Jäljet johtavat sylttytehtaalle

[JM-K]

Löysin opettavaisen kirjan vuodelta 1999: Matinheikki-Kokko, Kaija (toim.) Monikulttuurinen koulutus - perusteita ja kokemuksia. Kirjan on julkaissut niinkin mielenkiintoinen taho kuin Opetushallitus.

Artikkelissaan "Pohjola maailmassa - maailma Pohjolassa. Monikulttuurisen yhteiskunnan ja koulun kulttuurien välinen kasvatus ja opettajan koulutus suomalais-ruotsalaisen yhteistyön valossa" Teuvo Piippo kirjoittaa muun muassa näin (lihavoinnit ja alleviivaukset minun):


Ruotsalainen yhteiskunta, koulu ja ruotsalaiset opettajat saivat jatkuvasti kasvavan monikulttuurisen haasteen 1950-luvun loppupuolelta alkaen, kun Ruotsi tarvitsi voimakkaasti kehittyvään elinkeinoelämäänsä työvoimaa (...) Tarkoituksena oli myös, että maahan muuttaneet olisivat työnsä tehtyään palanneet takaisin kotimaahansa. Niin ajatteli myös moni siirtolainen. Toisin kävi. Työvoiman mukana tuli perheenjäseniä ja lapsia, jotka tarvitsivat koulutusta ja tukea elämässä, opinnoissa ja työssä menestymiseen. Monet maahanmuuttajat eivät lähteneetkään takaisin lähtömaahansa. (Piippo 1999, 53)

Muutos oli raju: vuonna 1960 alle prosentilla Ruotsin 8 miljoonasta asukkaasta oli muu äidinkieli kuin ruotsi. Vuonna 1991 Ruotsin 8,5-miljoonaisesta väestöstä 1,3 miljoonaa oli vierasta alkuperää. Syksyllä 1989 peruskoulun 887 000 oppilaasta 11 %:lla oli muu kotikieli kuin ruotsi. Oppilaat edustivat 120:tä eri kieltä. Vuonna 1998 noin 18 % Ruotsin 8,8-miljoonaisesta väestöstä oli maahanmuuttajia tai heidän lapsiaan ja 12 %:lla peruskoululaisista oli muu ensimmäinen kieli kuin ruotsi. Joissakin suurten kaupunkien (Tukholma, Malmö, Göteborg) alueiden kunnissa siirtolaislasten osuus koulujen oppilaista on 25 – 40 %. (Piippo 1999, 53, 54)

Työvoimasiirtolaisuutta seurasi Ruotsissa pakolaisten muuttovaihe, jota on jatkunut 1980-luvulta nykypäiviin asti (siis viime vuosituhannen loppuun asti, JM-K). Loppua ei ole näkyvissä, vaikka Ruotsi onkin pyrkinyt rajoittamaan maahan pääsevien määrä. (Piippo 1999, 54)

Ruotsissa ajateltiin, että maahanmuuttajista suuri osa lähtee pois ja ne, jotka eivät lähde, haluavat nopeasti assimiloitua, sulautua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, omaksua ruotsin kielen. Yleinen yhteiskuntapolitiikka ja yhteiskunnallinen ajattelu suosivat tällaista näkökulmaa. Maassa maan tavalla. Sulautuminen ei kuitenkaan käynyt mutkattomasti. Työvoimamuuttajilla (...) jotka olivat suhteellisen vähän koulutettuja, ei ollut edellytyksiä, halua eikä mahdollisuuksiakaan nopeaan muutokseen. Kielen omaksumis- ja oppimisvalmiudet eivät olleet hyvässä terässä (...) ihmiset eivät halunneet eivätkä pystyneet luopumaan omista ajattelu- ja toimintatavoistaan, kulttuuristaan. He kokivat turvattomuutta, vieraantumista, kodittomuutta (...) henkilö- ja perhekohtaiset ongelmat kasaantuivat. Niistä tuli yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia. (Piippo 1999, 54)

Siirtolaisryhmien voimakkaan oman kulttuurin harrastamisen rinnalla myös ruotsalainen valtaväestö on kysellyt oman kulttuurinsa perään varsinkin 1990-luvulla: onko ruotsalaisuutta ja ruotsalaista kulttuuria olemassa? (...) Erityistä ruotsalaisuutta on myös kyseenalaistettu, vaikka (...) ruotsalaisilla on tietysti elämänmuotonsa, tapansa elää, siinä kuin keillä muilla ihmisillä tahansa. Ruotsalaisen identiteetin sijaan on tarjottu modernia maailmankansalaista, joka ei sorru ahtaaseen nurkkakuntaisuuteen. (Piippo 1999, 55)

