2015-12-17 Yle: Ulkomaal.taustaisilla naisilla on työllisyys- ja terveysongelmia

[Kemolitor]

Muutamia lainauksia itse tutkimuksesta:

s. 34: Vuonna 2014 Suomessa asuneiden, opiskelemaan tulleiden 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten joukossa painottui korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus (72 %). Pakolaistaustaisista kaksi viidestä (40 %) oli suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen oppimäärän (peruskoulun tai vastaavan) vuonna 2014, ja vajaalla viidenneksellä (18 %) oli korkea-asteen tutkinto. Muissa ryhmissä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli 36–39 prosenttia ja korkeintaan ylemmän perusasteen suorittaneiden osuus 14–17 prosenttia.

s. 39: Kotouttamistoimien suuntaamisen kannalta merkille pantavaa on se, että 25–54-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten joukossa oli vuonna 2014 noin 8 000 henkeä, joiden koulutustaso ei yltänyt suomalaista peruskoulua vastaavan ylemmän perusasteen tasolle. Suurin osa heistä (83 %; naiset 87 %, miehet 80 %) ei myöskään ollut kirjoilla missään oppilaitoksessa tai ollut osallistunut minkäänlaiseen kurssimuotoisenkaan koulutukseen edellisen neljän viikon aikana.

UTH-tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka monta vuotta vastaaja oli käynyt koulua elämänsä aikana. Käytettävissä olevan tiedon perusteella voi suuntaa antavasti arvioida, että noin joka kuudes kaikista korkeintaan alimman perusasteen suorittaneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista ei ollut käynyt koulua lainkaan. Tämä tarkoittaa vajaata prosenttia kaikista vuonna 2014 Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista eli 1 000–2 000 henkilöä. Kun mukaan lasketaan myös ne, jotka olivat käyneet koulua enintään pari, kolme vuotta määrä nousee noin 5 000 henkeen eli pariin, kolmeen prosenttiin kaikista vuonna 2014 Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista.

s. 40: Osa koulua käymättömistä voi olla kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomia, vaikka tätä ei UTH-tutkimuksessa suoraan kysyttykään. Opetushallitus arvioi vuonna 2006, että Suomessa asui tuolloin 1 200–1 500 luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista maahanmuuttajaa, joista suurin osa oli naisia. THL:n vuonna 2012 toteuttaman Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan taas noin joka kymmenes somalialais- ja kurditaustaisista naisista osasi lukea vain huonosti tai ei lainkaan, miehistä pari prosenttia. Nämä luvut käyvät hyvin yhteen UTH-tutkimuksen tuottaman arvion kanssa. UTH-tutkimuksen perusteella korkeintaan muutaman vuoden koulua käyneitä löytyi kaikista 10-vuotisikäryhmistä, mutta he olivat useammin naisia kuin miehiä, yleisimmin pakolaistaustaisia ja kotoisin lähinnä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta.

s. 57: Koulunkäynnin keskeyttäminen oli harvinaisempaa suomea tai ruotsia äidinkielen tasolla puhuvilla (5 %) tai Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla (8 %), kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla nuorilla (20 %). Yleisintä koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen oli nuorilla, joiden taustamaa on Lähi-itä tai Pohjois-Afrikka (19 %) tai muu Afrikka (25 %).

s. 61: Ulkomaalaistaustaisista työn ja koulutuksen ulkopuolella oli 15 prosenttia (11 000 nuorta). Ulkomaalaistaustaiset nuoret olivat siis suomalaistaustaisia useammin koulutuksen ja työn ulkopuolella. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen oli yleisintä Lähi-itä-ja Pohjois-Afrikka- (23 %) sekä muu Afrikka-taustaisille (20 %) ja harvinaisinta aasialaistaustaisille (9 %).

