ja menee mediaan eteen vastaamaan, miksi vaarantaa tavalliset kansalaiset oman touhun vuoksi, Meri kommentoi.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ihmetteli Twitterissä, että kansanedustaja kannustaa kansalaisia "laittomaan toimintaan".

– Punavihreillä on mielestään erivapaus päättää, että mitä lainsäädäntöä noudattavat ja mitä eivät.

Iltalehti ei ole tavoittanut vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia kommentoimaan Kontulan kannanottoa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/29d7d615-b2ac-438c-8015-4ada33e9556b_pi.shtml

[N. O. Hääppönen]

Kaustia pukkaa. Tekeekö Anne Kontula Aino Pennaset ja saa vasemmistoliiton kannatuksen sinne, minne se kuuluukin? Jonnekin 3% kerhoon.

"Aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin."

Mistä ihmeestä tuollainen vanha impivaaralainen sananlasku pätkähti päähäni 

Pitäisikö sitä päivittää vähän monikulttuurisemmaksi jollakin tapaa? Anyone?