Ruotsin hallituksen 18.3.1995 asettama kansallisten vähemmistöjen asemaa ja tunnustamista selvittänyt komitea ehdotti (...) vähemmistöjen (saamelaiset, tornionjokilaaksolaiset, ruotsinsuomalaiset, romanit ja juutalaiset, JM-K) tunnustamisen ohella on tärkeää levittää enemmistöväestön keskuuteen tietoa vähemmistöistä, heidän kulttuuristaan, kielestään, uskonnostaan ja perinteistään sekä niiden historiasta Ruotsissa. Tietojen edistämiseksi komitea ehdotti (...) peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin ja niiden pohjalta laadittaviin kurssisuunnitelmiin ruotsin kielessä, historiassa, uskonnossa ja yhteiskuntatiedossa tulee sisällyttää kansallisten vähemmistöjen historiaa, kulttuuria, kieltä ja uskontoa koskevaa tietoa. On pyrittävä saamaan aikaan vähemmistöjen ja enemmistön välistä interkulttuurista keskustelua (...) vähemmistöjä koskevaa pohjoismaista yhteistyötä tulee kehittää. Muiden väestöryhmien kulttuurin tulevaisuus on vielä avoimempi (...) kokoavasti voitaneen sanoa, että Ruotsin poliittisten päättäjien julkilausuttuna tavoitteena on monikulttuurinen, moniarvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, jossa ihmiset ja kulttuurit ovat toisiaan kunnioittavassa, rakentavassa ja rikkaassa vuorovaikutuksessa. (Piippo 1999, 56)

Aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan kehittymisessä tarvitaan kaikentasoista yhteiskuntaa läpäisevää toimintaa: tutkimusta, kehittämistyötä, kasvatusta, koulutusta, opetusta, ihmisten vuorovaikutusta käytännön arjessa ja juhlassa (alkuperäinen lähde Liebkind 1994). (Piippo 1999, 57)

1990-luvulla Ruotsi on siirtynyt niiden maiden riviin, joissa siirtolaisten ja alkuperäisten asukkaiden suhteet ovat ristiriitaiset. (Piippo 1999, 57)

Ruotsin peruskoulun vuoden 1980 opetussuunnitelmassa (...) korostettiin, että koulun tehtävä on kasvattaa oppilaat tuntemaan solidaarisuutta muita maita, kansoja ja kulttuureja kohtaan. Koulun täytyy aktiivisesti edistää sitä, että oppilaat ymmärtävät kehitysmaiden ongelmia ja Ruotsin riippuvuutta näistä maista. Koulun tehtävä on myös (...) kasvattaa oppilaita ymmärtämään ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta oman maan vähemmistöryhmien kanssa. (Piippo 1999, 57)

Kulttuurien välistä kasvatusta edistettiin Ruotsissa 1980-luvulla voimallisesti kouluylihallituksen ja yliopisto- ja korkeakouluviraston toimesta julkaisuin ja järjestämällä monimuotoista koulutusta (...). Koulutusta luonnehti yleisnäkemys, jonka mukaan kulttuurien välinen opetus koskee kaikkia oppilaita. Se ei ole oppiaine, vaan suhtautumistapa, jota tulee soveltaa kaikissa aineissa ja jonka tulee läpäistä kaikkea toimintaa koulussa (...) se aloittaa prosessin tiellä kohti ruotsalaisen yhteiskunnan eri ryhmien yhteenkuuluvuutta ja kansainvälistä solidaarisuutta. (Piippo 1999, 58)

Kansainvälinen näkökulma koulussa on opetussuunnitelmien mukaan (siis Ruotsissa, JM-K) tärkeä, jotta oma todellisuus voitaisiin nähdä maailmanlaajuisessa yhteydessä ja jotta luotaisiin kansainvälistä solidaarisuutta ja valmistuttaisiin toimimaan yhteiskunnassa, jolla on tiheät kulttuuri- ja kansakuntarajat ylittävät yhteydet. (Piippo 1999, 59)

*****

Tarvitseeko tähän enää edes kommentoida mitään? Eiköhän kaikki olennainen jo sanottu tuossa yllä.


EDIT: Sen verran tarvii kyllä ihmetellä, että millähän lailla Ruotsi ja ruotsalaiset olivat 80-luvulla riippuvaisia ongelmallisista kehitysmaista? Vieläköhän tuo riippuvuussuhde on olemassa?

[gloaming]

Sen verran tarvii kyllä ihmetellä, että millähän lailla Ruotsi ja ruotsalaiset olivat 80-luvulla riippuvaisia ongelmallisista kehitysmaista? Vieläköhän tuo riippuvuussuhde on olemassa?

Riippuvuus oli puhtaasti moraalista laadultaan. Maksettiin "velkaa". Nyt riippuvuus on tietysti aivan konkreettinenkin syntyneiden vähemmistöjen kautta. Kehitysmaiden ongelmat tuotiin Ruotsiin, pois pelkästä etäännnyttävästä televisioruudusta medelsvenssonin kotiovelle.