s. 76: Maassa-asumisaika vaikuttaa eniten pakolaistaustaisten työllisyyteen: alle viisi vuotta maassa-asuneista pakolaisista vain hyvin harva oli työllistynyt vuonna 2014, mutta yli kymmenen vuotta asuneista työllisiä oli jo puolet. Työperäisillä muuttajilla työllisyysaste on jo valmiiksi erittäin hyvä ja pysyy samalla tasolla asumisajasta riippumatta. Opiskelun takia muuttaneista monet muuttavat pois opintojen päättymisen jälkeen, mutta heillä, jotka ovat jääneet Suomeen yli kymmeneksi vuodeksi, työllisyysaste on niin ikään erittäin hyvä.

s.124: Työn (6,3 %) tai opiskelun (8,8 %) takia Suomeen muuttaneilla oli matalin työttömyysaste vuonna 2014 (kuvio 9.1.3). Perheen takia muuttaneiden työttömyysaste oli jo selvästi korkeampi (18,1 %), mutta kaikista korkein se oli pakolaistaustaisilla (35,4 %). Pakolaistaustaisten yleisempää työttömyyttä selittää ryhmän keskimäärin vähäinen koulutus: 40 prosenttia pakolaistaustaisista oli suorittanut korkeintaan perusasteen oppimäärän ja joukossa on myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Pakolaistaustaisilla korostuvat myös traumakokemukset sekä psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ongelmat. Pakolaisuuden takia Suomeen muuttaneista suuri osa oli Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisia, mikä heijastuu näiden taustamaiden korkeaan työttömyysasteeseen. Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisilla työttömyysaste (26,0 %) oli vuonna 2014 selvästi korkeammalla kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla. Tällä ryhmällä oli myös eniten työ- ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Matalin työttömyysaste oli puolestaan aasialaistaustaisilla (9,5 %). Yli kym-menen vuotta Suomessa asuneiden työttömyysaste on matalampi kuin 5−10 vuotta täällä asuneiden. Maassaoloaika onkin merkittävä työllisyyteen yhteydessä oleva tekijä.

s. 130: Ulkomaalaistaustaisuuden, uskonnon tai sosiaalisen taustan nimesi tärkeimmäksi työllistymisen ongelmaksi vain kuusi ja toiseksi tärkeimmäksi ongelmaksi kahdeksan prosenttia ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista. Tämä oli vastaajien oma arvio ja sen vuoksi on mahdotonta sanoa tarkemmin, onko kyse vastaajan omasta ennakkoluulosta vai kokemuksesta. Tutkinnon tunnustamiseen liittyviä ongelmia oli vain muutamalla prosentilla ja työ- tai oleskelulupaan liittyviä esteitä ei juuri kellään.

Tuo viimeisin on mielenkiintoinen tulos. Aina on todistetty, että varsinkin afrikkalais- ja lähi-itäläistaustaisten ihmisten huono työllistyminen johtuu vain ja ainoastaan rasismista, syrjinnästä ja ennakkoluuloisuudesta. Nyt näin ei tutkimuksen mukaan olekaan, johtuu tulos tietenkin tutkimuksen tekijän mielestä vastaajien omista ennakkoluuloista.

s. 145: Kuntoliikunnan harrastaminen oli hyvin vähäistä (8–13 %) niillä naisilla, joiden taustamaa oli Lähi-idässä, Afrikassa tai Aasiassa.

s. 150: Haasteellisin väestöryhmä on Lähi-itä- ja Afrikka-taustaiset naiset, jotka eivät harrasta kuntoliikuntaa lainkaan ja ovat vapaa-ajallaan muutakin liikuntaa harrastamattomia.

s. 154: Muu Afrikka- taustaisilla naisilla ylipainoisuus oli merkitsevästi yleisempää kuin naisilla koko Suomen väestössä. Myös lihavuus oli ulkomaalaistaustaisten koko ryhmässä harvinaisempaa (14 %) kuin koko Suomen väestössä (18 %). Lihavuus oli yleistä muu Afrikka-ryhmän naisten (23 %) lisäksi myös Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-ryhmän naisilla (21 %).

