Mitä yhteiskunnan tulisi kustantaa?

[Svart Lucia]

Olen kuullut ja lukenut mielipiteitä siitä, mitä yhteiskunnan loppujen lopuksi kuuluisi korvata kansalaisilleen. Itse en tässä sano juuta enkä jaata, mutta näitä voi miettiä itse kukin.

1. Lääkärissä käynti ja sairaalahoito. Yhteiskunta tarjoaa terveydenhoitopalveluita, mutta ei se ihan ilmaista kuitenkaan ole. Pitäisikö olla?
2. Lääkkeet. KELA kylläkin korvaa osittain, vaan joidenkin mielestä pitäisi korvata kokonaan.
3. Hammashoito. Pääsehän sitä suht halvalla kunnalliselle hammaslääkärille, tosin pitkien jonotusaikojen jälkeen. Korvaako KELA käynnit yksityisellä, en tiedä? Pitäisikö yhteiskunnan maksaa kulut kokonaisuudessaan?
4. Optikko/silmälasit. Pääosin ihmiset maksavat itse, mutta jos on tarpeeksi köyhä niin kyllä sossu korvaa. Joidenkin mielestä silmälasit pitäisi maksaa jokaiselle verovaroin.
5. Ajokortti. Maksaa maltaita, silti kuuluu tavallaan yleissivistykseen. Olen kuullut ehdotuksia, että ajokoulutuksen pitäisi kuulua ilmaisena lukioon tai ammattikouluun.
6. Nettiyhteys. Alkaa olla miltei pakollinen joka iikalle. Eikö olisi järkevintä jos yhteiskunta kustantaisi yhteydet joka talouteen?

[Tabula Rasa]

Njooh. Kysymys rahasta. En usko että näihin tulee riittämään rahaa pitkiin aikoihin. Mutta noin periaatteessa valtion voisi tarjota tiettyjä palveluja turvallisuuden lisäksi. Kuitenkin toteutustapa ratkaisee. Loputon virkaloisten laiskottelupaikka jollain nimikkeellä ei ole ainakaan tavallisten kansalaisten toiveissa. Jos tuon saa suht järkevästi toteutettua niin sitten.

Ja se että mikä on valtion ja mikä on kunnan?

[Jaska Pankkaaja]

Paatuneena sossuna sanoisin:

1. kohtuullinen terveydenhoito
2. koulutus mutta sitäkin voisi hieman optomoida, siis vähentää hömppäkoulutusta verovaroilla.

Eläkkeet tulisi perustua hlön maksamiin eläkemaksuihin ja peruseläke olisi näin pieni.
Ajokorttiin tarvittavaa teoriaa voisi tosiaan opettaa koulussakin ja helpottaa näin opetusluvilla opettamista.

[Paxe]

Njooh. Kysymys rahasta. En usko että näihin tulee riittämään rahaa pitkiin aikoihin. Mutta noin periaatteessa valtion voisi tarjota tiettyjä palveluja turvallisuuden lisäksi. Kuitenkin toteutustapa ratkaisee. Loputon virkaloisten laiskottelupaikka jollain nimikkeellä ei ole ainakaan tavallisten kansalaisten toiveissa. Jos tuon saa suht järkevästi toteutettua niin sitten.

Ja se että mikä on valtion ja mikä on kunnan?

Niin, Tabula Rasa osuikin asian ytimeen. Mitäpä jos aloitettaisiin tuosta mitä kai jokainen pitää peruslähtökohtana... turvallisuudesta. Siis: Rajat kiinni ja jo tulleista hakijoista valheellisten tietojen antamiseen sekä matuista rikollisuuteen syyllistyneet karkoitukseen heti.

[Sturmtiger]

Kansakoulu oli asiaa oppikoululla ja ammattikoululla lisättynä, peruskoulu on itäsaksalainen merkeleelinen keksintö. Kai sitten oli siihen varaa, tulokset vaan näkyy. Ylioppilaita väännetään väkisin enemmän kuin koskaan ja suoraan työtömyyskortistoon. Jotkut onnettomat  pääsee yliopistoon ja taas kortistoon. Tulos näkyy ja kuuluu.  Joku pissatutkimus vertaa varmaan lukutaidottomiin tai tavauskilpailuja järjestäviin maihin kuten USA. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa.