Sinänsä huvittavaa, että näitä kehitysmaaongelmia ei sitten kuitenkaan osattu ratkaista, vaikka ne tuotiinkin oman yhteiskunnan, sen rakenteiden ja instituutioden, sisälle ja vaikutuspiiriin. Koska tämä epäonnistuminen on niin silmiinpistävän ilmeinen, piti keksiä selityksiä. Täksi lainattiin yhdysvaltalaisesta tutkimustraditiosta institutionaalinen rasismi, josta on tullut kaiken selittävä uskonkappale, deus ex machina, joka voidaan tuoda näyttämölle, jos alkaa näyttää siltä, että keskustelussa argumentit loppuvat. Niinpä institutionaaliseen rasismiin vedotaan tämä aihepiirin fiinimmissä keskusteluissa aina.

[JM-K]

Sen verran tarvii kyllä ihmetellä, että millähän lailla Ruotsi ja ruotsalaiset olivat 80-luvulla riippuvaisia ongelmallisista kehitysmaista? Vieläköhän tuo riippuvuussuhde on olemassa?

Riippuvuus oli puhtaasti moraalista laadultaan. Maksettiin "velkaa". Nyt riippuvuus on tietysti aivan konkreettinenkin syntyneiden vähemmistöjen kautta. Kehitysmaiden ongelmat tuotiin Ruotsiin, pois pelkästä etäännnyttävästä televisioruudusta medelsvenssonin kotiovelle.

Sinänsä huvittavaa, että näitä kehitysmaaongelmia ei sitten kuitenkaan osattu ratkaista, vaikka ne tuotiinkin oman yhteiskunnan, sen rakenteiden ja instituutioden, sisälle ja vaikutuspiiriin. Koska tämä epäonnistuminen on niin silmiinpistävän ilmeinen, piti keksiä selityksiä. Täksi lainattiin yhdysvaltalaisesta tutkimustraditiosta institutionaalinen rasismi, josta on tullut kaiken selittävä uskonkappale, deus ex machina, joka voidaan tuoda näyttämölle, jos alkaa näyttää siltä, että keskustelussa argumentit loppuvat. Niinpä institutionaaliseen rasismiin vedotaan tämä aihepiirin fiinimmissä keskusteluissa aina.

Tuo olikin hyvä kommentti tuo "institutionaaliseen rasismiin vedotaan aina, kun keskustelussa argumentit loppuvat".

Pitääpä laittaa korvan taakse. Voin sitten kun seuraavan kerran "keskustelen" jonkun ideologisen hörhön kanssa ja hän siirtyy institutionaaliseen rasismiin todeta, että "aha, herralta / rouvalta loppuivat sitten faktapohjaiset argumentit".

Voi kun pääsisi oikein telkkarissa tuota kysäisemään joltain mokutuksen ammattilaiselta!

[gloaming]

Tuo olikin hyvä kommentti tuo "institutionaaliseen rasismiin vedotaan aina, kun keskustelussa argumentit loppuvat".

Pitääpä laittaa korvan taakse. Voin sitten kun seuraavan kerran "keskustelen" jonkun ideologisen hörhön kanssa ja hän siirtyy institutionaaliseen rasismiin todeta, että "aha, herralta / rouvalta loppuivat sitten faktapohjaiset argumentit".

Voi kun pääsisi oikein telkkarissa tuota kysäisemään joltain mokutuksen ammattilaiselta!

Eipä tuo mikään taikasauva ole. Koska monikultturisti harvoin on tyhmä, hän on hankkinut tämän asian ympärille vaihtelevan määrän vaihtelevalla metodologialla tuotettuja "tieteellisiä" tutkimusraportteja, joissa tulos on jo toki ennen tutkimusta päätetty, mutta julkaisu on aina julkaisu. Sitten keskustelu jatkuu tutkimusten metodologiasta ja vaikutuksen kvantisoinnista. Jo tässä vaiheessa on yleensä selvää, että väittelyä ei ratkaista argumenttien pitävyydellä vaan akateemisella rankingilla. Ja ainahan saadaan jostain joku aihepiirin sosiologian tai sosiaaliantropologian professori todistamaan uskoa.

[JM-K]

Tuo olikin hyvä kommentti tuo "institutionaaliseen rasismiin vedotaan aina, kun keskustelussa argumentit loppuvat".

Pitääpä laittaa korvan taakse. Voin sitten kun seuraavan kerran "keskustelen" jonkun ideologisen hörhön kanssa ja hän siirtyy institutionaaliseen rasismiin todeta, että "aha, herralta / rouvalta loppuivat sitten faktapohjaiset argumentit".

Voi kun pääsisi oikein telkkarissa tuota kysäisemään joltain mokutuksen ammattilaiselta!