s. 158: Jokin ajankohtainen lääkärin toteama mielenterveysongelma oli 11 prosentilla Suomen koko väestöstä. Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-ryhmässä osuus oli selvästi suurempi, 19 prosenttia, kun taas muu Afrikka-ryhmässä pienempi, viisi prosenttia. Muissa maaryhmissä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja Suomen koko väestöön verrattuna. Myös lääkärin toteaman masennuksen osalta Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-ryhmässä oli enemmän sairastavia (16 %) Suomen koko väestöön nähden (9 %). Psyykelääkkeitä käyttäviä oli ulkomaalaistaustaiset yhteensä -ryhmässä vajaat seitsemän prosenttia, Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-ryhmässä enemmän (11 %).

s. 160: Vastaavasti Suomessa aiemmin julkaistujen tutkimusten mukaan somalialaistaustaiset naiset käyttivät muita harvemmin raskauden ehkäisymenetelmiä. Myös somalimiehistä kaksi kolmasosaa raportoi, ettei halua käyttää ehkäisyä. Syynä siihen ettei käytetä raskauden ehkäisyä, on tavallisimmin uskonto ja tapakulttuuri.

s. 164: Kävelyvaikeuksia kilometrin matkalla raportoi viisi prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista, mutta vaikeudet olivat selvästi tätä yleisempiä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka-ryhmässä (11 %). Portaiden nouseminen useita kerrosvälejä oli hankalaa noin 10 prosentille ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Vaikeudet olivat tätä yleisempiä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka- ryhmässä ja harvinaisempia Aasia-ryhmässä. Suomen koko työikäisestä väestöstä 23 prosenttia raportoi vaikeuksia juosta noin sadan metrin mittainen matka, ulkomaalaistaustaisista 20 prosenttia. Vastaava osuus oli selvästi suurempi Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka- sekä muu Afrikka-ryhmissä.

s. 170: Tulos on sopusoinnussa Maamu-tutkimuksen tulosten kanssa, joiden mukaan fyysisen toimintakyvyn ja työkyvyn rajoitukset olivat yleisiä erityisesti kurditaustaisessa, mutta joiltain osin myös somalialaistaustaisessa väestössä. Myös UTH-tutkimuksen ensimmäiset tulokset psyykkisestä kuormittuneisuudesta herättivät erityistä huolta Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisesta väestöstä Suomessa. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneiden heikentynyttä työ- ja toimintakykyä voi osaltaan selittää se, että suuri osa näiltä alueilta Suomeen muuttavista on pakolaisia. Pakolaistaustaisilla henkilöillä on erityisiä terveydentilan ongelmia niin maahanmuuttoa edeltäneiden, matkanaikaisten kuin Suomeen muuton jälkeisten kokemusten vuoksi. Suomeen myös otetaan pakolaiskiintiössä erityisesti sellaisia henkilöitä, joilla on terveydentilan ongelmia.

s. 173: Terveyskeskuslääkärin palvelujen itse arvioitu tarve oli kaikissa ulkomaalaistaustaisissa ryhmissä yleisempi (56–73 %) kuin koko väestössä keskimäärin (46 %) sekä miehillä että naisilla. Sekä naisilla että miehillä suurin terveyskeskuslääkäripalvelujen tarve oli Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla.

s. 178: Mielenterveyspalvelujen koettu tarve oli ulkomaalaistaustaisilla keskimäärin samaa suuruusluokkaa (7 %) kuin koko väestössä (8 %). Tarve oli suurin sekä miehillä että naisilla, joiden taustamaa oli Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa.

s. 179: Kelan tai sosiaalitoimiston palveluja oli käyttänyt noin puolet (49 %) ulkomaalaistaustaisista naisista ja vähän yli puolet (58 %) miehistä. Sosiaalipalvelujen käyttö oli yleisintä Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisilla miehillä ja harvinaisinta EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka-taustaisilla miehillä ja naisilla.