Niih, no nyt tarvitaan taas jotain ihmetekoja koulutuslaitokselta, kun ovista ja ikkunoista tunkee luku- ja kirjoitustaidottomia (ei tarkoita kahta poliisia), joita pitänee oikein tulkin kanssa kouluttaa heti kun on on jotenkin maahan luikahtanut turvis.

[Foundation]

Kaikki tietenkin.

Vapaaehtoisesti tosin.

[Kyklooppi]

Kaikille maailman "hädänalaisille" yltäkylläinen ilmainen elämä maassamme oman kansan tarpeista
leikaten.
Se nyt on ihan vähintä, lisäksi tarpeeksi fyrkkaa vokkibisnekseen.

[Leso]

Svart Lucia pani kyllä pahan listan...

Ainakaan netti ei ole millään tavoin yhteiskunnan velvollisuus. Se on toki tarpeellinen nykymaailmassa siinä missä muutkin "someettiset" tarpeet, mutta aina voi tietty valita netin ja terveydenhoidon välillä.
Tuskin maltan odottaa, miten vanhana ja hampaattomana köyhäintalossa muiden vanhojen akkojen ja jopa(!) kantismummujen kanssa voin päivitellä että niin se taas löytyi yksi muumio, ja että netti se vaan oli pyörinyt yhden sisällissodan yli. Vaan iloitaan siitä, että köyhäintalon ainoaan kamiinaan saadaan taas poltettavaa.

Eikä minkäänlainen avustus kenenkään harrastuksiin kuulu verorahoista maksettavaksi.

[Svart Lucia]

Njooh. Kysymys rahasta. En usko että näihin tulee riittämään rahaa pitkiin aikoihin. Mutta noin periaatteessa valtion voisi tarjota tiettyjä palveluja turvallisuuden lisäksi. Kuitenkin toteutustapa ratkaisee. Loputon virkaloisten laiskottelupaikka jollain nimikkeellä ei ole ainakaan tavallisten kansalaisten toiveissa. Jos tuon saa suht järkevästi toteutettua niin sitten.

Ja se että mikä on valtion ja mikä on kunnan?

No tottahan toki tässä on kysymys rahasta. Siitä nimenomaan. Voidaan kuvitella kaksi ääripäätä: toisessa mallissa ihmiset maksavat palkoistaan 90% veroa ja yhteiskunta järjestää koko elämän. Itselle jää vaan tupakkirahat. Toisessa mallissa veroprosentti on 10, jolla turvataan pelkästään yhteiskunnan ydintoiminnot. Ihminen on oman onnensa varassa ja vastaa itse elämästään.

Ja onko se sit valtion- vai kunnallisveroa on lopulta pelkkä järjestelykysymys.

[Raksa_Mies]

Paatuneena sossuna sanoisin:

1. kohtuullinen terveydenhoito
2. koulutus mutta sitäkin voisi hieman optomoida, siis vähentää hömppäkoulutusta verovaroilla.

Eläkkeet tulisi perustua hlön maksamiin eläkemaksuihin ja peruseläke olisi näin pieni.
Ajokorttiin tarvittavaa teoriaa voisi tosiaan opettaa koulussakin ja helpottaa näin opetusluvilla opettamista.

järjettömän suuren julkisen sektorin yksi aiheuttaja on kaiken maailman hömppäkoulutus. On koulutettu kielitieteilijöitä yms. aivan turhaan. Näiden koulutus maksaa jotain, mutta on lillukanvarsia siihen verrattuna, mitä ne tulee elämänsä aikana yhteiskunnalle maksamaan.