Eipä tuo mikään taikasauva ole. Koska monikultturisti harvoin on tyhmä, hän on hankkinut tämän asian ympärille vaihtelevan määrän vaihtelevalla metodologialla tuotettuja "tieteellisiä" tutkimusraportteja, joissa tulos on jo toki ennen tutkimusta päätetty, mutta julkaisu on aina julkaisu. Sitten keskustelu jatkuu tutkimusten metodologiasta ja vaikutuksen kvantisoinnista. Jo tässä vaiheessa on yleensä selvää, että väittelyä ei ratkaista argumenttien pitävyydellä vaan akateemisella rankingilla. Ja ainahan saadaan jostain joku aihepiirin sosiologian tai sosiaaliantropologian professori todistamaan uskoa.

Niinpä. Siksi minäkin olen käyttänyt lomastani pari viikkoa lueskelemalla näitä mokuttajien raamattuja. Aikas heppoista tekoa ne pohjimmiltaan ovat, mutta kuten sanoit, julkaisu on aina julkaisu. Jatketaan silti lukemista!

[Yrjöperskeles]

Eipä tuohon hirveästi voi enää kommentoida. Toi lause "Ruotsin poliittisten päättäjien julkilausuttuna tavoitteena on monikulttuurinen, moniarvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, jossa ihmiset ja kulttuurit ovat toisiaan kunnioittavassa, rakentavassa ja rikkaassa vuorovaikutuksessa" on sinänsä mainiota tahatonta komiikkaa.

Asian vierestä: muistatkos Mäki-Ketelä Arto Paasilinnan kirjan Operaatio Finlandia, joka käsitteli Suomen ja Ruotsin kesäsotaa vuonna 1977. Sinänsähän se oli ihan toimiva ottiatuota-scifipläjäys, mutta tulevaisuuden ennustamisessahan se meni niin metsään kuin vain voi mennä. Siinähän Ruotsi muuttui fasistisoivuvaksi valtioksi, joka kyykytti suomalaissiirtolaisia ja haikaili Ahvenanmaan perään.

Aikanaanhan (1970-luvulla) ruotsalaisraggarit kyllä tunkeutuivat suomalaisten koteihin ja hakkasivat porukkaa. Tätä kutsuttiin silloin "ruotsalaiseksi visiitiksi", idea oli siinä, että mennään moottorisahalla oven läpi.

Ymmärtääkseni suomalaiset puolustautuivat varsin ankarasti. Nykyisinhän lienee niin, että finnjävel on tavallisen svenssonin hyvä kaveri.

[JM-K]

Eipä tuohon hirveästi voi enää kommentoida. Toi lause "Ruotsin poliittisten päättäjien julkilausuttuna tavoitteena on monikulttuurinen, moniarvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, jossa ihmiset ja kulttuurit ovat toisiaan kunnioittavassa, rakentavassa ja rikkaassa vuorovaikutuksessa" on sinänsä mainiota tahatonta komiikkaa.

Asian vierestä: muistatkos Mäki-Ketelä Arto Paasilinnan kirjan Operaatio Finlandia, joka käsitteli Suomen ja Ruotsin kesäsotaa vuonna 1977. Sinänsähän se oli ihan toimiva ottiatuota-scifipläjäys, mutta tulevaisuuden ennustamisessahan se meni niin metsään kuin vain voi mennä. Siinähän Ruotsi muuttui fasistisoivuvaksi valtioksi, joka kyykytti suomalaissiirtolaisia ja haikaili Ahvenanmaan perään.

Aikanaanhan (1970-luvulla) ruotsalaisraggarit kyllä tunkeutuivat suomalaisten koteihin ja hakkasivat porukkaa. Tätä kutsuttiin silloin "ruotsalaiseksi visiitiksi", idea oli siinä, että mennään moottorisahalla oven läpi.

Ymmärtääkseni suomalaiset puolustautuivat varsin ankarasti. Nykyisinhän lienee niin, että finnjävel on tavallisen svenssonin hyvä kaveri.

Jep, muistanpa hyvinkin! Varsin mainio kirja.

Finnjävelit ja svenssonit ovat nyky-Ruotsissa mitä parhaimmat frendit, samat ongelmat molemmilla. Myös Ruotsissa muuten seurataan tätä meidän puoluehankettamme kasvavalla mielenkiinnolla. Siis myös syntyperäiset ruotsalaiset seuraavat, yhteydenottoja on tullut. Ajattelinkin lähteä syksymmällä käymään Tukholmassa vähän vaikka...no, sanotaan nyt vaikka haistelemassa tuulia.

[Yrjöperskeles]

Jep, muistanpa hyvinkin! Varsin mainio kirja.