[Missipesti]

Onko tää enää tottakaan 

Täysin tarkoituksellista tilastojen väärinkäyttöä. 64%. No joo varmaan, jos mukaan lasketaan ruotsalaiset, virolaiset, kanadalaiset yms. Hehän tulevat tänne TÖIHIN, joten heidän työllistymisensä lienee about 100%. Otsikko olisi voinut yhtä hyvin olla, että "Maahanmuuttajat työllistyvät suomalaisia huomattavasti paremmin" ja laittaa tilasto "satunnaisotannalla". Mutta hei, nyt saatiin taas yks tilasto, jota asiantuntijat voivat Ylellä lainata. Vastaväitteet ovat rasismia ja propagandaa.

[Teaparty]

Suomessa on miljoona 15-64 -vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella. Tämän päälle tulevat työttömät työnhakijat sekä työttömät työvoimapoliittisiin ohjelmiin osallistujat.

Yleisradio kuitenkin valistaa meitä, että suomalaisten työllisyysaste on 74% ja ulkomaalaisten 64%. Näissä luvuissa ei ole mitenkään voitu huomioida työvoiman ulkopuolelle laskettavat miljoona päätä. 74% vaikuttaa pikemminkin työmarkkinoiden käytettävissä olevien henkilöiden työllisyysasteelta.

Kun katsoo pitkän ajan tilastoa (viite: Alatalon teksti), virallisen työttömyyden kasvua suurempi ongelma on työvoiman ulkopuolisen väestön määrän kasvu. Mamutuspropaganda sanoo, että kyse on eläkeläisten määrän kasvusta, mutta itse asiassa työvoiman ulkopuolinen työikäinen väestö kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin eläkeläisten määrä. Alatalo on jonkin verran tutkinus keitä nämä henkilöt ovat, muttei ole halunnut/uskaltanut katsoa heidän syntyperäänsä.

Terve työikäinen ihminen siirtyy työvoiman ulkopuolelle, kun ei ole työnhakija eikä työntekijä. Hän ei saa työttymyyskorvausta, mutta saa elatuksen sossusta, joten lopputulos on aivan sama.

EDIT: Linkki paperiin, jossa 1. sivulla asiaa valaiseva graafi https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2015-AK-19526.pdf

[Missipesti]

Suomessa on miljoona 15-64 -vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella. Tämän päälle tulevat työttömät työnhakijat sekä työttömät työvoimapoliittisiin ohjelmiin osallistujat.

Yleisradio kuitenkin valistaa meitä, että suomalaisten työllisyysaste on 74% ja ulkomaalaisten 64%. Näissä luvuissa ei ole mitenkään voitu huomioida työvoiman ulkopuolelle laskettavat miljoona päätä. 74% vaikuttaa pikemminkin työmarkkinoiden käytettävissä olevien henkilöiden työllisyysasteelta.

Kun katsoo pitkän ajan tilastoa (viite: Alatalon teksti), virallisen työttömyyden kasvua suurempi ongelma on työvoiman ulkopuolisen väestön määrän kasvu. Mamutuspropaganda sanoo, että kyse on eläkeläisten määrän kasvusta, mutta itse asiassa työvoiman ulkopuolinen työikäinen väestö kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin eläkeläisten määrä. Alatalo on jonkin verran tutkinus keitä nämä henkilöt ovat, muttei ole halunnut/uskaltanut katsoa heidän syntyperäänsä.

Terve työikäinen ihminen siirtyy työvoiman ulkopuolelle, kun ei ole työnhakija eikä työntekijä. Hän ei saa työttymyyskorvausta, mutta saa elatuksen sossusta, joten lopputulos on aivan sama.