[AcastusKolya]

Hömppäkoulutukseen liittyen voisi sanoa, että meillä on koulutuspolitiikka muutenkin pielessä eli moneen työhän koulutetaan aivan liian pitkään. Moneen työhön riittäisi esimerkiksi 6 kk peruskoulutus ja loppu hoituisi työn ohella, mutta niinpä vaan koulu kestääkin esim. 3 vuotta. Kertonee aika paljon se työkkärin virkaloisen suusta kuultu lausahdus, että kun ensin hankkii korkeakoulututkinnon, voisi (esimerkiksi) aloittaa kirjastossa kirjojen muovittajana...

[Tabula Rasa]

Njooh. Kysymys rahasta. En usko että näihin tulee riittämään rahaa pitkiin aikoihin. Mutta noin periaatteessa valtion voisi tarjota tiettyjä palveluja turvallisuuden lisäksi. Kuitenkin toteutustapa ratkaisee. Loputon virkaloisten laiskottelupaikka jollain nimikkeellä ei ole ainakaan tavallisten kansalaisten toiveissa. Jos tuon saa suht järkevästi toteutettua niin sitten.

Ja se että mikä on valtion ja mikä on kunnan?

No tottahan toki tässä on kysymys rahasta. Siitä nimenomaan. Voidaan kuvitella kaksi ääripäätä: toisessa mallissa ihmiset maksavat palkoistaan 90% veroa ja yhteiskunta järjestää koko elämän. Itselle jää vaan tupakkirahat. Toisessa mallissa veroprosentti on 10, jolla turvataan pelkästään yhteiskunnan ydintoiminnot. Ihminen on oman onnensa varassa ja vastaa itse elämästään.

Ja onko se sit valtion- vai kunnallisveroa on lopulta pelkkä järjestelykysymys.

Tasapaino noiden välillä varmaankin paras. Se sitten onko se 20,30,40,50,60 vai 80% onkin jo toinen juttu. Mutta noin nyrkkisääntönä poisotettujen varojen pitäisi poikia valtion hallussa suurempaa hyvinvointia kuin yksityiset voisivat keskimäärin tuottaa.

ja kunnallis tai valtionveron ero on se, että mikäli joku on kunnan verotettavaa, niin myös valta siitä tehtävistä päätöksistä tulisi olla ensisijaisesti kunnalla. Kun taas se minkä valtio hoitaa, päätösvalta ensisijaisesti valtiolla. Kunnat eivät ole mitään valtion määräysvallan jatkeita vaan itsenäisiä yksiköitä joilla on omat oikeutensa.

[kultturelli marssilainen]

1. Lääkärissä käynti ja sairaalahoito. Yhteiskunta tarjoaa terveydenhoitopalveluita, mutta ei se ihan ilmaista kuitenkaan ole. Pitäisikö olla?

Pieni omavastuu voi olla paikallaan turhimpien käyntien karsimiseksi, mutta pitkien sairaalajaksojen omavastuuta voisi alentaa nykyisestä. Yleisestiottaen terveydenhuollon kuitenkin tulisi olla julkisrahoitteista. Kosmeettista kirurgiaa (tarkoittaen normaalien rintojen suurentamista, ei palovammojen korjaamista tmv) en kuitenkaan laittaisi yhteiskunnan korvattavaksi, enkä tiedä sukupuolen korjauksistakaan. Noitakin mielestäni kuitenkin voidaan minun puolestani tehdä julkisella puolella, ehkä jopa aavistuksen tuettuna (ainakin ilman arvonlisäveroa). Koska niitä kuitenkin tehdään, parempi että ne tehdään asiallisesti kuin jollain epämääräisellä klinikalla, jonka mokat päätyvät julkisen puolen korjattaviksi.

2. Lääkkeet. KELA kylläkin korvaa osittain, vaan joidenkin mielestä pitäisi korvata kokonaan.

Lääkärin määräämät lääkkeet voisivat olla täysin ilmaisiakin. Mukaanlukien normaalisti reseptivapaat lääkkeet, jotka ostetaan lääkärin määräyksestä. Ei ole hyötyä siitä että lääkäri tutkii ja toteaa mikä voisi auttaa, jos lääke jää hankkimatta hinnan vuoksi.

3. Hammashoito. Pääsehän sitä suht halvalla kunnalliselle hammaslääkärille, tosin pitkien jonotusaikojen jälkeen. Korvaako KELA käynnit yksityisellä, en tiedä? Pitäisikö yhteiskunnan maksaa kulut kokonaisuudessaan?