Finnjävelit ja svenssonit ovat nyky-Ruotsissa mitä parhaimmat frendit, samat ongelmat molemmilla. Myös Ruotsissa muuten seurataan tätä meidän puoluehankettamme kasvavalla mielenkiinnolla. Siis myös syntyperäiset ruotsalaiset seuraavat, yhteydenottoja on tullut. Ajattelinkin lähteä syksymmällä käymään Tukholmassa vähän vaikka...no, sanotaan nyt vaikka haistelemassa tuulia.

Hyviä tuulenhaisteluja, voimia eloon ja äärimmäistä menestystä työllesi.

[JM-K]

Jep, muistanpa hyvinkin! Varsin mainio kirja.

Finnjävelit ja svenssonit ovat nyky-Ruotsissa mitä parhaimmat frendit, samat ongelmat molemmilla. Myös Ruotsissa muuten seurataan tätä meidän puoluehankettamme kasvavalla mielenkiinnolla. Siis myös syntyperäiset ruotsalaiset seuraavat, yhteydenottoja on tullut. Ajattelinkin lähteä syksymmällä käymään Tukholmassa vähän vaikka...no, sanotaan nyt vaikka haistelemassa tuulia.

Hyviä tuulenhaisteluja, voimia eloon ja äärimmäistä menestystä työllesi.

Kiitos kiitos! Muistaakseni ruotsalaiset keräsivät talvisodan aikana Suomelle erilaista tukea teemalla "Finlands sak är vår". Nyt voisi sanoa, että Sveriges sak är vår eli molempien etu kyseessä tässä leikissä.

[Kullervo Kalervonpoika]

Nyt voisi sanoa, että Sveriges sak är vår eli molempien etu kyseessä tässä leikissä.

Tuota noin, ehkä kannattaa kuitenkin keskittyä omaan tulevaisuuteemme. Ruotsi on jo muuttunut sotatantereeksi ja meillä taitaa olla täysi työ huolehtia siitä, ettei meille käy samoin.

Vanhana nord(folk)istina toki annan tukea ruotsalaisten pyrkimyksille ja olen todennäköiseti tukenut niitä enemmän kuin tämän foorumin keskivertokirjoittajat noin yleensä.

Palikat kohdalleen.

[JM-K]

Nyt voisi sanoa, että Sveriges sak är vår eli molempien etu kyseessä tässä leikissä.

Tuota noin, ehkä kannattaa kuitenkin keskittyä omaan tulevaisuuteemme. Ruotsi on jo muuttunut sotatantereeksi ja meillä taitaa olla täysi työ huolehtia siitä, ettei meille käy samoin.

Vanhana nord(folk)istina toki annan tukea ruotsalaisten pyrkimyksille ja olen todennäköiseti tukenut niitä enemmän kuin tämän foorumin keskivertokirjoittajat noin yleensä.

Palikat kohdalleen.

Omaan tulevaisuuten keskittyminen on prioriteetti yksi. Tarkoitin sitä, että vaikka Suomen valtaeliitti ei aio oppia Ruotsin virheistä, me voimme oppia Ruotsin maahanmuuttokriitikkojen kokemuksista ja taktiikoista paljon.

http://www.sverigedemokraterna.se/

[Heikki Luoto]

Muutos oli raju: vuonna 1960 alle prosentilla Ruotsin 8 miljoonasta asukkaasta oli muu äidinkieli kuin ruotsi. Vuonna 1991 Ruotsin 8,5-miljoonaisesta väestöstä 1,3 miljoonaa oli vierasta alkuperää. Syksyllä 1989 peruskoulun 887 000 oppilaasta 11 %:lla oli muu kotikieli kuin ruotsi. Oppilaat edustivat 120:tä eri kieltä. Vuonna 1998 noin 18 % Ruotsin 8,8-miljoonaisesta väestöstä oli maahanmuuttajia tai heidän lapsiaan ja 12 %:lla peruskoululaisista oli muu ensimmäinen kieli kuin ruotsi. Joissakin suurten kaupunkien (Tukholma, Malmö, Göteborg) alueiden kunnissa siirtolaislasten osuus koulujen oppilaista on 25 – 40 %. (Piippo 1999, 53, 54)

Lisätietoja maahanmuuton vaikutuksista Ruotsiin löytyy kirjasta "Exit Folkhemsverige – En samhällsmodells sönderfall (2005)" ("Ulos kansankoti-Ruotsista – yhteiskuntamallin lahoaminen"), jonka ovat kirjoittaneet Ingrid Björkman, Jan Elfverson, Jonathan Friedman, Åke Wedin. Kirja on vapaasti saatavilla verkosta PDF-muotoisena. Vasarahammer on suomentanut Jonathan Friedmanin kirjaan kirjoittaman esipuheen.