Tässä lienee selitys tuolle tilastolle. Jos on tosiaan näin niin tuo uutinen on informaatioarvoltaan vähemmän kuin nolla..

[RP]

Suomessa on miljoona 15-64 -vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella.
(...)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2015-AK-19526.pdf

Oman linkkisi mukaan ei miljoona vaan 930 000. Tuossa aiemmin puheenaiheena ollut ikäryhmä oli 20-64 vuotiaat. 15-19-vuotiaiden työllisyysaste on lähellä nollaa, joten jos heidät rajataan pois, noiden "paremmin työikäisten" (20-64 vuotiaat) työvoiman ulkopuolella olevien määrän pitäisi vähentyä lisää lähemmäs 300 000:lla.

Sitten luvut ovatkin jo keskenään ihan kelvollisesti yhtäpitäviä.
15-64 vuotiaita: n 3,5 miljoonaa
Näistä työllisiä 2,4 miljoonaa (en ota tässä kantaa työn laatuun sen kummemmin)
0,3 miljoonaa tuosta kokonaisjoukosta on 15-19 vuotiaita ja vain harva heistä on työllinen. Jäljelle jää 3,2 miljoonaa.
2,4 miljoonaa 3,2 miljoonasta on 75%

(noin suurinpiirtein. Tämä itse asiassa oli laskettu kaikella väestöllä (kantikset ja muut yhdessä) toisaalta lukujen pyöristykset välissä hieman paransivat lopputulosta). Luvut työvoimatutkimuksesta: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/?tablelist=true

(Työssäkäyntitilasto antaa jonkin verran pienemmän työssäkäyvien määrän. Niin kauan kun vertailu tehdään kantaväestöön samalla datalla, ero ei ole oleellinen)

[Teaparty]

15-64 vuotiaita: n 3,5 miljoonaa
Näistä työllisiä 2,4 miljoonaa (en ota tässä kantaa työn laatuun sen kummemmin)
0,3 miljoonaa tuosta kokonaisjoukosta on 15-19 vuotiaita ja vain harva heistä on työllinen. Jäljelle jää 3,2 miljoonaa.
2,4 miljoonaa 3,2 miljoonasta on 75%

15-64 -vuotiaita 3,5M
Työvoiman ulkopuolella 1M (*)
Työttömiä työnhakijoita 0,4M

Työssä 2,1 miljoonaa 3,5 miljoonasta = 60%

(*) Tutkimuksen luku oli vuodelta 2014. Esim 2013 työvoiman ulkopuolinen väkimäärä ikäryhmässä kasvoi 40'000 hengellä. Nyt meillä on tämän lisäksi 30'000 turvapaikanhakijaa. -> 1 miljoona työikäistä katsotaan työvoimaan kuulumattomiksi.

[Foundation]

Tietysti jos lähtee siitä, että myös julkinen sektori voi tarjota työpaikkoja, niin kaikki on mahdollista.

Ulkomaalaiset naiset voivat tulla sekä hoidettavaksi että työllistetyksi julkiselle sektorilla, kun kantasuomalaiset naiset ulkoistavat synnytyksen heille tasa-arvolain mukaisesti:

Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329

Tällä menolla kuitenkin kaikki yksityinen on konkurssissa.

[RP]

Työssä 2,1 miljoonaa

Työvoimatutkimuksen luku 2,386 miljoonaa (vuosikeskiarvo)

En enempää jaksa pelailla vaihtoehtoisilla luvilla kun lähtökohtana yksinkertaisesti on haluttomuutesi myöntää että työllisyysasteen määritelmä on työllisten määrä jaettuna väestön kokonaismäärällä.

[Teaparty]

Työssä 2,1 miljoonaa

Työvoimatutkimuksen luku 2,386 miljoonaa (vuosikeskiarvo)

En enempää jaksa pelailla vaihtoehtoisilla luvilla kun lähtökohtana yksinkertaisesti on haluttomuutesi myöntää että työllisyysasteen määritelmä on työllisten määrä jaettuna väestön kokonaismäärällä.