Kela korvaa yksityisen hammashoidon kuluja määriteltyjen taksojen mukaisesti, korvaukset lienevät alle puolet yksityisen ottamista hinnoista. Korvattavuutta, tai julkisella puolella tehtävien toimenpiteiden osuutta, voisi laajentaa ainakin proteesien osalta. Julkisen puolen jonoja tulisi saada paljon lyhyemmiksi.

4. Optikko/silmälasit. Pääosin ihmiset maksavat itse, mutta jos on tarpeeksi köyhä niin kyllä sossu korvaa. Joidenkin mielestä silmälasit pitäisi maksaa jokaiselle verovaroin.

Nämäkin voisi yhteiskunta kustantaa, jos lasit ovat tarpeen normaalia elämää varten. Tietenkin tulee kysymys siitä mihin raja vedetään, ehkä sopiva kohta olisi henkilöauton ajokorttiin vaadittava näkökyky. Lasien korvattavuus kuitenkin siten, että yhteiskunnan maksama osuus vastaa vain hinnat alkaen -laseja, satojen eurojen muotikehykset maksakoon ne haluava omasta pussistaan.

5. Ajokortti. Maksaa maltaita, silti kuuluu tavallaan yleissivistykseen. Olen kuullut ehdotuksia, että ajokoulutuksen pitäisi kuulua ilmaisena lukioon tai ammattikouluun.

Ei välttämätöntä, jos ajokortin hintaa saadaan muuten laskettua.

6. Nettiyhteys. Alkaa olla miltei pakollinen joka iikalle. Eikö olisi järkevintä jos yhteiskunta kustantaisi yhteydet joka talouteen?

Ei, koska nettiyhteyksiä on monenlaisia monelta tarjoajalta, yhteiskunnan sekaantuminen sotkisi turhaan markkinoita. Riittää että tarve nettiin huomioidaan toimeentulotuen perusosan suuruutta päätettäessä.

[Svart Lucia]

Njooh. Kysymys rahasta. En usko että näihin tulee riittämään rahaa pitkiin aikoihin. Mutta noin periaatteessa valtion voisi tarjota tiettyjä palveluja turvallisuuden lisäksi. Kuitenkin toteutustapa ratkaisee. Loputon virkaloisten laiskottelupaikka jollain nimikkeellä ei ole ainakaan tavallisten kansalaisten toiveissa. Jos tuon saa suht järkevästi toteutettua niin sitten.

Ja se että mikä on valtion ja mikä on kunnan?

No tottahan toki tässä on kysymys rahasta. Siitä nimenomaan. Voidaan kuvitella kaksi ääripäätä: toisessa mallissa ihmiset maksavat palkoistaan 90% veroa ja yhteiskunta järjestää koko elämän. Itselle jää vaan tupakkirahat. Toisessa mallissa veroprosentti on 10, jolla turvataan pelkästään yhteiskunnan ydintoiminnot. Ihminen on oman onnensa varassa ja vastaa itse elämästään.

Ja onko se sit valtion- vai kunnallisveroa on lopulta pelkkä järjestelykysymys.

Tasapaino noiden välillä varmaankin paras. Se sitten onko se 20,30,40,50,60 vai 80% onkin jo toinen juttu. Mutta noin nyrkkisääntönä poisotettujen varojen pitäisi poikia valtion hallussa suurempaa hyvinvointia kuin yksityiset voisivat keskimäärin tuottaa.

ja kunnallis tai valtionveron ero on se, että mikäli joku on kunnan verotettavaa, niin myös valta siitä tehtävistä päätöksistä tulisi olla ensisijaisesti kunnalla. Kun taas se minkä valtio hoitaa, päätösvalta ensisijaisesti valtiolla. Kunnat eivät ole mitään valtion määräysvallan jatkeita vaan itsenäisiä yksiköitä joilla on omat oikeutensa.