Nimimerkki gloamingillekin tiedoksi, että Jonathan Friedman on sosiaaliantropologian professori, joka työskentelee Ruotsissa Lundin yliopistossa, eli lähellä maahanmuuton suurinta ongelmapistettä Malmöä, joten hänellä on varmasti kompetenssia kirjoittaa maahanmuuton vaikutuksista yhteiskuntaan. Esipuheessa todetaan, että Ruotsin kansantulo on tippunut entisaikojen kärkisijalta sijalle 15 Euroopassa ja OECD-maista sijalle 20. Häviäjinä ovat olleet pienituloiset ja keskiluokka. Suomen päättäjät ovat seuraamassa Ruotsin viitoittamaa tietä tässäkin asiassa, ottamatta oppia naapurin virheistä.

Nimeltä mainitsematon valtuustokollega kertoi minulle, että Tampereen kaupungilta on käynyt delegaatio tutustumassa Malmön tilanteeseen. Kun delegaation jäsen oli kysynyt isänniltään onko tilanne viranomaisten hallinnassa, niin kengänkärkiä katsellen olivat Malmön viranomaiset vastanneet, ettei tilanne ole heidän hallinnassaan. Kyseinen valtuustokollega ei sentään vielä uskaltanut vastustaa kanssani Härmälään sijoitettavaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta Tampereen kaupunginvaltuustossa. Tampereen kaupungin vuonna 1999 sopiman 70 henkilön pakolaiskiintiön päälle ekstrana tuleva vastaanottokeskus hyväksyttiin keväällä valtuustossa äänin 62-4.

[Kullervo Kalervonpoika]

Nyt voisi sanoa, että Sveriges sak är vår eli molempien etu kyseessä tässä leikissä.

Tuota noin, ehkä kannattaa kuitenkin keskittyä omaan tulevaisuuteemme. Ruotsi on jo muuttunut sotatantereeksi ja meillä taitaa olla täysi työ huolehtia siitä, ettei meille käy samoin.

Vanhana nord(folk)istina toki annan tukea ruotsalaisten pyrkimyksille ja olen todennäköiseti tukenut niitä enemmän kuin tämän foorumin keskivertokirjoittajat noin yleensä.

Palikat kohdalleen.

Omaan tulevaisuuten keskittyminen on prioriteetti yksi. Tarkoitin sitä, että vaikka Suomen valtaeliitti ei aio oppia Ruotsin virheistä, me voimme oppia Ruotsin maahanmuuttokriitikkojen kokemuksista ja taktiikoista paljon.

http://www.sverigedemokraterna.se/

Juu nimenomaan. Ehkä ymmärsin jotain hieman huonosti. Pahoittelen.

[Lentomestari]

Tuo olikin hyvä kommentti tuo "institutionaaliseen rasismiin vedotaan aina, kun keskustelussa argumentit loppuvat".

Pitääpä laittaa korvan taakse. Voin sitten kun seuraavan kerran "keskustelen" jonkun ideologisen hörhön kanssa ja hän siirtyy institutionaaliseen rasismiin todeta, että "aha, herralta / rouvalta loppuivat sitten faktapohjaiset argumentit".

Voi kun pääsisi oikein telkkarissa tuota kysäisemään joltain mokutuksen ammattilaiselta!

Tuohon loppukommenttiisi.
Mokuttajat pelkää sinua ja takuulla koettavat järjestää keskustelupaneelinsa niin että sinä olet pitkällä ulkomaanmatkalla

[JM-K]

Tuo olikin hyvä kommentti tuo "institutionaaliseen rasismiin vedotaan aina, kun keskustelussa argumentit loppuvat".

Pitääpä laittaa korvan taakse. Voin sitten kun seuraavan kerran "keskustelen" jonkun ideologisen hörhön kanssa ja hän siirtyy institutionaaliseen rasismiin todeta, että "aha, herralta / rouvalta loppuivat sitten faktapohjaiset argumentit".

Voi kun pääsisi oikein telkkarissa tuota kysäisemään joltain mokutuksen ammattilaiselta!

Tuohon loppukommenttiisi.
Mokuttajat pelkää sinua ja takuulla koettavat järjestää keskustelupaneelinsa niin että sinä olet pitkällä ulkomaanmatkalla

Ihan vapaasti vaan. En nääs matkustele ulkomailla, monestakaan syystä. Suosin aina suomalaista, kun se vaan on mahdollista. Myös matkailussa. Suosittelen kaikille muillekin. Oma maa mansikka.

[pelle12]

Kiitos kiitos! Muistaakseni ruotsalaiset keräsivät talvisodan aikana Suomelle erilaista tukea teemalla "Finlands sak är vår". Nyt voisi sanoa, että Sveriges sak är vår eli molempien etu kyseessä tässä leikissä.