Meillä on aivan samat luvut käytössämme. Unohdit vain työttömien osuuden omasta laskelmastasi.

Tämä nyt ei kuitenkaan ole se olennainen asia, vaan se, että vuositasolla työmarkkinoiden ulkopuolinen työikäinen väestö kasvaa 40'000 henkilöllä vuodessa. Se on pirunmoinen rasite julkiselle taloudelle, ja kun päälle tulee vuositasolla kymmeniä tuhansia iLorvijoita, julkinen talous menee konkurssiin parissa vuodessa.
Huoltosuhde on jo nyt romahtanut kestämättömälle tasolle.

[RP]

Työssä 2,1 miljoonaa

Työvoimatutkimuksen luku 2,386 miljoonaa (vuosikeskiarvo)

En enempää jaksa pelailla vaihtoehtoisilla luvilla kun lähtökohtana yksinkertaisesti on haluttomuutesi myöntää että työllisyysasteen määritelmä on työllisten määrä jaettuna väestön kokonaismäärällä.

Meillä on aivan samat luvut käytössämme. Unohdit vain työttömien osuuden omasta laskelmastasi.

En. Siis työlliset 2,39 miljoonaa ja työttömät 0,23 miljonaa muodostivat tuossa 2,62 miljoonaan (15-64 vuotiaden) "työvoiman". Tähän kun sitten lisätään 0,87 mijoonan "työvoiman ulkopuoliset" on kasassa ikäryhmän koko 3,49 miljoonaa. 

Tämä nyt ei kuitenkaan ole se olennainen asia, vaan se, että vuositasolla työmarkkinoiden ulkopuolinen työikäinen väestö kasvaa 40'000 henkilöllä vuodessa. Se on pirunmoinen rasite julkiselle taloudelle, ja kun päälle tulee vuositasolla kymmeniä tuhansia iLorvijoita, julkinen talous menee konkurssiin parissa vuodessa.

Yleisluontoinen "Suomen taloudella menee surkeasti ja suunta on pahempaan päin", vaikka sinänsä totta, ei ollut se aihe.

Aikataukua en alkaisi sanoa, kun kaikki on käytännössä EKP:n kädessä. Jos meillä olisi oma valuutta , meillä olisi taloudellisesti varsinaisesti mitään suurempaa hätää. Nyt EKP voisi halutessaan pistää pelin poikki vaikka ensi vuonna (ei se sitä vielä tosin tee). Myönnetään, että tämäkään ei ollut ketjun aihe.

[Saturoitunut]

s. 130: Ulkomaalaistaustaisuuden, uskonnon tai sosiaalisen taustan nimesi tärkeimmäksi työllistymisen ongelmaksi vain kuusi ja toiseksi tärkeimmäksi ongelmaksi kahdeksan prosenttia ei-työllisistä ulkomaalaistaustaisista. Tämä oli vastaajien oma arvio ja sen vuoksi on mahdotonta sanoa tarkemmin, onko kyse vastaajan omasta ennakkoluulosta vai kokemuksesta. Tutkinnon tunnustamiseen liittyviä ongelmia oli vain muutamalla prosentilla ja työ- tai oleskelulupaan liittyviä esteitä ei juuri kellään.

Tuo viimeisin on mielenkiintoinen tulos. Aina on todistetty, että varsinkin afrikkalais- ja lähi-itäläistaustaisten ihmisten huono työllistyminen johtuu vain ja ainoastaan rasismista, syrjinnästä ja ennakkoluuloisuudesta. Nyt näin ei tutkimuksen mukaan olekaan, johtuu tulos tietenkin tutkimuksen tekijän mielestä vastaajien omista ennakkoluuloista.