Nyrkkisääntösi kuulostaa tietysti järkevältä, pragmaattiselta. Mutta jonkun on tehtävä arviot ja laskelmat, jolloin kuitenkin puhutaan poliittisesta päätöksestä.

Ja kunnat noudattavat eduskunnan säätämiä lakeja. Ylipäätään kun keskustelemme kokonaisverosta ja suhteesta "yksilön vastuu vs yhteiskunnan vastuu", on samantekevää nostaako sen veron kunta vai valtio.

[Tabula Rasa]

Se että kunnan alisteisuus ei ole mikään luonnonlaki. Ja jos valtio lakkaa toimimasta kunnan eduksi niin hyvässä taloudellisessa kunnossa oleva kunta kykenee järjestämään itsekin toiminnot joita valtio ei järjestä. Tällöin myös kysyttävä kannattaako sen kunnan asukkaiden enää maksaa valtion veroja.

[Svart Lucia]

^ Nythän ei puhuta veroteknisistä yksityiskohdista vaan siitä, missä määrin yksilö tai yhteiskunta on vastuussa ihmisen elämästä.

[Tabula Rasa]

^ Nythän ei puhuta veroteknisistä yksityiskohdista vaan siitä, missä määrin yksilö tai yhteiskunta on vastuussa ihmisen elämästä.

Pointti oli, että yhteiskunta toimii ilman valtion verotustakin. Eli jos se sen ainoan työnsä, ihmisten turvallisuuden jättää hoitamatta niin voidaan sanoa heipat valtiolle ja perustaa toiminta kuntien liittoihin ja yhteistyöelimiin.

[Ernst]

Netti on jo nyt yhteiskunnan subventoimana ilmainen kirjastoissa. Saisi pysyäkin ilmaisena.

[JKN]

Tässä tulee kyseeseen myös Suomen hintataso, sääntely ja byrokratia.

Kun Yhdysvalloissa New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa autokortin saa 50 dollarilla, niin jostakin syystä Suomessa ajamaan oppii vasta 2500 eurolla. 50 dollarin autokortti tulisi valtionkin kustantamana halvaksi, mutta toisaalta jokainen pystyisi maksamaan sen silloin itsekin.

Kyse ei siis lopulta olekaan siitä kuka maksaa vaan, että Suomen kustunnustaso on alunalkaen järjetön. 50 dollarin kortin selitys ei myöskään voi löytyä veroista, koska kortissa ei mitenkään voi olla sellaista määrää veroja. Minä maksan 50 euron ajorkorttiin mielelläni toiset 50 euroa lisää veroja, kunhan se ei mene veroparatiisifirmoille. Mutta mikään sosialismi ei silti selitä järjetöntä hintaa.

Nettiyhteyksien suhteen kapitalismi on toiminut ainakin täällä päin. Maksan nyt 100 M liittymästä 10 euroa kuussa, kun Soneralle maksoin 50 euroa kuussa pelkästä 2M liittymästä. Tuo 2M liittymä kuuluisi halutessani myös vuokraan. Olenko siis kommunisti, kun en halua maksaa 50 euroa kuussa hitaasta nettiliittymästä? Toisaalta ne joilla ei ole varaa nopeampaan, saavat liittymän vuokraan. En minä pidä heitä sosialisteina ja suon heille mielelläni sen 2M yhteyden.

Taisi olla Kokoomuksen Piia Noora Kauppi, joka totesi aikanaan, etteivät köyhät tarvitse kännyköitä. Minä kun olen saanut operattorilta ilmaiseksi kolmekin kännykkää! Juuri se todistaa äärilibertaarien psykopaattisuuden. He eivät ymmärrä, että kapitalismi parhaimmillaan palvelee sosiaalista yhteistä hyvää. Kapitalismin tarkoitus ei olekaan tehdä sinua äärettömän rikkaaksi, vaan palvella koko yhteiskuntaa.

Kapitalismi pitää saada palvelemaan kaikessa sosiaalista yhteistä hyvää, missä jokainen voi saada sen ilmaiskännykän, vuokraan sisältyvän netin tai halvemman ajokortin.  Sellaista "köyhät menkööt potkukelkalla, kun me paremmat ihmiset kuljemme helikoptereilla" kapitalismia me emme tarvitse.