Mikään ei yhdistä niin paljon kuin yhteinen vihollinen, eller hur?
Jottei nyt totuus ihan pääsisi unohtumaan, on ruotsalaisilla aina ollut hieman nenän vartta alaspäin katsova asenne tänne entiseen östlandiin, mutta eihän naapurit koskaan toisiaan aivan varauksetta rakasta. C'est la vie, sanoi vaari.

[JM-K]

Kiitos kiitos! Muistaakseni ruotsalaiset keräsivät talvisodan aikana Suomelle erilaista tukea teemalla "Finlands sak är vår". Nyt voisi sanoa, että Sveriges sak är vår eli molempien etu kyseessä tässä leikissä.

Mikään ei yhdistä niin paljon kuin yhteinen vihollinen, eller hur?

Juuri näin

[JM-K]

Eipä tuo mikään taikasauva ole. Koska monikultturisti harvoin on tyhmä, hän on hankkinut tämän asian ympärille vaihtelevan määrän vaihtelevalla metodologialla tuotettuja "tieteellisiä" tutkimusraportteja, joissa tulos on jo toki ennen tutkimusta päätetty, mutta julkaisu on aina julkaisu. Sitten keskustelu jatkuu tutkimusten metodologiasta ja vaikutuksen kvantisoinnista. Jo tässä vaiheessa on yleensä selvää, että väittelyä ei ratkaista argumenttien pitävyydellä vaan akateemisella rankingilla. Ja ainahan saadaan jostain joku aihepiirin sosiologian tai sosiaaliantropologian professori todistamaan uskoa.

Mitäpä jos joskus sanoisi - vaikkapa tv-haastattelussa - ihan suoraan ja selvällä suomen kielellä, että "nuo tuommoiset tutkimukset nyt ovat ihan täyttä tarkoitushakuista muumia. Niillä voisi saman tien vaikka pyyhkäistä".

Kuinkahan keskustelu jatkuisi vai jatkuisiko lainkaan?

Onkohan kukaan koskaan sanonut tuota noin yksiselitteisesti, onko muistikuvia? Ja nyt en tarkoita Seppo Rätyä...

[DoneDeal]

Mitäpä jos joskus sanoisi - vaikkapa tv-haastattelussa - ihan suoraan ja selvällä suomen kielellä, että "nuo tuommoiset tutkimukset nyt ovat ihan täyttä tarkoitushakuista muumia. Niillä voisi saman tien vaikka pyyhkäistä".

Minä pidän tuollaista hyvänä alkuna. Muutenkaan en näe mitään mieltä keskustella mokuttajan kanssa.

[Rankkibus]

Eipä tuo mikään taikasauva ole. Koska monikultturisti harvoin on tyhmä, hän on hankkinut tämän asian ympärille vaihtelevan määrän vaihtelevalla metodologialla tuotettuja "tieteellisiä" tutkimusraportteja, joissa tulos on jo toki ennen tutkimusta päätetty, mutta julkaisu on aina julkaisu. Sitten keskustelu jatkuu tutkimusten metodologiasta ja vaikutuksen kvantisoinnista. Jo tässä vaiheessa on yleensä selvää, että väittelyä ei ratkaista argumenttien pitävyydellä vaan akateemisella rankingilla. Ja ainahan saadaan jostain joku aihepiirin sosiologian tai sosiaaliantropologian professori todistamaan uskoa.

Mitäpä jos joskus sanoisi - vaikkapa tv-haastattelussa - ihan suoraan ja selvällä suomen kielellä, että "nuo tuommoiset tutkimukset nyt ovat ihan täyttä tarkoitushakuista muumia. Niillä voisi saman tien vaikka pyyhkäistä".

Kuinkahan keskustelu jatkuisi vai jatkuisiko lainkaan?

Onkohan kukaan koskaan sanonut tuota noin yksiselitteisesti, onko muistikuvia? Ja nyt en tarkoita Seppo Rätyä...

Mahdollista on, että mokuttaja hyppää pöydän yli kurkkuihin kiinni. Heikäläiset kun ovat aika kiihkomielistä porukkaa.

Tavallinen asioista tietämätön, sydämeltään rehellinen tavis kyllä saattaisi kääntää kelkkaansa, jos vain joku saisi heidän silmänsä aukeamaan. Mokuttajat tosin pyrkivät pitämään kaikin tavoin tavisten simmut ummessa ja mielen pöhnässä. Siksipä nyt otetaankin rutosti lainaa ja "elvytetään" taloutta.

[Ernst]

Tavallinen asioista tietämätön, sydämeltään rehellinen tavis kyllä saattaisi kääntää kelkkaansa, jos vain joku saisi heidän silmänsä aukeamaan. Mokuttajat tosin pyrkivät pitämään kaikin tavoin tavisten simmut ummessa ja mielen pöhnässä. Siksipä nyt otetaankin rutosti lainaa ja "elvytetään" taloutta.