Tuon voi periaatteessa lukea kahdella tavalla:

1) Tutkimuksessa on päätetty etukäteen, että syrjintä selittää erot työllistymisessä ja jos kerätty data viittaa muuhun, data on todennäköisesti väärässä.

2) Vastaajilla ei ole kokemuksia syrjinnästä työnhaussa, koska on syytä epäillä, että heillä ei ole kokemusta työnhausta ylipäänsä. Siksi he voivat olla ennakkoluulojen varassa.

[RP]

^Tuoasa nyt myös voi lukea haluamallaan tavalla oliko se mahdollisesti vastaajien ennakkoluuloista kiinni että heistä  14% piti taustaisuutta merkittävän syynä ongelmiinsa vai oliko se mahdollisesti heidän ennakkoluuloistaan kiinni että heistä vain 14% piti taustaisuutta keskeisenä ongelmana.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset kokevat itsensä keskimäärin kantasuomalaisia onnellisemmaksi, mutta psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan silti nopeita toimenpiteitä.

Nuoret maahanmuuttajat kokevat muita useammin väkivaltaa ja huonoa kohtelua

Suomessa tarvitaan pikaisesti toimenpiteitä ulkomaalaistaustaisen väestön psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Muualta Afrikasta kuin Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet kohtaavat väkivaltaa muita ulkomaalaistaustaisia huomattavasti enemmän. Näiltä alueilta muuttaneista naisista lähes 40 prosenttia on saanut myös epäoikeudenmukaista kohtelua julkisilla paikoilla. Myös Virosta muuttaneilla oli muita enemmän väkivaltakokemuksia.

Afrikkalaistaustaisten kokemukset poikkeavat rajusti muiden ulkomaalaistaustaisten kohtelusta. Heillä oli myös muita enemmän toimeentulovaikeuksia ja heikommat sosiaaliset verkostot. Kaikista ulkomaalaistaustaisista keskimäärin reilu 15 prosenttia joutuu vieraiden ihmisten epäasiallisen kohtelun uhriksi.

Keskimäärin ulkomaalaistaustaiset ihmiset olivat haastatteluhetkellä kokeneet edellisen vuoden aikana väkivaltaa kantasuomalaisia vähemmän. Väkivaltakokemuksia oli12 prosentilla koko väestöstä ja seitsemällä prosentilla ulkomaalaistaustaisista.

Myös epäoikeudenmukainen kohtelu vieraiden ihmisten taholta esimerkiksi kadulla, kaupassa tai ravintolassa voi puolestaan sisältää väkivallan uhkaa tai syrjintää.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen, THL:n ja Työterveyslaitoksen vuosina 2014–2015 toteuttamasta Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksesta (UTH).

Tutkimushaastattelut on tehty ennen viime syksyn muuttoaaltoa [sic!].

Nuoret kokevat turvattomuutta ja väkivaltaa muita useammin

Nuorille aikuisille, Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisinä Suomeen muuttaneille näytti kasaantuvan turvattomuuteen liittyviä kokemuksia enemmän kuin vanhemmille ja aikuisena Suomeen muuttaneille sekä täällä pidempään asuneille.

Nuoret aikuiset uskoivat vanhempia harvemmin saavansa apua naapureiltaan, heidän luottamuksensa ihmisiin oli heikompaa ja heillä oli muita useammin väkivaltakokemuksia sekä epäoikeudenmukaista kohtelua vieraiden ihmisten taholta.

UTH-tutkimuksessa esitetäänkin, että nuorten aikuisten, toisen polven maahanmuuttajien ja pakolaistaustaisten tilanteeseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Erilaiset koulu-, ystävä- ja asukastoimintaprojektit voivat olla tärkeitä yhteiskuntasuhteiden lujittamisessa ja vahvistettaessa kokemuksia turvallisuudesta.