Kyse ei siis olekaan Kapitalismin ja Sosialismin eroista, vaan yksilöiden psykologisista eroista. Molemmissa leireissä on niitä, jotka asettavat aina oman etunsa yhteisön edelle, ja he ovat myös syy yhteisön ongelmiin. Nämä ongelmatapaukset haluavat tulla palvelluiksi, ja käyttävät systeemiä hyväkseen kiertämällä veroja ja hakemalla etuja itselleen, mutta he eivät itse palvele koskaan muita. Siinä missä Omaa etua tavoitteleva kapitalisti on häikäilemätön ja muita hyväksikäyttävä opportunisti, on vastaava Sosialisti lähinnä kyvytön narsisti. Kyvytön narsisti taas käyttää hyväksi, koska ei osaa muutakaan. Jos hän osaisi jotain, hän liittyisi heti Kokoomusnuoriin ja löytäisi sieltä hengenheimolaisia.

Omaa etua tavoittelevat kapitalistit ja sosialistit ovat ongelma. Yhteistä etua tavoittelevat kapitalistit ja sosialistit ovat ratkaisu. Ideologinen raja kulkee lopulta enemmän yksilön psykologiassa kuin talousjärjestelmässä.

[Finka]

Hammashoito ja terveydenhoito laajemminkin: Näissä pitää olla jonkinlainen omavastuu. Hampaiden kuntoon voi ihminen jokapäiväisellä puhdistamisella ja sokerin kohtuukäytöllä vaikuttaa merkittävästi. Siksi omavastuu pitää olla suurempi kuin mitä hammasharjan, -tahnan ja -langan kustannukset ovat. Amerikkalaistyylisen sairasvakuutusperusteisen terveydenhoidon käyttöönotto olisi harkinnan arvoinen.

Internet: Jonkinlainen perusnettiyhteys olisi sananvapauden realisoitumisen näkökulmasta hieno asia. Käytännössä Suomessa on vielä todella syrjäisiä alueita, joihihin ei minkäänlaista nettiä saa.

Mielestäni tärkeimmät asiat, mitkä Suomen valtion on kansalaisilleen tarjottava, ovat luku- ja laskutaito sekä pääsy tiedon äärelle.

[Raksa_Mies]

JKN... oletko aivan varma, että maksoit 2M laajakaistasta 50 euroa kuussa?

[JKN]

Kaivettuani laskuarkistoani löysin vanhan laskun yli kolmen vuoden takaa, joka oli 48 euroa. Sisälti toki tietoturvan, joka taisi olla 5-6 euroa kuussa. Samana vuotena vaihdoin operaattoria, enkä ole sen jälkeen Soneran hintoja kaivannut saati seurannut.

Voihan toki olla, että nauroivat tyhmyydelleni. Soneralla ei koskaan ollut tapana palkita asiakasuskollisuutta halvemmilla hinnoilla, ja olin pitkään niin kännykkä kuin nettiliittymä asiakas. Tarjoukset ja puheajat menivät aina uuden vaihtajille.

Uskollisuus on mielestäni yhdistelmä konservatiivisuutta ja yhteisen hyvän asettamista etusijalle. Se ei ole ongelma, jos se ei ole uudistumiskyvyttömyyttä. Mutta kun hyödyntavoittelijat näkevät uskollisuuden hyväksikäytettävänä voimana, joka voidaan ottaa itsestäänselvyytenä ilman ansaitsemista, hallita sitä, ja nyhtää siitä optiot omaan taskuun, sellaisten ihmisten seuraa tai yritysten palveluita en enää erityisemmin kaipaa. Se ei ole yhteinen hyvä, joka siitä hyötyy. Pitäkööt VOK:nsa(tunkkinsa).

[Raksa_Mies]

Kaivettuani laskuarkistoani löysin vanhan laskun yli kolmen vuoden takaa, joka oli 48 euroa. Sisälti toki tietoturvan, joka taisi olla 5-6 euroa kuussa. Samana vuotena vaihdoin operaattoria, enkä ole sen jälkeen Soneran hintoja kaivannut saati seurannut.