12 miljardia lisälainaa. Kyllä sillä mokuttaa ja multikultittaa taas kaksi viikkoa. luku on tämän näköinen:

12000000000

[PMH]

Tavallinen asioista tietämätön, sydämeltään rehellinen tavis kyllä saattaisi kääntää kelkkaansa, jos vain joku saisi heidän silmänsä aukeamaan. Mokuttajat tosin pyrkivät pitämään kaikin tavoin tavisten simmut ummessa ja mielen pöhnässä. Siksipä nyt otetaankin rutosti lainaa ja "elvytetään" taloutta.

Kyllä Tavallinen Tavis tietää, ainakin teollisuuden parissa, niin tuotanto kuin toimihenkilö puolella on niin umpinuivaa porukkaa ettei moni usko. Työperäiset maahanmuuttajat, ts. vierastyöntekijät hyväksytään porukkaan siinä missä muutkin mutta kaikki sosiaaliperusteinen muutto toivotetaan sinne mikä Muumipapalta puuttuu.

Tämä kaiketi johtuu siitä että monilla on omaa kokemusta työskentelystä ulkomailla ja toimimisesta erilaisessa kulttuuriympäristössä. Esim. kännissä kuseskelu moskeijan kylkeen saudeissa saataa johtaa mukavan oloiseen sovitteluun kulttuurien törmätessä mutta ei välttämättä maahanmuuttajalle edullisessa mielessä. Maassa maantavalla tai maasta ulos eli jos et sopeudu niin sinua ei kaivata täällä on monen kanta, myös omani.

[gloaming]

Mitäpä jos joskus sanoisi - vaikkapa tv-haastattelussa - ihan suoraan ja selvällä suomen kielellä, että "nuo tuommoiset tutkimukset nyt ovat ihan täyttä tarkoitushakuista muumia. Niillä voisi saman tien vaikka pyyhkäistä".

Tällainen positio pitää perustella, ei riitä, että vain sanot niin. Eikä oikeastaan ole edes mahdollista ottaa noin jyrkkää kantaa. He eivät ole absoluuttisesti kaikessa väärässä, me emme ole kaikessa oikeassa. Esim. arvostelemasi naistutkimuksen piirissä tehdään paljon myös laadukasta työtä.

Yleensä olen kiertänyt tätä vaikutuksen kvantisoinnilla (kuinka paljon väitetty asia selittää jostain ilmiöstä, ts. mikä on sen selitysosuus) tai metodologisilla tekijöillä.

Kyse on lopulta siitä, mikä on hyvää päättelyä ja mikä ei.

[Lonely Raider]

Eipä tuo mikään taikasauva ole. Koska monikultturisti harvoin on tyhmä, hän on hankkinut tämän asian ympärille vaihtelevan määrän vaihtelevalla metodologialla tuotettuja "tieteellisiä" tutkimusraportteja, joissa tulos on jo toki ennen tutkimusta päätetty, mutta julkaisu on aina julkaisu. Sitten keskustelu jatkuu tutkimusten metodologiasta ja vaikutuksen kvantisoinnista. Jo tässä vaiheessa on yleensä selvää, että väittelyä ei ratkaista argumenttien pitävyydellä vaan akateemisella rankingilla. Ja ainahan saadaan jostain joku aihepiirin sosiologian tai sosiaaliantropologian professori todistamaan uskoa.

Mitäpä jos joskus sanoisi - vaikkapa tv-haastattelussa - ihan suoraan ja selvällä suomen kielellä, että "nuo tuommoiset tutkimukset nyt ovat ihan täyttä tarkoitushakuista muumia. Niillä voisi saman tien vaikka pyyhkäistä".

Kuinkahan keskustelu jatkuisi vai jatkuisiko lainkaan?

Onkohan kukaan koskaan sanonut tuota noin yksiselitteisesti, onko muistikuvia? Ja nyt en tarkoita Seppo Rätyä...

Eikös se yksi turun mies sanonut aika rankastikin tässä aiheesta pari vuotta sitten mielipiteensä asioista, ja sehän hantattiin sitten roistoksi ja ammuttiin alas...
Eli, haasteita tulee riittämään JMK! Mediassa esiintyminen on aina haaste, pitää välttää asetelmaa, että olet paikalla yksin meikäläisinä, pakko saada sinne muita tueksi. Tai sitten, on vastassa oltava kanssa yksi, kaksi, mutta 3 on jo liikaa...
Koita pitää keskustelu omassa aloitteessa koko ajan, vaadi selkeät vastaukset, ei mitään paskaa, jos vastaavat paskaa, kerro se, oikeat ihmiset kyllä ymmärtävät.
Kaikkea hyvää ja jaksamista, Goodspeed!
Alea jacta est.
Taistelu alkakoon.