Turvattomuuteen liittyviä kokemuksia kasaantui erityisesti pakolaistaustaisille ja vähiten työperäisille muuttajille. Pääkaupunkiseudulla asuvilla ulkomaalaistaustaisilla oli enemmän turvattomuuteen liittyviä kokemuksia kuin muualla maassa.

Mielenterveyden tukemiseen ja kotoutumiseen pikaisia toimia

Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen kuormittuneisuus ei ollut keskimäärin yleisempää kuin kantasuomalaisilla. Sen sijaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneet kokivat muita useammin psyykkistä kuormitusta.

Traumakokemukset ovat yleisimpiä pakolaistaustaisilla. Heistä kolme neljästä oli kokenut jonkin järkyttävän väkivaltaisen tapahtuman entisessä kotimaassaan. Jonkin entisen kotimaan järkyttävän tapahtuman oli kokenut pakolaistaustaisista 74 prosenttia: miehistä 79 prosenttia ja naisista 66 prosenttia

UTH-tutkimuksen johtopäätöksissä painotetaan, mielenterveyspalveluja on vahvistettava. Etenkin nyt turvapaikanhakijoiden lisäännyttyä merkittävästi Suomessa tarvitaan pikaisesti toimenpiteitä ulkomaalaistaustaisen väestön psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ongelmista huolimatta ulkomaalaistaustaiset kokevat itsensä keskimäärin kantasuomalaisia onnellisemmaksi. Yksi selitys tähän löytyy heidän aikaisemmista rankoista kokemuksistaan sekä lähtömaassa että pakomatkalla.

Syrjintää palveluissa, mutta luottamus kohdillaan

Syrjintää – epäoikeudenmukaista kohtelua – poliisin kanssa, Kelassa tai sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa tai TE-toimistoissa asioidessaan oli kokenut 10–13 prosenttia ulkomaalaistaustaisista.

Yllättäen ulkomaalaistaustaiset kuitenkin luottavat suomalaiseen terveyden- ja sosiaalihuoltoon, oikeuslaitokseen ja poliisiin huomattavasti yleisemmin kuin kantasuomalaiset. He kokivat myös saavansa apua naapuriltaan ja olivat tyytyväisiä asuinalueeseensa selvästi yleisemmin kuin koko väestö.

Ulkomaalaistaustaistenkin kokemukset jakautuivat. Hyvin toimeentulevilla oli vähemmän huonoja kokemuksia viranomaisista. Heillä oli myös muita vähemmän yksinäisyyden kokemuksia, ja vähintään yksi suomalainen ystävä.

Tilastokeskus, THL ja Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014–2015 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH). Käyntihaastatteluna toteutetun tutkimuksen tulokset edustavat 15–64-vuotiasta Suomessa vakituisesti asuvaa ulkomaalaista syntyperää olevaa väestöä. Ulkomaalaistaustaisia 20–64-vuotiaita henkilöitä asui Suomessa vuonna 2014 yhteensä 223 000.

Kansan Uutiset (Lisäys hakasuluissa A. k.)

Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014.

[TheVanishedTerrorist]

Varmasti tarvitaan että saadaan yksi ratas lisää mokutuskoneistoon tahkoamaan rahaa.

Mielenterveyspalvelut €120,- / h ja sitä rataa.

[Marjapussi]

Puhdas nolla hutkimus. Lähi-Itä kuuluu Afrikkaan, eestiläisiä syrjitään sekä hakataan ja suomalaiset VHM:t hakkavaat rutiinomaisesti kaikkea mitä eteen sattuu. Lähdekin on luetettava

[nevahood]

Jostain syystä muistui mieleen eräs toinen uutinen onnellisuudesta. Kehitysvammaiset terveitä ihmisiä onnellisempia.

[Mursu]

Hyysäykselle ei ole mitään rajaa. Ärsyttää tosi paljon tällaiset tutkimukset, ihsn kuin suomalaiset olisivat palvelemassa mamuja. Jos porukka todella on sotaa paossa, niin luulisi tyytyvän vähään.