Voihan toki olla, että nauroivat tyhmyydelleni. Soneralla ei koskaan ollut tapana palkita asiakasuskollisuutta halvemmilla hinnoilla, ja olin pitkään niin kännykkä kuin nettiliittymä asiakas. Tarjoukset ja puheajat menivät aina uuden vaihtajille.

Uskollisuus on mielestäni yhdistelmä konservatiivisuutta ja yhteisen hyvän asettamista etusijalle. Se ei ole ongelma, jos se ei ole uudistumiskyvyttömyyttä. Mutta kun hyödyntavoittelijat näkevät uskollisuuden hyväksikäytettävänä voimana, joka voidaan ottaa itsestäänselvyytenä ilman ansaitsemista, hallita sitä, ja nyhtää siitä optiot omaan taskuun, sellaisten ihmisten seuraa tai yritysten palveluita en enää erityisemmin kaipaa. Se ei ole yhteinen hyvä, joka siitä hyötyy. Pitäkööt VOK:nsa(tunkkinsa).

Ovat kyllä täysillä kusettaneet. Itselläkin oli aikoinaan soneran laajakaista ja 2M yhteys kustansi 20 euroa. Vaihdoin sitten elisaviihteeseen

[Skeptikko]

4. Optikko/silmälasit. Pääosin ihmiset maksavat itse, mutta jos on tarpeeksi köyhä niin kyllä sossu korvaa. Joidenkin mielestä silmälasit pitäisi maksaa jokaiselle verovaroin.

Jos kyse on lapsesta, olisi tärkeää saada taittovirheisille silmälasit, vaikka vanhemmilla ei sellaiseen olisi rahaa/halua käyttää rahaa sellaiseen. Jos lapsena taittovirheinen ei näe silmälasien puutteen takia kuin sameasti, ei hänelle koskaan myöhemminkään voida saada normaalia näkökykyä, kun aivot eivät ole päässeet kehittymään terävän näön kanssa. Luultavasti myös koulussa pärjääminen alenee huomattavasti, jos ei näe taululle ja/tai kirjojen tekstiä.

[Jaska Pankkaaja]

Paatuneena sossuna sanoisin:

1. kohtuullinen terveydenhoito
2. koulutus mutta sitäkin voisi hieman optomoida, siis vähentää hömppäkoulutusta verovaroilla.

Eläkkeet tulisi perustua hlön maksamiin eläkemaksuihin ja peruseläke olisi näin pieni.
Ajokorttiin tarvittavaa teoriaa voisi tosiaan opettaa koulussakin ja helpottaa näin opetusluvilla opettamista.

järjettömän suuren julkisen sektorin yksi aiheuttaja on kaiken maailman hömppäkoulutus. On koulutettu kielitieteilijöitä yms. aivan turhaan. Näiden koulutus maksaa jotain, mutta on lillukanvarsia siihen verrattuna, mitä ne tulee elämänsä aikana yhteiskunnalle maksamaan.

No en tarkoittanyt hömpällä kielitieteilijöitä tai historioitsijoita vaan näitä naistutkimuksia sun muita sosiologioita. Määrät ovat myös ratkaisevia mutta en tiedä paljonko esim. niitä kielitieteilijöitä pitäisi kouluttaa mutta tämän arvioinnin pitäiskin olla jatkuvaa.

EDIT: Vielä silmälaseista. Jos tarvitsija ostaa ne itse niin ne maksavat 40 €. No saisihan sillä 3 salkkua tuulikkia Tallinnasta joten kallista on. JOS yhteiskunta ne maksaa rakennetaan niitä varten sellainen himmeli virkailijoineen ja tarkalla kilpailutuksella etten ihmettelisi että lasit maksaisivat 1000 € veronmaksajille. Siis en kannata.

[Nuiva kansalainen]

Minusta valtion tulisi kustantaa perustoimeentulon kannalta vain kaikkein välttämättömin. Lasken näihin kuluihin.

• Terveydenhuolto ja vanhustenhoito
• Koulutus
• Maanpuolustus
• Infra

Nämä siis kustannettaisiin yhteisistä verotuloista. Kaikki muu (kuten kehitysapu, taide- kulttuuri- ja urheilutuet ym.) kerättäisiin vapaaehtoisilla veroilla esim. veroilmoituksella rastiruutuun tyyliin.

[Vaniljaihminen]

Yhteiskunnan on kustannettava se mitä se realistisesti voi kustantaa. Kansalaisten oma velvollisuus on parantaa yhteiskunnan kustannuskykyä ja huonoina aikoina olla vaatimatta yhteiskunnalta enempää kuin mitä se realistisesti voi kustantaa.

Mun mielestä pahin kuoppa sosiaalitukien maksamisessa on se, että se auttaa vain hankalammassa asemassa olevia. Samalla se tulee houkutelleeksi vähemmän syrjäytyneitä putoamaan alaspäin vain siksi että sillä tavalla saa tukea mitä muuten ei saisi.

[hannes58]

Kaivettuani laskuarkistoani löysin vanhan laskun yli kolmen vuoden takaa, joka oli 48 euroa. Sisälti toki tietoturvan, joka taisi olla 5-6 euroa kuussa. Samana vuotena vaihdoin operaattoria, enkä ole sen jälkeen Soneran hintoja kaivannut saati seurannut.

Voihan toki olla, että nauroivat tyhmyydelleni. Soneralla ei koskaan ollut tapana palkita asiakasuskollisuutta halvemmilla hinnoilla, ja olin pitkään niin kännykkä kuin nettiliittymä asiakas. Tarjoukset ja puheajat menivät aina uuden vaihtajille.

Uskollisuus on mielestäni yhdistelmä konservatiivisuutta ja yhteisen hyvän asettamista etusijalle. Se ei ole ongelma, jos se ei ole uudistumiskyvyttömyyttä. Mutta kun hyödyntavoittelijat näkevät uskollisuuden hyväksikäytettävänä voimana, joka voidaan ottaa itsestäänselvyytenä ilman ansaitsemista, hallita sitä, ja nyhtää siitä optiot omaan taskuun, sellaisten ihmisten seuraa tai yritysten palveluita en enää erityisemmin kaipaa. Se ei ole yhteinen hyvä, joka siitä hyötyy. Pitäkööt VOK:nsa(tunkkinsa).

Ovat kyllä täysillä kusettaneet. Itselläkin oli aikoinaan soneran laajakaista ja 2M yhteys kustansi 20 euroa. Vaihdoin sitten elisaviihteeseen

Jokin ei nyt täsmää,minä maksan 100megan yhteydestä noin 26e ja Soneran liittymä.Vuosia maksanut.

[Gunnar Hymén]

no itse kun muutin, maksoin 39,90€ elisaviihde + 24/2 adsl yhteys, tuli kuituyhteys, 100/50 ja maksan nyt samasta setistä 19,90€ kuukaudessa. tasan ei mee nallekarkit ja ihmeellisiä ovat laskutavat, mutta näin täällä

[Akseli Erkkilä]

1. Maanpuolustus ja sisäinen turvallisuus
2. Terveydenhuolto (lääkkeet myös)
3. Koulutus
4. Infra

Ja tosiaan, mitä tulee ajokortteihin, internetiin ynnä muihin, niin ei tarvitse kuin katsoa muutama vuosikymmen taaksepäin: puhelinverkko oli ennen TELEn, joka olisi ihan passeli systeemi nykyäänkin. Hukkaanhan siinä rahaa menee, että tuolla alalla pidetään useaa eri verkkoa. Ja siinä valtiokin tienaisi. Samoin autokoulu oli ammoisina aikoina valtion heiniä, ja halpa. Ei missään nimessä niin, että valtio maksaisi yksityisille autokouluille opetuksesta, vaan järjestäisi sen itse. Samoin TVH pitäisi touhuta takaisin.

Yleensäkin kannatan vanhanmallista puitetaloutta, jossa valtio hoitaa tiettyjä osa-alueita yhtiöiden ja liikelaitosten kautta.